Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1334/1993
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/92) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:
1. Yleisiä määräyksiä
1 §
Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.
2 §
Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.
3 §
Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.
2. Asuinrakennukset
2.1. Pientalot
4 §
Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.
5 §
Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 2 130 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1) Rakennuksen pinta-ala on:
- yli 60 m 2 mutta | |
enintään 120 m 2 | perusarvosta vähennetään 4,03 mk jokaiselta alarajan (60 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä |
- yli 120 m 2 | alennus, mk/m 2 241 |
2) Rakennuksesta puuttuu:
mk/m 2 | ||
- vesijohto ja viemäri | alennus | 152 |
- keskuslämmitys | ,, | 172 |
- sähkö | ,, | 92 |
6 §
Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 806 mk/m 2 .
2.2. Asuinkerrostalot
7 §
Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.
8 §
Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1) Rakennuksessa on hissi:
lisäarvo, mk/m 2 | 100 |
2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:
- yli 80 m 2 mutta | |
enintään 120 m 2 | perusarvosta vähennetään 6,05 mk jokaiselta alarajan (80 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä |
- yli 120 m 2 | alennus, mk/m 2 242 |
3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on:
mk/m 2 | ||
- 3 kerrosta | lisäarvo | 123 |
- 4 '' | '' | 60 |
- 5 '' | '' | 0 |
- 6 '' | alennus | 60 |
- 7 '' | '' | 123 |
- 8 kerrosta | ||
tai enemmän | '' | 183 |
2.3. Vapaa-ajan asunnot
9 §
Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.
10 §
Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 880 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on:
- yli 10 m 2 mutta | |
enintään 70 m 2 | perusarvosta vähennetään 12,32 mk jokaiselta alarajan (10 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä |
- yli 70 m 2 | alennus, mk/m 2 739 |
2) Rakennus on talviasuttava:
lisäarvo, mk/m 2 | 156 |
3) Rakennuksessa on kuisti:
lisäarvo kuistineliömetriltä, mk | 313 |
11 §
Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 250 markalla lisättynä 27 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.
Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:
- viemäri | 1 880 mk |
- vesijohto | 2 350 mk |
- WC | 3 100 mk |
- sauna | 3 100 mk |
12 §
Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.
2.4. Talous- ja autotallirakennukset
13 §
Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.
Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 540 mk/m 2 .
Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 806 mk/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 622 mk/m 2 .
3. Toimistorakennukset
14 §
Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.
15 §
Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 250 mk/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
- yli 3,2 m mutta | |
enintään 3,5 m | perusarvoon lisätään 67 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä |
- yli 3,5 m | lisäarvo, mk/m 2 402 |
2) Rakennuksen muoto:
mk/m 2 | |
- rakennuksen kaikki kerrokset ovat | |
pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita | |
ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä | |
sisäänvetoja tai ulokkeita alennus | 336 |
- rakennus on muodoltaan verraten | |
yksinkertainen suorakaiteen tai | |
L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta | |
on nostettu pilareille tai alimmat | |
kerrokset ovat varsinaisia | |
toimistokerroksia laajempia | |
myymälä- tai paikoituskerroksia | 0 |
- rakennus on muodoltaan tavanomaisesta | |
poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U- | |
muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi | |
kertaa muita kerroksia suurempi lisäarvo | 172 |
3) Varasto- ja paikoitustilat:
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala | |
on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta alennus | 204 |
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala | |
on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta | 0 |
- varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % | |
rakennuksen pinta-alasta lisäarvo | 134 |
4) Hissit:
- rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu | |
pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 % alennus | 264 |
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen | |
pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % | 0 |
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen | |
pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo | 408 |
5) Ilmastointi:
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain | |
ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus alennus | 264 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus | 0 |
- edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen | |
säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään | |
esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä lisäarvo | 336 |
4. Myymälärakennukset
16 §
Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.
17 §
Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1 010 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.
1) Rakennuksen tilavuus on:
- yli 700 m 3 mutta | |
enintään 2 500 m 3 | perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta alarajan (700 m 3 ) ylittävältä 100 m 3 :ltä |
- yli 2 500 m 3 mutta | |
enintään 10 000 m 3 | perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä 2 500 m 3 :iin |
saakka ja 1,60 mk jokaiselta 2 500 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä | |
- yli 10 000 m 3 | alennus, mk/m 3 343 |
2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta:
- yli 20 % mutta | |
enintään 40 % | perusarvosta vähennetään 5,15 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä |
- yli 40 % | alennus, mk/m 3 103 |
3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
- vähintään 3 m | |
mutta enintään | |
6,2 m | perusarvosta vähennetään 8,15 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä |
- yli 6,2 m | alennus, mk/m 3 260 |
4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen:
lisäarvo, mk/m 3 80 | |
Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 785 mk/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.
5. Teollisuusrakennukset
18 §
Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.
19 §
Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 392 mk/m 3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:
- yli 3,8 m mutta | |
enintään 5,8 m | perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä |
- yli 5,8 m mutta | |
enintään 8,8 m | perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin |
saakka ja 10,00 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä | |
- yli 8,8 m | alennus, mk/m 3 141 |
2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
mk/m 3 | |
- rakennus on pääasiassa lämmittämätön | |
varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- | |
tai toimistotiloja alennus | 112 |
- rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, | |
sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään | |
3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on | |
pääosin lämmittämätön alennus | 71 |
- rakennus on pääasiassa hallimaista | |
teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä | |
yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on | |
yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % | |
rakennuksen pinta-alasta | 0 |
- rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on | |
yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja | |
on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai | |
ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta- | |
alasta sekä rakennuksessa on automaattinen | |
palosammutusjärjestelmä lisäarvo | 69 |
3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia: | |
mk/m 3 | |
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja | |
työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä | |
sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä | |
enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta alennus | 71 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai | |
ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti | |
yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja | |
toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen | |
pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 % | 0 |
- rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- | |
että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, | |
sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä | |
vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja | |
rakennuksessa on automaattinen | |
palohälytysjärjestelmä lisäarvo | 69 |
4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen:
lisäarvo, mk/m 3 | 60 |
5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on:
- yli 5 000 m 3 mutta | |
enintään 10 000 m 3 | vähennetään sen perusarvosta 12,40 mk alarajan (5 000 m 3 ) ylittävältä jokaiselta 1 000 m 3 :ltä |
- yli 10 000 m 3 | alennus, mk/m 3 62 |
6. Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §
Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.
21 §
Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.
Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:
Hoitoalan rakennukset:
- Keskussairaalat 4 870 mk/m 2 .
- Aluesairaalat 3 920 mk/m 2 .
- Terveyskeskukset ja paikallissairaalat 3 640 mk/m 2 .
- Kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 3 190 mk/m 2 .
- Vankilat 840 mk/m 3 .
Kokoontumisrakennukset:
- Teatterit, konsertti- ja kongressirakennukset 4 140 mk/m 2 . Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset.
- Kirjastorakennukset ja arkistot 3 130 mk/m 2 . Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin.
- Museot ja taidegalleriat 2 910 mk/m 2 . Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja.
- Seurakuntatalot 3 640 mk/m 2 . Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja.
- Nuorisotalot 3 300 mk/m 2 . Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja.
- Uudenaikaiset kirkkorakennukset 5 260 mk/m 2 . Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja.
- Puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 910 mk/m 3 .
- Monitoimi- ja urheilutalot 3 190 mk/m 2 . Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja.
- Stadion- ja katsomorakennukset 3 130 mk/m 2 . Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja.
Opetusrakennukset:
- Peruskoulu- ja lukiorakennukset 3 520 mk/m 2 .
- Ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 300 mk/m 2 .
- Korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 3 640 mk/m 2 .
Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset:
- Linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 3 800 mk/m 2 . Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin.
- Nykyaikaiset yli 10 000 brm 2 terminaalirakennukset 5 370 mk/m 2 .
- Tietoliikennerakennukset 2 290 mk/m 2 . Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa.
- Kasarmirakennukset 2 460 mk/m 2 . Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 1 970 mk/m 2 .
- Paloasemarakennukset 3 130 mk/m 2 . Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 800 mk/m 2 .
- Vesitornit,
yli 750 vesi-m 3 | 2 100 mk/vesi-m 3 |
alle 750 vesi-m 3 | 2 800 mk/vesi-m 3 . |
Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.
7. Voimaantulo
22 §
Tämä päätös tulee voimaan 29 päivänä joulukuuta 1993. Sitä sovelletaan vuodelta 1993 toimitettavassa verotuksessa.
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
Valtiovarainministeri Iiro ViinanenVs. ylitarkastaja Jukka Havula