156/1992

Asuntotuotantolain 5 §:n 1 momentissa, asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/79) 3 §:n 2 momentissa ja vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun lain (82/82) 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua sosiaalista tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista tarpeellisuutta on arvosteltava siten kuin tässä päätöksessä määrätään.

Mitä tässä päätöksessä määrätään asuntolainan siirtämisestä, sovelletaan vastaavasti oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (76/89) mukaisten lainojen siirtämiseen.

Edellä 1 §:ssä mainituissa laeissa tarkoitetun tuen myöntämisen tai asukkaaksi hyväksymisen perusteena on pidettävä hakijaruokakunnan asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja.

Etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tai asunnon perusparantamisen tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa on määrätty, voi tukea myöntävä tai asukasvalinnan hyväksyvä viranomainen yksittäistapauksessa poiketa etusijajärjestyksestä, jos se hakijaruokakunnan erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne tai vuokratalon asukasrakenne huomioon ottaen on erityisen perusteltua.

Laina voidaan kuitenkin jättää myöntämättä, jos hakijan ei velkojen hoitomenot ja niihin käytettävissä olevat tulot huomioon ottaen voida katsoa selviytyvän lainan hoitokuluista.

Asunnontarvetta arvosteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon hakijaruokakunnan asunto-olot ja niiden parantamisen kiireellisyys sekä ruokakunnan koko ja ikärakenne.

Asunnon tulee olla kooltaan kohtuullinen suhteessa ruokakunnan kokoon ja ikärakenteeseen. Asunnon koon kohtuullisuutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon myös erityyppisten asuntojen kysyntä ja tarjonta paikkakunnalla.

Varallisuutena tulee ottaa huomioon hakijaruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakunnan jäsenelle elinkeinon tai ammatin harjoittamisesta saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi.

Tukea ei saa myöntää tai asukkaaksi hyväksyä, jos hakijaruokakunnalla on huomioon otettavaa varallisuutta siinä määrin, että se kykenee hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon tai perusparantamaan asuntonsa ilman valtion tukea. Muutoin varallisuus otetaan huomioon lainaosuuteen tai asukkaaksi hyväksymiseen vaikuttavana tekijänä.

Hakijaruokakunnan tuloja määriteltäessä otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvät tulot laskettuina kuukautta kohti (kuukausitulot). Tuloksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen 3 a §:ssä mainittuja tuloja.

Hakijaruokakunnan kuukausituloista vähennetään:

Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi tulonsaaja, vähennetään kunkin muun kuin eniten ansaitsevan henkilön kuukausituloista 3 500 markkaa. Hakijaruokakuntaan kuuluvan henkilön kuukausituloista vähennetään hänen vuorotyöstä saamansa palkanlisä enintään 1 000 markkaan saakka.

Hakija voi saada omaa asuntoa varten asuntolainaa seuraavan vuosimaksun suuruuden mukaisesti, jos hakijaruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä taulukosta ilmeneviä enimmäismääriä:

Enimmäistulot asuntolainan saamiseksi tai siirtämiseksi

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovelletaan kuitenkin 1 momentin taulukosta poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä:

Pääkaupunkiseudulla sovellettavat enimmäistulot asuntolainan saamiseksi tai siirtämiseksi

Hakija voi saada siirrettävää, ennen tammikuun 1 päivää 1991 myönnettyä asuntolainaa tai siirrettävää korkotukilainaa seuraavien lainoitusosuuksien mukaisesti, jos hakijaruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä taulukosta ilmeneviä enimmäismääriä:

Enimmäistulot lainan siirtämiseksi

Taulukko)

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovelletaan kuitenkin 1 momentin taulukosta poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä: Pääkaupunkiseudulla sovellettavat enimmäistulot lainan siirtämiseksi

Taulukko)

Hakija voi saada omaksilunastamislainaa, pitkäaikaista perusparannuslainaa sekä siirrettävää omaksilunastamislainaa ja perusparannuslainaa seuraavien lainoitusosuuksien mukaisesti, jos hakijaruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä taulukosta ilmeneviä enimmäismääriä:

Enimmäistulot omaksilunastamislainan tai perusparannuslainan saamiseksi tai siirtämiseksi

Taulukko)

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovelletaan kuitenkin 1 momentin taulukosta poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä:

Pääkaupunkiseudulla sovellettavat enimmäistulot omaksilunastamislainan tai perusparannuslainan saamiseksi tai siirtämiseksi

Taulukko)

Asuntojen perusparantamisesta annetun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa (avustusluonteinen pitkäaikainen perusparannuslaina) myönnettäessä tai siirrettäessä sovelletaan 9 §:n taulukoista poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä:

Enimmäistulot avustusluonteisen pitkäaikaisen perusparannuslainan myöntämiseksi tai siirtämiseksi

Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä tai avustusluonteista pitkäaikaista perusparannuslainaa myönnettäessä tai siirrettäessä enemmän kuin neljä henkilöä, korotetaan 7-10 §:ssä olevia tulojen enimmäismääriä 600 markalla kutakin lisähenkilöä kohden.

Edellä 9 §:n 1 ja 2 momentin taulukon 10-25 prosentin lainoitusosuutta käytetään vain siirrettäessä aikaisemmin myönnettyä omaksilunastamis- tai pitkäaikaista perusparannuslainaa luovutuksen saajan vastattavaksi taikka myönnettäessä omaksilunastamislainaa asunto-osuuskunnan toimintaa jatkamaan perustetun asunto-osakeyhtiön osakkaalle asuntolainaosuuden takaisinmaksamista varten.

Myönnettäessä perusparannuslainaa asuntojen perusparantamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin nojalla kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen perusparantamiseen, korotetaan 9 §:n 1 ja 2 momentin taulukon lainoitusosuusprosenttia 20 prosenttiyksiköllä. Tällaista lainaa myöhemmin siirrettäessä sovelletaan vastaavasti korotettua lainoitusosuusprosenttia.

Alennettaessa maaliskuun 1 päivän 1982 ja joulukuun 31 päivän 1990 välisenä aikana myönnetyn asuntolainan tai vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetussa laissa tarkoitetun lainan korkoa siten kuin asuntotuotantoasetuksen 29 §:n 2 momentissa (205/82) tai vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun asetuksen 5 §:n 4 momentissa on säädetty, voidaan lainan vuotuinen korko vahvistaa seuraavasti:

Korkoa ei alenneta, jos hakijaruokakunnalla on ruokakunnan omassa käytössä olevaa asuntoa lukuun ottamatta varallisuutta siinä määrin, että sen voidaan kohtuudella katsoa selviytyvän korkojen maksusta.

Asuntolainaa asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai omakotitalon hankkimista varten sekä omaksilunastamislainaa voidaan myöntää tai siirtää hakijaruokakunnan henkilöluvun mukaan enintään seuraavien huoneistoneliömetrien osalle:

Jos hakijaruokakuntana ovat aviopuolisot, joista kumpikaan ei ole hakemisajankohtana täyttänyt 35 vuotta, sovelletaan kolmihenkiselle ruokakunnalle määrättyä lainoitettavien huoneistoneliömetrien enimmäismäärää.

Asuntolainaa omakotitalon rakentamista varten voidaan myöntää tai siirtää hakijaruokakunnan henkilöluvun mukaan enintään seuraavien huoneistoneliömetrien osalle:

Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä ja lainaa myönnetään tai siirretään kaksi asuntoa käsittävän omakotitalon rakentamista varten, korotetaan 3 momentin taulukossa määrättyä huoneistoneliömetrien enimmäismäärää kymmenellä neliömetrillä kutakin lisähenkilöä kohden. Lainaa voidaan kuitenkin myöntää tai siirtää enintään 180 neliömetrin osalle.

Omistusasuntoa luovutettaessa lasketaan luovutuksen saajan vastattavaksi siirrettävän lainan määrä asunnon velattomasta lunastushinnasta tai velattomasta enimmäishinnasta taikka alhaisemmasta maksetusta velattomasta myyntihinnasta.

Vuokra-asunnot julistetaan julkisesti ja yleisesti haettaviksi.

Kunnan toistaiseksi antamalla luvalla voidaan vuokra-asunnot julistaa vain rajatun joukon haettavaksi, milloin se edustaa paikkakunnalla riittävän laajaa asunnontarvitsijaryhmää ja rajattu hakumenettely on perusteltu asuntojen omistussuhteet ja käyttötarkoitus huomioon ottaen.

Asumisoikeuden haltijoiden valinnasta on säädetty erikseen.

Asukkaaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että ruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä seuraavia asunnon sijaintikunnan mukaan määräytyviä enimmäismääriä:

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovellettavat enimmäistulot vuokra- ja osuuskunta-asuntoihin

Muissa kunnissa sovellettavat enimmäistulot vuokra- ja osuuskunta-asuntoihin

Milloin hakija valitaan työ- tai virkasuhteen perusteella asukkaaksi vuokrataloon, jossa hänen työnantajansa on omistajana, sovelletaan 1 momentin taulukoista poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä:

Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovellettavat enimmäistulot työsuhdeasunnoissa

Muissa kunnissa sovellettavat enimmäistulot työsuhdeasunnoissa

Edellä 2 momentissa olevia tulorajoja sovelletaan asumisoikeuden hakijoihin siten kuin siitä on erikseen säädetty.

Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä, korotetaan edellä olevia tulojen enimmäismääriä 600 markalla kutakin lisähenkilöä kohti.

Hakija voidaan hyväksyä asukkaaksi vuokra-asuntoon, vaikka 5 ja 16 §:ssä määrätyt edellytykset eivät täyty, kun kysymyksessä on:

Vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi voidaan hakija hyväksyä vuokra-asuntoon, vaikka 2 §:n 2 momentissa hakijaruokakunnan asunnontarpeelle asetetut edellytykset eivät täyty, jos hakijan käytössä oleva valtion lainoittama vuokra-asunto tällöin vapautuu.

Milloin asunnot on julistettu julkisesti ja yleisesti haettaviksi eikä 5 ja 16 §:n mukaiset edellytykset täyttäviä hakijoita ole, voidaan asukkaiksi hyväksyä muitakin hakijoita. Asukkaaksi on tällöin kuitenkin valittava hakija, jonka olot lähinnä ovat tässä päätöksessä määrättyjen edellytysten mukaiset.

Käytettäessä 15 §:n 2 momentissa tarkoitettua rajattua hakumenettelyä, voidaan edellytykset täyttävien hakijoiden puuttuessa hyväksyä muita hakijoita vain milloin hakija valitaan 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuun asuntoon.

Vuokra-asuntokäytössä olevan talon perusparantamista varten voidaan myöntää lainaa tai muuta tukea, vaikka osa talossa olevista vuokralaisista ei täytä tässä päätöksessä asetettuja edellytyksiä.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.

Tällä päätöksellä kumotaan asunto-, omaksilunastamis- ja perusparannuslainan myöntämisessä sekä asukkaaksi hyväksymisessä sovellettavista arvosteluperusteista 17 päivänä tammikuuta 1991 annettu valtioneuvoston päätös (61/91).

Jos kuitenkin osakkeita koskeva osto- tai luovutussopimus on tehty viimeistään tammikuun 31 päivänä 1992 ja hakija olisi ollut silloin voimassa olleiden määräysten mukaan oikeutettu saamaan lainaa, voidaan hänelle myöntää lainaa tämän päätöksen perusteella, vaikka hänen tulonsa ylittäisivät 7 §:ssä määrätyt tulorajat.