Asetus valtion virkamiesten vuosilomasta annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
kumotaan valtion virkamiesten vuosilomasta 31 päivänä elokuuta 1973 annetun asetuksen ( 692/73 ) 21§:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä maaliskuuta 1976 annetussa asetuksessa (219/76),
muutetaan 2§:n 1 momentti, 3§:n 3 momentin 2 ja 11 kohta, 12§:n 1 ja 2 momentti, 13§:n 3 momentti ja 16§:n 1, 2 ja 4 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 2§:n 1 momentti, 3§:n 3 momentin 2 kohta, 13§:n 3 momentti ja 16§:n 4 momentti 9 päivänä toukokuuta 1986 annetussa asetuksessa (326/86), 3 §:n 3 momentin 11 kohta ja 16§:n 2 momentti 31 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa asetuksessa (335/83) sekä 16§:n 1 momentti 25 päivänä huhtikuuta 1984 annetussa asetuksessa (312/84), ja
lisätään 2§:ään uusi 4 momentti, asetukseen uusi 15 a§ ja sen edelle uusi väliotsikko, 16§:ään uusi 5 momentti sekä kumotun 21§:n sijaan uusi 21§ ja sen edelle uusi väliotsikko seuraavasti:
Vuosiloman pituus
2 §
Virkamies saa varsinaista vuosilomaa:
kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta; ja
kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hän on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi valtion palveluksessa vähintään yhden vuoden tai mikäli hänellä on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta; ja
kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen lomakauden alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä vähintään viisitoista vuotta.
Vuosiloman talvilomapitennyspäivät määräytyvät 16§:n mukaisesti.
3 §
Virassaolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä myös vuosilomaa sekä poissaoloa
erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaa varten myönnetyn virkavapauden vuoksi siltä osin, kuin virkamiehelle on suoritettu palkkausta tai sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa kyseiseltä virkavapausajalta.
kuntoutuksen takia siltä osin kuin sen ajalta on maksettu kuntoutusrahaa tai toimeentuloturvaa.
Vuosiloman aika
12 §
Varsinainen vuosiloma annetaan viraston tai laitoksen määräämänä aikana lomakautena , joka on kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina.
Milloin kuitenkin virkatehtävien laatu tai muut syyt niin vaativat, voidaan varsinainen vuosiloma antaa muunakin kuin 1 momentissa mainittuna aikana saman lomavuoden kuluessa tai siirtää se asianomaisen virkamiehen suostumuksella annettavaksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää.
13 §
Milloin virkamies vuosilomansa tai sen osan alkaessa on sairauden tai tapaturman johdosta työkyvytön tai virkavapaana erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman vuoksi, on loma, jos virkamies sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Virkamiehellä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, mikäli loman tai sen osan alkaessa tiedetään, että virkamies loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön tahi että virkamies tulee saamaan virkavapautta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaa varten.
Vuosiloman säästäminen
15 a §
Sen estämättä, mitä 12§:ssä säädetään, virasto tai laitos ja virkamies voivat sopia, että virkamies säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.
Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 2§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta kahdeksantoista päivää ylittävä osa ja 2§:n 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta kaksikymmentäneljä päivää ylittävä osa.
Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun virasto tai laitos 15§:n mukaisesti varaa virkamiehelle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.
Säästövapaa annetaan virkamiehelle viraston tai laitoksen ja virkamiehen tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.
Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta säästövapaan aikana on vastaavasti voimassa mitä 13§:n 3 ja 4 momentissa sekä 17§:ssä säädetään. Virkasuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta maksettava sen mukaan kuin 19 ja 20§:ssä säädetään, ellei virkamies 21§:n mukaisesti siirrä säästövapaata pidettäväksi toisen valtion viraston tai laitoksen taikka eduskunnan palveluksessaoloaikana. Virkasuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi virkamiehellä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin 19 ja 20§:ssä säädetään.
Talvilomapitennys
16 §
Milloin 2§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta muu kuin säästövapaaseen kuuluva osa pidetään muuna kuin lomakautena, myönnetään loma tältä osin pitennettynä puolella, kuitenkin enintään asianomaisen koko loman puolesta määrästä ja siten, että pitennys voi olla enintään kuusi arkipäivää.
Milloin 2§:n 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä vuosilomasta pidetään enintään kolmekymmentäneljä arkipäivää lomakautena, myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pitennettynä sellaiselle virkamiehelle, jolla on oikeus lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta. Milloin virkamies säästää osan varsinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästövapaana, vähennetään edellä mainittua kolmenkymmenenneljän päivän enimmäismäärää vastaavasti. Mikäli virkamiehellä ei ole mainitun kohdan mukaan oikeutta lomaan kahdeltatoista lomanmääräytymiskuukaudelta mutta kuitenkin vähintään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pitennettynä, mikäli varsinaisesta vuosilomasta, josta on vähennetty säästettävien lomapäivien lukumäärä, pidetään enintään kolmeneljäsosaa lomakautena.
Milloin vuosilomaa ei ole voitu virantoimituksen keskeytyksen vuoksi pitää lomakautena tai milloin on kysymys 2§:n 2 momentin mukaan myönnetystä lomasta samoin kuin jos virkasuhde katkeaa ennen lomakauden alkua tahi alkaa edellisen lomakauden jälkeen, ei asianomaisella ole oikeutta loman pitennykseen. Virantoimituksen keskeytyminen lomakautena ei kuitenkaan aiheuta pitennysoikeuden menetystä, jos
keskeytys on aiheutunut virkamiehen sairaudesta taikka erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaa varten myönnetystä virkavapaudesta, jonka ajalta virkamiehelle on suoritettu palkkausta tai sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa;
keskeytys on aiheutunut muista kuin edellä mainituista syistä, mutta virkamies on ollut lomakautena virantoimituksessa tai lomalla vähintään 70 päivää.
Talvilomapitennyspäivät annetaan lomakauden ulkopuolella sen mukaan kuin 12§:n 2 ja 3 momentissa säädetään.
Vuosilomaoikeuden siirtäminen
21 §
Virkasuhteen päättyessä sen johdosta, että virkamies välittömästi siirtyy toisen valtion viraston tai laitoksen palvelukseen, on hänellä oikeus siirtää pitämättä olevat varsinaiset vuosilomapäivät ja talvilomapitennyspäivät sekä säästämänsä säästövapaa pidettäväksi uuden virkasuhteen kestoaikana siinä virastossa tai laitoksessa, jonka palvelukseen hän siirtyy. Samoin voidaan menetellä virkamiehen siirtyessä eduskunnan palvelukseen.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991. Tämän asetuksen 15 a§:ää sovelletaan kuitenkin jo 31 päivänä maaliskuuta 1991 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaittuun vuosilomaan.
Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Ulla Puolanne