Valtioneuvoston päätös ydinvoimalaitosten voimalaitosjätteiden loppusijoituslaitoksen turvallisuutta koskevista yleisistä määräyksistä
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 398/1991
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvosto on kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä päättänyt 11 päivänä joulukuuta 1987 annetun ydinenergialain (990/87) 81§:n 1 momentin 1 kohdan nojalla:
1 luku Soveltamisala ja määritelmät
1§Soveltamisala
Jätehuoltovelvollisen on huolehdittava ydinvoimalaitoksen alueen kallioperässä sijaitsevan voimalaitosjätteiden loppusijoituslaitoksen turvallisuudesta siten kuin tässä päätöksessä määrätään.
Loppusijoituslaitokseen sovelletaan lisäksi ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevista yleisistä määräyksistä annetun valtioneuvoston päätöksen (395/91) 3-5, 7-10, 19-21 ja 25-27 §:ää sekä ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä koskevista yleisistä määräyksistä annettua valtioneuvoston päätöstä (396/91) ja ydinvoimalaitosten valmiusjärjestelyjä koskevista yleisistä määräyksistä annettua valtioneuvoston päätöstä (397/91).
2§Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan:
annoksella (tarkemmin efektiivisellä annoksella) säteilylle alttiiksi joutuneiden kudosten ja elinten ekvivalenttiannosten painotettua summaa, missä ekvivalenttiannos on säteilystä kudokseen tai elimeen massayksikköä kohti keskimäärin siirtyneen energian ja säteilyn painotustekijän tulo;
jälkivalvonnalla toimenpiteitä, joiden avulla valvotaan suljettua loppusijoituslaitosta ( tekninen jälkivalvonta ) ja ylläpidetään tietoisuutta loppusijoitetuista jätteistä ja loppusijoituspaikkaa koskevista käyttö- ja muista rajoituksista ( hallinnollinen jälkivalvonta );
käyttöjaksolla ajanjaksoa, joka alkaa loppusijoitustilojen käyttöönotosta ja päättyy loppusijoituslaitoksen kaikkien maanalaisten tilojen hyväksyttyyn sulkemiseen;
käyttötoimilla käyttöjakson aikana tapahtuvia toimenpiteitä loppusijoituspaikalla;
loppusijoituksella jätteiden eristämistä elollisesta luonnosta pysyväksi tarkoitetulla tavalla loppusijoitustilaan;
loppusijoituslaitoksella loppusijoitustilojen, aputilojen, yhdystunnelien ja -kuilujen sekä niihin liittyvien maanpäällisten rakennusten muodostamaa kokonaisuutta;
loppusijoituspaikalla loppusijoituslaitoksen sijaintipaikkaa ja sen ympärillä olevaa suoja-aluetta;
luonnollisilla ja teknisillä vapautumisesteillä rakenteita, materiaaleja ja fysikaalis-kemiallisia vuorovaikutuksia, jotka estävät tai hidastavat radioaktiivisten aineiden vapautumista jätteistä elinympäristöön. Luonnollisia vapautumisesteitä ovat kallioperä ja maaperä. Teknisiä vapautumisesteitä ovat jätepakkaus (jäte, sidosaine ja jäteastia) sekä kalliotiloihin sijoitetut rakenteet, täytteet ja tiivisteet;
voimalaitosjätteillä ydinvoimalaitoksen käytön aikana kertyviä radioaktiivisia jätteitä; voimalaitosjätteitä eivät ole käytetty ydinpolttoaine, voimalaitosta purettaessa syntyvät jätteet eivätkä voimakkaasti aktivoituneet metallijätteet; sekä
ydinvoimalaitoksella sähköntuotantoon tarkoitettua ydinreaktorilla varustettua ydinlaitosta tai, jos samalle alueelle on sijoitettu useampia tällaisia tai muita ydinlaitoksia, niiden muodostamaa laitoskokonaisuutta.
2 luku Turvallisuusmääräykset
3§Säteilyturvallisuus
Loppusijoitetuista jätteistä aiheutuva säteilyaltistus on rajoitettava niin vähäiseksi kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista.
Loppusijoitetuista jätteistä väestön yksilölle aiheutuvan vuotuisen annoksen odotusarvon yläraja on 0,1 mSv. Mahdolliseksi arvioitavien, luonnonilmiöistä tai ihmisen toiminnasta aiheutuvien onnettomuustilanteiden seurauksena väestön yksilön saaman vuotuisen annoksen yläraja on 5 mSv.
Loppusijoitetuista jätteistä peräisin olevan lisäyksen radioaktiivisten aineiden kokonaisaktiivisuuspitoisuuksiin kaikkialla elinympäristössä on jäätävä vähäiseksi.
4§Vapautumisesteiden toimintakyky
Loppusijoituksen tulee perustua toisiaan varmentaviin luonnollisiin ja teknisiin vapautumisesteisiin.
Teknisten vapautumisesteiden on rajoitettava tehokkaasti radioaktiivisten aineiden vapautumista loppusijoitustiloista vähintään 500 vuoden ajan. Sen jälkeen ensisijaisesti luonnollisten vapautumisesteiden on voitava rajoittaa radioaktiivisten aineiden vapautumista elinympäristöön siten, että säteilyturvallisuutta koskevat määräykset täyttyvät.
Loppusijoitustilat on suunniteltava siten, että niissä ei synny sellaisia vuorovaikutuksia, jotka saattaisivat lyhyen ajan kuluessa olennaisesti heikentää jonkin vapautumisesteen toimintakykyä.
5§Turvallisuusarviot
Säteilyturvallisuutta ja vapautumisesteiden toimintakykyä koskevien määräysten toteutuminen on osoitettava turvallisuusanalyysien avulla. Niissä on otettava huomioon odotettavissa olevat olosuhteet ja tapahtumat sekä säteilyturvallisuuden kannalta merkittävät häiriöt ja onnettomuudet. Mahdollista teknistä jälkivalvontaa ei oteta huomioon turvallisuusanalyyseissä.
Turvallisuusanalyyseissä on käytettävä luotettavia laskentamalleja sekä sellaisia lähtötietoja ja olettamuksia, että todellisuudessa aiheutuva säteilyaltistus jää hyvällä varmuudella pienemmäksi kuin turvallisuusanalyysien tuloksena saatu. Vaihtoehtoisten loppusijoitusratkaisujen vertailuissa voidaan käyttää todennäköisimpiä lähtötietoja ja olettamuksia.
Loppusijoituspaikan ja -tilojen soveltuvuuden varmistamiseksi ja turvallisuusanalyyseissä tarvittavien lähtötietojen hankkimiseksi sijoituspaikan kallioperän ominaisuudet on selvitettävä kokeellisin tutkimuksin.
6§Loppusijoituksen toteutus
Loppusijoituslaitoksen sijoittelu, louhinta ja rakentaminen on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei kallioperän kyky toimia vapautumisesteenä heikkene merkittävästi ja ettei samalla alueella sijaitsevien muiden ydinlaitosten turvallisuus vaarannu.
Käyttöjakson aikana säteilyvaaraa aiheuttavien häiriö- ja onnettomuustilanteiden varalta loppusijoituslaitos on varustettava luotettavilla turvallisuusjärjestelmillä.
Loppusijoituslaitoksen maanalaiset tilat on suljettava siten, että loppusijoitustiloihin tunkeutuminen on vaikeaa ja etteivät louhitut tilat vaikuta loppusijoituksen turvallisuuden kannalta haitallisesti pohjaveden virtaamiin tai virtausreitteihin sijoitustiloja ympäröivässä kalliossa. Sulkemistoimenpiteisiin saa ryhtyä, kun säteilyturvakeskus on hyväksynyt kyseistä loppusijoitustilaa koskevan sulkemissuunnitelman.
7§Jälkivalvonta
Sellaisiin teknisiin jälkivalvontatoimiin on varauduttava, jotka eivät vaikuta haitallisesti loppusijoituksen turvallisuuteen.
Loppusijoitetuista jätteistä on pidettävä tiedostoa, johon sisältyy jätepakkauskohtaiset tiedot jätelajista, radioaktiivisista aineista, sijainnista loppusijoitustilassa sekä muut tarpeelliset tiedot. Tiedosto on toimitettava säteilyturvakeskukselle, jonka on järjestettävä sen pitkäaikaissäilytys.
Loppusijoituslaitoksen on varattava riittävä suoja-alue, joka on tarpeen ydinenergialain (990/87) 63§:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja toimenpidekieltoja varten.
3 luku Erinäisiä määräyksiä
8§Yksityiskohtaiset määräykset
Voimalaitosjätteiden loppusijoituslaitoksen turvallisuutta koskevat yksityiskohtaiset määräykset antaa säteilyturvakeskus.
9§Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.
Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1991
Kauppa- ja teollisuusministeri Ilkka SuominenToimistopäällikkö Ilkka Mäkipentti