23/1991

Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 9§:ssä tarkoitettuja maataloustuotannon vähentämissopimuksia saadaan vuonna 1991 tehdä kymmenen vuotta kestäväksi sopimuskaudeksi. Sopimuskausi alkaa viljelijän tahdon mukaan 1 päivänä maalis-, huhti-, touko- tai kesäkuuta taikka 1 päivänä loka-, marras- tai joulukuuta.

Sopimuksen viljelijän kanssa tekee se maaseutupiiri, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Sopimusta koskeva hakemus on toimitettava maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maatalouslautakunnalle viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden alkamista.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset sopimuksen hakemis- ja tekemismenettelystä.

Maataloustuotannon vähentämissopimuksessa maidon, naudanlihan, sianlihan, kananmunien tai peltokasvien tuotantoa maatilallaan harjoittanut viljelijä sitoutuu luopumaan sopimuskauden ajaksi muusta kuin 6§:ssä tarkoitetusta maataloustuotannosta maatilallaan.

Viljelijän on sopimusta koskevan hakemuksen tekemisen jälkeen ja ennen sopimuskauden alkamista luovutettava sopimuksessa tarkoitetut kotieläimet teuraiksi tai käytettävä ne muuten tarkoitukseen, joka ei lisää 1 momentissa tarkoitetun tuotteen ylituotantoa. Maatilahallituksen tulee antaa tarkemmat määräykset kotieläinten poistamisesta maatilalta ja viljelijän velvollisuudesta ilmoittaa poistamisesta maaseutupiirille.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että maatilalla on edellytykset harjoittaa metsätaloutta tuotantosuuntana tai maaseutuelinkeinolain (1295/90) 4§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua elinkeinoa taikka hevostaloutta.

Maatilalla voidaan katsoa olevan edellytykset harjoittaa metsätaloutta tuotantosuuntana, jos:

Maatilalla voidaan katsoa olevan edellytykset harjoittaa muuta 1 momentissa tarkoitettua elinkeinoa kuin metsätaloutta, jos viljelijälle on myönnetty maaseutuelinkeinolain tai maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/86) mukaista rahoitustukea elinkeinon harjoittamiseen taikka jos maatilalla muutoin on todettu olemassa olevan tuotannon perusteella olevan edellytykset sanotun elinkeinon harjoittamiseen.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on lisäksi, että

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuiksi tuloiksi katsotaan peltokasvituotteiden myynnistä sekä maidontuotannosta, naudanlihantuotannosta, sikataloudesta ja siipikarjataloudesta saatu tulo laskettuna jäljempänä 5§:n 4 momentissa määrätyllä tavalla.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu sitoumus ei koske luovutuksia, jotka tapahtuvat muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin tai joiden merkitys maatilan käyttöön nähden on vähäinen.

Maaseutupiiri maksaa viljelijälle sopimuksen perusteella tasapainottamispalkkiona peruskorvausta ja lisäkorvausta. Peruskorvauksen ja lisäkorvauksen yhteenlaskettu määrä on täyttä sopimusvuotta kohden enintään 75 000 markkaa.

Peruskorvausta maksetaan 12 500 markkaa jokaiselta sopimusvuodelta. Peruskorvausta maksetaan kuitenkin vain siihen saakka, kun viljelijä täyttää 65 vuotta.

Lisäkorvausta maksetaan viideltä ensimmäiseltä sopimusvuodelta. Lisäkorvauksen suuruus vuotta kohden määräytyy viljelijän 4§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen maatalouden tulojen mukaan siten, että lisäkorvaus on peltokasvituotteiden myyntituloista 25 prosenttia, maidontuotannon myyntituloista 35 prosenttia, naudanlihan tuotannosta saaduista tuloista 25 prosenttia sekä sika- ja siipikarjataloudesta saaduista tuloista 20 prosenttia.

Peltokasvituotteiden tuloksi katsotaan tuotteiden myyntitulo satovahingoista saatu korvaus mukaan lukien, ei kuitenkaan jäljempänä 6§:n 7 kohdassa tarkoitetuista tuotteista saatua myyntituloa. Maidontuotannon ja siipikarjatalouden tuloksi lasketaan tuotteiden myynnistä saadut tulot sekä sikatalouden ja naudanlihantuotannon tuloksi eläimistä saatu myyntitulo vähennettynä niiden hankinnasta aiheutuneilla menoilla. Naudanlihantuotannon tuloksi lasketaan myös valtion kanssa naudanlihan tuotannosta tai emolehmien pitämisestä tehdyn sopimuksen perusteella maksettu palkkio.

Jos maatilan peltoala tai eläinmäärä on sopimusta haettaessa vähentynyt siinä määrin, että se ei ilmeisesti enää vastaa 4§:n 1 momentin 2 kohdan mukaista tuloa, lisäkorvauksen perusteena olevan tulon määrää on alennettava vähentynyttä peltoalaa tai kotieläintuotantoa vastaavasti. Tulon määrää ei kuitenkaan alenneta eläinmäärän vähentymisen perusteella, jos vähentyminen on ollut tilapäiseksi katsottavaa ja johtunut eläinten sairaudesta tai eläinkannan säännöllisestä uudistamisesta. Yhden tuotannonhaaran kohdalla tapahtunut vähäinen eläinmäärän lisäys voidaan lukea toisen tuotannonhaaran eläinmäärän vähentymisen korvaukseksi.

Viljelijällä on oikeus sopimuskauden aikana:

Jos viljelijälle on myönnetty maaseutuelinkeinolain taikka maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain mukaista rahoitustukea elinkeinotoimintaan, joka edellyttää 1 momentin 2, 3 tai 7 kohdassa tarkoitetun maataloustuotannon harjoittamista, viljelijä saa harjoittaa rahoitustuen kohteena olevaa tuotantoa 1 momentin määräysten estämättä.

Edellä 1 momentin 1 ja 8 kohdassa tarkoitettuja tuotteita ei saa myydä.

Edellä 6§:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut kotieläimet muutetaan eläinyksiköiksi siten, että hevonen vastaa yhtä täyttä eläinyksikköä, yhtä vuotta nuorempi varsa 0,5 eläinyksikköä, lammas ja vuohi kumpikin 0,2 eläinyksikköä, kahdeksaa kuukautta nuorempi karitsa tai kili kumpikin 0,05 eläinyksikköä sekä siipikarjaeläin ja kani kumpikin 0,02 eläinyksikköä.

Viljelijällä on oikeus sopimuskauden aikana käyttää maatilan tuotantorakennuksia muuhun kuin maataloustuotantoon, maatilalla sopimuksen mukaan sallittuun maataloustuotantoon ja omien sekä vieraiden hevosten pitoon sekä muiden maatilojen tarpeeseen viljan kuivaamiseen ja varastotiloiksi.

Jos viljelijä pitää 6§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua tuotantoa varten eläimiä tai jos hän pitää saman momentin 2 kohdassa tarkoitettuja eläimiä tai harjoittaa porotaloutta, hän saa sopimuskauden aikana viljellä heinää ja muuta korsirehua näiden eläinten ja poronhoitoalueella korvauksetta vieraidenkin porojen ruokintaan käytettäväksi.

Viljelijä saa sopimuskauden ensimmäisenä vuonna korjata sopimuksessa tarkoitetulla maatilalla olevalta pellolta ennen sopimusta koskevan hakemuksen hyväksymistä kylvetyn syysviljan.

Sopimuksessa tarkoitetulla maatilalla olevaa peltoa saadaan maatalouslautakunnan luvalla käyttää myös riistaeläinten ruokintaan tarkoitettuna riistapeltona ja korjata siltä satoa riistaeläinten rehuksi. Viljelijän tällaisesta pellon käytöstä mahdollisesti saama vastike ei aiheuta muutosta sopimuksen perusteella maksettavan tasapainottamispalkkion määrään.

Viljelijä voi metsittää sopimuksessa tarkoitetulla maatilalla olevan pellon. Metsittämisen perusteella maksettavasta palkkiosta valtioneuvosto määrää erikseen. Metsittämisen edellytyksiä harkittaessa pelto katsotaan viljellyksi.

Metsittäminen ja sen perusteella mahdollisesti maksettava metsityspalkkio ei aiheuta muutosta maataloustuotannon vähentämissopimuksen nojalla muutoin maksettavan tasapainottamispalkkion määrään.

Maaseutupiirin on purettava sopimus, jos sopimuksessa tarkoitetun maatilan peltoala on tasapainottamislain 19§:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen pienempi kuin kaksi hehtaaria. Sopimuksen nojalla maksetaan tällöin palkkio, joka vastaa sopimuksen voimassaoloaikaa luovutuksen ajankohtaan saakka. Palkkiota ei kuitenkaan makseta, jos purkamisperuste on syntynyt ennen kuin kolme kuukautta on kulunut sopimuskauden alkamisesta.

Jos sopimuksen alaisen maatilan peltoala on sopimuksen tekemisen jälkeen vähentynyt eikä sopimusta kuitenkaan tasapainottamislain 19§:n 1 momentin nojalla pureta, vähentymisen jälkeiseltä ajalta maksetaan tasapainottamispalkkio alennettuna vähentynyttä peltoalaa vastaavasti.

Jos viljelijä tasapainottamislain 18§:n mukaisesti luopuu sopimuksesta ensimmäisen sopimusvuoden aikana, sopimuksen perusteella ei makseta tasapainottamispalkkiota, ja mahdollisesti jo suoritettu palkkio peritään takaisin valtiolle.

Jos viljelijä luopuu vähintään vuoden voimassa olleesta sopimuksesta, palkkiota maksetaan sopimuksen voimassaoloaikaa vastaavasti.

Maatilahallitus määrää maaseutupiireille kiintiöt, joiden rajoissa sopimuksia voidaan tehdä. Osa sopimuksiin käytettävissä olevista varoista varataan muutoksenhaun johdosta maksettaviin tasapainottamispalkkioihin.

Maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) nojalla vuosina 1985, 1986, 1987, 1988, 1989 ja tasapainottamislain nojalla vuonna 1990 tehtyjen maataloustuotannon vähentämissopimusten perusteella maksettavia vuotuisia korvauksia ei koroteta vuonna 1991.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

Tämä päätös tulee voimaan 16 päivänä tammikuuta 1991.