17/1991

Kansanopistoon, joka on saanut peruskoululain (476/83) 43§:n 2 momentin nojalla luvan antaa todistuksia peruskoulun oppimäärän tai sen osan suorittamisesta taikka lukiolain (477/83) 23§:n 5 momentin nojalla luvan antaa todistuksia lukion oppimäärän tai sen osan suorittamisesta, tulee tämän opetuksen järjestämiseksi perustaa peruskoululinja ja lukiolinja. Kansanopistoon, jossa annetaan ammatillista peruskoulutusta tai jatkolinjakoulutusta, on perustettava tätä koulutusta varten oma linja.

Kansanopisto, joka täyttää säädetyt ehdot, saa 80 prosenttia valtionapua kohtuullisiin käyttökustannuksiin, joihin luetaan:

Kansanopisto, joka järjestää opetusta peruskoulu- tai lukiolinjalla taikka ammatillisen peruskoulutuksen linjalla tai jatkolinjakoulutusta antavalla linjalla, saa tästä aiheutuviin 2§:ssä mainittuihin sekä tällaiseen koulutukseen liittyvistä valtioneuvoston päätöksen mukaisesti järjestetyistä ja annetuista opintososiaalisista eduista aiheutuviin käyttökustannuksiin 2§:ssä säädetystä poiketen valtionapua soveltuvin osin siten kuin ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain (494/83) 6 ja 9§:ssä säädetään.

Työnantajan henkilöstölleen tilaamasta kansanopiston järjestämästä aikuiskoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia ei pidetä kansanopiston valtionapuun oikeuttavina menoina.

Työvoimapoliittisesta koulutuksesta säädetään erikseen.

Kansanopiston valtionavun saamisen ehtona on:

Kansanopiston opetusta voidaan järjestää myös etäopetuksena siten kuin asetuksella säädetään ja sen nojalla tarvittaessa opetusministeriö määrää.

Kansanopiston perustamisluvan muutoksesta ja omistusoikeuden siirrosta päättää opetusministeriö.

Kansanopiston opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään asetuksella ja sen nojalla määrätään tarvittaessa opetusministeriön päätöksellä.

Opiskelijan, joka ei noudata kansanopiston järjestyssääntöjä ja joka ei ole asetuksessa säädetyllä kurinpitokeinolla ojennettavissa, voi rehtori erottaa enintään kahden kuukauden määräajaksi tai johtokunta lopullisesti.

Jos opiskelijaviikkojen yhteismäärän keskiarvo kahtena perättäisenä työvuotena on 4§:n 6 kohdassa säädettyä pienempi, vähennetään muun opistossa tarvittavan henkilökunnan kuin rehtorin, opettajien ja luennoitsijoiden palkkaukseen 2§:n 1 kohdan ja 2 a§:n mukaan myönnettävästä sekä huonetilojen vuokriin, vuokra-arvoihin ja katumaksuihin 2§:n 2 kohdan ja 2 a§:n mukaan myönnettävästä valtionavusta alitusta vastaava osuus siltä tilivuodelta, jona jälkimmäinen mainituista työvuosista päättyy. Kouluhallitus voi erityisestä syystä myöntää opistolle, joka sijaitsee saaristoalueella tai harvaan asutulla seudulla tai jonka opetus on tarkoitettu pienelle erityisryhmälle, oikeuden määräajaksi alittaa 4§:n 6 kohdassa tarkoitetun vähimmäismäärän. Kouluhallitus voi määrätä alitusta vastaavan valtionavun vähentämisestä osittain tai kokonaan.

Jos opetuksen määrän keskiarvo kahtena perättäisenä työvuotena on 4§:n 8 kohdassa säädettyä suurempi, vähennetään opettajien ja luennoitsijoiden palkkaukseen 2§:n 1 kohdan ja 2 a§:n mukaan myönnettävästä valtionavusta ylitystä vastaava osuus siltä tilivuodelta, jona jälkimmäinen mainituista työvuosista päättyy. Kouluhallitus voi myöntää opistolle määräajaksi oikeuden joko koko opetuksen määrän tai sen jonkin osan ylitykseen.

Kouluhallituksen esityksestä opetusministeriö voi lopettaa kansanopiston valtionavun, jos opiskelijaviikkojen yhteismäärä alenee 4§:n 6 kohdassa tarkoitetusta vähimmäismäärästä olennaisesti ja pysyväisluonteisesti.

Kokeiluvaltionavun myöntämisen edellytyksenä on, että kouluhallitus on hyväksynyt suunnitelman kokeilua varten. Kokeilussa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä siten kuin asetuksella säädetään ja sen nojalla opetusministeriö tarvittaessa määrää.

Kehittämistehtäviä varten voidaan kansanopistolle myöntää valtionapua valtion tulo- ja menoarvioon varatun määrärahan rajoissa.

Kansanopistolle voidaan myöntää omien huonetilojen hankkimiseen, laajentamiseen ja perusparannuksiin sekä niitä varten otettujen lainojen maksamiseen valtionapua valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta. Valtionavun saamisen ehtona on, että kansanopiston omien tilojen hankkimiselle ja niiden laajentamiselle on ennen hankkimista tai laajentamista saatu kouluhallituksen lupa.

Kouluhallitus myöntää tässä laissa tarkoitetun valtionavun ja lisäavustuksen.

Kansanopiston on toimitettava kouluhallitukselle sen antamien ohjeiden mukaisesti tarvittavat tiedot valtionavun ja lisäavustuksen määräämiseksi. Lisäksi opiston on toimitettava kouluhallitukselle sen tarvitsemat tiedot opetuksen järjestämisestä siten kuin asetuksella säädetään.

Jos opiskelijalla ei ole 14 c§:ssä tarkoitettua kotikuntaa, suoritetaan valtion varoista oppilaitoksen ylläpitäjälle 14 a§:ssä tarkoitettua korvausta tai 14 b§:ssä tarkoitettua maksuosuutta vastaavat kustannukset kouluhallituksen vahvistamien perusteiden mukaisesti.

Yksityisen kansanopiston rehtorin tai johtokunnan 4 a§:n 2 momentin nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninhallitukseen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Muutoksenhausta muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun yksityisen kansanopiston johtokunnan tai muun hallintoelimen tekemään päätökseen säädetään asetuksella.

Jos valtionavun maksaminen kansanopistolle on keskeytetty tai lopetettu, valtioneuvosto voi peruuttaa opiston perustamisluvan. Kouluhallitus voi kansanopiston ylläpitäjää kuultuaan saattaa perustamisluvan peruuttamista koskevan asian ilman ylläpitäjän hakemustakin valtioneuvoston päätettäväksi.

Jos opiston valtionapu on lopetettu tai jos opisto on lopettanut toimintansa tai jos valtionavulla hankittua omaisuutta lakataan käyttämästä tämän lain mukaiseen tarkoitukseen tai jos opiston vuokra-arvoon oikeuttavat tilat myydään tai luovutetaan opiston toimintaa lakkauttamatta, on myönnettyä valtionapua vastaava osuus omaisuuden käyvästä arvosta palautettava valtiolle, jollei opetusministeriö erityisestä syystä toisin päätä.

Rehtorin ja opettajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella ja sen nojalla tarvittaessa määrätään opetusministeriön päätöksellä. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.