1241/1991

Sen lisäksi, mitä Helsingin yliopistosta annetussa laissa (854/91), jäljempänä yliopistolaki, säädetään, yliopistossa noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä.

Yliopiston hallintoelimen jäseneksi ei voida valita tai määrätä ketään vastoin tahtoaan. Oikeutta kieltäytymiseen ei kuitenkaan ole yliopistoon virkasuhteessa olevalla henkilöllä, jos hallintoelimeen ei muuten saada riittävää määrää jäseniä tai varajäseniä.

Hallintoelimen jäsen ei saa kieltäytyä ottamasta vastaan hänelle hallintoelimen järjestäytyessä tulevaa tehtävää.

Hallintoelinten jäsenet toimivat virkavastuulla.

Vaalikollegioon kuuluvat yliopistolain 7 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden lisäksi yliopiston hallintojohtaja, Svenska socialoch kommunalhögskolanin rehtori, ylikirjastonhoitaja, hallintoviraston osastopäälliköt ja konsistorin alaisten erillisten laitosten johtajat.

Kansleriehdokkaita valittaessa kukin vaalikollegion jäsen äänestää enintään kolmea ehdokasta. Ehdokkaiden saamat äänet lasketaan kuten 32 §:n 1 momentissa säädetään.

Rehtorin ja vararehtorin vaalit toimitetaan enemmistövaaleina siten kuin yliopistolain 24 §:n 3 momentissa säädetään.

Kanslerin ollessa estynyt tai kanslerin tehtävän ollessa avoinna hoitaa kanslerin tehtäviä rehtori.

Kansleri ottaa itselleen sihteerin, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.

Kansleri tekee päätöksensä sihteerin esittelystä.

Konsistorin tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa ja tässä asetuksessa säädetään:

Suuren konsistorin toiminnasta määrätään johtosäännössä.

Sillä, joka on ollut rehtorina viimeiset kolme vuotta tai vararehtorina viimeiset kuusi vuotta, on oikeus kieltäytyä ehdokkuudesta rehtorin ja vararehtorin tehtävään. Jos kieltäytymiseen esitetään muu syy, sen hyväksyminen riippuu vaalikollegion harkinnasta.

Jos rehtorin tai vararehtorin tehtävä tulee avoimeksi aikaisemmin kuin kuusi kuukautta ennen toimikauden päättymistä, valitaan uusi rehtori tai vararehtori saman toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen vararehtori ja tämänkin ollessa estynyt toinen vararehtori.

Rehtori ja ensimmäinen vararehtori on vapautettu professorin virkaan kuuluvista tehtävistä. Konsistori voi vapauttaa toisen vararehtorin professorin virkaan kuuluvasta opetusvelvollisuudesta osaksi tai kokonaan.

Rehtori voi siirtää hallintojohtajan tai hallintoviraston muun virkamiehen käsiteltäväksi toimivaltaansa kuuluvia asioita, jotka ovat päivittäisessä hallinnossa ratkaistavia.

Hallintovirastoon kuuluu se hallintoja huoltohenkilökunta, jonka sijoittamisesta ei toisin määrätä.

Hallintoviraston rakenteesta ja tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa ja tässä asetuksessa säädetään:

Tiedekunnan dekaanin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa varadekaani.

Tiedekunnassa on kanslia, jonka tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Kansliasta määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Tiedekunnassa voi olla kirjasto ja muita yksiköitä, joista määrätään johtosäännössä.

Kasvatustieteellinen tiedekunta on opettajankoulutuslain 5 §:ssä tarkoitettu opettajankoulutusyksikkö.

Kasvatustieteelliseen tiedekuntaan kuuluu kaksi harjoittelukoulua, joista toinen käsittää peruskoulun yläasteen ja lukion ja toinen peruskoulun ala-asteen ja yläasteen sekä lukion. Harjoittelukouluista on voimassa, mitä opettajankoulutusyksikköön kuuluvasta harjoittelukoulusta säädetään. Harjoittelukoulun asemasta ja hallinnosta voidaan määrätä tarkemmin johtosäännössä.

Yliopistolain 22 §:ssä tarkoitetun laitoksen hallintoa hoitavat johtoryhmä ja esimies. Johtoryhmään kuuluu tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti kolme, kuusi tai yhdeksän jäsentä.

Johtoryhmän jäsenistä kolmanneksen valitsevat keskuudestaan laitoksen vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit, kolmanneksen laitoksen muu henkilökunta ja kolmanneksen opiskelijat. Konsistori voi erityisestä syystä määrätä poikettavaksi näistä osuuksista.

Tiedekuntaneuvosto määrää laitoksen esimiehen johtoryhmän esityksestä. Laitoksen esimiehen tulee olla johtoryhmään kuuluva vakinainen tai virkaatoimittava professori tai apulaisprofessori. Erityisestä syystä esimieheksi voidaan määrätä johtoryhmään kuuluva dosentti.

Tarkemmat määräykset laitosten hallinnosta sekä johtoryhmän toimikaudesta ja valintatavasta annetaan johtosäännössä. Johtosäännössä määrätään myös esimiehen toimikaudesta ja esimiehen sijaisen määräämisestä.

Yliopiston kirjaston tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään:

Yliopiston kirjaston johtokuntaan kuuluvat ylikirjastonhoitaja ja yhdeksän muuta jäsentä. Neljä jäsentä määrätään yliopistoon kuuluvista henkilöistä siten, että kaksi edustaa yliopiston opettajia ja tutkijoita, yksi kirjaston henkilökuntaa ja yksi opiskelijoita. Viisi jäsentä määrätään opetusministeriön esityksestä.

Ylikirjastonhoitaja on kirjaston johtaja.

Yliopiston kirjaston hallinnosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Yliopistossa on biotekniikan instituutti, jonka tehtävänä on harjoittaa biotekniikan ja sen perustana olevien tieteenalojen tutkimusta sekä edistää näiden alojen tutkimusta ja koulutusta.

Biotekniikan instituutin johtokuntaan kuuluvat instituutin johtaja sekä kahdeksan muuta jäsentä. Viisi jäsentä määrätään yliopistoon kuuluvista henkilöistä siten, että kaksi on instituutin tutkimusjohtajia, yksi edustaa instituutin muuta henkilökuntaa ja yksi yliopiston opettajia tai tutkijoita. Kolme jäsentä määrätään opetusministeriön esityksestä.

Instituutin tieteellisen toiminnan edistämistä varten on tieteellinen neuvosto, johon kuuluu enintään kymmenen asiantuntijaa instituutin edustamilta aloilta.

Biotekniikan instituutin hallinnosta ja toiminnasta sekä tieteellisen neuvoston asettamisesta ja tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Yliopiston muiden yliopistolain 10 §:n 3 momentissa ja 23 §:n 1 momentissa tarkoitettujen erillisten laitosten perustamisesta päättää konsistori.

Tällaisen laitoksen toiminnasta ja hallinnosta määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Konsistorin ja tiedekuntaneuvostojen vaaleilla valittavien jäsenten ja varajäsenten vaalit toimitetaan vaalivuoden marraskuun aikana.

Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee yliopistolain 11 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut konsistorin jäsenet ja heille varajäsenet vaalivuoden marraskuun aikana.

Konsistorin ja tiedekuntaneuvostojen vaaleissa on vaalioikeutettu yliopiston henkilökuntaan kuuluvana:

Vaalioikeutettu opiskelijana tiedekuntaneuvostojen vaaleissa on henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi. Opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota sitä, joka 1 momentin mukaan on vaalioikeutettu henkilökuntaan kuuluvana.

Konsistorin jäsenten ja varajäsenten vaalissa vaalioikeutetut jakautuvat kahteen ryhmään niin kuin yliopistolain 11 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään sekä tiedekuntaneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaalissa kolmeen ryhmään niin kuin yliopistolain 18 §:n 2 momentissa säädetään.

Konsistorin tai tiedekuntaneuvoston jäseneksi tai varajäseneksi voidaan valita ainoastaan sellainen henkilö, joka yliopistolain 10 §:n 4 momentin mukaan voi olla hallintoelimen jäsenenä ja joka on vaalioikeutettu henkilökuntaan kuuluvana konsistorin ja tiedekuntaneuvostojen vaaleissa tämän asetuksen 24 §:n 1 momentin mukaan tai opiskelijana tiedekuntaneuvostojen vaaleissa 24 §:n 2 momentin mukaan.

Jos konsistorin tai tiedekuntaneuvoston vaaleilla valittu jäsen ei enää kuulu yliopistoon, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu yliopistoon tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen, konsistori määrää asianomaista ryhmää kuultuaan uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Konsistorin tai tiedekuntaneuvoston vaaleilla valittu jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos ylioppilaskunnan edustajiston valitsema konsistorin jäsen tai varajäsen 24 §:n 2 momentin mukaan ei enää ole vaalioikeutettu opiskelijana, edustajisto valitsee uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Konsistori asettaa vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

Tarkempia määräyksiä vaaleista ja vaalilautakunnasta annetaan johtosäännössä. Johtosäännössä määrätään myös perusteet, joiden mukaan henkilön kuuluminen tiedekuntaan määräytyy.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Konsistori, tiedekuntaneuvosto, rehtori, dekaani, konsistorin alaisen erillisen laitoksen johtokunta ja johtaja sekä päätösvaltaa käyttävä hallintoviraston virkamies tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa.

Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä kokouksen pöytäkirjaan tai toimituskirjan taltiokappaleeseen.

Monijäseninen hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolmannes jäsenistä pyytää sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä, jollei 31 §:ssä toisin säädetä.

Opintosuoritusta arvosteltaessa hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta sellaista jäsentä, jotka yliopistolain 24 §:n 2 momentin mukaan saavat osallistua päätöksentekoon.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, konsistori määrää tarpeellisen määrän lisäjäseniä, joilla on vaadittava pätevyys. Lisäjäsen määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei konsistori erityisestä syystä toisin päätä.

Suhteellisessa vaalissa kukin valitsija antaa äänensä niin monelle ehdokkaalle kuin vaalissa on valittava. Valitsijan ensiksi asettama saa yhden äänen ja muut järjestyssijaansa vastaavan osan yhdestä äänestä.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelemisestä annetaan johtosäännössä.

Henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.

Konsistori tekee esityksen hallintojohtajan ja konsistorin alaisen erillisen laitoksen johtajan viran täyttämisestä.

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä säädetään muilta osin erikseen.

Yliopiston rehtori nimittää tai ottaa henkilökunnan, jonka nimittämistä tai ottamista ei muualla laissa tai jäljempänä tässä asetuksessa säädetä muun viranomaisen tehtäväksi.

Konsistorin alaisen erillisen laitoksen henkilökunnan, jonka nimittämisestä tai ottamisesta ei säädetä muualla laissa tai tässä asetuksessa, nimittää tai ottaa laitoksen johtokunta tai johtaja taikka laitokseen kuuluvan yksikön päällikkö. Tällaisen laitoksen henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta määrätään johtosäännössä.

Konsistori nimittää tai ottaa:

Tiedekuntaneuvosto nimittää tai ottaa sen lisäksi, mitä yliopistolain 19 §:n 5 kohdassa säädetään:

Harjoittelukoulun rehtori ottaa harjoittelukoulun tuntiopettajat.

Dekaani nimittää tai ottaa tiedekunnan henkilökunnan, jonka nimittämisestä tai ottamisesta ei säädetä muualla laissa tai tässä asetuksessa.

Virkavapauden tai vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää kolmea kuukautta pitemmäksi ajaksi

Enintään kolmen kuukauden pituisen virkavapauden tai vastaavan vapautuksen myöntää tiedekunnan henkilökunnalle dekaani, erillisen laitoksen henkilökunnalle laitoksen johtaja tai laitokseen kuuluvan yksikön päällikkö ja yliopiston muulle henkilökunnalle rehtori.

Viran hoitamisesta virkavapauden aikana ja väliaikaisen hoitajan ottamisesta avoinna olevaan virkaan päättää se, joka 38 §:n mukaan myöntää virkavapauden.

Hallintovirasto julistaa hakemuksen perusteella täytettävät virat haettaviksi.

Ulkomaisen kielen tai kirjallisuuden lehtorin virka voidaan erityisistä syistä täyttää haettavaksi julistamatta.

Yliassistentin, assistentin ja apulaisopettajan virat täytetään määräajaksi. Virkojen täyttämisestä määrätään johtosäännössä.

Ennen lehtorin viran täyttämistä jokaisen hakijan tulee osoittaa opetustaitonsa tiedekuntaneuvoston tarkemmin määräämällä tavalla.

Harjoittelukoulun lehtorilta vaadittavan opetustaidon osoittamisesta säädetään erikseen.

Dosentiksi voidaan nimittää hakemuksesta henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Tiedekuntaneuvosto ratkaisee, onko hakijalla dosentilta vaadittava tieteellinen pätevyys ja opetustaito. Tiedekuntaneuvosto määrää opetustaidon osoittamisesta. Neuvosto käyttää asiantuntijoita tieteellisen pätevyyden arvioinnissa, jollei hakijan tieteellistä pätevyyttä ole tiedekuntaneuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin todettu.

Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin nimittämiselle säädetyt vaatimukset, neuvosto tekee esityksen kanslerille hakijan nimittämisestä dosentiksi.

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo, että hakija ei täytä dosentin nimittämiselle säädettyjä vaatimuksia, sen on varattava hakijalle tilaisuus vastineen antamiseen. Dosentiksi hakevan pyynnöstä asia on tämän jälkeen saatettava kanslerin ratkaistavaksi.

Dosentilla on oikeus ilman määräystä ilmoituksensa perusteella antaa alansa opetusta. Korvauksen maksamisesta tällaisesta opetuksesta päättää tiedekuntaneuvosto.

Tiedekuntaneuvosto voi määrätä dosentin hänen suostumuksellaan antamaan opetusta ja hoitamaan muita alansa tutkimukseen ja opetukseen kuuluvia tehtäviä korvausta vastaan.

Yliopistossa on dosenttistipendejä, jotka annetaan eteviksi tutkijoiksi tai ansiokkaiksi opettajiksi osoittautuneille yliopiston dosenteille.

Tarkempia määräyksiä dosenttistipendeistä annetaan johtosäännöllä.

Konsistori määrää perusteet, joilla muu kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö voidaan hyväksyä opiskelijaksi, jollei perusteista säädetä erikseen.

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Konsistori päättää yliopistoon otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista.

Milloin konsistori yliopistolain 26 §:n 3 momentin nojalla varaa osuuden aloituspaikoista ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille, sen on huolehdittava siitä, että valintaperusteissa ei pyrkijöiden yhdenvertaisuudesta poiketa enempää kuin sanotussa lainkohdassa säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi on tarpeen.

Opiskelijan, joka ei ole saanut päästötodistusta ruotsinkielisestä koulusta ja joka pyrkii opiskelemaan yliopistolain 26 §:n 3 momentissa tarkoitetun osuuden rajoissa, on tiedekuntaneuvoston määräämällä tavalla osoitettava sellaista ruotsin kielen taitoa, että sen katsotaan riittävän opintojen harjoittamiseen tällä kielellä.

Opiskeluoikeutta yliopistossa haetaan kirjallisesti. Opiskeluoikeuden myöntää tiedekuntaneuvosto tai sen asettama erillinen toimielin.

Opiskelijaksi hyväksytyn on kirjoittauduttava yliopistoon rehtorin määräämän ajan kuluessa. Opiskelijaksi hyväksytty, joka ei kirjoittaudu, menettää opiskeluoikeutensa.

Opiskelijan on lukuvuosittain ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi rehtorin määräämällä tavalla.

Yliopisto päättää täydennyskoulutukseen osallistuvien valinnasta.

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

Opetusta annetaan opetusohjelmassa määrättyinä ajanjaksoina.

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy vuosittain ennen huhtikuun päättymistä opetusohjelman seuraavaa lukuvuotta varten. Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti. Opetusohjelmassa on määrättävä, millä kielellä opetus annetaan.

Kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana on varattava vähintään kuukauden pituinen yhtäjaksoinen aika, jona opetusta ei anneta. Rehtori voi tiedekuntaneuvoston esityksestä myöntää tästä poikkeuksia.

Harjoittelukoulujen työajoista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Yliopistossa annettava luento-opetus on julkista.

Yliopistossa suoritettavista tutkinnoista ja opinnoista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään tai määrätään.

Konsistori määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa, jollei näistä perusteista säädetä erikseen.

Tiedekuntaneuvosto päättää kunkin opiskelijan osalta erikseen, miten 1 momentissa tarkoitetut opinnot luetaan hyväksi.

Tiedekuntaneuvosto voi määrätä, että 2 momentissa tarkoitetusta asiasta päättää asianomainen opettaja.

Teologisessa, lääketieteellisessä, humanistisessa, matemaattis-luonnontieteellisessä, kasvatustieteellisessä, valtiotieteellisessä tai maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voi promootiossa tai ilman juhlallista vihkimistä saada maisterin arvon.

Humanistinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta muodostavat yhdessä filosofisen tiedekunnan promootioiden järjestämistä varten.

Tiedekuntaneuvoston päätöksellä voidaan tohtorin tutkinnon suorittaneelle promootiossa tai ilman juhlallista vihkimistä antaa perinteiset arvomerkit tämän tutkinnon ulkonaisiksi tunnuksiksi.

Tiedekuntaneuvoston päätöksellä voidaan myöntää kunniatohtorin arvo ja siihen liittyvät arvomerkit promootiossa tai muulloin suomalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka tieteellisellä tai taiteellisella toiminnallaan taikka tieteiden, taiteiden tai muun kulttuuritoiminnan edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi.

Väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän ja muun opintosuorituksen arvostelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä säädetään.

Ennen väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta.

Kirjalliset ja muulla tavalla tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kahden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Jos opiskelija tämän ajan kuluessa ilmoittaa, että hän haluaa nähdä tarkastetun opintosuorituksensa, hänelle on varattava siihen tilaisuus.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa.

Opiskelija, joka on tyytymätön muun kirjallisen tai muulla tavalla tallennetun opintosuorituksensa kuin väitöskirjan arvosteluun taikka muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseen, voi pyytää oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta tai hyväksilukemista koskevan päätöksen tehneeltä opettajalta. Tiedekuntaneuvostossa käsiteltyyn opintosuorituksen arvosteluun tai opintojen hyväksilukemiseen opiskelija voi pyytää oikaisua kirjallisesti tiedekuntaneuvostolta.

Tarkempia määräyksiä 1 momentissa mainitusta oikaisumenettelystä annetaan johtosäännössä.

Aika, jonka kuluessa oikaisua yliopistolain 34 §:n 3 momentin nojalla voi hakea oikeusturvalautakunnalta, on 14 päivää opettajan tai tiedekuntaneuvoston päätöksen tiedoksisaannista.

Yliopistolain 35 §:ssä tarkoitetun oikeusturvalautakunnan työjärjestys vahvistetaan johtosäännöllä.

Opiskelemaan pyrkivä, joka on tyytymätön opiskelijavalintaan, voi hakea siihen oikaisua 49 §:ssä tarkoitetulta toimielimeltä tai, jos toimielintä ei ole, tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Se, joka on tyytymätön 49 §:ssä tarkoitetun toimielimen hänen oikaisuhakemuksensa johdosta antamaan päätökseen, voi hakea siihen oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

Opiskelijavalinnan tulosta julkistettaessa on ilmoitettava, miten valintaan voi pyytää oikaisua ja miten hakija voi saada tiedon valintaperusteiden soveltamisesta omaan hakemukseensa liittyviin suorituksiin.

Valinnan tulosta ei saa oikaisun johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.

Rehtori voi antaa muistutuksen opiskelijalle, joka on yliopiston piirissä syyllistynyt opetustai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen. Jos rikkomus on sellainen, että siitä rehtorin harkinnan mukaan voi seurata ankarampi rangaistus, asia on saatettava konsistorin käsiteltäväksi.

Konsistori voi antaa syylliselle varoituksen tai erottaa hänet yliopistosta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opiskelijalle on ennen kurinpitoasian käsittelyä todisteellisesti ilmoitettava, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, ja hänelle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Yliopistolain 5 ja 38 §:ssä tarkoitettuja varoja hoitaa konsistorin apuna rahatoimikunta, jonka konsistori asettaa.

Rahatoimikuntaan kuuluvat puheenjohtaja sekä kvestori ja kolme muuta jäsentä, joista yksi voi olla yliopistoon kuulumaton henkilö. Rahatoimikunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten tulee olla taloudellisiin asioihin perehtyneitä.

Konsistori valitsee vuosittain kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet tarkastamaan 1 momentissa tarkoitettujen varojen hoitamista. Toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia.

Apurahojen ja avustusten jakamisesta päättää konsistori tai tiedekuntaneuvosto, jollei asiasta erikseen toisin määrätä.

Yliopistolain 28 §:n 3 momentissa tarkoitettuun lautakuntaan kuuluvat puheenjohtajana rehtori tai vararehtori, jonka virka on perustettu ruotsinkielistä opetusta varten, sekä konsistorin määräämät jäsenet.

Lautakunnan asettamisesta ja tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Yliopistolain 31 §:n 1 momentissa säädetyn kielitaidon osoittamista varten on suomen kielen ja ruotsin kielen tutkijalautakunnat, jotka konsistori asettaa.

Tutkijalautakuntien kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä.

Yliopiston kansleria sekä professoria, apulaisprofessoria, konsistorin alaisen erillisen laitoksen johtajaa ja yliopiston hallintojohtajaa syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Valittamalla ei saa hakea muutosta yliopiston päätökseen, jolla johtosääntö tai muut vastaavat yleiset määräykset on hyväksytty taikka opiskelijalle annettu muistutus tai varoitus, eikä apurahaa tai avustusta koskevaan päätökseen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Tällöin sellaiset tehtävät, jotka tämän asetuksen mukaan kuuluvat konsistorille, hoitaa pieni konsistori.

Tämän asetuksen 64 §:ssä tarkoitettu rahatoimikunta sekä 67 §:ssä tarkoitetut suomen ja ruotsin kielen tutkijalautakunnat asetetaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1993. Helsingin yliopiston säännöt sisältävän asetuksen (228/24) mukaisessa järjestyksessä asetetut rahatoimikunta ja tutkijakunnat jatkavat tehtävissään, kunnes tämän asetuksen mukaiset rahatoimikunta ja tutkijalautakunnat on asetettu.

Sovellettaessa korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetun lain (856/91) 15 §:n 3 momenttia suurelle konsistorille kuuluvat tehtävät hoitaa konsistori ja tiedekunnalle kuuluvat tehtävät tiedekuntaneuvosto, josta tällöin on voimassa, mitä yliopistolain 18 §:n 3 momentissa säädetään.