57/1990

Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain 2§:n 5 kohdassa mainittuja jätteiden hyödyntämistä edistävien investointien toteuttamiseen tarkoitettuja korkotukilainoja (jätteiden hyödyntämislaina) sekä jätteiden käsittelypaikkojen perustamiseen ja kunnostamiseen tarkoitettuja korkotukilainoja (jätehuoltolaina) myönnetään siten kuin tässä päätöksessä on määrätty.

Jätteiden hyödyntämislainaa voidaan hakemuksesta myöntää yritykselle.

Jätehuoltolainaa voidaan hakemuksesta myöntää kunnalle, kuntainliitolle tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle.

Jätteiden hyödyntämislainan hyväksymisen edellytyksenä on, että

Jätehuoltolainan hyväksymisen edellytyksenä on, että

Jätehuoltolainoja hyväksyttäessä asetetaan etusijalle hankkeet, jotka edistävät kuntienvälistä jätehuollon yhteistyötä tai käytössä olevien kaatopaikkojen lukumäärän vähentämistä taikka jotka ovat muutoin jätehuollon alueellisen järjestämisen kannalta asianmukaisia.

Jätteiden hyödyntämislainaa tai jätehuoltolainaa voidaan myöntää enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Jos hanketta varten on valtion tai Kehitysaluerahasto Oy - Utvecklingsområdesfonden Ab:n varoista myönnetty avustusta tai lainaa taikka lainaa, josta valtio maksaa korkotukea, ei näiden sekä jätteiden hyödyntämislainan tai jätehuoltolainan yhteismäärä saa ylittää 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hankkeen toimeenpanemiseksi tarpeelliset tutkimus- ja suunnittelukustannukset sekä kone-, laite- ja tarvikehankinnoista, rakennuksista ja työstä aiheutuvat tarpeelliset kustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole maan hankinnasta, tavanomaisen kuljetuskaluston hankinnasta eivätkä hankkeen käytöstä tai ylläpidosta aiheutuvat kustannukset taikka muut näihin rinnastettavat kustannukset.

Korkotukilainahakemus on tehtävä ympäristöministeriön vahvistamalla asianomaisella lomakkeella ja toimitettava liitteineen kaksin kappalein siihen lääninhallitukseen, jonka läänissä hanke toteutetaan.

Hakemuksessa on oltava:

Hakemukseen on liitettävä:

Ympäristöministeriö hyväksyy lainan korkotukilainaksi, jos sen määrä ylittää 1 000 000 markkaa. Muutoin lainan hyväksyy asianomainen lääninhallitus ympäristöministeriön vahvistaman lainanhyväksymisvaltuuden rajoissa.

Ympäristöministeriö vahvistaa jätteiden hyödyntämislainan ja jätehuoltolainan hyväksymisvaltuudet lääneittäin sen jälkeen, kun lääninhallitukset ovat toimittaneet ministeriölle koosteet saamistaan hakemuksista. Niissä on esitettävä lyhyt kuvaus kustakin hankkeesta, hyväksyttäviksi ehdotettujen hankkeiden tärkeysjärjestys ja niiden edellyttämä lainan hyväksymisvaltuus sekä selvitys siitä, täyttävätkö hankkeet tässä päätöksessä tarkoitetut korkotukilainan hyväksymisedellytykset.

Korkotukilainan hyväksymispäätöksessä on mainittava lainansaaja, lainan myöntävä luottolaitos, lainan käyttötarkoitus, lainan määrä, lainan korko, korkohyvityksen määrä, laina-aika ja lyhennyksistä vapaat vuodet. Hyväksymispäätöksessä on lisäksi mainittava ne seikat, joiden johdosta lainasta perittävä korko ja lainansaajalta perittävä korko voivat muuttua.

Hyväksymispäätös lähetetään tiedoksi työministeriöön, valtiokonttoriin ja asianomaiseen luottolaitokseen. Ympäristöministeriö lähettää lisäksi päätöksensä tiedoksi asianomaiseen lääninhallitukseen ja lääninhallitus ympäristöministeriöön.

Jos lainaa ei hyväksytä korkotukilainaksi, siitä ilmoitetaan kirjallisesti lainan hakijalle.

Korkotukilainan laina-aika on enintään 15 vuotta. Lainalle voidaan hyväksyä enintään viisi lyhennyksistä vapaata vuotta.

Myönnetty korkotukilaina maksetaan lainansaajalle sen jälkeen, kun hanke on hyväksyttävällä tavalla toteutettu. Laina voidaan myös maksaa hankkeen edistymisen mukaan useassa, kuitenkin enintään neljässä erässä. Viimeinen erä, jonka tulee olla vähintään 25 prosenttia lainan määrästä, maksetaan sen jälkeen, kun hanke on hyväksyttävällä tavalla toteutettu.

Hakemus lainan tai sen osan nostamisesta on toimitettava lääninhallitukselle. Hakemukseen on liitettävä selvitys hankkeen toteutusasteesta ja aiheutuneista kustannuksista sekä tarvittaessa työvoimaviranomaisen todistus valtioneuvoston työllisyysehtopäätöksen (11/88) mukaisten työllisyysehtojen noudattamisesta. Tarkastettuaan hakemuksen lääninhallitus toimittaa sen edelleen lainan myöntäneelle luottolaitokselle ja ilmoittaa, paljonko myönnetystä lainasta saadaan maksaa.

Valtiokonttori maksaa korkotukilainan korkohyvityksen valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitusta varten osoitetusta määrärahasta kaksi kertaa vuodessa asianomaisen luottolaitoksen esittämän laskelman perusteella. Korkotukea ei kuitenkaan makseta ulkomaisen luoton valuuttakurssien muutoksen mahdollisesti aiheuttamien lisäkustannusten osalta. Maksamatta jääneen erääntyneen lyhennyksen osalta ei korkohyvitystä makseta erääntymiskuukauden jälkeiseltä ajalta.

Lääninhallituksen on valvottava, että lainavarat käytetään lainan hyväksymispäätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Lainansaaja on velvollinen kehotuksesta antamaan lääninhallitukselle ja asianomaiselle luottolaitokselle lainavarojen käytön valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Myös ympäristöministeriöllä on oikeus valvoa ja tarkastaa lainavarojen käyttöä.

Korkotukilainaa koskevassa velkakirjassa on mainittava, että jos lainansaaja on käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen kuin ne on myönnetty, tai lainaa hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon tai salannut lainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tällaisesta lainasta sen jälkeen, kun lainansaajan sanotunlainen menettely on todettu, makseta korkohyvitystä. Velkakirjassa on myös mainittava, että lainansaajan on tällöin palautettava valtiolle se korkohyvitys, jonka valtio on lainasta maksanut sen nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi kaksi prosenttia vuotuista sakkokorkoa lainan määrälle sen nostamispäivästä alkaen.

Velkakirjassa on lisäksi mainittava, että lainansaaja sitoutuu noudattamaan valtion avustusten ja lainojen sekä korkotukien työllisyysehtoja.

Lainan hyväksyneen viranomaisen on 14§:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkohyvityksen maksaminen lakkaa, ja määrättävä korkohyvityksen takaisinperimisestä lainansaajalta sekä sakkokoron maksamisesta. Päätöksestä on viipymättä ilmoitettava valtiokonttorille ja asianomaiselle luottolaitokselle. Luottolaitoksen tehtävä on periä korkohyvitys ja sakkokorko lainansaajalta sekä viipymättä tilittää ne valtiolle.

Lainan hyväksynyt viranomainen voi, jos hanketta ei toteuteta asianmukaisella tavalla taikka jos jätteiden hyödyntämislainan avulla hankittuja koneita, laitteita tai rakennuksia ei hoideta tai pidetä kunnossa, määrätä, ettei lainasta sen jälkeen, kun tällainen menettely on todettu, makseta korkohyvitystä.

Jos korkohyvityksen maksaminen on 14§:n 1 momentissa mainituista syistä lopetettu, asianomaisella luottolaitoksella on oikeus katsoa lainan erääntyvän heti maksettavaksi ilman irtisanomista.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1990 ja on voimassa vuoden 1994 loppuun.

Tällä päätöksellä kumotaan 12 päivänä tammikuuta 1983 annettu sisäasiainministeriön päätös jätteiden hyödyntämislainojen yleisistä ehdoista (87/83) ja 21 päivänä elokuuta 1979 annettu sisäasiainministeriön päätös jätehuoltolainojen yleisistä ehdoista (668/79). Ennen tämän päätöksen voimaantuloa hyväksyttyihin korkotukilainoihin sovelletaan kuitenkin ennen 1 päivänä helmikuuta 1990 voimassa olleiden päätösten määräyksiä.