546/1990

Lastensuojelulain 7§:ssä tarkoitettujen koulupsykologien ja koulukuraattorien työ on pyrittävä järjestämään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla oppilasmäärään ja saatavilla oleviin palveluihin suhteutettuna. Koulupsykologien ja koulukuraattorien toiminnan tulee tapahtua pääosin koulussa.

Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee osallistua alansa asiantuntijoina kouluyhteisön toiminnan sekä opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen.

Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee toimia yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, häntä hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa.

Huostaanotettua tai avohuollon tukitoimena sijoitettua lasta koskevaan huoltosuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen ja häntä hoitaville ja kasvattaville henkilöille sekä se, miten yhteistoiminta ja yhteydenpito lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteutetaan ja se, miten jälkihuolto toteutetaan.

Lapsen hoito ja huolto on järjestettävä ja lasta kohdeltava siten, että hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Lapsen hoito ja huolto on lisäksi järjestettävä niin, että sijoituspaikan etäisyys ei ole este yhteydenpidolle hänelle tärkeisiin henkilöihin.

Kun lapselle järjestetään lastensuojelulain 11§:n 2 momentin mukaisesti yhteistyössä terveydenhuollon viranomaisten kanssa hoito vakavan mielenterveyden häiriön perusteella, hoidon tulee tapahtua lapsille tai perheille tarkoitetussa mahdollisimman kodinomaisessa ja lapsen kuntoutumisen vaatimat edellytykset täyttävässä perheessä, perhekodissa tai hoitoyksikössä.

Kun lapselle tai nuorelle on järjestetty perhehoito kodin ulkopuolella avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona, sijaisvanhemmalle maksetaan korvaus hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista ( kulukorvaus ). Kulukorvauksen määrä on lasta tai nuorta kohti kalenterikuukaudessa vähintään 1 400 markkaa ja enintään tämä määrä kaksinkertaisena. Kulukorvauksen vähimmäismäärää voidaan alentaa, jos tähän on erityistä syytä.

Kulukorvaus sisältää korvauksen lapsen tai nuoren ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvista tavanomaisista menoista sekä hänen omaan käyttöönsä 6 e§:n mukaan annettavat käyttövarat. Kulukorvaus sisältää korvauksen myös niistä tavanomaisista terveydenhuollon kustannuksista, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.

Kulukorvauksen lisäksi korvataan myös lapsen tai nuoren yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon sekä opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset. Lisäksi voidaan 1 momentissa mainittuun enimmäismäärään saakka korvata lapsen tai nuoren lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluonteiset tai kertakaikkiset erityiset kulut.

Korvaus maksetaan myös hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista ( käynnistämiskorvaus ). Käynnistämiskorvaus on lasta tai nuorta kohti enintään yhtä suuri kuin edellä 1 momentissa tarkoitettu kulukorvauksen vähimmäismäärä kahdeksankertaisena.

Perhehoidosta maksetaan hoitoon käytettävän ajan ja hoidon vaativuuden perusteella palkkiota ( hoitopalkkio ) lasta tai nuorta kohti kalenterikuukaudessa vähintään 1 000 markkaa ja enintään määrä, joka on:

Jos lapsi tai nuori vaatii runsaasti hoitoa tai erityistä huomiota tai huolenpitoa, voidaan hoitopalkkion 1 momentissa tarkoitettuja enimmäismääriä korottaa enintään kaksinkertaisiksi lasta tai nuorta kohti kalenterikuukaudessa.

Hoitopalkkiota ei suoriteta omaa lastaan hoitavalle henkilölle eikä henkilölle, joka on kieltäytynyt vastaanottamasta palkkiota. Hoitopalkkio voidaan hoitoon käytetyn ajan vuoksi tai muusta erityisestä syystä maksaa 1 momentissa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.

Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 30 prosenttia hänen sosiaalihuoltolain (710/82) 29§:ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan ( itsenäistymisvarat ). Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon.

Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaalihuoltolain 29§:ssa tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, hänelle on annettava kunnan varoista hänen itsenäistymistään varten tarpeelliset varat, kuitenkin enintään määrä, joka on yhtä suuri kuin edellä 6 a§:n 1 momentissa tarkoitettu kulukorvauksen vähimmäismäärä kahdeksankertaisena.

Edellä 6 a-6 b§:ssä tarkoitettuja markkamääriä tarkistetaan kalenterivuosittain maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palkkaindeksin mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain (395/61) 9§:n soveltamista varten. Tarkistetut markkamäärät pyöristetään lähinnä ylimpään markkaan.

Edellä 6 c§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä annettava kalenterikuukaudessa käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen seuraavasti:

Käyttövaroja ei anneta aikana, jona lapsi tai nuori kykenee itse itsensä elättämään.

Perhehoitosopimuksessa tulee sopia:

Perhehoitosopimusta tulee tarkistaa hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta.

Lääninhallitus voi erityisestä syystä myöntää lastensuojelulaitokselle luvan poiketa tämän pykälän säännöksistä.

Lasta sijaishuoltoon tai avohuollon tukitoimena sijoitettaessa on noudatettava, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (523/75) 9§:n 1 ja 3 momentissa säädetään.

Lastensuojelulain 18§:n 2 momentissa tarkoitettuna erittäin painavana syynä kiireellisen huostaanoton keston pidentämiseen voidaan pitää sitä, että asian ratkaiseminen edellyttää erityisen laajaa selvitystyötä esimerkiksi, kun on syytä olettaa lapsen joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi tai kun lastensuojelulain 17§:n 1 momentissa säädetty kuultavien henkilöiden määrä on suuri.

Sosiaalilautakunnan on selvitettävä lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tuettava hoitajaa järjestämällä tarpeelliset tukitoimet lapsen hoidon ja kasvatuksen edistämiseksi ottaen erityisesti huomioon, mitä lastensuojelulain 13§:ssä säädetään.