Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

485/1990

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus ulkoasiainhallinnosta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
485/1990

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22), asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä samana päivänä annetun lain (79/22) sekä ulkoasiainhallinnosta 23 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain (1164/87) nojalla:

1 luku Ulkoasiainhallinto

1 §

Tässä asetuksessa säädetään ulkoasiainhallinnosta, johon ulkoasiainhallinnosta annetun lain (1164/87) 1§:n mukaisesti kuuluvat ulkoasiainministeriö ja ministeriön alaisten edustustojen muodostama ulkomaanedustus.

2 §

Edustustojen perustamisesta, niiden tehtävistä ja asemasta, edustustoissa työskentelevän henkilöstön asemasta sekä muista edustustojen toimintaedellytyksiin ulkomailla liittyvistä asioista on voimassa myös, mitä diplomaattisia suhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa (SopS 4/70) ja konsulisuhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa (SopS 50/80) on määrätty.

2 luku Ulkoasiainministeriö

Organisaatio

3 §

Ulkoasiainministeriössä on:

1)

hallinnollinen osasto;

2)

poliittinen osasto;

3)

kauppapoliittinen osasto;

4)

oikeudellinen osasto;

5)

kehitysyhteistyöosasto;

6)

protokollaosasto;

7)

lehdistö- ja kulttuuriosasto.

Lisäksi ministeriössä on pohjoismaisen yhteistyöministerin sihteeristö sekä valvonta- ja tarkastusyksikkö.

4 §

Ministeriön yhteydessä toimii valinta- ja koulutuslautakunta. Ministeriön yhteydessä toimivat myös ulkomaanedustuksen korvauslautakunta ja ulkomaan terveydenhuoltolautakunta, joista on säädetty erikseen.

Ministeriön yhteydessä voi toimia myös muita avustavia toimielimiä siten kuin erikseen säädetään tai määrätään.

Hallinnollinen osasto

5 §

Hallinnollinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

yleistä hallintoa ja sen kehittämistä sekä taloutta;

2)

Suomen kunniakonsulien nimityksiä;

3)

diplomaatti- ja virkapasseja.

Osasto käsittelee myös ne lainsäädäntö- ja muut asiat, jotka eivät kuulu muille osastoille tai erillisille yksiköille.

6 §

Hallinnollisessa osastossa on:

1)

henkilöstötoimisto;

2)

taloustoimisto;

3)

kiinteistö- ja materiaalitoimisto;

4)

arkisto- ja kansliatoimisto.

Lisäksi hallinnollisessa osastossa on koulutusyksikkö, viestitysyksikkö, atk-yksikkö ja turvallisuusyksikkö.

Poliittinen osasto

7 §

Poliittinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

Suomen poliittisia suhteita vieraisiin valtioihin ja näitä koskevia neuvotteluja sekä sopimuspolitiikan perusteita;

2)

Suomen osallistumista kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja kansainvälisiin kokouksiin, siltä osin kuin nämä eivät kuulu muille osastoille tai erillisille yksiköille.

8 §

Poliittisessa osastossa on:

1)

pohjoismaiden ja muiden läntisten maiden toimisto;

2)

Neuvostoliiton sekä itäisen ja Keski-Euroopan toimisto;

3)

Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan toimisto;

4)

turvallisuuspolitiikan toimisto;

5)

kansainvälisten järjestöasiain toimisto;

6)

kansainvälisten ympäristöasiain toimisto.

Kauppapoliittinen osasto

9 §

Kauppapoliittinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

Suomen taloussuhteita vieraisiin valtioihin ja neuvotteluja näihin liittyvistä kansainvälisistä sopimuksista sekä tällaisten sopimusten soveltamista ja hallinnointia;

2)

Suomen osallistumista taloudellisella alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen ja laitosten toimintaan sekä taloudellisluonteisiin kansainvälisiin kokouksiin;

3)

ulkomaita koskevan taloudellisen tiedon hankkimista ja sen toimittamista edelleen;

4)

vienninedistämistä siltä osin kuin se ei kuulu muulle hallinnonalalle.

10 §

Kauppapoliittisessa osastossa on:

1)

yleisten kauppapoliittisten asiain ja teollistuneiden markkinatalousmaiden toimisto;

2)

Länsi-Euroopan monenkeskisen yhteistyön toimisto;

3)

taloudellisten yleisjärjestöjen toimisto;

4)

Neuvostoliiton toimisto;

5)

itäisen ja Keski-Euroopan sekä monenkeskisen itä-länsi -yhteistyön toimisto;

6)

Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan toimisto.

Lisäksi kauppapoliittisessa osastossa on vienninedistämisyksikkö, kaupan tekniset esteet -yksikkö sekä pysyvän suomalais-neuvostoliittolaisen hallitusten välisen taloudellisen yhteistyökomission Suomen ryhmän sihteeristö, Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellisteknillisen yhteistoimintakomitean Suomen osapuolen sihteeristö ja Suomen tasavallan ja Keskinäisen taloudellisen avun neuvoston yhteistyökomission Suomen osapuolen sihteeristö.

Oikeudellinen osasto

11 §

Oikeudellinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

Suomen ja vieraiden valtioiden välisiä sekä kansainvälisiin järjestöihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä sekä neuvotteluja näiden asioiden edellyttämien kansainvälisten sopimusten tekemiseksi, siltä osin kuin nämä eivät kuulu muille osastoille tai erillisille yksiköille;

2)

kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseen ja julkaisemiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä, näitä koskevia lausuntoja sekä sopimustiedostoa ja sopimusten rekisteröintiä;

3)

Suomen osallistumista oikeudellisluonteisiin ja muihin kansainvälisiin kokouksiin;

4)

Suomen kansalaisten oikeuksien ja yleisen oikeusturvan valvomista ulkomailla, hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneiden Suomen kansalaisten avustamista, merenkulkuun liittyviä oikeudellisia kysymyksiä sekä lainsäädäntöä ja kansainvälistä yksityisoikeutta koskevia selvityksiä;

5)

edustustoissa hoidettavien passi- ja viisumiasioiden ohjausta, kehittämistä ja seurantaa sekä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa;

6)

Suomen vaaleja siltä osin kuin ne toimitetaan ulkomailla;

7)

muita ulkoasiainhallintoon liittyviä oikeudellisia kysymyksiä, sikäli kuin ne eivät kuulu muille osastoille.

Mitä edellä on säädetty Suomen kansalaisen avustamisesta, koskee ulkoasiainministeriön erikseen antamien määräysten mukaisesti myös Suomessa pysyvästi asuvaa toisen pohjoismaan kansalaista ja Suomessa pysyvästi asuvia pakolaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä sekä eräissä tapauksissa myös muita ulkomaalaisia, joilla on vahvat siteet Suomeen.

12 §

Oikeudellisessa osastossa on:

1)

kansainvälisen oikeuden toimisto;

2)

kansainvälisten sopimusasiain toimisto;

3)

yleisten ja konsuliasiain toimisto.

Lisäksi oikeudellisessa osastossa on passiyksikkö.

Kehitysyhteistyöosasto

13 §

Kehitysyhteistyöosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteita, suuntalinjoja ja keinoja;

2)

Suomen kehitysyhteistyösuhteita vieraisiin valtioihin sekä niihin liittyviä neuvotteluja ja sopimuksia;

3)

Suomen osallistumista Yhdistyneisiin Kansakuntiin kuuluvien kehitysyhteistyön alalla toimivien järjestöjen ja laitosten sekä kehitysrahoituslaitosten toimintaan sekä Suomen osallistumista kehitysyhteistyöhön ja kehityskysymyksiin liittyviin kansainvälisiin kokouksiin;

4)

kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelua, toteutusta ja arviointia;

5)

kehitysyhteistyötiedotusta ja tiedotusaineistoa.

14 §

Kehitysyhteistyöosastossa on:

1)

maa- ja metsätaloustoimisto;

2)

sosiaalisen kehityksen toimisto;

3)

talouselämän perusrakennetoimisto;

4)

kansalaisjärjestötoimisto;

5)

elintarvike- ja humanitaarisen avun toimisto;

6)

YK-järjestelmän kansainvälisten kehityskysymysten toimisto;

7)

kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten toimisto.

Lisäksi kehitysyhteistyöosastossa on tutkimus- ja kehitysyksikkö, tiedotusyksikkö, taloushallintoyksikkö, yleishallintoyksikkö, ohjelmointiyksikkö, projektitoiminnan kehittämisyksikkö ja henkilöapuyksikkö.

Protokollaosasto

15 §

Protokollaosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

tasavallan presidentin ja vieraiden valtioiden päämiesten sekä tasavallan presidentin ja Suomessa toimivien diplomaattisten edustajien välisiä suhteita ja niistä aiheutuvia käytännön kysymyksiä;

2)

valtiovierailuja;

3)

juhlamenoja ja kansainvälisissä suhteissa esiintyviä muotokysymyksiä;

4)

kansainvälisiin sopimuksiin ja tapaan perustuvia diplomaattisia erioikeuksia ja -vapauksia;

5)

viisumia ja oleskelulupaa vieraan valtion Suomessa olevan edustuston virkamiehelle ja muulle henkilöstölle sekä heidän perheittensä jäsenille;

6)

toimilupien myöntämistä vieraiden valtioiden Suomessa oleville konsuliedustajille;

7)

ulkomaalaisille annettavia suomalaisia kunniamerkkejä ja Suomen kansalaisille annettavia ulkomaisia kunniamerkkejä.

Lehdistö- ja kulttuuriosasto

16 §

Lehdistö ja kulttuuriosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

1)

Suomen kansainvälisiä lehdistö- ja kulttuurisuhteita;

2)

Suomen tuntemuksen edistämistä ulkomailla;

3)

ulkomaille suuntautuvaa ulkopolitiikan, talouden, yhteiskuntakehityksen ja kulttuurin tiedotusta;

4)

tiedotusaineiston tuotantoa, hankintaa ja jakelua;

5)

suhteita ja tiedotustoimintaa koti- ja ulkomaisiin tiedotusvälineisiin ulkoasiainhallinnolle kuuluvissa kysymyksissä, sikäli kuin ne eivät kuulu muille osastoille;

6)

valtiovierailujen ja ministerivierailujen lehdistöjärjestelyjä ja tiedotusta;

7)

poikkeuksellisten tilanteiden ulkoasiainhallinnolta edellyttämää tehostettua tiedotusvalmiutta.

17 §

Lehdistö- ja kulttuuriosastossa on:

1)

lehdistötoimisto;

2)

kulttuuritoimisto.

Lisäksi lehdistö- ja kulttuuriosastossa on tiedotus- ja julkaisuyksikkö.

Pohjoismaisen yhteistyöministerin sihteeristö

18 §

Pohjoismaisen yhteistyöministerin sihteeristö käsittelee Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä tehdyssä yhteistyösopimuksessa (SopS 28/62) tarkoitetut asiat.

Sihteeristö toimii valtiosihteerin alaisena.

Valvonta- ja tarkastusyksikkö

19 §

Valvonta- ja tarkastusyksikön tehtävänä on:

1)

tarkastaa, että ulkoasiainhallintoa hoidetaan tuloksellisesti ja taloudellisesti sekä säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita noudattaen;

2)

hoitaa ne muut tehtävät, jotka ministeri tai valtiosihteeri määrää.

Yksiköllä on oikeus suorittaa tehtäviensä edellyttämiä tarkastuksia ulkoasiainhallinnossa. Yksikkö toimii valtiosihteerin alaisena.

Ministeriön virkamiesten tehtävät

20 §

Valtiosihteeri on ministeriön kansliapäällikkö. Hänen tehtävänään on ministerin lähimpänä apuna:

1)

johtaa, sovittaa yhteen ja valvoa ministeriön osastojen ja erillisten yksikköjen toimialaan kuuluvien asioiden hoitamista sekä tehdä tarpeellisiksi katsomiaan ministeriön toimintaa koskevia esityksiä;

2)

osallistua laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden valmisteluun, toteuttamiseen ja valvontaan;

3)

käsitellä ulkoasiainhallinnon tulo- ja menoarvioehdotusta, toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä ministeriön työjärjestystä;

4)

seurata edustustojen toimintaa sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi;

5)

ratkaista toimivaltaansa kuuluvat asiat;

6)

käsitellä ne asiat, jotka ministeri niiden laadun vuoksi on antanut hänen käsiteltäväkseen.

21 §

Alivaltiosihteerit määrätään käsittelemään hallinnollisia, poliittisia, kauppapoliittisia ja kehitysyhteistyöasioita siten kuin 79§:ssä säädetään. Alivaltiosihteerin tehtävistä on vastuualueellaan ministerin ja valtiosihteerin apuna voimassa, mitä 20 §:ssä on valtiosihteerin tehtävistä säädetty.

Lisäksi alivaltiosihteerin tehtävänä on vastuualueellaan edistää ja sovittaa yhteen ulkoasiainministeriön ja muiden viranomaisten toimintaa kansainvälisten asioiden hoitamisessa.

22 §

Osastopäällikön tehtävänä on:

1)

johtaa osaston toimintaa ja huolehtia, että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja taloudellisesti;

2)

seurata osaston toimialalla tapahtuvaa kehitystä kotimaassa ja ulkomailla sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi;

3)

huolehtia osaston toimialan tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta suunnittelusta sekä tarpeellisesta yhteydenpidosta viranomaisiin ja muihin tahoihin;

4)

käsitellä tärkeimmät osaston asiat ja ne asiat, jotka hän itselleen pidättää;

5)

valvoa, että osaston henkilöstö saa tarpeellista täydentävää koulutusta ja muuta valmennusta tehtäviinsä;

6)

ohjata, kehittää ja valvoa edustustojen toimintaa osaston toimialalla;

7)

ratkaista toimivaltaansa kuuluvat asiat.

Protokollaosaston päällikön tulee lisäksi ulkovaltojen lähettiläiden esittelijänä henkilökohtaisesti hoitaa ne osaston asiat, jotka koskevat tasavallan presidenttiä, sekä ohjata osaston hoidettavina olevat juhlamenot.

23 §

Apulaisosastopäällikön tehtävänä on:

1)

osastopäällikön apuna johtaa, kehittää ja valvoa osaston toimintaa;

2)

käsitellä ne osastolle kuuluvat asiat, jotka on hänen käsiteltäväkseen määrätty;

3)

ratkaista toimivaltaansa kuuluvat asiat.

Jos apulaisosastopäälliköitä on useita, heidän vastuualueensa määrätään työjärjestyksessä.

24 §

Pohjoismaisen yhteistyöministerin sijaisvirkamiehen, ulkoasiainhallinnon tarkastajan, toimistopäällikön ja osaston muun yksikön päällikön tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 22 §:ssä on osastopäällikön tehtävistä säädetty.

Neuvotteleva virkamies suorittaa osastopäällikön tai erillisen yksikön päällikön taikka, jos hänet on määrätty valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin alaiseksi, näiden määräämiä tehtäviä.

25 §

Valtiosihteerin ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ministerin määräämä alivaltiosihteeri tai, jos alivaltiosihteeritkin ovat estyneitä, ministerin määräämä osastopäällikkö.

Alivaltiosihteerin ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan asian laadusta riippuen valtiosihteerin määräämä toinen alivaltiosihteeri, osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö.

Osastopäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan valtiosihteerin määräämä apulaisosastopäällikkö tai, jos apulaisosastopäällikötkin ovat estyneitä, valtiosihteerin määräämä toimistopäällikkö tai muu virkamies. Erillisen yksikön päällikön sijaisena toimii valtiosihteerin määräämä virkamies.

Apulaisosastopäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan valtiosihteerin määräämä toinen apulaisosastopäällikkö, toimistopäällikkö tai muu virkamies.

Muissa kuin 1-4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa määrää tehtävien hoidosta virkamiehen estyneenä ollessa asianomainen osastopäällikkö tai erillisen yksikön päällikkö.

26 §

Valtioneuvoston yleisistunnossa ovat esittelijöinä ne tasavallan presidentin nimittämät virkamiehet, joiden virantoimituspaikkana on ministeriö.

Ylimääräisinä esittelijöinä valtioneuvostossa ovat valtioneuvoston määräämät korkeakoulututkinnon suorittaneet virkamiehet.

Ministeriössä päätettäviä asioita esittelevät 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen virkamiesten lisäksi lähetystöneuvos, lehdistöneuvos, muu kuin 1 momentissa tarkoitettu kehitysyhteistyöneuvos, ulkoasiainsihteeri, lehdistösihteeri, kehitysyhteistyösihteeri, atk-päällikkö, laskentapäällikkö, turvallisuuspäällikkö, viestityspäällikkö, ylitarkastaja, taloussihteeri, ylireviisori ja ne virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöikseen.

Asioiden ratkaiseminen ministeriössä

27 §

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri, jonka toimialaan asia kuuluu. Valtiosihteeri, hallinnollinen alivaltiosihteeri, osastopäällikkö, erillisen yksikön päällikkö, apulaisosastopäällikkö ja muut virkamiehet ratkaisevat kuitenkin ministeriössä päätettävät 28-44§:ssä mainitut asiat, jollei asiaa ole valtioneuvoston ohjesäännön 32§:n perusteella esiteltävä ministerin ratkaistavaksi taikka jollei ministeri, valtiosihteeri tai osastopäällikkö ole pidättänyt asiaa ratkaistavakseen.

Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei jäljempänä toisin säädetä.

28 §

Valtiosihteeri ratkaisee, sen lisäksi mitä 44 ja 92§:ssä säädetään, asiat, jotka koskevat:

1)

lausuntojen antamista sekä edustustoille annettavia määräyksiä ja ohjeita, silloin kun asia liittyy useamman kuin yhden osaston toimialaan;

2)

ulkoasiainhallinnon sisäiseen toimintaan käytettävissä olevia määrärahoja sekä niiden jakamista ministeriön osastojen, erillisten yksiköiden ja edustustojen käytettäväksi;

3)

virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta koskevaa oikaisuvaatimusta, silloin kun kysymys on hallinnollisen alivaltiosihteerin tai hallinnollisen osaston osastopäällikön ratkaisemasta asiasta.

29 §

Hallinnollinen alivaltiosihteeri ratkaisee, sen lisäksi mitä 75, 83, 88, 90 ja 92§:ssä säädetään, asiat, jotka koskevat:

1)

jäljempänä 60§:n 2 momentissa tarkoitettua edustuston päällikön oikeuttamista siirtämään hänelle kuuluvaa ratkaisuvaltaa edustuston muulle henkilöstölle ja 61§:n 2 momentissa tarkoittua ratkaisuvallan antamista kunniakonsulin virastoon sijoitetulle ulkoasiainhallinnon henkilöstölle;

2)

edustuston valtuuttamista ottamaan vastaan meriselitys, ulkoasiainhallinnosta annetun lain 6§:ssä tarkoitettujen valtuuksien myöntämistä edustustossa palvelevalle Suomen kansalaiselle ja kunniakonsulille sekä passin- ja viisuminanto-oikeuksien myöntämistä kunniakonsulin virastossa palvelevalle Suomen kansalaiselle;

3)

jäljempänä 58§:n 1 momentissa tarkoitetun edustuston päällikön ja edustustoa johtavan virkamiehen sijaisen sekä 85§:n 2 momentissa tarkoitetun tilapäisen päällikön ja edustustoa tilapäisesti johtavan virkamiehen määräämistä;

4)

ulkoasiainhallinnon maksettavaksi kuuluvia ja ulkoasiainhallinnon henkilöstöltä perittäviä vahingonkorvauksia;

6)

valtion virkaehtosopimuslaissa (664/70) tarkoitettua ministeriön neuvottelemaa tarkentavaa virkaehtosopimusta ja virkaehtosopimuksella sovittujen palkkausluokkatarkistusten kohdentamista;

7)

ministeriön sisäistä järjestystä.

30 §

Osastopäällikkö ja erillisen yksikön päällikkö ratkaisevat, sen lisäksi mitä 44 ja 92§:ssä säädetään, asiat, jotka koskevat:

1)

lausunnon antamista osaston tai yksikön toimialaan kuuluvissa asioissa, jollei asia 31 §:n perusteella kuulu apulaisosastopäällikön ratkaistavaksi eikä 39 §:n 1 kohdasta muuta johdu;

2)

edustustoille annettavia määräyksiä ja ohjeita osaston tai yksikön toimialaan liittyvissä asioissa, jollei asiaa sen merkityksen vuoksi ole esiteltävä valtiosihteerille;

3)

osaston tai yksikön käytettäväksi osoitettujen varojen käyttämistä;

4)

yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 6 ja 20§:ssä tarkoitettuja lupia;

5)

ministeriön vahvistettavaksi säädettyjä lomakkeita ja muita asiakirjoja sekä leimoja.

31 §

Apulaisosastopäällikkö ratkaisee, sen lisäksi mitä 44§:ssä säädetään, asiat, jotka koskevat lausunnon antamista osaston toimialaan tai hänen vastuualueeseensa kuuluvissa sellaisissa asioissa, joiden merkitys ei ole huomattava, jollei 39§:n 1 kohdasta muuta johdu.

Apulaisosastopäällikkö ratkaisee lisäksi alaisensa virkamiehen estyneenä ollessa tämän ratkaistaviksi muutoin kuuluvat asiat, jollei 36§:n 2 momentista muuta johdu.

32 §

Hallinnollisen osaston päällikkö ratkaisee, sen lisäksi mitä 30, 44, 74, 75, 83 ja 88-91§:ssä säädetään, asiat, jotka koskevat:

1)

ulkomaanedustuksen henkilöstön oman auton käyttöä ja siitä maksettavan korvauksen perusteita;

2)

virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta koskevaa oikaisuvaatimusta alaisensa virkamiehen ratkaisemassa asiassa;

3)

kunniakonsuleille myönnettäviä avustuksia;

4)

ulkoasiainhallinnon toimitilojen ja edustustojen päälliköiden virka-asuntojen vuokraamista;

5)

ulkoasiainhallinnon kiinteistöjen ja huoneistojen kunnossapito- ja peruskorjaustöitä;

6)

koulutusmäärärahojen käyttöä;

7)

ulkoasiainhallinnon maksuperusteasetuksen mukaan ministeriössä päätettäviä maksuja;

8)

jäljempänä 65§:n 2 momentissa tarkoitettua ulkomaanedustuksessa käytettävää virka-arvoa;

9)

sivutoimilupia ja -ilmoituksia.

Lisäksi hallinnollisen osaston päällikkö ratkaisee ilman esittelyä diplomaatti- ja virkapasseja koskevat asiat, jolleivät ne 40§:n perusteella kuulu oikeudellisen osaston passiyksikön päällikön ratkaistaviksi.

Osastopäällikön ohella ratkaisevat 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja asioita kiinteistö- ja materiaalitoimiston toimistopäällikkö ja ylitarkastaja sekä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja asioita koulutusyksikön päällikkö työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti. Ylitarkastaja ja koulutusyksikön päällikkö ratkaisevat asiat ilman esittelyä.

33 §

Hallinnollisen osaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee 31 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat ulkoasiainhallinnon viestityskaluston, tietojenkäsittelylaitteiden ja ohjelmistojen sekä turvakaluston hankkimista.

Apulaisosastopäällikön ohella ratkaisevat 1 momentissa tarkoitettuja asioita ilman esittelyä asianomaisten yksiköiden päälliköt työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti. Yksiköiden päälliköt ratkaisevat ilman esittelyä myös toimialaansa kuuluvan kaluston poistamista koskevat asiat.

34 §

Hallinnollisen osaston henkilöstötoimiston päällikkö ratkaisee, sen lisäksi mitä 88, 89 ja 92§:ssä säädetään, asiat, jotka koskevat:

1)

virkaehtosopimuksiin tai palvelussuhteen ehtoja koskeviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvia palkanlisiä ja lisäpalkkioita;

2)

ulkomaanedustuksen henkilöstölle maksettavia paikalliskorotuksia ja muita korvauksia, lukuun ottamatta muuttomatkan korvausta, asuntokorvausta ja omaisuusvahingon korvausta, sekä ulkoasiainhallinnon henkilöstölle palvelussuhteesta johtuvaa muuta taloudellista etuutta tai kustannusten korvausta, jollei asiaa sen merkityksen vuoksi ole esiteltävä osastopäällikölle eikä asia 35 §:n 3 kohdan nojalla kuulu taloustoimiston päällikön ratkaistavaksi;

3)

todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;

4)

valtion virkamiehen ja työntekijän terveydenhuollosta ulkomailla annetussa laissa (176/87) tarkoitettuja korvauksia.

35 §

Hallinnollisen osaston taloustoimiston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

ministeriön toimintaa tilivirastona;

2)

valuutanvaihtoa ja käytettävän valuuttakurssin määräämistä ulkoasiainhallinnossa;

3)

matkakustannusten korvaamista;

4)

kustannusten korvaamista määräajan jälkeen esitetyn hakemuksen perusteella;

5)

lupaa jatkuvaan oman auton käyttämiseen virkamatkoilla Suomessa;

6)

tileistä poistoa.

36 §

Hallinnollisen osaston kiinteistö- ja materiaalitoimiston päällikkö ratkaisee 32§:n 3 momentissa säädetyn lisäksi ilman esittelyä asiat, jotka koskevat:

1)

henkilöstön asuntoina käytettävien huoneistojen vuokraamista, lukuun ottamatta edustustojen päälliköiden virka-asuntoja, sekä muita asumiseen välittömästi liittyviä kustannuksia;

2)

kaluston ja muun materiaalin hankkimista, käyttöä ja poistamista, jollei asia 33§:n perusteella kuulu apulaisosastopäällikön tai osaston muun yksikön päällikön ratkaistavaksi.

Toimistopäällikkö ratkaisee lisäksi alaisensa virkamiehen estyneenä ollessa tämän ratkaistaviksi muutoin kuuluvat asiat.

Toimistopäällikön ohella ratkaisevat 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja asioita ilman esittelyä toimiston ylitarkastajat ja hankintasihteerit työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti.

Muuttoasioita hoitava ylitarkastaja ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat muuttotavaroiden kuljetuksia ja kuljetuskustannusten korvaamista sekä ulkoasiainhallinnon kalustekuljetuksia.

37 §

Hallinnollisen osaston arkisto- ja kansliatoimiston päällikkö ratkaisee ilman esittelyä asiat, jotka koskevat ulkoasiainhallinnon arkistoja ja kirjastoja sekä kuriiripostia.

38 §

Oikeudellisen osaston päällikkö ratkaisee 30 §:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1)

ulkomailla asuville Suomen kansalaisille toistaiseksi myönnettäviä avustuksia;

2)

hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneille Suomen kansalaisille maksettujen avustusten jättämistä takaisin perimättä.

39 §

Oikeudellisen osaston yleisten ja konsuliasiain toimiston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

1)

lausunnon antamista toimiston toimialaan kuuluvissa asioissa, joiden merkitys ei ole huomattava;

2)

kansainvälistä yhteistoimintaa virka-apu- ja tiedoksiantoasioissa;

3)

edustuston antaman viisumin ja työluvan peruuttamista, silloin kun asia päätetään ministeriössä.

40 §

Oikeudellisen osaston passiyksikön päällikkö ratkaisee ilman esittelyä ministeriön antamien määräysten mukaan asiat, jotka koskevat virkapassin antamista muulle kuin ulkoasiainhallinnossa työskentelevälle matkaa tai tehtävän suorittamista varten.

41 §

Kehitysyhteistyöosaston päällikkö ratkaisee 30§:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

1)

kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten kautta ohjattavaan kehitysapuun ja humanitaariseen apuun tarkoitettujen määrärahojen käyttöä erityismenoarviossa nimettyihin kohteisiin;

2)

kehitysapuun tarkoitetun määrärahan käyttöä silloin kun kysymys ei ole uuteen projektiin sitoutumisesta eikä aiemman sitoumuksen suurentamisesta, sekä mainitun määrärahan käyttöä kehitysmaiden kansalaisille annettavaan opintotukeen vahvistettujen perusteiden rajoissa;

3)

kehitysyhteistyöohjelmien täytäntöönpanoa vahvistettujen määrärahojen rajoissa;

4)

kehitysyhteistyön suunnittelu-, täytäntöönpano- ja valvontatehtäviä koskevia sopimuksia ja toimeksiantoja;

5)

ulkomailla työskentelevien kehitysyhteistyöasiantuntijoiden palvelukseen ottamista ja heidän työsopimuksiaan;

6)

kehitysluotolla rahoitettavia hankintoja koskevien sopimusten hyväksymistä.

Osastopäällikön ohella ratkaisevat 1 momentin 1-4 ja 6 kohdassa tarkoitettuja asioita apulaisosastopäällikkö, toimistopäällikkö ja osaston muun yksikön päällikkö työjärjestyksessä määrättävän työnjaon mukaisesti.

42 §

Protokollaosaston viisumi- ja oleskelulupa-asioita hoitamaan määrätty virkamies ratkaisee ilman esittelyä ministeriön antamien määräysten mukaan 15 §:n 5 kohdassa tarkoitetut asiat.

43 §

Lehdistö- ja kulttuuriosaston päällikkö ratkaisee 30§:ssä säädetyn lisäksi asiat, jotka koskevat ministeriölle kuuluvaa kansainvälistä tiedotustoimintaa ja kulttuuriyhteistyötä.

44 §

Matkamääräyksen antaa osaston ja erillisen yksikön toimialalla osastopäällikkö ja yksikön päällikkö, jollei asia 60 §:n nojalla ole edustuston ratkaistava.

Valtiovierailujen ja ministerivierailujen matka-asiat kuitenkin ratkaisee sekä matkamääräyksen alivaltiosihteerille ja erillisen yksikön päällikölle antaa valtiosihteeri. Osastopäällikölle antaa matkamääräyksen hänen sijaisenaan toimiva apulaisosastopäällikkö.

Samalle matkalle osallistuville annetaan matkamääräykset yhdellä päätöksellä. Päätöksen tekee se virka-asemaltaan ylin virkamies, joka 1 ja 2 momentissa säädetyn perusteella yksittäisessä tapauksessa antaisi määräyksen.

3 luku Ulkomaanedustus

Organisaatio

45 §

Suomella on eri valtioissa suurlähetystöjä ja lähetystöjä, kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöelimissä pysyviä edustustoja ja erityisedustustoja ( diplomaattiset edustustot ) sekä eri valtioissa lähetetyn konsulin ja kunniakonsulin virastoja ( konsuliedustustot ). Konsuliedustustot ovat ulkoasiainhallinnosta annetun lain 2§:n 3 momentin mukaisesti pääkonsulin, konsulin tai varakonsulin virastoja.

46 §

Suurlähetystön ja lähetystön toimipiirinä on edustuston sijaintivaltio ( asemamaa ), jollei 2 momentista muuta johdu.

Tasavallan presidentti voi valtuuttaa suurlähetystön tai lähetystön päällikön toimimaan diplomaattisena edustajana myös sellaisessa valtiossa, jossa Suomella ei ole diplomaattista edustustoa ( sivuakkreditointimaa ). Vastaava valtuutus voidaan antaa kiertävän suurlähettilään tehtävässä toimivalle ulkoasiainministeriön virkamiehelle.

Samoin voidaan suurlähetystön, lähetystön tai pysyvän edustuston päällikkö tai muu virkamies määrätä toimimaan Suomen edustajana sellaisessa kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, jossa Suomella ei ole edustustoa.

47 §

Ulkoasiainhallinnosta annetun lain 3 §:n 1 momentissa mainittujen edustustojen perustamisesta ja lakkauttamisesta säädetään erikseen asetuksella.

Ministeriö päättää:

1)

suurlähetystön tai lähetystön perustamisesta sivuakkreditointimaahan;

2)

kunniakonsulin ja kunniavarakonsulin viraston perustamisesta;

3)

suurlähetystöön, lähetystöön tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvan yksikön sijoittamisesta asemamaan toiselle paikkakunnalle;

4)

konsuliasiamiehen hoitaman konsulitoimipaikan perustamisesta;

5)

konsuliedustuston toimipiiristä;

6)

edellä 1-4 kohdassa tarkoitettujen yksiköiden tilapäisestä tai pysyvästä lakkauttamisesta.

Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun edustuston päällikkönä on asianomaisessa valtiossa toimimaan valtuutettu edustustopäällikkö.

48 §

Kunniakonsulit eivät ole ulkoasiainhallinnon palveluksessa. Heille ei myöskään makseta tästä tehtävästä palkkiota. Ministeriö voi kuitenkin hakemuksesta myöntää avustusta poikkeuksellisen suuria tai muutoin korvattavaksi katsottavia kustannuksia varten.

Kunniakonsulin viraston henkilökunta on kunniakonsulin palveluksessa. Erityisestä syystä kunniakonsulin virastoon voidaan kuitenkin määrätä tai ottaa ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevaa henkilöstöä.

49 §

Lähetetyn konsulin virastot ovat asianomaisen suurlähetystön tai lähetystön alaisia. Lähetetyn konsulin viraston toimipiirissä olevat kunniakonsulin virastot ovat lähetetyn konsulin viraston alaisia. Muut kunniakonsulin virastot ovat sijaintimaan suurlähetystön tai lähetystön alaisia.

Ministeriö voi erityisestä syystä määrätä edustustojen alistussuhteista toisin kuin 1 momentissa on säädetty.

Konsulin virastolla tarkoitetaan tässä asetuksessa myös pääkonsulin ja varakonsulin virastoa sekä konsulilla myös pääkonsulia ja varakonsulia, jollei toisin säädetä.

50 §

Edustustojen työajan pituudesta on, kunniakonsulin virastoja lukuun ottamatta, voimassa mitä valtion virastojen työajasta on säädetty. Työaikansa ja aukioloaikansa yleisölle edustustojen on sijoitettava siten kuin paikalliset olot ja yleisönpalvelutehtävät edellyttävät. Virkatehtäviä on tilapäisluontoisissa tapauksissa suoritettava esimiehen määräyksestä muunakin aikana ja muulloinkin, kun asia ei siedä viivytystä. Työaikajärjestelyistä on ilmoitettava ministeriölle.

Pysyvä edustusto ja erityisedustusto voidaan ministeriön luvalla sulkea enintään neljäksi viikoksi aikana, jolloin asianomaisen järjestön tai yhteistyöelimen toiminta on lomakauden tai muun syyn vuoksi keskeytynyt. Edellytyksenä on, että sulkemisesta ei aiheudu haittaa edustuston tehtävien hoitamiselle.

Ulkomaanedustuksen henkilöstön työajasta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty, määrätty tai sovittu.

51 §

Edellä 47§:n 1 momentissa tarkoitettujen edustustojen sijaintipaikoista säädetään Suomen ulkomaanedustustojen sijainnista annetussa asetuksessa (486/90).

Edustustojen tehtävät

52 §

Suurlähetystön ja lähetystön tehtävänä on voimassa olevat kansainväliset sopimukset huomioon ottaen toimipiirissään:

1)

edustaa Suomen valtiota sekä valvoa valtion poliittisia, taloudellisia ja sivistyksellisiä etuja ja Suomen kansalaisten ja suomalaisten yhteisöjen oikeuksia ja etuja;

2)

edistää Suomen tuntemusta;

3)

tiedottaa ministeriölle sellaisista tapahtumista ja muista seikoista, jotka ovat Suomen kannalta merkityksellisiä;

4)

hoitaa ne Suomessa muille viranomaisille kuuluvat ja muut tehtävät, joiden hoitaminen ulkomailla on lain, asetuksen tai kansainvälisen sopimuksen mukaan edustuston tehtävänä;

5)

suorittaa muut ministeriön antamat tehtävät.

53 §

Pysyvän edustuston ja erityisedustuston tehtävistä asianomaisessa järjestössä ja yhteistyöelimessä sekä lähetetyn konsulin viraston tehtävistä toimipiirissään on soveltuvin osin voimassa, mitä 52§:ssä on suurlähetystön ja lähetystön tehtävistä säädetty.

Sama koskee kunniakonsulin virastoa, sikäli kuin konsulisuhteita koskevasta Wienin yleissopimuksesta ei muuta johdu.

54 §

Ministeriö antaa edustustoille määräyksiä ja ohjeita ulkomaanedustuksen tehtävien hoitamisesta.

Muiden viranomaisten oikeudesta antaa tarvittaessa määräyksiä ja ohjeita 52 §:n 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta säädetään erikseen.

Edustustojen virkamiesten tehtävät

55 §

Edustuston päällikkö johtaa edustuston toimintaa ja vastaa siitä, että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja taloudellisesti. Päällikön tehtävistä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä 22 §:ssä on säädetty ministeriön osastopäällikön tehtävistä.

Edustuston toiminnan johtamiseen kuuluu myös henkilöstön edustustyön ohjaaminen ja seuraaminen. Lisäksi päällikön tulee ohjata, sovittaa yhteen ja valvoa alaisten edustustojen toimintaa.

Edustuston päälliköllä tarkoitetaan tässä asetuksessa diplomaattisen edustuston ja lähetetyn konsulin viraston päällikön tehtävään määrättyä ulkoasiainhallinnon virkamiestä.

56 §

Sivuakkreditointimaassa olevaa edustustoa johtavan virkamiehen ja edustustoon kuuluvan yksikön esimiehen tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 55 §:ssä on säädetty edustuston päällikön tehtävistä.

57 §

Edustuston muu henkilöstö hoitaa virka- ja tehtävänimikkeen mukaisia sekä päällikön tai edustustoa johtavan virkamiehen määräämiä tehtäviä.

Päällikkö voi antaa tarkempia määräyksiä tehtävien hoitamisesta ja toiminnan järjestämisestä myös edustuston työjärjestyksessä siten kuin 98 §:ssä säädetään.

Kunniakonsulin virastoon sijoitetun ulkoasiainhallinnon henkilöstön tehtävistä määrää tarvittaessa ministeriö.

58 §

Edustuston päällikön tai edustustoa johtavan virkamiehen ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan 85 §:n 2 momentissa tarkoitettu edustuston virkamies tai ministeriön määräämä muu ulkoasiainhallinnon virkamies.

Jos 1 momentissa tarkoitettuja virkamiehiä ei ole paikalla, edustuston päällikkö voi määrätä edustuston muunkin henkilön hoitamaan edustuston juoksevia hallinnollisia asioita.

59 §

Edustuston päällikön on Suomessa käydessään oltava yleisön tavattavissa ministeriön harkinnan mukaan enintään kahtena päivänä kalenterivuodessa. Nämä päivät katsotaan virassaolopäiviksi.

Asioiden ratkaiseminen edustustossa

60 §

Edustuston päällikkö ratkaisee, sen lisäksi, mitä 75 §:n 2 ja 3 momentissa, 89 §:n 2 momentissa, 91 §:n 1 momentin 1 kohdassa sekä 92 §:n 2-4 momentissa säädetään, määrärahojen sekä ministeriön antamien määräysten ja ohjeiden rajoissa asiat, jotka koskevat:

1)

päällikön ja edustuston muun henkilöstön virkamatkoja asemamaassa ja sivuakkreditointimaassa;

2)

edustuskorvauksia;

3)

henkilöstön muuttotavaroiden kuljetuksia ja kuljetuskustannusten korvaamista eräissä tapauksissa;

4)

kaluston hankkimista, käyttöä ja poistoa;

5)

muuhun sisäiseen toimintaan osoitettujen varojen käyttämistä;

6)

Suomea koskevaa tiedotustoimintaa ja kulttuuriyhteistyötä edustuston toimipiirissä;

7)

vienninedistämisen maksullista palvelutoimintaa;

8)

ulkoasiainhallinnosta annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua taloudellista avustusta;

9)

muita edustuston päätettäviin kuuluvia asioita, jollei erikseen ole toisin säädetty tai määrätty.

Ministeriö voi oikeuttaa edustuston päällikön siirtämään hänelle 1 momentin 1-8 kohdan mukaan kuuluvaa ratkaisuvaltaa edustustoon kuuluvan yksikön esimiehelle ja edustuston muulle henkilöstölle.

61 §

Sivuakkreditointimaassa olevaa edustustoa johtavan virkamiehen ratkaisuvallasta on voimassa, mitä 60 §:n 1 momentin 1-9 kohdassa, 75 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 89 §:n 2 momentissa on säädetty edustuston päällikön ratkaisuvallasta, jollei asioita niiden merkityksen vuoksi ole saatettava päällikön ratkaistaviksi.

Ministeriö voi antaa kunniakonsulin virastoon sijoitetulle ulkoasiainhallinnon henkilöstölle 60 §:n 1 momentin 1-8 kohdassa tarkoitettua ratkaisuvaltaa siinä laajuudessa kuin se tehtävien hoitamisen kannalta on tarpeellista.

62 §

Ulkoasiainhallinnosta annetussa laissa on säädetty:

1)

edustuston eräiden virkamiesten oikeudesta suorittaa tehtäviä, jotka Suomessa kuuluvat julkiselle notaarille tai joiden suorittaminen ulkomailla kuuluu lain, asetuksen tai kansainvälisen sopimuksen mukaan edustustolle;

2)

ministeriön oikeudesta valtuuttaa edustustossa palveleva muu Suomen kansalainen suorittamaan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä;

3)

ministeriön oikeudesta valtuuttaa kunniakonsuli suorittamaan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä.

4 luku Ulkoasiainhallinnon virat sekä virkamiehiä koskevat säännökset

Virat

63 §

Ulkoasiainhallinnossa on seuraavat virat:

1)

yleisvirat: ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri, kielenkääntäjä, avustaja, hallinnollinen avustaja, osastosihteeri, toimistosihteeri, toimistovirkailija, virastomestari, vahtimestari, apulaisvahtimestari;

2)

lehdistövirat: lehdistöneuvos, lehdistösihteeri, lehdistöavustaja;

3)

kehitysyhteistyövirat: kehitysyhteistyöneuvos, kehitysyhteistyösihteeri, kehitysyhteistyöavustaja;

4)

erityisvirat: valtiosihteeri, alivaltiosihteeri, pääsihteeri, apulaispääsihteeri, lainsäädäntöneuvos, atk-päällikkö, laskentapäällikkö, turvallisuuspäällikkö, viestityspäällikkö, erikoistutkija, ylitarkastastaja, taloussihteeri, toimistoinsinööri, ylikielenkääntäjä, ylireviisori, kamreeri, kielenkääntäjä, tutkija, hankintasihteeri, koulutussihteeri, tutkimussihteeri, yhteistyösihteeri, arkistonhoitaja, tarkastaja, kirjastonhoitaja, reviisori, kirjastoamanuenssi, notaari, laskentasihteeri, kurssisihteeri, kirjaaja, pääkirjanpitäjä, ylivirastomestari, kirjanpitäjä, varastonhoitaja, puhelunvälittäjä.

Ministeriössä on myös tilapäistä ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Ulkomaanedustuksessa on määräaikaista tilapäistä ja työsopimussuhteista henkilöstöä kaupallisen alan, lehdistöalan ja muiden erityisalojen tehtävissä. Lisäksi ulkomaanedustuksessa on työsopimussuhteista asemamaista palvelukseen otettua henkilöstöä.

64 §

Erityisvirkamiehet ja muu ministeriöön otettu henkilöstö työskentelee pysyvästi ministeriössä, jollei 78 §:n 1 momentista muuta johdu. Määräaikaista ulkomaanedustuksen tehtävää varten otettu ja asemamaista palvelukseen otettu henkilöstö työskentelee asianomaisessa edustustossa.

Muut virkamiehet ovat eräin poikkeuksin velvolliset työskentelemään sekä ministeriössä että ulkomaanedustuksessa tai ministeriöstä ulkomaanedustukseen hakeuduttuaan velvolliset siirtymään takaisin ministeriöön siten kuin 78 §:ssä säädetään.

65 §

Suurlähetystön, pysyvän edustuston tai erityisedustuston päällikkönä toimivalla ulkoasiainneuvoksella ja kehitysyhteistyöneuvoksella on täysivaltaisen erikoissuurlähettilään arvo ja asema, lähetystön päällikkönä toimivalla ulkoasiainneuvoksella, lähetystöneuvoksella ja kehitysyhteistyöneuvoksella tasavallan presidentin päätöksen mukaan joko erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin tai asiainhoitajan arvo ja asema sekä lähetetyn konsulin viraston päälliköllä viraston laadun mukaan pääkonsulin, konsulin tai varakonsulin arvo ja asema. Sivuakkreditointimaassa olevaa edustustoa johtavalla virkamiehellä voi tasavallan presidentin päätöksen perusteella olla väliaikaisen asiainhoitajan arvo ja asema.

Muulle ulkoasiainhallinnon virkamiehelle tasavallan presidentti voi myöntää arvonimen käytettäväksi sinä aikana, jonka asianomainen on ulkoasiainhallinnon palveluksessa. Ulkoasiainministeriö päättää kuitenkin virka-arvosta, jota ulkomaanedustuksessa palveleva henkilö voi ulkomaanedustuksessa käyttää palvellessaan määrätyssä edustustossa.

Kelpoisuusvaatimukset

66 §

Kelpoisuusvaatimuksena ulkoasiainhallinnon virkoihin on, valtion virkamieslaissa säädetyn Suomen kansalaisuuden ja kielitaidosta 67 §:ssä säädetyn lisäksi:

1)

valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä, ulkoasiainneuvoksella, lähetystöneuvoksella, ulkoasiainsihteerillä ja avustajalla, että hänet on todettu päteväksi ulkoasiainhallinnon yleisvirkoihin siten kuin 71 §:ssä säädetään tai että hän on saavuttanut niihin kelpoisuuden aikaisemmin voimassa olleiden perusteiden nojalla;

2)

hallinnollisella ulkoasiainsihteerillä ja hallinnollisella avustajalla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto taikka sellainen, erityisesti ulkoasiainhallinnon tehtävissä saavutettu taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää, sekä ulkoasiainhallintokurssin tai kansainvälisten asiain valmennuskurssin hyväksyttävä suorittaminen;

3)

lehdistöneuvoksella, lehdistösihteerillä ja lehdistöavustajalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hyvät edellytykset viran hoitamiseen;

4)

kehitysyhteistyöneuvoksella, kehitysyhteistyösihteerillä ja kehitysyhteistyöavustajalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

5)

lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto;

6)

pääsihteerillä, apulaispääsihteerillä, atk-päälliköllä, laskentapäälliköllä, turvallisuuspäälliköllä, viestityspäälliköllä, erikoistutkijalla, ylitarkastajalla, taloussihteerillä, toimistoinsinöörillä, ylikielenkääntäjällä, ylireviisorilla, koulutussihteerillä ja tutkijalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, arkistotehtävissä toimivalla tutkijalla lisäksi arkistoalan tutkinto;

7)

tutkimussihteerillä, yhteistyösihteerillä, kamreerilla ja reviisorilla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, arkistonhoitajalla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja arkistoalan tutkinto sekä kirjastonhoitajalla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja kirjasto- tai tietopalvelualan tutkinto;

8)

kielenkääntäjällä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto;

9)

hankintasihteerillä ja tarkastajalla virkaan soveltuva opistotason tutkinto;

10)

muilla virkamiehillä sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää, ja osastosihteerillä lisäksi ulkoasiainhallinnossa hankittu tehtävien edellyttämä kokemus.

Edellä 3-7 ja 9 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan lisäksi perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin.

67 §

Edellä 66 §:n 1 momentin 2-8 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan suomen kielen täydellinen taito sekä ruotsin kielen hyvä tai tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito ja 9 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Vieraiden kielten taitona vaaditaan 66§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kieltä ja 3-10 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito.

Edellä 66 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainitun päteväksi toteamisen edellytyksenä olevasta suomen ja ruotsin kielen sekä vieraiden kielten taidosta säädetään 69 ja 71 §:ssä.

68 §

Ulkoasiainneuvokseksi, lähetystöneuvokseksi ja ulkoasiainsihteeriksi voidaan nimittää myös henkilö, jolla ei ole 66 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua kelpoisuutta, jos tehtävien hoitamista edistää myös muualla kuin ulkoasiainhallinnossa hankittu kokemus. Tällöin kelpoisuusvaatimuksena on Suomen kansalaisuuden ja suomen kielen täydellisen taidon sekä ruotsin kielen hyvän tai tyydyttävän suullisen ja kirjallisen taidon lisäksi virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, tehtävien menestyksellisen hoitamisen edellyttämä kokemus ja viran hoitamiseen tarvittava kielitaito. Nämä virkamiehet työskentelevät pysyvästi ministeriössä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja virkamiehiä ovat:

1)

hallinnollisen osaston taloustoimiston, kiinteistö- ja materiaalitoimiston sekä arkisto- ja kansliatoimiston päällikön tehtävään määrättävät ulkoasiainneuvokset tai lähetystöneuvokset, osaston muita tehtäviä hoitavat kuusi lähetystöneuvosta tai ulkoasiainsihteeriä ja kolme ulkoasiainsihteeriä;

2)

kauppapoliittisen osaston yksi ulkoasiainneuvos, kahdeksan lähetystöneuvosta ja neljä ulkoasiainsihteeriä;

3)

oikeudellisen osaston yksi lähetystöneuvos ja kolme ulkoasiainsihteeriä;

4)

pohjoismaisen yhteistyöministerin sijaisvirkamieheksi määrättävä ulkoasiainneuvos ja yksi yhteistyöministerin sihteeristön lähetystöneuvos.

69 §

Tilapäiseltä avustajalta vaaditaan:

1)

ylempi korkeakoulututkinto tai muuten hyvät edellytykset ulkoasiainhallinnon palvelukseen;

2)

suomen kielen täydellinen taito sekä ruotsin kielen hyvä tai tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito;

3)

täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää yhtä sekä lisäksi tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää yhtä muuta seuraavista kielistä: englanti, espanja, ranska, saksa tai venäjä;

4)

hyväksyttävästi suoritettu ulkoasiainministeriön järjestämä valintakoe.

70 §

Tilapäisen avustajan on vähintään puolentoista vuoden pituisen koepalvelun aikana suoritettava hyväksyttävästi ministeriön järjestämä peruskoulutus sekä harjoittelu ministeriössä ja ulkomaanedustuksessa.

Jos tilapäinen avustaja on aikaisemmin palvellut ulkoasiainhallinnossa, voi ministeriö päättää, että koepalvelu on 1 momentissa säädettyä lyhyempi, kuitenkin vähintään vuoden pituinen.

71 §

Koepalvelun suorittamisen jälkeen valinta- ja koulutuslautakunta ratkaisee kysymyksen tilapäisen avustajan pätevyydestä ulkoasiainhallinnon yleisvirkoihin.

Asian ratkaisemista varten ministeriön on annettava lautakunnalle tarpeellinen selvitys siitä, miten tilapäinen avustaja on suorittanut virkatehtävänsä ja peruskoulutuksensa, sekä lausunto tilapäisen avustajan sopivuudesta ulkoasiainhallinnon alalle.

Päteväksi toteamisen edellytyksenä on 70 §:ssä tarkoitettu, hyväksyttävästi suoritettu koepalvelu sekä täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin kieltä ja yhtä muuta 69 §:n 3 kohdassa mainituista kielistä.

72 §

Tämän asetuksen mukaan vaadittava vieraan kielen taito on osoitettava todistuksella, jonka on antanut suomalaisen korkeakoulun asianomaisen kielen vakinainen opettaja tai ministeriön nimeämä opettaja.

Virkojen täyttäminen

73 §

Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin sekä ulkoasiainneuvoksen ja palkkaukseltaan vastaavan kehitysyhteistyöneuvoksen nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Lähetystöneuvoksen, muun kuin 1 momentissa tarkoitetun kehitysyhteistyöneuvoksen, lehdistöneuvoksen, pääsihteerin ja lainsäädäntöneuvoksen nimittää valtioneuvosto.

Muut vakinaiset virkamiehet nimittää ja tilapäiset virkamiehet ottaa ministeriö siten kuin 74 §:ssä säädetään.

74 §

Ministeri nimittää tai ottaa avustajan sekä häntä virka-asemaltaan vastaavan tai ylemmän virkamiehen. Tilapäiset avustajat otetaan niistä hakijoista, jotka valinta- ja koulutuslautakunta on katsonut sopiviksi ulkoasiainhallinnon virkoihin.

Muun virkamiehen nimittää tai ottaa ministeriön hallinnollisen osaston päällikkö.

Virkasuhteen irtisanoo se, joka nimittää tai ottaa virkamiehen.

75 §

Ulkoasiainhallinnon työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ja heidän työsopimuksistaan päättää, jollei asia 41 §:n perusteella kuulu kehitysyhteistyöosaston päällikön ratkaistavaksi:

1)

hallinnollinen alivaltiosihteeri, silloin kun tehtävä vastaa avustajan tai avustajaa virka-asemaltaan ylemmän virkamiehen tehtäviä;

2)

ministeriön hallinnollisen osaston päällikkö muissa kuin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

Asemamaasta palkattavan työsopimussuhteisen henkilöstön kuitenkin ottaa ja heidän työsopimuksistaan päättää edustuston päällikkö ministeriön tekemän edustustokohtaisen päätöksen nojalla sekä määrärahojen ja ministeriön antamien määräysten ja ohjeiden rajoissa.

Työsopimuksen irtisanoo se, joka ottaa työsuhteeseen.

76 §

Yleisvirat, lukuun ottamatta 68§:ssä tarkoitettuja virkoja, lehdistövirat, kehitysyhteistyövirat, turvallisuusyksikön virat sekä valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.

77 §

Tilapäiset avustajan tehtävät julistetaan haettaviksi yleensä kerran vuodessa. Ministeriölle toimitettaviin kirjallisiin hakemuksiin on liitettävä tarvittavat selvitykset.

Hakemukset käsittelee valinta- ja koulutuslautakunta. Se tutkii, täyttääkö hakija 69 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset ja antaa lausunnon hakijan sopivuudesta.

Virkamiesten siirtymisvelvollisuus

78 §

Hallinnollinen avustaja ja häntä virka-asemaltaan ylemmät yleisvirkamiehet ovat velvolliset siirtymään toiseen tehtävään tai virantoimituspaikkaan ministeriöstä ulkomaanedustukseen, ulkomaanedustuksessa asemapaikasta toiseen ja ulkomaanedustuksesta ministeriöön, jollei 3 momentista muuta johdu. Erityisvirkamiehistä sama velvollisuus on valtiosihteerillä ja alivaltiosihteerillä.

Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut yleisvirkamiehet sekä lehdistövirkamiehet ja kehitysyhteistyövirkamiehet ovat velvolliset siirtymään vain ulkomaanedustuksesta ministeriöön.

Virkamiehet vaihtavat tehtävää tai virantoimituspaikkaa omassa virassaan lukuun ottamatta valtiosihteeriä ja alivaltiosihteeriä, jotka on ennen siirtoa nimitettävä ulkoasiainneuvoksen virkaan. Siirtymisvelvollisuus ei koske yleisvirkaan nimitettyjä 68 §:ssä tarkoitettuja virkamiehiä.

Virantoimituspaikan määrää ulkoasiainhallinnosta annetun lain 4§:n mukaisesti se, joka nimittää virkaan, jollei virantoimituspaikka määräydy 79-81 tai 85 §:ssä tarkoitettuun ministeriön tai ulkomaanedustuksen tehtävään määräämisellä. Sama koskee virantoimituspaikan määräämistä virkamiehen omaan hakemukseen perustuvissa siirroissa.

Ministeriön tehtävään määrääminen

79 §

Alivaltiosihteereistä määrätään:

1)

yksi hallinnolliseksi alivaltiosihteeriksi (hallinnolliset ja oikeudelliset asiat sekä protokollaosaston toimialaan kuuluvat asiat);

2)

yksi poliittiseksi alivaltiosihteeriksi (poliittiset sekä lehdistö- ja kulttuuriasiat);

3)

yksi kauppapoliittiseksi alivaltiosihteeriksi (Suomen kansainvälisiin kauppa- ja taloussuhteisiin sekä liikennesuhteisiin liittyvät asiat);

4)

yksi kehitysyhteistyöalivaltiosihteeriksi (kehitysyhteistyöasiat).

Alivaltiosihteerin määrää tehtävään tasavallan presidentti.

80 §

Osastopäälliköksi, ulkoasiainhallinnon tarkastajaksi, pohjoismaisen yhteistyöministerin sijaisvirkamieheksi, kiertäväksi suurlähettilääksi, apulaisosastopäälliköksi ja neuvottelevaksi virkamieheksi määrätään ulkoasiainneuvos. Kehitysyhteistyöosaston osastopäälliköksi, apulaisosastopäälliköksi ja neuvottelevaksi virkamieheksi voidaan määrätä myös kehitysyhteistyöneuvos.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tehtävään määrää tasavallan presidentti. Neuvottelevien virkamiesten sijoittamisesta ministeriön osastoille, erillisiin yksiköihin taikka valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin alaiseksi päättää ministeri.

81 §

Toimistopäälliköksi määrätään ulkoasiainneuvos tai lähetystöneuvos. Kehitysyhteistyöosaston toimistopäälliköksi voidaan määrätä myös kehitysyhteistyöneuvos ja lehdistö- ja kulttuuriosaston toimistopäälliköksi myös lehdistöneuvos.

Toimistopäällikön määrää tehtävään tasavallan presidentti ja osaston muun yksikön päällikön ministeri, jollei 82 §:stä muuta johdu.

82 §

Ulkoasiainhallinnon tarkastaja toimii valvonta- ja tarkastusyksikön ja pohjoismaisen yhteistyöministerin sijaisvirkamies pohjoismaisen yhteistyöministerin sihteeristön päällikkönä.

Hallinnollisen osaston viestitysyksikön päällikkönä toimii viestityspäällikkö, atk-yksikön päällikkönä atk-päällikkö ja turvallisuusyksikön päällikkönä turvallisuuspäällikkö.

83 §

Muiden virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta ministeriön osastoille ja erillisiin yksiköihin päättää hallinnollinen alivaltiosihteeri, osastosihteerien, heitä virka-asemaltaan vastaavien tai alempien virkamiesten sekä vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta kuitenkin hallinnollisen osaston päällikkö.

Edustuston tehtävään määrääminen

84 §

Suurlähettilään johtaman suurlähetystön, pysyvän edustuston ja erityisedustuston sekä lähetetyn pääkonsulin viraston päälliköksi määrätään ulkoasiainneuvos. Sellaisen suurlähetystön päälliköksi, jonka toiminnassa pääpaino on kehitysyhteistyötehtävissä, voidaan määrätä myös kehitysyhteistyöneuvos.

Lähettilään ja asiainhoitajan johtaman edustuston päälliköksi sekä sivuakkreditointimaassa olevaa edustustoa johtavaksi virkamieheksi määrätään ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos tai kehitysyhteistyöneuvos.

Lähetetyn konsulin tai varakonsulin viraston päälliköksi määrätään lähetystöneuvos, kehitysyhteistyöneuvos, ulkoasiainsihteeri, kehitysyhteistyösihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri, avustaja tai hallinnollinen avustaja.

85 §

Edellä 84 §:ssä tarkoitettuun edustuston päällikön ja edustustoa johtavan virkamiehen tehtävään määrää tasavallan presidentti.

Jos vakinaista päällikköä tai johtavaa virkamiestä ei ole määrätty, tilapäisenä päällikkönä toimii ja edustustoa tilapäisesti johtaa edustuston ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri tai avustaja virka-aseman ja virkaiän mukaisessa järjestyksessä. Ministeriö voi kuitenkin määrätä tilapäiseksi päälliköksi tai tilapäiseksi johtavaksi virkamieheksi ulkoasiainhallinnon muun virkamiehen.

86 §

Ministeriön on varattava edustuston päällikölle ja sivuakkreditointimaassa olevaa edustustoa johtavalle virkamiehelle tilaisuus lausunnon antamiseen asioissa, jotka koskevat henkilöstön määräämistä tai ottamista edustustoon ja edustuston alaiseen kunniakonsulin virastoon.

Diplomaattisen edustuston päällikölle on lisäksi varattava tilaisuus lausunnon antamiseen asioissa, jotka koskevat lähetetyn konsulin viraston päällikön määräämistä edustuston toimipiiriin ja 1 momentissa tarkoitetun johtavan virkamiehen määräämistä.

87 §

Kunniakonsulin viraston päällikkönä toimivaksi kunniapääkonsuliksi, kunniakonsuliksi tai kunniavarakonsuliksi nimitetään tehtävään harkinnan mukaan valittu henkilö. Samaan virastoon voidaan päällikön ohella määrätä muitakin kunniakonsuleita ja kunniavarakonsuleita. Kunniakonsuleiden ei tarvitse olla Suomen kansalaisia.

Kunniapääkonsulit nimittää tasavallan presidentti ja muut kunniakonsulit ministeriö. Eron kaikille kunniakonsuleille myöntää pyynnöstä ministeriö. Kunniakonsulin voi nimittävä viranomainen vapauttaa tehtävästään silloin kun Suomen etu tai muut syyt sitä vaativat.

Diplomaattisen edustuston ja lähetetyn konsulin viraston päällikön asiana on tehdä esityksiä toimipiirinsä kunniakonsuleita koskevissa asioissa.

Virkavapaus ja sitä vastaava vapautus

88 §

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää ulkoasiainhallinnon virkamiehille ministeriön hallinnollisen osaston henkilöstötoimiston päällikkö.

Harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää:

1)

tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle enintään vuodeksi ministeriön hallinnollinen alivaltiosihteeri ja yli vuodeksi valtioneuvosto;

2)

valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle ministeriön hallinnollinen alivaltiosihteeri;

3)

ministeriön nimittämälle tai ottamalle virkamiehelle hallinnollisen osaston päällikkö.

89 §

Virkavapautta vastaavaa vapautusta myöntää ulkoasiainhallinnon työsopimussuhteiselle henkilöstölle 88 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ministeriön hallinnollisen osaston henkilöstötoimiston päällikkö ja harkinnanvaraista vapautusta hallinnollisen osaston päällikkö.

Asemamaasta palvelukseen otetulle henkilöstölle myöntää vapautusta kuitenkin edustuston päällikkö, silloin kun päällikkö myös ottaa henkilöstön.

90 §

Viransijaisen ja viran väliaikaisen hoitajan ottaa se, joka 88 §:n 2 momentin mukaan myöntää virkavapauden.

91 §

Kunniakonsulille myöntää vapautusta tehtävien hoitamisesta:

1)

enintään vuodeksi sen suurlähetystön, lähetystön tai lähetetyn konsulin viraston päällikkö, jonka alainen kunniakonsulin virasto on;

2)

yli vuodeksi ministeriön hallinnollisen osaston päällikkö.

Ennen kuin kunniakonsulille myönnetään vapautusta tehtävien hoitamisesta, hänen on ehdotettava sijaisekseen sopiva henkilö, jonka vapautuksen myöntäjä, hyväksyttyään hänet sijaiseksi, määrää vapautuksen ajaksi hoitamaan kunniakonsulin tehtäviä.

Edustuston on viipymättä ilmoitettava ministeriölle vapautuksen myöntämisestä ja sijaisen määräämisestä.

Vuosiloma

92 §

Ministeriön henkilöstön vuosiloma-ajat vahvistaa asianomaisen toimiston tai osaston muun yksikön päällikkö. Heidän sekä apulaisosastopäälliköiden ja yksiköihin kuulumattomien virkamiesten vuosiloma-ajat vahvistaa osastopäällikkö. Osastopäälliköiden ja erillisten yksiköiden päälliköiden, osastoihin kuulumattomien neuvottelevien virkamiesten sekä alivaltiosihteerien vuosiloma-ajat vahvistaa valtiosihteeri.

Edustuston henkilöstön vuosiloma-ajat vahvistaa edustuston päällikkö ja päällikön loma-ajat ministeriön hallinnollinen alivaltiosihteeri. Päällikkö voi kuitenkin pitää enintään kuuden arkipäivän pituisen loman ilman ministeriön vahvistusta. Näistä lomista on etukäteen ilmoitettava ministeriölle.

Kunniakonsulin virastoon sijoitetun ulkoasiainhallinnon henkilöstön vuosiloma-ajat vahvistaa sen suurlähetystön, lähetystön tai lähetetyn konsulin viraston päällikkö, jonka alainen kunniakonsulin virasto on.

Vuosilomakorvausten maksamisesta ulkoasiainhallinnon henkilöstölle päättää ministeriön hallinnollisen osaston henkilöstötoimiston päällikkö, asemamaasta palvelukseen otetun henkilöstön osalta kuitenkin edustuston päällikkö, silloin kun päällikkö myös ottaa henkilöstön.

93 §

Ulkomaanedustuksessa palvelevien vuosilomista on voimassa, mitä valtion virkamiesten vuosilomasta annetussa asetuksessa (692/73) on säädetty, kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

1)

ulkomaanedustuksessa palveleviin ei sovelleta mainitun asetuksen 16 §:n säännöstä vuosiloman myöntämisestä pidennettynä, milloin osa lomasta pidetään muuna kuin lomakautena;

2)

50 vuotta täyttänyt diplomaattisen edustuston päällikkö saa palvelusvuosiensa lukumäärästä riippumatta vuosilomaa samoin perustein kuin virkamies, jolla on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa yhteensä 15 vuotta;

3)

ulkomaanedustuksessa palvelevalle henkilölle, joka ei ole Suomen kansalainen, voidaan ministeriön suostumuksella myöntää loma hänen asemapaikassaan voimassa olevien lomasäännösten mukaisesti;

4)

jollei lomaa ole voitu järjestää pidettäväksi ennen lomavuotta seuraavan toukokuun 1 päivää, on Euroopan ulkopuolella olevassa edustustossa palvelevalla virkamiehellä oikeus kustakin vuosilomastaan käyttää enintään puolet edellä mainitun ajan jälkeen ehdolla, että hän viettää Suomessa ainakin puolet, saman lomavuoden aikana kuitenkin enintään 48 arkipäivää, täten yhden tai useamman vuoden aikana käyttämättä jääneestä lomasta;

5)

milloin 4 kohdassa tarkoitettu virkamies siirretään ministeriöön tai Euroopassa olevaan edustustoon ja hänellä siirtymähetkellä on edellisiltä vuosilta pitämättä lomaa, hän säilyttää lomaoikeutensa siten, että kulumassa olevan lomavuoden tai ministeriön suostumuksella seuraavan lomavuoden loma pidennetään yhtä monella päivällä, Euroopassa olevaan edustustoon siirretyn kohdalla kuitenkin ehdolla, että hän viettää ainakin puolet näistä päivistä Suomessa.

94 §

Milloin ulkomaanedustuksen virkamies Suomeen tehtävien matkojen yhteydessä viettää Suomessa ainakin kaksitoista päivää varsinaisesta tai 93 §:n 4 tai 5 kohdassa tarkoitetusta säästölomastaan, hänellä on oikeus saada lisälomaa kuusi arkipäivää sekä tämän lisäksi matkapäiviä, joiden lukumäärän ministeriö vahvistaa kunkin edustuston kohdalta ja joiden enimmäismäärä on kymmenen arkipäivää. Edellä mainittua oikeutta voi käyttää vain kerran vuodessa. Matkapäivät tulee käyttää Suomeen tehtävien matkojen yhteydessä eikä niitä voi siirtää seuraavalle lomavuodelle ilman ministeriön erikseen poikkeustapauksessa myöntämää lupaa.

Milloin 1 momentissa tarkoitettu, Euroopan ulkopuolella olevassa edustustossa palveleva henkilö jatkaa lomanviettoaan Suomessa yli 22 arkipäivän ajan, hänellä on tästä jatketusta lomanvietostaan oikeus saada yksi arkipäivä lisälomaa kutakin kolmea lomapäivää kohti, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi arkipäivää kutakin kulumassa olevaa vuotta edeltänyttä kalenterivuotta kohti. Edellytyksenä on, ettei hän edellisenä vuonna ole saanut lisälomaa tai matkapäiviä.

5 luku Valinta- ja koulutuslautakunta

95 §

Valinta- ja koulutuslautakunta hoitaa 71 ja 77 §:ssä säädetyt tilapäisten avustajien valintaa ja pätevyyden toteamista koskevat tehtävät sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja periaatteellisesti tärkeistä ja laajakantoisista ulkoasiainhallinnon koulutuskysymyksistä.

Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kymmenen muuta jäsentä. Puheenjohtajana on ulkoasiainministeriön hallinnollinen alivaltiosihteeri ja varapuheenjohtajana hallinnollisen osaston päällikkö. Muut jäsenet määrää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Näistä on kahdeksan oltava ulkoasiainhallintoon, muihin yleisiin tehtäviin, elinkeinoelämään tai koulutuskysymyksiin perehtyneitä henkilöitä ja kahden ulkoasiainhallinnon henkilöstön edustajia. Jos lautakunnan jäsenelle myönnetään ero kesken toimikauden, valtioneuvosto määrää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

96 §

Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa. Lautakunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi muuta jäsentä.

Lautakunnan sihteerinä toimii ulkoasiainministeriön määräämä hallinnollisen osaston virkamies. Lautakunnasta on muutoin voimassa, mitä komiteoista on määrätty.

6 luku Erinäisiä säännöksiä

97 §

Ministeriön osastojen, toimistojen ja muiden yksiköiden tehtävistä ja työnjaosta sekä tarvittaessa virkamiesten tehtävistä ja työnjaosta määrätään tarkemmin ministeriön työjärjestyksessä, jonka vahvistaa ministeri.

Ministeri tai valtiosihteeri määrää tarvittaessa, minkä osaston tai erillisen yksikön käsiteltäväksi jokin asia kuuluu.

98 §

Edustustolle voidaan vahvistaa työjärjestys, jossa määrätään tarkemmin henkilöstön tehtävistä ja työnjaosta. Työjärjestyksessä voidaan myös määrätä edustuston jakautumisesta yksiköihin, jos tämä on tarpeen toiminnan laajuuden tai tehtävien luonteen vuoksi.

Työjärjestyksen vahvistaa edustuston päällikkö. Ennen vahvistamista siitä on pyydettävä lausunto ministeriöltä.

99 §

Vahvistetusta työnjaosta huolimatta virkamies on velvollinen tarvittaessa hoitamaan ne tehtävät, jotka ministeriössä ministeri, valtiosihteeri, asianomainen alivaltiosihteeri tai toimintayksikön päällikkö ja edustustossa edustuston päällikkö tai edustustoa johtava virkamies määrää.

100 §

Ministeriön ja edustustojen sekä henkilöstön yhteistoiminnassa noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) on säädetty ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätty.

Ulkoasiainhallinnon taloushallintotehtävien hoitamisesta määrätään tiliohjesäännössä, jonka vahvistaa valtiovarainministeriö.

101 §

Ryhtyessään ulkoasiainhallinnon palvelukseen virkamiehen ja muun työntekijän on viipymättä annettava kirjallinen vakuutus, ettei hän ilman asianmukaista lupaa ilmaise sivullisille eikä muille ulkoasiainhallinnossa palveleville eikä myöskään käytä omaksi tai toisen hyödyksi mitään ulkoasiainhallintoa koskevaa tai sen toimialaan kuuluvaa sellaista seikkaa, joka on ilmoitettu salaiseksi tai luottamukselliseksi taikka jota asian laadun vuoksi ei muutoin ilmeisesti saa ilmaista. Tämä vaitiolovelvollisuus ei lakkaa palvelussuhteen päättyessä.

Milloin ulkoasiainhallinnon palveluksessa oleva aikoo antaa virkatehtävissä lausunnon Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevissa tärkeissä kysymyksissä, tulee hänen hankkia esitykselleen osastopäällikön tai edustuston päällikön lupa.

102 §

Eroamisikä ulkoasiainhallinnon valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, ulkoasiainneuvoksen, kehitysyhteistyöneuvoksen, lähetystöneuvoksen ja lehdistöneuvoksen virassa on 65 vuotta.

Kunniakonsuli katsotaan eronneeksi tehtävästään sen kalenterivuoden päättyessä, jonka aikana hän täyttää 70 vuotta. Ministeriö voi kuitenkin erityisestä syystä oikeuttaa kunniakonsulin jatkamaan tehtävässä eroamisiän jälkeen määräajan.

103 §

Ulkomaanedustuksessa palveleva ulkoasiainhallinnon virkamies vastaa häntä henkilökohtaisesti koskevassa riita-asiassa ja myös rikosasiassa, jos rikos on tehty ulkomailla eikä asia lain mukaan kuulu ylemmän tuomioistuimen käsiteltäväksi, Helsingin raastuvanoikeudessa.

Virkavirheestä syytetään tasavallan presidentin nimittämää virkamiestä Helsingin hovioikeudessa ja muuta virkamiestä Helsingin raastuvanoikeudessa.

104 §

Edustuston päätökseen, joka on annettu palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta koskevassa asiassa, haetaan muutosta valittamalla ulkoasiainministeriöön siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Valittamalla ei saa hakea muutosta edustuston päätökseen, joka koskee ulkoasiainhallinnosta annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua avustusta.

105 §

Valittamalla ei saa hakea muutosta valinta- ja koulutuslautakunnan antamaan lausuntoon tilapäiseksi avustajaksi hakeneen sopivuudesta eikä lautakunnan päätökseen, joka koskee tilapäisen avustajan pätevyyttä ulkoasiainhallinnon yleisvirkoihin.

Valittamalla ei myöskään saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee virantoimituspaikan määräämistä tai tehtävään määräämistä.

106 §

Ulkoasiainministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

7 luku Voimaantulo

107 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990.

Tällä asetuksella kumotaan ulkoasiainhallinnosta 31 päivänä joulukuuta 1986 annettu asetus (1069/86) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tällä asetuksella kumotun asetuksen nojalla annettu työjärjestys, siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, on kuitenkin voimassa, kunnes tämän asetuksen nojalla annettava uusi työjärjestys tulee voimaan.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

108 §

Edellä 75 §:n 2 momentissa tarkoitettu asemamaasta palkattavan työsopimussuhteisen henkilöstön palvelukseen ottaminen sekä heidän työsopimuksistaan päättäminen siirtyvät edustustojen päälliköiden ratkaistaviksi ulkoasiainministeriön määräämässä järjestyksessä.

Virkavapauden myöntämistä koskevaa 88 §:n 2 momentin ja virkasyytetuomioistuinta koskevaa 103 §:n 2 momentin säännöstä sovellettaessa katsotaan virkaan nimittäjäksi se viranomainen tai virkamies, jolle ratkaisuvalta tämän asetuksen mukaan kuuluu.

Kunniakonsuli, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on täyttänyt 70 vuotta, katsotaan eronneeksi vuoden 1990 päättyessä.

109 §

Tässä asetuksessa säädetyt kelpoisuusvaatimukset eivät koske virkamiestä siinä virassa, jossa hän tämän asetuksen voimaan tullessa on tai johon hänet tätä ennen on nimitetty.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetyt erivapaudet kelpoisuusvaatimuksista koskevat myös tässä asetuksessa tarkoitettuja ulkoasiainhallinnon virkoja.

Sen estämättä, mitä 66§:n 1 momentin 1 kohdassa on säädetty ulkoasiainhallinnon yleisvirkoihin päteväksi toteamisesta, 69§:n 4 kohdassa ulkoasiainministeriön järjestämän valintakokeen hyväksyttävästä suorittamisesta sekä 71§:n 3 momentissa koepalvelun hyväksyttävästä suorittamisesta ja säädetyn muun vieraan kielen kuin englannin kielen taidosta, voidaan lähetystöneuvokseksi ja ulkoasiainsihteeriksi nimittää sellainen lehdistöneuvos ja lehdistösihteeri, jonka virka lakkautetaan.

Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1990

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoUlkoasiainministeri Pertti Paasio

Sivun alkuun