Asetus kauppa- ja teollisuusministeriöstä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 474/1990
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) ja asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä samana päivänä annetun lain (79/22) nojalla:
Ministeriön osastot
1 §
Kauppa- ja teollisuusministeriössä on:
yleinen osasto,
kauppaosasto,
teollisuusosasto,
energiaosasto, sekä
yrityskehitysosasto.
Kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimistoista sekä teollisuussihteereistä säädetään erikseen.
Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat virastot ja laitokset
2 §
Ministeriön alaisia ovat:
puolustustaloudellinen suunnittelukunta,
kuluttajavirasto,
elintarvikevirasto,
kuluttajatutkimuskeskus,
kilpailuvirasto,
kuluttaja-asiamiehen toimisto,
kuluttajavalituslautakunta,
patentti- ja rekisterihallitus,
lisenssivirasto,
teknillinen tarkastuskeskus,
geologian tutkimuskeskus,
valtion teknillinen tutkimuskeskus,
teknologian kehittämiskeskus,
Valtiontakuukeskus,
matkailun edistämiskeskus, sekä
valtion hankintakeskus.
Yleinen osasto
3 §
Yleinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
taloussuunnittelua, laskentatointa sekä suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä,
tulo- ja menoarvioehdotusta sekä erityismenoarviota,
ministeriön toimialan yleistä tehokkuus- ja talousvalvontaa, hallinnon kehittämistä sekä tietojärjestelmien ja automaattisen tietojenkäsittelyn yhteensovittamista koko ministeriötä koskevilta osiltaan,
virka- ja työsuhteita, koulutusta sekä muita henkilöstöhallinnollisia kysymyksiä,
lainsäädäntöä, mikäli asia ei kuulu muun osaston käsiteltäviin tai mikäli se koskee useamman kuin yhden osaston toimialaa,
viranomaisille annettavia esityksiä ja lausuntoja, mikäli ne koskevat useamman kuin yhden osaston toimialaa,
ministeriölle tilivirastona kuuluvia asioita,
ministeriön edustusta oikeusasioissa, mikäli asia ei kuulu ministeriön muun osaston käsiteltäviin,
työjärjestystä ja yhteistoimintasopimusta,
asiakirjojen kirjaamista, lähettämistä ja arkistointia sekä nimikirjanpitoa,
elinkeinojen valvontaa,
kuluttajakysymyksiä,
taloudellisen kilpailun edistämistä,
elintarvikevalvontaa,
ulkomaalaisen oikeutta toimia suomalaisissa yhtiöissä ja omistaa niissä osakkeita sekä eräiden suomalaisten yhteisöjen oikeutta omistaa ja hallita kiinteätä omaisuutta,
Saimaan Kanavalaivat Oy ja Suomen Vientiluotto Oy -nimisiä osakeyhtiöitä, sekä
muita ministeriön toimialaan kuuluvia asioita, mikäli tässä asetuksessa ei ole toisin säädetty.
4 §
Yleisessä osastossa on:
hallinnollinen toimisto,
elinkeinotoimisto,
elintarvikeasiain toimisto,
taloussuunnittelutoimisto, sekä
taloustoimisto.
5 §
Hallinnollinen toimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
virka- ja työsuhteita, koulutusta sekä muita henkilöstöhallinnollisia kysymyksiä,
lainsäädäntöä, mikäli asia ei kuulu muun toimiston käsiteltäviin tai mikäli se koskee useamman kuin yhden osaston toimialaa,
viranomaisille annettavia esityksiä ja lausuntoja, mikäli ne koskevat useamman kuin yhden osaston toimialaa,
ministeriön edustusta oikeusasioissa, mikäli asia ei kuulu muun osaston käsiteltäviin,
yhteistoimintasopimusta,
asiakirjojen kirjaamista, lähettämistä ja arkistointia sekä nimikirjanpitoa, sekä
muita osaston toimialaan kuuluvia paitsi jäljempänä 6―9 §:ssä mainittuja asioita.
6 §
Elinkeinotoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
taloudellisen kilpailun edistämistä,
kuluttajakysymyksiä,
kuluttajavirastoa,
kuluttajatutkimuskeskusta,
kilpailuvirastoa,
kuluttaja-asiamiehen toimistoa, sekä
kuluttajavalituslautakuntaa.
7 §
Elintarvikeasiain toimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
elintarvikelainsäädäntöä,
elintarvikevalvontaa,
elintarvikealan kansainvälistä yhteistyötä, sekä
elintarvikevirastoa.
8 §
Taloussuunnittelutoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
toiminta- ja taloussuunnittelua,
tulo- ja menoarvioehdotusta, erityismenoarviota ja rahoitussuunnittelua,
automaattisen tietojenkäsittelyn suunnittelua ja yhteensovittamista,
suunnittelujärjestelmiä ja niiden kehittämistä, sekä
hallinnonalan kertomuksia.
9 §
Taloustoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä ja talouden seurantajärjestelmää,
ministeriön sisäistä tarkastusta ja talousvalvonnan kehittämistä, sekä
ministeriön hoidossa olevien rahastojen tilinpitoa ja maksuliikettä.
Kauppaosasto
10 §
Kauppaosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
kauppasopimusten ja taloudellista yhteistyötä koskevien sopimusten valmisteluun ja toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä,
kansainvälistä taloudellista yhteistyötä,
viennin edistämistä,
kotimaankauppaa ja kauppakamarilaitosta,
osastolle kuuluvien rahastojen varoilla tapahtuvia kauppatoimia,
ulkomaankaupan säännöstelyä,
matkailua,
polttoaineiden tuontia,
valtion varmuusvarastointia, ei kuitenkaan polttoaineiden varmuusvarastojen rakentamiseen ja rakennusten hoitoon liittyviä kysymyksiä, turvavarastointia, velvoitevarastointia ja muuta materiaalisen huoltovarmuuden kehittämistä, ohjausta ja valvontaa,
kansanhuoltoa,
puolustustaloudellista suunnittelukuntaa,
ulko- ja kotimaankauppaan liittyvää tutkimustoimintaa,
haja-asutusalueiden vähittäiskaupan rahoitustukea,
valtion hankintakeskusta, sekä
osaston käsiteltäviin asioihin liittyvää lainsäädäntöä.
11 §
Kauppaosastossa on:
multilateraalikaupan toimisto,
yleinen toimisto, sekä
vienninedistämistoimisto.
12 §
Multilateraalikaupan toimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
kansainvälisiä taloudellisia järjestöjä,
kansainvälistä taloudellista yhdentymistä,
multilateraalisten teollisuusmaiden ja kehitysmaiden kanssa tapahtuvaa taloudellista yhteistyötä,
kansainvälisiä perushyödykejärjestelyjä,
ulkomaankauppaan liittyviä sektorikohtaisia neuvotteluja ja markkinahäiriökysymyksiä, sekä
ulkomaankaupan säännöstelyä.
13§
Yleinen toimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
koti- ja ulkomaankaupan tutkimustoimintaa,
valtion varmuusvarastointia, turvavarastointia, velvoitevarastointia ja muita huoltotilanteen turvaamistoimenpiteitä, polttoaineiden tuontia sekä kauppaosaston hoidossa olevien rahastojen varoilla tapahtuvia kauppatoimia,
sosialististen maiden kanssa käytävää kauppaa ja taloudellista yhteistyötä koskevia sopimuksia, selvityksiä ja niiden valmistelua, sekä
hinnanerokorvausten alaisten maataloustuotteiden vientiä.
14§
Vienninedistämistoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
vienninedistämistoiminnan suunnittelua ja toteuttamista,
viennin edistämiseen myönnettäviä avustuksia ja lainoja,
matkailun edistämistä, sekä
matkailun edistämiskeskusta.
Teollisuusosasto
15§
Teollisuusosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
yleistä teollisuuspolitiikkaa,
teollisuuteen ja geologiaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä,
teollisuuspoliittisesti merkittävää teollisuuden rahoitusta,
alueellista teollisuus- ja siihen liittyvää elinkeinopolitiikkaa yhteistyössä yrityskehitysosaston kanssa,
Kehitysaluerahasto Oy -nimistä osakeyhtiötä omistajavalvontaan kuuluvien kysymysten osalta,
teollisuuden ja muun yritystoiminnan koulutuksen kehittämistä, siltä osin kuin nämä asiat eivät kuulu yrityskehitysosaston tehtäviin,
luonnonvarojen teollisen hyväksikäytön suunnittelua,
teknillisen tarkastustoiminnan valvontaa, lukuun ottamatta sähkö- ja ydinenergia-alaan kuuluvaa teknillistä tarkastusta,
teknologiapolitiikkaa sekä kansainvälistä teknillistä ja teknillistaloudellista yhteistyötä,
tuotannollista toimintaa harjoittavia valtioenemmistöisiä osakeyhtiöitä,
patentti- ja rekisterihallitusta,
Valtiontakuukeskusta,
avaruusteknologiaa,
ulkomaalaisten omistamia ja hallitsemia yrityksiä yhteistyössä yleisen osaston kanssa, sekä
osaston käsiteltäviin asioihin liittyvää lainsäädäntöä.
16§
Teollisuusosasto toimii jakaantuneena ryhmiin siten kuin osaston työnjaossa määrätään.
Teollisuusosastossa on:
yritystalouden toimisto,
teollisuustoimisto,
valtionyhtiöiden toimisto,
teknologian toimisto,
teknillisen tarkastuksen toimisto, sekä
kansainvälisten asiain toimisto.
Ryhmien ja toimistojen tehtävistä määrätään osaston työnjaossa.
Energiaosasto
17§
Energiaosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
yleistä energiapolitiikkaa ja sen toteuttamista,
energiatalouteen liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä,
energiahuoltoa ja -tuotantoa sekä energian säästöä ja käyttöä,
energiatalouden rahoitusta,
poikkeusolojen energiahuollon turvaamista samoin kuin polttoaineiden varmuusvarastojen rakentamista ja hoitoa,
kansainvälistä energia-alan yhteistyötä,
sähköenergian siirtämistä maan rajojen yli,
sähkö-, ydin- ja säteilyturvallisuutta,
energiahuollon ja ympäristönsuojelun yhteisiä kysymyksiä,
energiahuoltoon liittyviä lunastusasioita, sekä
osaston käsiteltäviin asioihin liittyvää lainsäädäntöä.
18§
Energiaosastossa on:
sähkötoimisto,
ydinenergiatoimisto,
polttoainetoimisto,
suunnittelutoimisto, sekä
energiatutkimustoimisto.
19§
Sähkötoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
sähkö- ja lämpölaitoksia sekä voimalaitoksia, mikäli näitä kysymyksiä ei ole määrätty käsiteltäväksi muussa toimistossa,
sähkölaitoslupia sekä voimalaitosten ja sähkölaitteistojen rakentamisilmoituksia ja -lupia, lukuun ottamatta 22§:n 4 kohdassa ja ydinergialainsäädännössä tarkoitettuja lupia,
sähköhuollon aluesuunnitelmia ja aluetoimikuntia,
sähköntoimitusehtoja,
sähköturvallisuutta ja sähkötarkastusta,
sähkölaitoskiinteistörekisteriä, sekä
maaseudun sähköistämistä.
20§
Ydinenergiatoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
ydinenergian rauhanomaista käyttöä ja ydinpolttoaineita,
ydinenergiaa koskevissa säännöksissä tarkoitettuja lupia,
säteily- ja ydinreaktoriturvallisuutta,
alan kansainvälisiä sopimuksia ja niissä tarkoitettua valvontaa, sekä
ydinenergian käyttöön liittyvää tutkimusta, kehitystyötä ja koulutusta.
21§
Polttoainetoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
kotimaisia ja ulkomaisia fossiilisia polttoaineita, lukuun ottamatta niiden tuontikysymyksiä,
polttoaineiden varmuusvarastojen rakentamista ja hoitoa, sekä
energian säästöä.
22§
Suunnittelutoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
energiatalouden suunnittelua, seuraamista ja ennakointia,
energiataloutta koskevien investointi- ja tuotantosuunnitelmien perustaksi tarvittavien selvitysten laadintaa,
energiatilastoja, sekä
valtakunnallisesti merkittävien voimalaitosten rakentamislupia, lukuun ottamatta ydinenergialainsäädännössä tarkoitettuja lupia.
23§
Energiatutkimustoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
energiatalouteen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä, sekä
energiataloudellista koetoimintaa.
Yrityskehitysosasto
24§
Yrityskehitysosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edistämistoimenpiteitä,
alueellista elinkeinopolitiikkaa ja Kehitysaluerahasto Oy -nimistä osakeyhtiötä, siltä osin kuin nämä asiat eivät kuulu muun osaston tehtäviin,
yritystoiminnan aluetukea, alueellista kuljetustukea ja muita ensisijaisesti pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettuja rahoitustoimenpiteitä sekä näitä toimenpiteitä koskevaa seurantaa ja valvontaa,
kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimistoja, sekä
osaston käsiteltäviin asioihin liittyvää lainsäädäntöä.
25§
Yrityskehitysosastossa on:
kehittämistoimisto, sekä
yritysrahoitustoimisto.
26§
Kehittämistoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämistä,
pienten ja keskisuurten yritysten neuvontaa ja yrittäjäkoulutusta sekä tähän toimintaan osallistuvien yhteisöjen valtionavustusta,
kuntien elinkeinoasiamiesjärjestelmän toteutusta ja kehittämistä,
alueellista elinkeinopolitiikkaa, siltä osin kuin nämä asiat eivät kuulu ministeriön muun osaston tehtäviin, sekä
kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimistoja.
27§
Yritysrahoitustoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
yritystoiminnan aluetukea, teollisuuspoliittisten asioiden osalta yhteistyössä teollisuusosaston kanssa,
alueellista kuljetustukea,
muita ensisijaisesti pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettuja rahoitustoimenpiteitä, sekä
pienen ja keskisuuren yritystoiminnan rahoitusta ja tukea koskevaa seurantaa ja valvontaa.
Ministeriön virkamiehet
28§
Ministeriössä on kansliapäällikkö, kauppaosaston, teollisuusosaston, energiaosaston ja yrityskehitysosaston osastopäälliköt sekä yleisen osaston osastopäällikkönä toimiva hallitusneuvos, neuvottelevia virkamiehiä, hallitusneuvoksia, apulaisosastopäälliköitä, hallitusneuvos toimistopäällikkönä, vanhempi hallitussihteeri toimistopäällikkönä, vanhempia ja nuorempia hallitussihteereitä, toimistopäälliköitä, kaupallinen neuvos toimistopäällikkönä, ylitarkastajia ja tarkastajia, yritystutkijoita, erikoistutkijoita, tutkijoita, suunnittelijoita, koulutuspäällikkö, esittelijöitä, pääsihteereitä, kaupallisia sihteereitä, ylikielenkääntäjä, kielenkääntäjiä, yliaktuaari, kamreeri ja apulaiskamreereja, tiedotussihteereitä, taloustarkastajia, osastosihteereitä ja ministerin sihteereitä, reviisori, kirjaaja, apulaistarkastajia, pääkirjanpitäjä ja kirjanpitäjä sekä muita vakinaisia virkamiehiä.
Lisäksi ministeriössä voi olla tulo- ja menoarvion rajoissa tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Kauppaosaston, teollisuusosaston, energiaosaston ja yrityskehitysosaston osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. Kauppaosaston apulaisosastopäälliköllä ja toimistopäälliköillä on kaupallisen neuvoksen arvonimi. Teollisuusosaston apulaisosastopäälliköillä ja toimistopäälliköillä sekä energiaosaston ja yrityskehitysosaston toimistopäälliköillä on teollisuusneuvoksen arvonimi.
29§
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys talouselämään ja hallintotoimiin,
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (929/87) on säädetty,
yleisen osaston hallitusneuvoksella osastopäällikkönä, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on hallitusneuvoksesta säädetty,
yleisen osaston hallitusneuvoksella toimistopäällikkönä ja vanhemmalla hallitussihteerillä toimistopäällikkönä, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on hallitusneuvoksesta ja hallitussihteeristä säädetty,
yleisen osaston toimistopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys toimialaansa liittyviin kysymyksiin sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
kauppaosaston osastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys kauppapoliittisiin ja kaupan kysymyksiin, talouselämän tuntemusta sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
kauppaosaston apulaisosastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyyttä kauppapoliittisiin ja kaupan kysymyksiin, talouselämän tuntemusta sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
kauppaosaston kaupallisella neuvoksella toimistopäällikkönä ja toimistopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys toimialaansa liittyviin kysymyksiin sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
teollisuusosaston osastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys teollisuuspoliittisiin kysymyksiin, talouselämän tuntemusta sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
teollisuusosaston neuvottelevalla virkamiehellä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys teollisuuspoliittisiin ja taloudellisiin kysymyksiin sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
teollisuusosaston apulaisosastopäälliköllä ja toimistopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys toimialaansa liittyviin kysymyksiin sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
energiaosaston osastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys energiakysymyksiin, talouselämän tuntemusta sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
energiaosaston toimistopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys toimialaansa liittyviin kysymyksiin sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
yrityskehitysosaston osastopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys aluepoliittisiin sekä pientä ja keskisuurta teollisuutta koskeviin kysymyksiin, talouselämän tuntemusta sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
yrityskehitysosaston toimistopäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys toimialaansa liittyviin kysymyksiin sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
erikoistutkijalla, ylitarkastajalla, koulutuspäälliköllä, pääsihteerillä ja kaupallisella sihteerillä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyyttä toimialaansa liittyviin kysymyksiin sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
yritystutkijalla, suunnittelijalla ja tutkijalla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, perehtyneisyyttä toimialaansa liittyviin kysymyksiin sekä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito,
esittelijällä tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto,
ylikielenkääntäjällä ja kielenkääntäjällä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai diplomikielenkääntäjän tutkinto sekä viran hoitamisen edellyttämä kielitaito,
tiedotussihteerillä virkaan soveltuva tutkinto ja hyvä perehtyneisyys tiedotustehtäviin,
kirjaajalla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto,
tarkastajalla ja taloustarkastajalla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä toimialaansa liittyviin kysymyksiin taikka virkaan soveltuva tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toimialaansa liittyviin kysymyksiin,
yliaktuaarilla, kamreerilla, apulaiskamreerilla, osastosihteerillä, ministerin sihteerillä, reviisorilla, apulaistarkastajalla, pääkirjanpitäjällä ja kirjanpitäjällä virkaan soveltuva tutkinto, sekä
muilla virkamiehillä sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
30 §
Kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, toimistopäällikön ja hallitussihteerin nimittämisestä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännössä.
Hallitusneuvoksen osastopäällikkönä ja neuvottelevan virkamiehen nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.
Hallitusneuvoksen toimistopäällikkönä, kaupallisen neuvoksen toimistopäällikkönä ja vanhemman hallitussihteerin toimistopäällikkönä nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.
Osastosihteerin, häntä vastaavan ja häntä virka-asemaltaan alemman virkamiehen nimittää sekä vastaavat tilapäiset virkamiehet ja vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa yleisen osaston osastopäällikkö.
Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa ministeri.
Ministeriö määrää yleisen osaston hallitusneuvoksista toimistopäällikköinä, vanhemmista hallitussihteereistä toimistopäällikköinä ja toimistopäälliköistä yhden hallinnollisen toimiston, yhden elinkeinotoimiston, yhden elintarvikeasiain toimiston, yhden taloussuunnittelutoimiston sekä yhden taloustoimiston toimistopäälliköksi ja kauppaosaston toimistopäälliköistä yhden multilateraalikaupan toimiston, yhden yleisen toimiston ja yhden vienninedistämistoimiston toimistopäälliköksi sekä teollisuusosaston toimistopäälliköistä yhden yritystalouden toimiston, yhden teollisuustoimiston, yhden valtionyhtiöiden toimiston, yhden teknologian toimiston, yhden teknillisen tarkastuksen toimiston ja yhden kansainvälisten asiain toimiston toimistopäälliköksi sekä energiaosaston toimistopäälliköistä yhden sähkötoimiston, yhden ydinenergiatoimiston, yhden polttoainetoimiston, yhden suunnittelutoimiston ja yhden energiatutkimustoimiston toimistopäälliköksi sekä yrityskehitysosaston toimistopäälliköistä toisen kehittämistoimiston ja toisen yritysrahoitustoimiston toimistopäälliköksi.
31§
Virkavapauden, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä tätä virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää yleisen osaston hallinnolliseen toimistoon määrätty toimistopäällikkö.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden tai vapautuksen myöntää:
tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle enintään yhdeksi vuodeksi ministeri ja yli yhdeksi vuodeksi valtioneuvosto,
ministerin nimittämälle virkamiehelle enintään yhdeksi vuodeksi yleisen osaston osastopäällikkö ja yli yhdeksi vuodeksi ministeri,
yleisen osaston osastopäällikön nimittämälle virkamiehelle yleisen osaston osastopäällikkö, sekä
tilapäisille virkamiehille ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle se, joka on heidät ottanut.
32§
Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se, joka 31§:n 2 momentin mukaan myöntää virkavapauden.
Virkamiesten tehtävät
33§
Kansliapäällikön tehtävistä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on säädetty. Kansliapäällikkö käsittelee myös asiat, jotka ministeri niiden tärkeyden tai erityisen laadun takia on antanut hänen valmisteltavikseen ja esiteltävikseen. Kansliapäällikkö voi pidättää käsiteltäväkseen asian, joka tämän asetuksen tai ministeriön työjärjestyksen mukaan kuuluisi ministeriön muulle virkamiehelle.
34§
Osastopäällikön tulee:
johtaa osastonsa toimintaa ja valvoa, että osastolle kuuluvat asiat käsitellään huolellisesti ja tehokkaasti,
seurata osaston toimialalla tapahtuvaa kehitystä ja tehdä aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi, sekä
käsitellä ne osastolle kuuluvat asiat, jotka ministeriön työjärjestyksessä on hänelle määrätty, ja ne asiat, jotka hän pidättää käsiteltäväkseen.
35§
Neuvottelevan virkamiehen ja apulaisosastopäällikön tulee:
osastopäällikön apuna johtaa osaston toimintaa ja valvoa, että ne asiat, joiden valvonnan osastopäällikkö on hänelle määrännyt, käsitellään huolellisesti ja tehokkaasti, sekä
käsitellä ne osastolle kuuluvat asiat, jotka osaston työnjaossa on hänelle määrätty tai jotka osastopäällikkö on hänen käsiteltäväkseen määrännyt.
36§
Teollisuusosaston neuvottelevista virkamiehistä yksi toimii osastopäällikön apuna yritystalouden alaan liittyvissä tehtävissä, toinen teknologiapolitiikkaan ja koulutukseen liittyvissä tehtävissä sekä kolmas kansainvälisiin asioihin liittyvissä tehtävissä. Lisäksi neuvottelevat virkamiehet suorittavat tarvittaessa ministerin, kansliapäällikön tai osastopäällikön erikseen määräämät tehtäväalueeseensa liittyvät tehtävät sekä avustavat tarpeen mukaan ministeriön muita osastoja tehtäväalueeseensa kuuluvien asioiden valmistelussa.
Teollisuusosaston apulaisosastopäälliköistä yksi toimii osastopäällikön apuna teollisoikeudellisiin kysymyksiin ja teollisuuden erityisrahoitukseen liittyvissä tehtävissä, toinen innovaatiopolitiikkaan liittyvissä tehtävissä ja kolmas valtionyhtiöihin liittyvissä tehtävissä.
Neuvottelevien virkamiesten ja apulaisosastopäälliköiden tehtävistä määrätään tarkemmin osaston työnjaossa.
37§
Mitä 34§:ssä on säädetty, koskee soveltuvin kohdin myös neuvottelevia virkamiehiä sekä apulaisosastopäälliköitä ja toimistopäälliköitä.
38§
Tehtävien jaosta ministeriön osastojen kesken määrätään tarkemmin ministeriön työjärjestyksessä, jonka ministeriö vahvistaa.
Virkamiesten tehtävistä ja työnjaosta osastoissa määrätään tarkemmin osastopäällikön vahvistamassa osaston työnjaossa.
Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) on säädetty ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätty.
39§
Milloin syntyy epätietoisuutta siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, määrää siitä asianomainen osastopäällikkö, neuvotteleva virkamies, apulaisosastopäällikkö tai toimistopäällikkö sekä osastojen kesken kansliapäällikkö, jos siitä ei määrää ministeri.
Vahvistetusta työnjaosta huolimatta kukin virkamies on velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö tai asianomainen osastopäällikkö, neuvotteleva virkamies, apulaisosastopäällikkö tai toimistopäällikkö määrää.
40§
Kansliapäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ministerin määräämä osastopäällikkö.
Osastopäälliköiden, neuvottelevien virkamiesten ja apulaisosastopäälliköiden sijaiset määrätään työjärjestyksessä.
Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa määrää tehtävien hoidosta virkamiehen estyneenä ollessa asianomainen osastopäällikkö.
Asioiden ratkaiseminen
41§
Kansliapäällikön oikeudesta ratkaista ministeriössä päätettäviä asioita on voimassa, ellei jäljempänä ole toisin säädetty, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on säädetty.
Osasto-, apulaisosasto- ja toimistopäälliköt sekä muut virkamiehet ratkaisevat jäljempänä 42-61 §:ssä mainitut, toimialaansa kuuluvat ministeriössä päätettävät asiat, mikäli valtioneuvoston ohjesäännön 32§:stä ei muuta johdu tai ministeri, kansliapäällikkö tai osastopäällikkö ole pidättänyt asiaa ratkaistavakseen.
42§
Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista muulle viranomaiselle, ei kuitenkaan lain tai asetuksen säätämistä, muuttamista tai kumoamista koskevista ehdotuksista eikä tasavallan presidentin kanslialle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, paitsi milloin kysymys on osastopäällikön ratkaisemaa asiaa koskevasta lausunnosta,
osaston käytettäviksi asetettujen varojen käyttämistä, jollei näiden asioiden ratkaisemista ole osaston työnjaossa annettu muulle osaston virkamiehelle, sekä
pääosaltaan osaston toimialaan kuuluvien komiteoiden varojen käyttöä siltä osin kuin ne kuuluvat ministeriön ratkaistaviin sekä komiteanmietintöjen painos- tai monistemäärää ja mietintöjen jakelua.
Milloin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja varoja on asetettu toimiston käytettäväksi, ratkaisee toimistopäällikkö niiden käytön.
Osastopäälliköllä on yksittäistapauksissa oikeus pidättää itselleen päätösvalta asioissa ja hänen alaisensa virkamiehen ollessa vuosilomalla tai estyneenä virkaansa hoitamasta ratkaista ne asiat, jotka tämän asetuksen tai erikseen annettavan määräyksen mukaan hänen alaisensa virkamies on oikeutettu ratkaisemaan.
43§
Yleisen osaston osastopäällikkö ratkaisee 30§:n 4 momentissa, 31§:n 2 momentissa ja 42§:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:
osastosihteerin, sitä vastaavien ja sitä alempien virkojen sekä vastaavien tilapäisten virkamiesten ja vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamista ministeriön osastoihin,
30§:n 4 momentissa tarkoitetun työsopimussuhteisen henkilöstön palkkauksen vahvistamista,
sivutoimiluvan myöntämistä osastosihteereille, heitä vastaaville ja heitä virka-asemaltaan alemmille virkamiehille sekä vastaaville tilapäisille virkamiehille ja vastaavalle työsopimussuhteiselle henkilöstölle,
ministeriön yhteisistä määrärahoista maksettavia jakamattomia kulutus- ja kalustomenoja sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvia muita menoja, sekä
muulle kuin Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle annettavia lupia olla prokuristina, osakeyhtiön perustajana, hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana ja toiminimen kirjoittajana.
44§
Teollisuusosaston osastopäällikkö ratkaisee 42§:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:
määrärahojen käyttämistä tutkimukseen ja julkaisutoimintaan tai näihin tarkoituksiin myönnettäviä valtionavustuksia, ei kuitenkaan silloin, kun käyttötarve tai valtionavustus yksittäistapauksessa ylittää 500 000 markkaa,
erityismenoarviossa nimettyjen yhteisöjen ja säätiöiden toiminnan tukemiseen myönnettäviä valtionavustuksia,
kansainvälisille järjestöille suoritettavia jäsenmaksuja, sekä
kansainväliseen tekniseen tutkimustoimintaan, julkisten palvelujen asiantuntemuksen vientiin ja teollisuuden kansainvälistymiskoulutukseen liittyviä enintään 500 000 markan määräisiä menoja.
45§
Energiaosaston osastopäällikkö ratkaisee 42§:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:
määrärahojen käyttämistä energia-alan tutkimukseen, suunnitteluun, valvontaan, koetoimintaan, tiedotukseen sekä neuvonta- ja julkaisutoimintaan tai näihin tarkoituksiin myönnettäviä valtionavustuksia, ei kuitenkaan silloin, kun käyttötarve tai valtionavustus yksittäistapauksessa ylittää 500 000 markkaa,
maaseudun sähköistämiseen myönnettäviä valtionavustuksia, ei kuitenkaan silloin, kun valtionavustus yksittäistapauksessa ylittää 500 000 markkaa,
energiainvestointeihin myönnettäviä valtionavustuksia, ei kuitenkaan silloin, kun avustuksen määrä yksittäistapauksessa ylittää 500 000 markkaa,
energiainvestointeihin myönnettäviä lainoja ja korkotukea, ei kuitenkaan silloin, kun lainan tai korkotuen määrä yksittäistapauksissa ylittää 500 000 markkaa,
energiaosaston toimialaan kuuluvia päätöksiä työllisyyslain (275/87) nojalla myönnettyjen avustusten maksamisesta silloin, kun avustuksiin osoitetut määrärahat on siirretty kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön,
energia-alan kansainvälisille järjestöille suoritettavia jäsenmaksuja, sekä
erityismenoarviossa nimettyjen yhteisöjen ja säätiöiden toiminnan tukemiseen myönnettäviä valtionavustuksia.
46 §
Yrityskehitysosaston osastopäällikkö ratkaisee 42§:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:
määrärahojen käyttämistä tutkimukseen ja julkaisutoimintaan tai näihin tarkoituksiin myönnettäviä valtionavustuksia, ei kuitenkaan silloin, kun käyttötarve tai valtionavustus yksittäistapauksessa ylittää 500 000 markkaa,
enintään 500 000 markan määräisiä pienten ja keskisuurten yritysten neuvonta- ja koulutushankkeisiin myönnettäviä valtionavustuksia,
enintään 500 000 markan määräisiä liikevaihtoveron huojennusta vastaavia, kauppa- ja teollisuusministeriön päätösvaltaan kuuluvia avustuksia kunnille ja kiinteistöyrityksille,
enintään 500 000 markan määräisiä yritystoiminnan aluetuesta annetussa laissa (1297/88) tarkoitettuja, kauppa- ja teollisuusministeriön päätösvaltaan kuuluvia investointi-, käynnistys- tai kehittämisavustuksia,
enintään 500 000 markan määräisiä kauppa- ja teollisuusministeriön käytettäväksi osoitettuja työllisyysperusteisia valtionavustuksia,
valtionosuuksia ja -avustuksia kuntien elinkeinoasiamiesten palkkauksen maksatukseen,
erityismenoarviossa nimettyjen yhteisöjen ja säätiöiden toiminnan tukemiseen myönnettäviä valtionavustuksia, sekä
kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimiston virkojen, piiripäällikön virkaa lukuun ottamatta, ja työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan sijoittamista piiritoimistoihin.
Ratkaisun 3-5 kohdassa tarkoitetun valtionavustuksen epäämisestä tekee yrityskehitysosaston osastopäällikkö, jos haettu valtionavustus on määrältään enintään 1 000 000 markkaa.
47§
Apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista toimialaansa kuuluvissa asioissa, sikäli kuin ne eivät merkitykseltään ole periaatteellisia tai laajakantoisia, ei kuitenkaan 42§:n 1 momentin 1 kohdassa mainituille viranomaisille.
Kauppaosaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee osastolle kuuluvat valtion varmuusvarastointia koskevat asiat.
Neuvottelevalla virkamiehellä ja apulaisosastopäälliköllä on oikeus, heidän alaisensa virkamiehen ollessa vuosilomalla tai estyneenä virkaansa hoitamasta, ratkaista ne asiat, jotka tämän asetuksen tai erikseen annettavan määräyksen mukaan hänen alaisensa virkamies on oikeutettu ratkaisemaan.
48§
Yleisen osaston hallinnolliseen toimistoon määrätty toimistopäällikkö ratkaisee 31§:n 1 momentissa mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:
ikälisiä,
lupaa oman auton käyttämiseen virkamatkoilla,
kaluston ja muun siihen verrattavan omaisuuden poistamista, sekä
tileistä poistoa siltä osin kuin nämä asiat kuuluvat ministeriössä käsiteltäviin.
49§
Yleisen osaston taloustoimistoon määrätty toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat matkalaskujen hyväksymistä.
50§
Hinnanerokorvausten alaisten maataloustuotteiden vientiä koskevat asiat ratkaisee näitä asioita työjärjestyksen mukaan käsittelevä kauppaosaston virkamies.
51§
Teollisuusosaston teknologian toimistossa kaivosasioita käsittelevä ylitarkastaja ratkaisee:
kaivoslain (503/65) 6, 7, 9, 10, 17, 19, 21, 26, 27, 29, 38, 49, 51, 52, 54, 64, 77 ja 78§:ssä sekä kaivosasetuksen (663/65) 2, 3, 17 ja 28§:ssä mainitut asiat, sekä
ministeriön kaivosasetuksen 29§:n nojalla antamien tai annettavien määräysten perusteella ministeriön ratkaistavaksi määrätyt asiat.
52§
Teollisuusosaston teknillisen tarkastuksen toimistoon määrätty toimistopäällikkö ratkaisee teknillistä tarkastusta koskevat kauppa- ja teollisuusministeriölle kuuluvat asiat.
53§
Teollisuusosaston kansainvälisten asiain toimistoon määrätty toimistopäällikkö ratkaisee:
teollisuussihteeritoimintaan liittyvät asiat, lukuun ottamatta virkamiehen nimittämistä ja palvelussuhteen ehtoja, sekä
ministeriön päätösten mukaisesti kansainväliseen tekniseen tutkimustoimintaan, julkisten palvelujen asiantuntemuksen vientiin ja teollisuuden kansainvälistymiskoulutukseen kuuluviin yksittäisiin päätöksiin ja sopimuksiin liittyvät maksupäätökset sekä laskujen hyväksymisen.
54§
Energiaosaston sähkötoimistoon määrätty toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat yksittäisiin maaseudun sähköistämiseen myönnettyihin valtionavustuksiin liittyviä maksupäätöksiä.
55§
Energiaosaston ydinenergiatoimistoon määrätty toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
ydinenergia-asetuksen (161/88) 50 ja 56§:ssä kauppa- ja teollisuusministeriön ratkaistaviksi määrättyjä vientiä, tuontia ja kuljetuksia koskevia lupia sekä näitä toimintoja koskevia ydinenergialain (990/87) 8§:ssä tarkoitettuja ennakkotietoja, sekä
ydinenergia-alan tutkimusta, suunnittelua ja valvontaa sekä teknologista kehittämistoimintaa koskeviin yksittäisiin rahoituspäätöksiin liittyvien laskujen hyväksymistä ja niihin liittyviä maksupäätöksiä.
56§
Energiaosaston polttoainetoimistoon määrätty toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
energia-alan tiedotusta ja neuvontatoimintaa koskeviin yksittäisiin rahoituspäätöksiin liittyvien laskujen hyväksymistä, sekä
yksittäisiin energiainvestointeihin myönnettyihin valtionavustuksiin liittyviä maksupäätöksiä.
57§
Energiaosaston suunnittelutoimistoon määrätty toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat energiatalouden suunnittelua ja energia-alan tiedotusta koskeviin yksittäisiin rahoituspäätöksiin liittyvien laskujen hyväksymistä.
58§
Energiaosaston energiatutkimustoimistoon määrätty toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat energia-alan tutkimusta, tiedotusta ja tietohuoltoa sekä koetoimintaa koskeviin yksittäisiin rahoituspäätöksiin liittyvien laskujen hyväksymistä ja niihin liittyviä maksupäätöksiä, lukuun ottamatta niitä asioita, jotka käsitellään muissa toimistoissa.
59§
Energiaosaston hallitusneuvos ratkaisee 49§:ssä, 55§:n 2 kohdassa, 57§:ssä ja 58§:ssä säädetyin poikkeuksin asiat, jotka koskevat energiahuollon tutkimus-, suunnittelu- ja valvontatoimintaan kuuluviin menoihin liittyvien laskujen hyväksymistä.
60§
Yrityskehitysosaston kehittämistoimistoon määrätty toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
menojen hyväksymistä kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalvelun piiritoimistojen yhteisistä määrärahoista,
määrärahojen jakamista 1 kohdassa tarkoitetuille piiritoimistoille asianomaisen piiripäällikön hyväksyttäväksi piiritoimiston menoihin,
kehittämistoimiston tehtäviin kuuluvaa koulutustoimintaa,
matkamääräyksen antamista piiripäällikölle ja tämän vuosiloman vahvistamista, sekä
virkavapauden, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, myöntämistä 1 kohdassa tarkoitetun piiritoimiston piiripäällikölle.
61§
Yrityskehitysosaston yritysrahoitustoimistoon määrätty toimistopäällikkö ratkaisee kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain (954/81) mukaisen kuljetustuen myöntämistä koskevat asiat sekä hyväksyy niistä johtuvat menot.
62§
Osastopäälliköt, apulaisosastopäälliköt, toimistopäälliköt ja muut virkamiehet ratkaisevat edellä 43-61§:ssä mainitut asiat esittelystä, kuitenkin niin, että 51§:ssä mainitut asiat ratkaistaan ilman esittelyä.
Toimistopäälliköt ovat oikeutetut antamaan lausuntoja ja tiedotuksia käsiteltävinään olevista juoksevista asioista, ei kuitenkaan 42§:n 1 momentin 1 kohdassa mainituille viranomaisille eikä muille ministeriöille, paitsi milloin kysymys on toimistopäällikön ratkaisemaa asiaa koskevasta lausunnosta tai selityksestä.
Erinäisiä säännöksiä
63§
Mikäli toisin ei ole säädetty, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on säädetty.
64§
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1990 ja sillä kumotaan kauppa- ja teollisuusministeriöstä 20 päivänä helmikuuta 1987 annettu asetus (191/87) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1990
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Pertti Salolainen