Asetus oikeusministeriöstä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 237/1989
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Oikeusministerin esittelystä säädetään valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) sekä asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä samana päivänä annetun lain (79/22) nojalla:
Ministeriön organisaatio
1 §
Oikeusministeriössä on yleinen osasto, oikeushallinto-osasto, lainvalmisteluosasto, vankeinhoito-osasto ja tilitoimisto.
Hallinnonalan virastot ja laitokset
2 §
Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat:
korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, hovioikeudet, vesiylioikeus, tuomiokunnat, raastuvanoikeudet ja maistraatit, maaoikeudet, vesioikeudet, vankilaoikeus, markkinatuomioistuin, liikevaihtovero-oikeus, vakuutusoikeus ja työtuomioistuin;
kaupunginviskaalinvirastot ja Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirasto;
kaupunginvoudinvirastot, Helsingin ulosottovirasto ja Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto;
vankeinhoitolaitokseen kuuluvat vankilat ja avolaitokset, nuorisovankilat, pakkolaitokset, kurssikeskukset, vankimielisairaala ja vankeinhoidon koulutuskeskus;
tietosuojavaltuutetun toimisto;
oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Helsingin kriminaalipoliittinen instituutti.
Yleinen osasto
3 §
Yleinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien ja kansanäänestyksen toimeenpanoa;
taloussuunnittelua ja yleistä hallintoa;
oikeuskanslerinvirastoa, oikeuspoliittista tutkimuslaitosta, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivaa Helsingin kriminaalipoliittista instituuttia ja tietosuojavaltuutetun toimistoa;
armahdusta;
painovapautta;
kielilainsäädäntöä;
säätiöitä, yhdistysrekisteriä, puoluerekisteriä ja puoluelaissa (10/69) tarkoitettua puolueiden valvontaa sekä tilinpidon ja varojen käytön tarkastamista;
avioliitto-oikeudellisia hakemuksia;
rikosrekisteriä;
kansainvälistä oikeusapua, henkilön luovuttamista rikoksen johdosta sekä kansainvälistä yhteistoimintaa vapausrangaistusten täytäntöönpanossa, jollei se kuulu vankeinhoito-osastolle;
suuronnettomuuksien tutkintaa.
Osasto käsittelee myös asiat, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai tilitoimistolle.
4 §
Yleisessä osastossa on yleinen toimisto, oikeudellinen toimisto, rikosrekisteritoimisto ja yhdistysrekisteritoimisto.
Oikeushallinto-osasto
5 §
Oikeushallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
tuomioistuimia ja oikeudenkäyntiä;
syyttäjäntointa;
ulosottotointa;
yleistä oikeusaputoimintaa;
yleistä asianajajayhdistystä;
maksutonta oikeudenkäyntiä;
oikeudellista jaotusta;
oikeushallintoasioiden esittelyä korkeimmassa oikeudessa;
tuomioistuinlaitoksen, syyttäjänvirastojen ja ulosottovirastojen tietojärjestelmien ylläpitoa ja kehittämistä;
muuta oikeudenhoitoa, jollei se kuulu vankeinhoito-osastolle.
Osasto osallistuu tietojärjestelmien kehittämiseen myös ministeriön muulla toimialalla.
6 §
Oikeushallinto-osastossa on hallintotoimisto, tuomioistuintoimisto, täytäntöönpanotoimisto ja tietohallintotoimisto.
Lainvalmisteluosasto
7 §
Lainvalmisteluosaston tehtävänä on:
suunnitella ja valmistella lainsäädännöllä toteutettavia uudistuksia;
laatia lausuntoja lainsäädäntöasioissa;
hoitaa lainsäädäntöön liittyvää kansainvälistä yhteistyötä;
kehittää valtioneuvoston lainvalmistelua;
tarkastaa oikeusministeriöön sitä varten toimitetut säädösehdotukset;
käsitellä laintarkastuskuntaa koskevat asiat;
käsitellä Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa koskevat asiat.
8 §
Lainvalmisteluosastossa on julkisoikeuden yksikkö, rikos- ja prosessioikeuden yksikkö, yksityisoikeuden yksikkö ja tarkastustoimisto.
Vankeinhoito-osasto
9 §
Vankeinhoito-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
vankeinhoitolaitokselle kuuluvaa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa, tutkintavankeutta ja vanginkuljetusta;
vankeinhoitolaitoksen hallintoa ja taloussuunnittelua;
vapaudessa tapahtuvaa kriminaalihuoltoa;
keskusvankirekisteriä;
Suomen ja muiden pohjoismaiden välistä yhteistoimintaa vapausrangaistusten täytäntöönpanossa.
10 §
Vankeinhoito-osastossa on hallintotoimisto, valvonta- ja koulutustoimisto, työ- ja taloustoimisto, täytäntöönpanotoimisto sekä suunnitteluyksikkö.
Tilitoimisto
11 §
Tilitoimiston tehtävänä on:
hoitaa oikeusministeriölle tilivirastona kuuluvat tehtävät;
valvoa ja tarkastaa valtion varojen käyttöä hallinnonalalla;
huolehtia puoluelaissa oikeusministeriön tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta;
osallistua säätiölaissa (109/30) oikeusministeriön tehtäväksi säädettyyn valvontaan;
osallistua taloussuunnitteluun ja taloushallintoasioiden valmisteluun.
Ministeriön virkamiehet
12 §
Ministeriössä on seuraavan nimisiä virkoja:
kansliapäällikkö;
hallitusneuvos osastopäällikkönä, hallitusneuvos osastopäällikkönä ja vankeinhoitolaitoksen ylijohtajana sekä osastopäällikkö;
apulaisosastopäällikkö lainsäädäntöjohtajana ja hallitusneuvos apulaisosastopäällikkönä;
toimistopäällikkö, hallitusneuvos toimistopäällikkönä, suunnittelupäällikkö toimistopäällikkönä, lainsäädäntöneuvos toimistopäällikkönä, vankeinhoidon ylitarkastaja toimistopäällikkönä, tuotantopäällikkö ja suunnittelupäällikkö;
hallitusneuvos, vanhempi hallitussihteeri, nuorempi hallitussihteeri, ylitarkastaja, erikoissuunnittelija, suunnittelija, erikoistutkija, tutkija, esittelijä, tarkastaja, kielenkääntäjä, osastosihteeri, kirjaaja ja arkistonhoitaja;
koulutuspäällikkö, koulutussuunnittelija, kurssisihteeri, tiedotuspäällikkö, ulosoton ylitarkastaja, apulaistoimistopäällikkö ja ministerin sihteeri;
lainsäädäntöneuvos, lainsäädäntösihteeri ja kirjastonhoitaja;
vankeinhoitolaitoksen ylilääkäri, kriminaalihuollon ylitarkastaja, vankeinhoidontarkastaja, vankeinhoitosihteeri, markkinointipäällikkö ja tietohallintopäällikkö;
arkkitehti, työsuojelupäällikkö, rakennustarkastaja, sisustusarkkitehti, toimistoinsinööri, sähkötarkastaja ja apulaistarkastaja;
taloustarkastaja, kamreeri, apulaiskamreeri ja reviisori.
Ministeriössä voi lisäksi olla muita virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilöstöä.
Lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi.
Virkamiesten tehtävät
13 §
Kansliapäällikön tehtävänä on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (995/43) on säädetty:
sovittaa yhteen eri osastojen työtä;
osallistua laajakantoisten tai muuten tärkeiden ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen;
seurata ministeriön hallinnonalaan kuuluvien virastojen ja laitosten toimintaa;
ratkaista toimivaltaansa kuuluvat asiat;
käsitellä ne asiat, jotka ministeri niiden laadun vuoksi on antanut hänen käsiteltävikseen.
14 §
Osastopäällikön tehtävänä on:
johtaa osaston toimintaa ja valvoa, että osastolle kuuluvat asiat käsitellään huolellisesti ja tehokkaasti;
esitellä tärkeimmät osastolle kuuluvat asiat;
valmistella ja esitellä työjärjestyksessä hänen käsiteltävikseen määrätyt asiat;
ratkaista toimivaltaansa kuuluvat asiat;
seurata kehitystä osaston toimialalla sekä tehdä aloitteita ja suunnitelmia lainsäädännöksi ja muiksi uudistuksiksi.
Lainvalmisteluosaston päällikön tulee lisäksi seurata koko valtionhallinnon lainvalmistelua ja lainsäädäntöä.
Vankeinhoito-osaston päällikön tehtävistä ja ratkaisuvallasta vankeinhoitolaitoksen ylijohtajana on säädetty erikseen.
15 §
Lainvalmisteluosaston apulaisosastopäällikön tehtävänä on:
huolehtia siitä, että yksikölle kuuluvat asiat käsitellään huolellisesti ja tehokkaasti;
esitellä yksikön toimialaan kuuluvat säädösehdotukset, jollei osastopäällikkö toisin määrää;
valmistella ja esitellä osastopäällikön hänen käsiteltävikseen antamat asiat;
tehdä aloitteita yksikön toimialaan kuuluvan lainsäädännön kehittämiseksi.
16 §
Vankeinhoito-osaston apulaisosastopäällikön tehtävänä on:
osastopäällikön apuna johtaa osaston toimintaa ja valvoa, että ne asiat, joiden valvonnan osastopäällikkö on hänelle määrännyt, käsitellään huolellisesti ja tehokkaasti;
käsitellä ne osastolle kuuluvat asiat, jotka on hänen käsiteltävikseen määrätty.
17 §
Toimistopäällikön tehtävänä on:
huolehtia siitä, että toimistolle kuuluvat asiat käsitellään huolellisesti ja tehokkaasti;
valmistella ja esitellä ne toimistolle kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu toimiston muulle henkilöstölle;
ratkaista toimivaltaansa kuuluvat asiat;
tehdä aloitteita toimialallaan.
Tilitoimiston päällikön tulee lisäksi osallistua ministeriön tulo- ja menoarvioehdotuksen valmisteluun ja muuhun taloussuunnitteluun.
18 §
Vankeinhoito-osaston eräiden virkamiesten tehtävistä on tämän asetuksen säännösten ohella voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty.
Asioiden valmistelu ja ratkaiseminen
19 §
Tasavallan presidentin nimittämät virkamiehet sekä ne ministeriön virkamiehet, jotka valtioneuvosto on määrännyt ylimääräisiksi esittelijöikseen, esittelevät valtioneuvostolle ja ministerille käsiteltävikseen kuuluvat asiat, jollei niiden ratkaisemista ole uskottu heille tai niitä ole ratkaistava eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa annetussa laissa (324/70) säädetyssä järjestyksessä.
Ministeriössä ratkaistavia asioita esittelevät myös ne virkamiehet, joiden tehtäviin se on erikseen säädetty kuuluvaksi, sekä ne virkamiehet, jotka ministeriö on määrännyt esittelijöikseen.
Osastolta esiteltävistä asioista on ennen esittelyä annettava tieto osastopäällikölle sekä, milloin asia kuuluu valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltäviin, myös kansliapäällikölle.
20 §
Kansliapäällikkö, osastopäällikkö ja toimistopäällikkö sekä muut virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päätettävät 21-33§:ssä mainitut asiat, jollei valtioneuvoston ohjesäännön 32§:stä muuta johdu taikka jollei ministeri, kansliapäällikkö tai osastopäällikkö ole pidättänyt asiaa ratkaistavakseen.
21 §
Kansliapäällikkö ratkaisee ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:
ministeriön yhteiseen käyttöön osoitettuja määrärahoja ja niiden jakamista osastojen käytettäväksi;
sisäistä järjestystä;
valtion virkamieslain (755/86) 24§:ssä tarkoitettua sivutointa;
muuta ministeriön sisäistä hallintoa, jos asia on periaatteellinen tai muuten tärkeä.
22 §
Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa;
osaston toimialalle osoitettujen määrärahojen käyttämistä;
lomakkeiden ja muiden asiakirjojen kaavojen sekä sinettien vahvistamista.
23 §
Yleisen osaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
säätiöitä;
painovapautta;
avioliittoasetuksen (820/87) 3§:ssä tarkoitettua todistusta ja eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista annetun lain soveltamisesta annetun asetuksen 1 a §:ssä tarkoitettua päätöstä;
yleistä hallintoa, jos kysymys on usealle osastolle yhteinen ja merkitykseltään vähäinen.
Yleisen osaston päällikkö ratkaisee lisäksi ministeriön sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat, jotka koskevat:
vuosilomajärjestystä;
omaisuuden poistamista ja tileistä poistoa;
ministeriön muuta sisäistä hallintoa, jollei asia kuulu kansliapäällikön, toisen osastopäällikön tai tilitoimiston päällikön ratkaistavaksi.
24 §
Yleisen osaston hallitusneuvos ja hallitussihteeri ratkaisevat ilman esittelyä asiat, jotka koskevat säätiörekisteriin tehtävää merkintää.
25 §
Yhdistysrekisteritoimiston päällikkö, apulaistoimistopäällikkö ja muu esittelijä ratkaisevat ilman esittelyä yhdistysrekisteriä koskevat asiat. Yhdistysrekisteritoimiston osastosihteerille, joka on määrätty ministeriön esittelijäksi, saadaan kuitenkin antaa ratkaistavaksi ainoastaan yhdistysrekisteriin tehtävää merkintää koskevia riidattomia asioita.
26 §
Oikeushallinto-osaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
yleisestä oikeusaputoiminnasta annetun lain (88/73) mukaisen valtionavustuksen myöntämistä;
ulosottomiehen rahatilityksen määräajan pidentämistä sekä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun asetuksen 2§:n 2 momentin ja 32 a §:n mukaista lupaa tai määräystä.
27 §
Oikeushallinto-osaston hallintotoimiston päällikkö ratkaisee, jollei asiaa sen merkityksen vuoksi ole esiteltävä osastopäällikölle, asiat, jotka koskevat:
osaston toimialaan kuuluvan viraston henkilöstön palkkausta, koulutusta ja muuta henkilöstöhallintoa;
osaston toimialalle osoitettujen määrärahojen käyttämistä;
toimitilojen, kalusteiden ja laitteiden hankkimista ja hoitamista osaston toimialaan kuuluvissa virastoissa.
28 §
Oikeushallinto-osaston tietohallintotoimiston päällikkö ratkaisee, jollei asiaa sen merkityksen vuoksi ole esiteltävä osastopäällikölle, asiat, jotka koskevat:
toimiston ylläpidettäväksi säädettyjen tai määrättyjen tietojärjestelmien ja rekistereiden käyttöoikeuksia ja -lupia;
avioehtoasiain kuuluttamista sekä kaupanvahvistaja- ja asianajajaluetteloa;
toimistolle osoitettujen määrärahojen käyttämistä.
29 §
Tietohallintotoimiston ylitarkastaja ja tarkastaja ratkaisevat ilman esittelyä asiat, jotka koskevat sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen (321/69) mukaan toimistolle kuuluvia täytäntöönpanotehtäviä.
30 §
Lainvalmisteluosaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
lainvalmisteluhankkeen vireillepanoa ja toteuttamistapaa, jollei asiaa sen merkityksen vuoksi ole esiteltävä ministerille;
jäljempänä 43§:n 2 momentissa tarkoitetun asiantuntijan määräämistä ja tämän palkkion hyväksymistä.
31 §
Vankeinhoito-osastolle kuuluvat asiat, joita ei ole ratkaistava oikeusministeriön istunnossa, ratkaisee osaston virkamies niin kuin siitä on erikseen säädetty.
Vankeinhoito-osastossa käsiteltävistä ministerin ja osastopäällikön määräämistä asioista on ennen niiden ratkaisemista hankittava lausunto asianomaisilta toimistopäälliköiltä ja muilta osastopäällikön määräämiltä virkamiehiltä.
32 §
Oikeusministeriön istunto pidetään puheenjohtajan määräämänä aikana. Esittelyn istunnossa toimittaa esittelijäjäsen suullisesti.
Istunnosta laaditaan asialuettelo, johon esittelijäjäsen tekee merkinnät ratkaisuista sekä, milloin asiassa on äänestetty, myös siitä.
Asialuettelo muodostaa istunnon pöytäkirjan, jonka esittelijäjäsen allekirjoittaa ja puheenjohtaja tarkistaa.
33 §
Tilitoimiston päällikkö ratkaisee ministeriölle tilivirastona kuuluvat asiat ja sairausvakuutuslaista (364/63) johtuvat asiat.
Virkojen kelpoisuusvaatimukset
34 §
Kelpoisuusvaatimuksena on:
kansliapäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;
hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 29§:ssä on säädetty, minkä lisäksi tulee olla ainakin kahdella oikeushallinto-osaston hallitusneuvoksella hyvä tuomioistuinlaitoksen tuntemus sekä vankeinhoito-osaston osastopäällikkönä ja vankeinhoitolaitoksen ylijohtajana toimivalla hallitusneuvoksella, apulaisosastopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella ja toimistopäällikkönä toimivalla hallitusneuvoksella rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän hyvä tuntemus;
lainvalmisteluosaston osastopäälliköllä, apulaisosastopäälliköllä lainsäädäntöjohtajana ja lainsäädäntöneuvoksella toimistopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun, osastopäälliköllä lisäksi hyvä perehtyneisyys valtionhallintoon;
tilitoimiston toimistopäälliköllä, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 29§:ssä on säädetty, sekä lisäksi valtion maksuliikkeen ja kirjanpidon tuntemus;
yleisen osaston yleisen toimiston päälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys valtionhallintoon;
rikosrekisteritoimiston ja yhdistysrekisteritoimiston päälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä kokemusta tuomarin tehtävissä;
oikeushallinto-osaston suunnittelupäälliköllä toimistopäällikkönä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
vankeinhoidon ylitarkastajalla toimistopäällikkönä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän hyvä tuntemus sekä tuotantopäälliköllä ja suunnittelupäälliköllä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
erikoissuunnittelijalla, erikoistutkijalla, esittelijällä, suunnittelijalla, tutkijalla ja ylitarkastajalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kirjaajalla, arkistonhoitajalla ja osastosihteerillä joko virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu virkaan soveltuva tutkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;
rikos- ja yhdistysrekisteritoimiston apulaistoimistopäälliköllä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, tiedotuspäälliköllä ja yleisen osaston tarkastajalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, kielenkääntäjällä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu tutkinto ja viran hoitamiseen tarvittava kielitaito sekä ministerin sihteerillä joko virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu virkaan soveltuva tutkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;
ulosoton ylitarkastajalla oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä ulosottotoimen tuntemus, oikeushallinto-osaston koulutuspäälliköllä ja tietohallintotoimiston tarkastajalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hallintotoimiston tarkastajalla teknillisessä opistossa suoritettu virkaan soveltuva tutkinto sekä koulutussuunnittelijalla ja kurssisihteerillä joko virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu virkaan soveltuva tutkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;
lainvalmisteluosaston tarkastustoimiston lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, minkä lisäksi suomenkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella tulee olla hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun ja ruotsinkielistä säädöstarkastusta suorittavalla lainsäädäntöneuvoksella täydellinen ruotsin kielen taito ja hyvä perehtyneisyys lainvalmisteluun tai ruotsinkieliseen lakikieleen, lainvalmisteluosaston muulla lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä lainvalmistelussa tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito, lainsäädäntösihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kirjastonhoitajalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus;
vankeinhoitolaitoksen ylilääkärillä laillistetun lääkärin oikeudet, arkkitehdillä, kriminaalihuollon ylitarkastajalla, markkinointipäälliköllä, tietohallintopäälliköllä, vankeinhoidontarkastajalla ja vankeinhoitosihteerillä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, vankeinhoito-osaston tarkastajalla ja apulaistarkastajalla joko virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu virkaan soveltuva tutkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin, taloustarkastajalla virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ekonomin tutkinto, työsuojelupäälliköllä korkeakoulussa tai teknillisessä opistossa suoritettu virkaan soveltuva tutkinto, toimistoinsinöörillä teknillisessä opistossa suoritettu virkaan soveltuva tutkinto, sisustusarkkitehdillä korkeakoulussa tai teknillisessä opistossa suoritettu virkaan soveltuva tutkinto sekä sähkötarkastajalla ja rakennustarkastajalla teknillisessä koulussa suoritettu virkaan soveltuva tutkinto;
tilitoimiston tarkastajalla, kamreerilla, apulaiskamreerilla ja reviisorilla joko virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu virkaan soveltuva tutkinto ja hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin.
Kelpoisuusvaatimuksena muilla kuin edellä mainituilla virkamiehillä on, että asianomainen on toiminnallaan osoittanut sellaista taitoa ja kykyä, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Virkojen täyttäminen
35 §
Kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin nimittämisestä on säädetty valtioneuvoston ohjesäännön 28§:ssä.
Vankeinhoidon ylitarkastajan toimistopäällikkönä nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.
36 §
Yleisen toimiston toimistopäällikön, rikosrekisteritoimiston toimistopäällikön, yhdistysrekisteritoimiston toimistopäällikön, tietohallintotoimiston suunnittelupäällikön toimistopäällikkönä, lainsäädäntöneuvoksen toimistopäällikkönä, lainsäädäntöneuvoksen, tuotantopäällikön, vankeinhoito-osaston suunnittelupäällikön ja tilitoimiston toimistopäällikön nimittää valtioneuvosto.
37 §
Muun kuin 35 ja 36§:ssä tarkoitetun virkamiehen nimittää tai ottaa ministeriö.
38 §
Ministeri nimittää tai ottaa sellaisen 37§:ssä tarkoitetun virkamiehen, jonka palkkaus on vähintään A 22 palkkausluokan mukainen.
Muun virkamiehen nimittää tai ottaa asianomainen osastopäällikkö ja tilitoimistossa sen päällikkö.
Virkavapaus
39 §
Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää vankeinhoito-osaston virkamiehelle vankeinhoito-osaston päällikkö ja muulle virkamiehelle yleisen osaston päällikkö.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:
tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle enintään vuodeksi kansliapäällikkö ja yli vuodeksi valtioneuvosto;
valtioneuvoston nimittämälle virkamiehelle kansliapäällikkö;
muulle virkamiehelle asianomainen osastopäällikkö ja tilitoimistossa sen päällikkö.
40 §
Viransijaisen ja viran väliaikaisen hoitajan ottaa:
virkaan, johon tasavallan presidentti nimittää, enintään kolmeksi kuukaudeksi kansliapäällikkö, yli kolmeksi kuukaudeksi ministeri ja yli vuodeksi valtioneuvosto;
virkaan, johon valtioneuvosto nimittää, enintään kolmeksi kuukaudeksi kansliapäällikkö ja yli kolmeksi kuukaudeksi ministeri;
muuhun virkaan asianomainen osastopäällikkö ja tilitoimistossa sen päällikkö.
Vuosiloman tai tilapäisen esteen ajaksi tarvittavat sijaiset kansliapäällikölle, osastopäällikölle, apulaisosastopäällikölle ja toimistopäällikölle määrää ministeri.
Työsopimussuhteinen henkilöstö
41 §
Mitä 35-40§:ssä on säädetty virasta ja virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön.
Vankeinhoitoasiain neuvottelukunta
42 §
Vankeinhoito-osaston yhteydessä on vankeinhoitoasiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita osaston toimialaan kuuluvista tärkeistä kysymyksistä. Ministeriö kutsuu neuvottelukuntaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan enintään kymmenen jäsentä, minkä lisäksi neuvottelukuntaan kuuluu osaston päällikkö virkansa puolesta. Ministeri määrää neuvottelukunnan jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai osaston päällikön kutsusta ja siihen sovelletaan, mitä komiteoista on määrätty.
Erinäisiä säännöksiä
43 §
Ministeriössä voidaan kuulla asiantuntijoita, joille suoritetaan palkkio ja matkakustannusten korvaus samojen perusteiden mukaan kuin komitean kuulemalle asiantuntijalle.
Ministeriö voi ottaa tai määrätä lainvalmisteluosastoon määräajaksi asiantuntijoita. Tällaiselle asiantuntijalle suoritetaan tulo- ja menoarvion rajoissa ministeriön hyväksymä palkkio.
44 §
Työnjaosta osastojen, toimistojen ja yksiköiden kesken sekä osastojen sisäisestä organisaatiosta annetaan täydentäviä määräyksiä ministeriön ja osastojen työjärjestyksissä, jotka ministeri vahvistaa.
Ministeri määrää tarvittaessa, minkä osaston käsiteltäväksi jokin asia kuuluu.
Ministeri voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi sellaisenkin asian, joka muuten olisi toisen virkamiehen käsiteltävä.
45 §
Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) on säädetty ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätty.
46 §
Jollei tässä asetuksessa ole toisin säädetty, sovelletaan valtioneuvoston ohjesääntöä.
47 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1989.
Tällä asetuksella kumotaan oikeusministeriöstä 18 päivänä marraskuuta 1977 annettu asetus (828/77) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tällä asetuksella kumotun asetuksen nojalla annetut työjärjestykset, siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, ovat kuitenkin edelleen voimassa, kunnes tämän asetuksen nojalla annettavat uudet työjärjestykset tulevat voimaan.
Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1989
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOikeusministeri Matti Louekoski