Valtiovarainministeriön päätös vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1183/1989
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 131§:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:
1 §
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:
koneasema siihen sisältyvine patoineen;
ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;
voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;
voimalaitosta palvelevat padot;
kytkinkenttärakenteet;
voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;
lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;
voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä
tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita.
Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.
2 §
Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1§:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 179.8. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.
3 §
Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1§:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4§:n 1-5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.
4 §
1. Tontin pintarakennustyöt
Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa. Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 11 mk/m 2 .
2. Kaivuumassat
Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on
47 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä,
40 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä ja
276 mk/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.
3. Vedenjuoksutusputket
Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat
Ø[m] | mk/jm |
1,0 | 1 804 |
1,5 | 2 706 |
2,0 | 3 609 |
2,5 | 4 511 |
3,0 | 5 413 |
3,5 | 6 317 |
4,0 | 7 218 |
4,5 | 8 120 |
5,0 | 9 024 |
Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
4. Padot ja tukimuurit
Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 1 815 mk/m 3 , kun pato on betonia ja 77 mk/m 3 , kun pato on maata tai louhetta.
5. Koneasemat
Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.
Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.
Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 1.
m 3 | mk |
1 000 | 18 063 402 |
10 000 | 27 401 213 |
50 000 | 68 902 589 |
100 000 | 120 779 311 |
200 000 | 214 917 779 |
Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho ≤8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 2.
m 3 | mk |
1 000 | 3 151 125 |
5 000 | 8 362 378 |
10 000 | 14 876 443 |
50 000 | 66 988 968 |
Jos koneasema on tehdas- tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.
Taulukko 3.
Teho (MW) | mk |
0,5 | 3 094 980 |
1,0 | 4 069 792 |
2,0 | 5 045 785 |
3,0 | 7 969 043 |
4,0 | 9 918 668 |
5,0 | 11 868 293 |
6,0 | 13 817 918 |
7,0 | 15 767 543 |
8,0 | 17 717 168 |
9,0 | 33 719 950 |
10,0 | 34 863 171 |
15,0 | 40 579 285 |
20,0 | 46 295 398 |
25,0 | 52 011 512 |
50,0 | 80 592 077 |
100,0 | 137 753 209 |
150,0 | 194 914 339 |
5 §
Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2-4§:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.
6 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Sitä sovelletaan vuodelta 1989 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa.
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1989
Ministeri Ulla PuolanneVs. vanhempi hallitussihteeri Marja-Liisa Lindström