950/1988

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)

b) Muu Suomi

Asuntoedun arvo valtion asuntolainoittamassa vuokra-asunnossa on 1 momentista poiketen enintään asunnosta asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan perittävän vuokran määrä.

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 1§:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 3,00 mk neliömetriltä kuukaudessa.

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 8,40 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 6,00 mk neliömetriltä kuukaudessa.

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 1,30 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 268,00 mk ja uunilämmityshuoneessa 80,00 mk kuukaudessa.

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Autotallin arvona pidetään sen käypää arvoa.

Ravintoedun arvo on 16 markkaa ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä on vähintään 16 mk ja enintään 30 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 16 mk tai ylittää 30 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 12 markkaa ateriaa kohden.

Enintään 30 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin yhteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta vähintään kuitenkin 16 mk. Nimellisarvoltaan yli 30 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 035,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa ja 980,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 32,00 mk päivää kohden tai enintään 720,00 mk kuukaudessa.

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, palkansaajan saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan käyttäen joko kuukausikohtaista arvoa tai ajopäiväkirjan taikka muun luotettavan selvityksen perusteella määräytyvää kuukausikohtaista perusarvoa ja siihen lisättyä kilometrikohtaista arvoa seuraavasti:

Auton ikäryhmä kussakin autoluokassa määräytyy rekisteriotteeseen merkityn auton käyttöönottovuoden perusteella. Ikäryhmään A kuuluvat vuonna 1987 ja sen jälkeen käyttöönotetut autot. Ikäryhmään B kuuluvat muut autot.

Uushankintahinnalla tarkoitetaan auton maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa 30.4.1988 voimassa ollutta automallin ohjevähittäismyyntihintaa. Jos automallilla ei ole ollut 30.4.1988 ohjevähittäismyyntihintaa, uushankintahintana käytetään automallin käyttöönottokuukauden ohjevähittäismyyntihintaa.

Autoon hankitut lisävarusteet talvirenkaita ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon uushankintahintaa määriteltäessä siltä osin kuin niiden arvo ylittää 10 000 mk.

Ikäryhmään A kuuluva auto, jonka uushankintahinta ylittää sylinteritilavuuden perusteella määräytyvän autoluokan ylärajan, siirtyy hintaansa vastaavaan luokkaan. Tätä määräystä sovelletaan vain sellaisiin autoihin, jotka on otettu käyttöön 1.3.1989 tai sen jälkeen. Auto pysyy ikäryhmään A kuulumisensa ajan siinä luokassa, johon se käyttöönottovuonna uushankintahintansa perusteella sijoittuu.

Ikäryhmään B kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan kuutiotilavuuden perusteella.

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

Autoedun raha-arvoa on korotettava 1 500 markalla kuukaudessa tai 100 penniä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

Edellä 14§:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.