Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

912/1988

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus ajoneuvoasetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Liikenneministerin esittelystä

muutetaan 26 päivänä maaliskuuta 1982 annetun ajoneuvoasetuksen ( 233/82 ) 3§:n 2 momentti ja 12§ sekä

lisätään asetukseen uusi 11 a-11 c ja 18 a-18 g§, uudet väliotsikot 18 a-18 g§:n edelle, 19§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 27 päivänä marraskuuta 1987 annetulla asetuksella (874/87), uusi 4 momentti sekä 20§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella ja 31 päivänä maaliskuuta 1988 annetulla asetuksella (290/88), uusi 4 momentti seuraavasti:

1 luku Yleisiä säännöksiä

Määritelmiä

3 §


2. Henkilöauto on pääasiassa henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle ja jonka kokonaispaino on enintään 3 500 kg. Maastohenkilöauto on maastokäyttöön erityisesti tarkoitettu, ministeriön erikseen asettamat vaatimukset täyttävä henkilöauto.


11 a §

1. E-hyväksymisellä tarkoitetaan ajoneuvon rakenteen, varusteen tai osan hyväksymistä Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyyn moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen (SopS 70/76) liitetyn säännön mukaisesti.

2. e-hyväksymisellä tarkoitetaan Euroopan talousyhteisön neuvoston antaman ohjesäännön mukaista ajoneuvon rakenteen, varusteen tai osan hyväksymistä.

11 b §

1. Päästörajoituksia koskevissa määräyksissä tarkoitetaan uudella automallilla automallia, jossa on Suomessa markkinoilla olevista automalleista poikkeava kori tai moottori.

2. Poikkeavaksi koriksi ei kuitenkaan katsota samaan mallisarjaan kuuluvaa koria, jossa ovien lukumäärä tai katon taikka korin takaosan rakenne poikkeaa markkinoilla olevasta mallista. Poikkeavaksi koriksi ei katsota myöskään koria, jonka etuosa poikkeaa markkinoilla olevasta mallista, jos korirakenteen kantavat osat, kuten etupelti, sisälokasuojat ja eturunkoaisat ovat samat kuin markkinoilla olevassa mallissa.

3. Poikkeavaksi moottoriksi ei katsota moottoria, jossa seuraavat ominaisuudet ovat samat kuin markkinoilla olevassa mallissa:

a)

vierekkäisten sylinterien keskipisteiden keskinäinen etäisyys;

b)

sylinterirungon rakenne;

c)

imu- ja pakoventtiilien sijainti;

d)

kaasunvaihtotapa; ja

e)

työkierto.

4. Epätietoisissa tapauksissa ministeriö päättää, onko kysymys uudesta automallista.

11 c §

1. Tässä asetuksessa tarkoitettuja kaasumaisia ja hiukkaspäästöjä ovat otto- ja dieselmoottorin pakokaasujen sisältämät hiilimonoksidi (CO), hiilivedyt (HC) ja typen oksidit (NO x ), ottomoottorin polttoainejärjestelmästä haihtuvat hiilivedyt sekä dieselmoottorin hiukkaspäästöt.

2. Päästötestillä tarkoitetaan 18 d§:ssä tarkoitettujen ohjeiden mukaista pakokaasu-, haihtumis- ja hiukkaspäästöjen mittausta.

3. Vähäpäästöisellä autolla tarkoitetaan autoa, joka täyttää jäljempänä 18 a§:ssä ja lisäksi 18 b tai 18 c§:ssä asetetut vaatimukset.

2 luku Rakenne ja varusteet

Yleisiä säännöksiä

12 §

Ministeriö antaa erikseen määräykset ajoneuvojen käytöstä aiheutuvan melun enimmäismäärästä ja sen mittaamisesta.

Pakokaasupäästöt

18 a §

1. Henkilöauton otto- ja dieselmoottorin pakokaasupäästöt eivät saa auton käytön ensimmäisten 80 000 km:n tai viiden vuoden aikana, ensin ylittyvän ollessa määräävä, ylittää päästötestissä seuraavia arvoja:

hiilimonoksidi

2,1g/km

hiilivedyt

0,25g/km

typen oksidit

0,62g/km

2. Henkilöauton katsotaan täyttävän 1 momentin vaatimukset, jos päästötestissä mitatut pakokaasupäästöt kerrottuina kestävyysvaatimuksen huomioon ottavilla 18 d§:ssä tarkoitetuilla huononemiskertoimilla eivät ylitä sanottuja arvoja.

3. Käytettynä maahan tuodun, paketti- tai erikoisautosta muutetun samoin kuin yksittäiskappaleena rakennetun henkilöauton katsotaan kuitenkin täyttävän 1 momentin vaatimukset, jos autoa koskevassa päästötestissä mitatut pakokaasupäästöt huononemiskertoimia huomioon ottamatta eivät ylitä 1 momentin mukaisia arvoja.

Haihtumispäästöt

18 b §

1. Henkilöauton ottomoottorin kampikammion ja sen tuuletusjärjestelmän tulee olla siten suunniteltu ja rakennettu sekä siten kunnossa pidettävissä, ettei kampikammiosta pääse haitallisia kaasuja ulkoilmaan.

2. Ottomoottorilla varustetun henkilöauton polttoainejärjestelmästä haihtuvien hiilivetyjen määrä ei saa auton käytön ensimmäisten 80 000 km:n tai viiden vuoden aikana, ensin ylittyvän ollessa määräävä, päästötestissä ylittää 2,0 g.

3. Henkilöauton katsotaan täyttävän 2 momentin vaatimuksen, jos päästötestissä mitattu hiilivetyjen haihtunut määrä lisättynä kestävyysvaatimuksen huomioon ottavalla 18 d§:ssä tarkoitetulla huononemisarvolla ei ylitä sanottua arvoa.

4. Käytettynä maahan tuodun, paketti- tai erikoisautosta muutetun samoin kuin yksittäiskappaleena rakennetun henkilöauton katsotaan kuitenkin täyttävän 1 ja 2 momentin vaatimukset, jos autoa koskevassa päästötestissä mitattu haihtumispäästö huononemisarvoa huomioon ottamatta ei ylitä 2 momentin mukaista arvoa.

Hiukkaspäästöt

18 c §

1. Dieselmoottorilla varustetun henkilöauton pakokaasujen hiukkaspäästöt eivät saa auton käytön ensimmäisten 80 000 km:n tai viiden vuoden aikana, ensin ylittyvän ollessa määräävä, ylittää päästötestissä 0,373 g/km.

2. Henkilöauton katsotaan täyttävän 1 momentin vaatimuksen, jos päästötestissä mitattu hiukkaspäästö kerrottuna kestävyysvaatimuksen huomioon ottavalla 18 d§:ssä tarkoitetulla huononemiskertoimella ei ylitä sanottua arvoa.

3. Käytettynä maahan tuodun, paketti- tai erikoisautosta muutetun samoin kuin yksittäiskappaleena rakennetun henkilöauton katsotaan kuitenkin täyttävän 1 momentin vaatimuksen, jos autoa koskevassa päästötestissä mitattu hiukkaspäästö huononemiskerrointa huomioon ottamatta ei ylitä 1 momentin mukaista arvoa.

Testit ja huononemiskertoimet

18 d §

1. Pakokaasu-, haihtumis- ja hiukkaspäästöt mitataan Yhdysvaltojen liittovaltion Ympäristönsuojeluviraston (EPA) laatimien testausohjeiden Federal Test Procedure (FTP 75) tai niiden pohjalta laadittujen Sveitsissä, Itävallassa, Ruotsissa tai Saksan liittotasavallassa julkaistujen, 18 f§:n 1 momentissa tarkoitettuihin määräyksiin sisältyvien testausohjeiden mukaisesti.

2. Pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen rajoitusjärjestelmän huononemiskertoimina käytetään pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä 80 000 kilometrin ajon jälkeen jaettuna vastaavilla päästöillä 6 400 kilometrin ajon jälkeen. Huononemiskerroin määrätään 1 momentissa tarkoitettujen mittausohjeiden mukaisesti. Huononemiskerroin ei kuitenkaan missään tapauksessa ole lukua 1 pienempi.

3. Hiilivetyjen haihtumisen rajoitusjärjestelmän huononemisarvona käytetään hiilivetyjen haihtumispäästöjen erotusta 80 000 ja 6 400 kilometrin ajon jälkeen. Huononemisarvo määrätään 1 momentissa tarkoitettujen mittausohjeiden mukaisesti. Huononemisarvo ei kuitenkaan ole missään tapauksessa negatiivinen.

4. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetulla vanhentamistestillä mitattujen huononemiskertoimien ja -arvon sijasta saadaan ajoneuvon valmistajan tai maahantuojan vaatimuksesta käyttää seuraavan taulukon mukaisia huononemiskertoimia ja -arvoja:

Moottorityyppi tai päästörajoitusmenetelmä

Huononemiskertoimet

huononemisarvo

CO

HC

NO x

hiukk. päästö

haiht. päästö

Ottomoottori + hapettava katalysaattori

1,2

1,3

1,0

-

0

Ottomoottori ilman katalysaattoria

1,2

1,3

1,0

-

0

Ottomoottori + kolmitoimikatalysaattori

1,2

1,3

1,1

-

0

Dieselmoottori

1,1

1,0

1,0

1,2

-

Auton merkitseminen, käyttöohjeet, lyijytön bensiini

18 e §

1. Vähäpäästöisen auton moottoritilaan on kiinnitettävä selvästi näkyvä pysyvä tarra, johon on merkitty auton valmistajan vakuutus siitä, että auto täyttää 18 a§:n ja lisäksi 18 b tai 18 c§:n vaatimukset. Tarrassa on lisäksi oltava merkintä moottorityypistä ja moottorin tärkeimmät säätöarvot. Tarran on oltava sellainen, että se rikkoutuu irrotettaessa ja se on kiinnitettävä sellaiseen osaan, joka ei ole helposti irrotettavissa. Milloin tarassa on tekstiä tulee sen olla suomen tai ruotsin kielellä.

2. Vähäpäästöisen henkilöauton valmistajan tai maahantuojan on annettava jokaisen uuden auton mukana käyttäjälle tarkoitetut suomen- tai ruotsinkieliset pakokaasunpuhdistusjärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Niiden tulee sisältää ohjeet auton ja pakokaasun puhdistukseen liittyvien laitteiden, varusteiden ja rakenteiden asianmukaisesta käytöstä ja huollosta siten, että päästöt pysyvät säädetyissä rajoissa.

3. Vähäpäästöisen henkilöauton ottomoottorin tulee olla käytettävissä lyijyttömällä bensiinillä. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos polttoainesäiliön täyttöaukko on siten suunniteltu, ettei polttoainesäiliötä voida täyttää täyttöpistoolilla, jonka suuttimen halkaisija on 23,6 mm tai suurempi.

4. Ottomoottorilla varustetun vähäpäästöisen henkilöauton polttoainesäiliön täyttöaukon läheisyydessä tulee olla helposti havaittava kilpi tai tarra, johon on suomen, ruotsin, englannin tai saksan kielellä merkitty lyijyttömän bensiinin käyttöön kehottava teksti.

Vaatimusten täyttämisen osoittaminen

18 f §

1. Auton katsotaan täyttävän 18 a§:n ja lisäksi 18 b tai 18 c§:n vaatimukset, jos se on mallia, joka on:

a)

testattu auton tai pakokaasunpuhdistuslaitteiston valmistajan käytettävissä olevassa laboratoriossa 18 d§:ssä tarkoitettujen mittausohjeiden mukaisesti ja jonka auton valmistaja näiden testien perusteella vakuuttaa olevan vähäpäästöisen;

b)

testattu suomalaisessa tai ulkomaisessa riippumattomassa tutkimuslaitoksessa 18 d§:ssä tarkoitettujen mittausohjeiden mukaisesti tai tutkittu tällaisessa laitoksessa ja jolle automallille autorekisterikeskus on näiden testien tai tutkimuslaitoksen antaman lausunnon perusteella myöntänyt todistuksen vähäpäästöisyydestä;

c)

asianomaisen viranomaisen antaman todistuksen mukaan Yhdysvaltojen liittovaltion vuonna 1985 tai myöhemmin käyttöön otetuille henkilöautoille asettamien vaatimusten (Code of Federal Regulations,§ 86. . .) mukainen;

d)

asianomaisen viranomaisen antaman todistuksen mukaan Sveitsin 1 päivänä lokakuuta 1987 voimaan tulleiden määräysten (FAV-1, Verordnung §ueber die Abgasemissionen leichter Motorwagen, 22.10.1986) mukainen;

e)

asianomaisen viranomaisen antaman todistuksen mukaan Itävallan 1 päivänä tammikuuta ja 1 päivänä lokakuuta 1987 voimaan tulleiden määräysten mukainen;

f)

asianomaisen viranomaisen antaman todistuksen mukaan Ruotsin mallivuodesta 1989 voimaan tulevien määräysten (A 12, Kungörelse med föreskrifter om avgasrening för vissa bilar, 15.10.1987) mukainen;

g)

asianomaisen viranomaisen antaman todistuksen mukaan Norjan 1 päivänä tammikuuta 1989 voimaan tulevien määräysten (Avgasser fra motorvogner, 4.12.1987) mukainen, milloin kysymys on ottomoottorilla varustetusta autosta;

h)

asianomaisen viranomaisen antaman todistuksen mukaan Saksan liittotasavallan 24 päivänä kesäkuuta 1985 antamien määräysten (StVZO§ 47, Anlage XXIII) mukainen; tai

i) e-hyväksytty ohjesäännön n:o 88/76 liitteen III a mukaisesti.

2. Edellä 1 momentissa tarkoitettu hyväksyminen voidaan laajentaa koskemaan uusia automalleja, joissa käytetään samaan, 11 b§:n 3 momentissa määriteltyyn moottoriperheeseen kuuluvaa moottoria. Hyväksyminen voidaan laajentaa vain siinä tapauksessa, että uuden automallin päästöjen voidaan arvioida olevan alemmat tai enintään yhtä suuret kuin sen automallin, jolle hyväksyminen on alunperin myönnetty. Päästöjä arvioitaessa on otettava huomioon ainakin auton paino, korin poikkipinta-ala ja muoto, moottorin teho ja voimansiirron välityssuhteet.

3. Edellä 1 momentissa tarkoitettu todistus ja valmistajan vakuutuksen tai ulkomaisen todistuksen perusteella myönnetty hyväksyminen voidaan peruuttaa, jos autorekisterikeskus suorittamiensa pistokokeiden tai c-i kohdassa tarkoitetuilta viranomaisilta saadun tiedon perusteella toteaa, etteivät todistuksen tarkoittamaa mallia olevat autot enää täytä hyväksymisen edellytyksiä. Ministeriö määrää erikseen pistokokeiden suorittamisesta ja perusteista, jotka aiheuttavat myönnetyn todistuksen peruuttamisen.

4. Ministeriö voi määrätä, että 1 momentin c-i kohdissa tarkoitetut todistukset hyväksytään ainoastaan siinä tapauksessa, että asianomaisessa maassa vastavuoroisesti hyväksytään Suomessa suoritetut testit ja asianomaisen viranomaisen myöntämä hyväksyminen.

Eräiden henkilöautoryhmien ja muiden autojen päästörajoitukset

18 g §

1. Edellä 18 a-18 f§:ssä tarkoitettuja määräyksiä ei sovelleta:

a)

henkilöautoon, jonka kantavuus on suurempi kuin 760 kg;

b)

henkilöautoon, joka on muutettu kantavuudeltaan yli 760 kg:n pakettiautosta;

c)

maastohenkilöautoon;

d)

muuttotavarana tullattuun henkilöautoon;

e)

ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevaan henkilöautoon;

f)

nopeuskilpailussa käytettävään henkilöautoon, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, autoa kilpailussa käytettäessä, kilpailuun mentäessä ja sieltä palattaessa; eikä

g)

autoon, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 25 vuotta.

2. Otto- tai dieselmoottorilla varustetun 1 momentissa tarkoitetun auton, g kohdassa tarkoitettua vähintään 25 vuotta vanhaa autoa lukuun ottamatta, pakettiauton ja kokonaispainoltaan enintään 3 500 kg:n erikoisauton tulee pakokaasujen osalta täyttää 18 a-18 f§:ssä annetut määräykset tai olla E-hyväksytty säännön n:o 15/04 tai vastaavan myöhemmän tahi e-hyväksytty ohjesäännön n:o 70/220/EEC mukaisesti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna ohjesäännöllä n:o 83/351/EEC tai vastaavalla myöhemmällä ohjesäännöllä.

3. Dieselmoottorilla varustetun kuorma- ja linja-auton sekä kokonaispainoltaan yli 3 500 kg:n erikoisauton dieselmoottorin tulee pakokaasujen osalta olla E-hyväksytty säännön n:o 49 mukaisesti.

4. Dieselmoottorilla varustetun 2 ja 3 momentissa tarkoitetun auton tai sen moottorin tulee moottorin savutuksen suhteen olla E- hyväksytty säännön n:o 24/03 tai vastaavan myöhemmän mukaisesti, ellei auto täytä edellä 18 a ja 18 c§:ssä annettuja määräyksiä.

Moottoripyörä

19 §


4. Moottoripyörän tulee pakokaasupäästöjen osalta olla E-hyväksytty säännön n:o 40/01 tai vastaavan myöhemmän mukaisesti.

Mopo

20 §


4. Mopon tulee pakokaasupäästöjen osalta olla E-hyväksytty säännön n:o 47 mukaisesti.


1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1988.

2. Dieselmoottorilla varustetun kuorma- ja linja-auton sekä kokonaispainoltaan yli 3 500 kg:n erikoisauton tulee täyttää tämän asetuksen vaatimukset, jos se otetaan käyttöön Suomessa 1 päivänä tammikuuta 1989 tai sen jälkeen.

3. Moottoripyörä- ja mopomallin tulee täyttää tämän asetuksen vaatimukset, jos se tyyppikatsastetaan 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen. Moottoripyörän ja mopon tulee täyttää tämän asetuksen vaatimukset, jos se otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1991 tai sen jälkeen.

4. Otto- tai dieselmoottorilla varustetun 18 g§:n 1 momentissa tarkoitetun auton, 18 g§:n 1 momentin g kohdassa tarkoitettua vähintään 25 vuotta vanhaa autoa lukuunottamatta, sekä pakettiauton ja kokonaispainoltaan enintään 3 500 kg:n erikoisauton tulee täyttää tämän asetuksen vaatimukset, jos se otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen.

5. Uutta automallia olevan muun kuin 4 momentissa tarkoitetun henkilöauton tulee täyttää tämän asetuksen vaatimukset, jos se tyyppikatsastetaan 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen.

6. Muun kuin 4 tai 5 momentissa tarkoitetun henkilöauton tulee täyttää tämän asetuksen vaatimukset, jos se otetaan Suomessa ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1992 tai sen jälkeen.

Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoLiikenneministeri Pekka Vennamo

Sivun alkuun