Asetus elinkeinohallituksesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 714/1988
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään elinkeinohallituksesta 25 päivänä toukokuuta 1973 annetun lain (421/73) 3 §:n nojalla:
1 lukuElinkeinohallituksen tehtävät
1 §
Elinkeinohallituksen tehtävänä on:
ohjata ja kehittää elintarvikelaissa (326/41) tarkoitettua elintarvikevalvontaa ja kulutustavaroiden valvontaa;
ohjata, kehittää ja suorittaa tuoteturvallisuuslaissa (914/86) tarkoitettua kulutustavaroiden valvontaa;
huolehtia eräiden kuluttajakysymysten hoitamisesta;
valvoa kulutustavaroiden alkuperämaan ilmoittamisesta annettujen säännösten ja määräysten noudattamista;
valvoa toiselta puolen Suomen tasavallan sekä toiselta puolen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön jäsenvaltioiden ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön välillä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä hintojen, myyntiehtojen ja kuljetushintojen julkistamisesta ja noudattamisesta eräiden sopimuksessa tarkoitettujen tuotteiden kaupassa annetussa laissa (881/73) tarkoitettujen määräysten noudattamista sekä sopimuksessa tarkoitettujen velvoitteiden toteuttamista siten kuin laissa on erikseen säädetty;
valvoa kioski- ja siihen verrattavasta kaupasta sekä automaattikaupasta annetussa asetuksessa (436/69) tarkoitettuja tuoteluetteloita;
valvoa matkatoimistoelinkeinon harjoittamista;
käsitellä kuluttajansuojalain (38/78) 6 luvussa tarkoitettuja lupa-asioita;
valvoa kuluttajansuojalain 7 luvussa (385/86) tarkoitettuja kulutusluottoja; sekä
suorittaa muut elinkeinohallitukselle säädetyt tai määrätyt tehtävät.
2 §
Elinkeinohallituksen yhteydessä toimii matkatoimistoasiainneuvottelukunta.
Elinkeinohallituksen alaisena piirihallintoviranomaisena edellä 1 §:n 1–4, 6, 7 ja 9 kohdissa tarkoitettuja tehtäviä koskevissa asioissa on lääninhallitus.
2 lukuElinkeinohallituksen organisaatio
3 §
Elinkeinohallituksessa on kuluttaja-asiain osasto ja hallinto-osasto.
Elinkeinohallituksen osastot jakaantuvat toimistoihin ja muihin toimintayksiköihin sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.
4 §
Kuluttaja-asiain osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
kuluttajatutkimusta, kuluttajansuojelua ja kuluttajavalistusta sekä kunnallisen kuluttajaneuvonnan järjestämistä;
matkatoimistolupia ja -valvontaa;
kuluttajansuojalain 6 luvussa tarkoitettuja lupa-asioita ja lain 7 luvussa tarkoitettujen kulutusluottojen valvontaa;
elintarvikevalvontaa ja tuoteturvallisuusvalvontaa;
lääninhallitusten toiminnan ohjaamista osaston toimialaa koskevissa asioissa; sekä
kuluttajakysymysten hoitamiseen liittyviä hyödykkeiden hintoja koskevia tutkimuksia ja selvityksiä sekä niiden julkaisemista.
5 §
Hallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
yleistä hallintoa, henkilöstöhallintoa ja materiaalihallintoa;
lainsäädäntöä, oikeudenkäyntejä ja muita oikeudellisia kysymyksiä;
taloushallintoa, toiminnan ja talouden suunnittelua, valtionosuuksia ja valtionapuja; sekä
muita elinkeinohallitukselle kuuluvia asioita, joita ei ole säädetty tai määrätty kuluttaja-asiain osaston käsiteltäväksi.
6 §
Asia, joka koskee kahden osaston toimialaa, käsitellään siinä osastossa, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu. Epäselvässä tapauksessa pääjohtaja määrää, kummassa osastossa asia on käsiteltävä.
3 lukuElinkeinohallituksen virkamiehet ja heidän tehtävänsä
7 §
Elinkeinohallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Elinkeinohallituksen kummassakin osastossa on osastopäällikkö.
Lisäksi elinkeinohallituksessa on muita virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilöstöä.
8 §
Pääjohtaja johtaa elinkeinohallituksen toimintaa ja valvoo, että sille kuuluvat tehtävät suoritetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen tulee seurata viraston toimialalla tapahtuvaa yleistä kehitystä sekä tehdä aloitteita tarvittaviksi uudistuksiksi ja parannuksiksi.
9 §
Osastopäällikkö osallistuu elinkeinohallituksen yleiseen johtamiseen.
Osastopäälliköiden ja muiden esimiesten tulee:
johtaa yksikkönsä toimintaa ja valvoa, että sen asiat hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti;
seurata kehitystä toimialallaan ja tehdä tarpeellisia aloitteita uudistuksiksi; sekä
huolehtia tehtävien tarkoituksenmukaisesta jakamisesta alaiselleen henkilökunnalle.
4 lukuAsioiden ratkaiseminen elinkeino hallituksessa
Asioiden ratkaisijat
10 §
Elinkeinohallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee asianomaisen virkamiehen esittelystä:
elinkeinohallitus istunnossaan;
pääjohtaja; tai
osastopäällikkö tai muu virkamies, jolle sellainen ratkaisuvalta on työjärjestyksessä annettu.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut virkamiehet voivat ratkaista asioita ilman esittelyä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.
Elinkeinohallituksen istunto
11 §
Elinkeinohallituksen istunnossa ratkaistaan asiat, jotka koskevat:
elinkeinohallituksen toiminnan yleisiä suuntaviivoja ja tavoitteita sekä toimintaperiaatteita;
elinkeinohallituksen virastodemokratiaohjesääntöä;
useamman kuin yhden osaston toimialaa, mikäli asia on periaatteellinen ja laajakantoinen;
esityksen tekemistä tai lausunnon antamista valtioneuvoston tai ministeriön käsiteltävistä periaatteellisista ja laajakantoisista asioista;
tulo- ja menoarvioehdotusta;
virkojen kelpoisuusvaatimuksia;
virkamiehen irtisanomista;
hallintolainkäyttöä; sekä
periaatteellisia ja merkitykseltään laajakantoisia asioita, jotka pääjohtaja määrää istunnossa käsiteltäväksi.
12 §
Elinkeinohallituksen istuntoon ottavat osaa pääjohtaja puheenjohtajana sekä jäseninä osastopäälliköt.
Elinkeinohallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja kaksi jäsentä tai heidän varajäsenensä on saapuvilla.
13 §
Elin keinohallituksen istunnossa esittelee asian osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö, toimistopäällikkö tai pääjohtajan määräämä muu virkamies.
Istunnossa toimii sihteerinä pääjohtajan määräämä virkamies.
14 §
Jos elinkeinohallituksen istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
Tarkemmat määräykset istunnossa tapahtuvasta esittelystä, esittelylistoista, pöytäkirjasta, toimituskirjoista sekä muista vastaavista asioista annetaan työjärjestyksessä.
Pääjohtajan ratkaistavat asiat
15 §
Pääjohtaja ratkaisee ne asiat, joita 11 §:n mukaan ei ole käsiteltävä elinkeinohallituksen istunnossa tai joita ei työjärjestyksessä ole määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Pääjohtaja voi, jos katsoo asian laadun sitä vaativan, ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muuten olisi muun virkamiehen ratkaistava. Sama oikeus on osastopäälliköllä osastonsa virkamiehen ratkaistavien asioiden osalta.
Asian käsittelyä koskevat yleiset säännökset
16 §
Pääjohtajan ollessa estynyt on hänen sijaisenaan kauppa- ja teollisuusministeriön määräämä osastopäällikkö
Osastopäällikön sijaisena on apulaisosastopäällikkö tai pääjohtajan tehtävään määräämä saman osaston toimistopäällikkö.
Osastopäällikön ollessa estynyt osallistumasta elinkeinohallituksen istuntoon tai toimiessa pääjohtajan sijaisena istunnon puheenjohtajana, hänen varajäsenenään toimii apulaisosastopäällikkö tai pääjohtajan määräämä saman osaston toimistopäällikkö.
Toimistopäällikön sijaisen määrää pääjohtaja.
5 lukuVirkojen kelpoisuusvaatimukset ja täyttäminen sekä virkavapaus
Virkojen kelpoisuusvaatimukset
17 §
Kelpoisuusvaatimuksena elinkeinohallituksen virkoihin on aikaisemmalla toiminnalla osoitettu sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Sen lisäksi vaaditaan:
pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvää talouselämän ja kuluttaja-asioiden tuntemusta sekä perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin;
hallinto-osaston osastopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin;
kuluttaja-asiain osaston osastopäälliköltä ja apulaisosastopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys kuluttaja-asioihin;
hallinnollisen toimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin;
oikeudellisen toimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä talouselämän tuntemusta;
taloustoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys taloushallinnon tehtäviin;
valvontatoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja talouselämän tuntemusta;
kuluttajatoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys kuluttajansuojeluun, kuluttajavalistukseen tai kuluttajatutkimukseen;
elintarviketoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys elintarvikevaIvontakysymyksiin;
kulutustarviketoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tuoteturvallisuutta koskeviin kysymyksiin;
hintatutkimustoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tutkimustoimintaan;
erikoistutkijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys tutkimustoimintaan;
ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
lakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto; sekä
esittelijältä, kamreerilta, kielenkääntäjältä, tutkijalta ja vanhemmalta tarkastajalta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto.
Virkojen täyttäminen ja muun henkilöstön ottaminen sekä virkavapaus
18 §
Pääjohtajan ja osastopäällikön nimittää tasavallan presidentti virkaa haettavaksi julistamatta.
Apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikön nimittää valtioneuvosto elinkeinohallituksen annettua hakijoista lausunnon.
Muun henkilöstön nimittää tai ottaa pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty.
19 §
Virkavapauden myöntää virkamiehelle elinkeinohallitus, milloin kysymys on virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, tai harkinnanvaraisesta virkavapaudesta, joka kestää enintään yhden vuoden. Pääjohtajalle tällaisen virkavapauden myöntää kuitenkin kauppa- ja teollisuusministeriö.
Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden pääjohtajalle ja osastopäällikölle myöntää valtioneuvosto sekä apulaisosastopäällikölle ja toimistopäällikölle kauppa- ja teollisuusministeriö. Muulle virkamiehelle tällaisen virkavapauden myöntää nimittävä viranomainen.
Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta päättää se, joka päättää virkavapauden myöntämisestä.
6 lukuErinäiset säännökset
20 §
Elinkeinohallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa ja virastoissa valtion etua ja oikeutta kaikissa elinkeinohallitukselle kuuluvissa asioissa.
Elinkeinohallituksen pääjohtajalla, hallintoosaston osastopäälliköllä, hallinnollisen toimiston toimistopäälliköllä ja oikeudellisen toimiston toimistopäälliköllä on oikeus elinkeinohallituksen puolesta ottaa vastaan haasteen tiedoksianto.
21 §
Elinkeinohallituksen pääjohtajaa ja osastopäällikköä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.
22 §
Tarkemmat määräykset elinkeinohallituksen organisaatiosta, osastoissa ja toimistoissa käsiteltävistä asioista, toimintayksiköiden tehtävistä, asioiden valmistelusta ja esittelystä, asiakirjojen allekirjoittamisesta sekä viraston toiminnan ja hallinnon muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä, jonka pääjohtaja vahvistaa .
23 §
Elinkeinohallituksen henkilöstön osallistumisesta itseään koskevaan päätöksentekoon määrätään elinkeinohallituksen virastodemokratiaohjesäännössä.
Elinkeinohallituksen toiminnan ja talouden suunnittelusta, tiliorganisaatiosta, maksuliikkeestä ja kirjanpidosta sekä sisäisestä tarkastustoimesta määrätään elinkeinohallituksen tiliohjesäännössä.
24 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1988.
Tällä asetuksella kumotaan elinkeinohallituksesta 1 päivänä kesäkuuta 1973 annettu asetus (440/73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä toimenpiteisiin ennen asetuksen voimaantuloa.
Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Pertti Salolainen