Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

357/1988

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Opetusministerin esittelystä

kumotaan Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 22 päivänä elokuuta 1986 annetun asetuksen ( 631/86 ) 62-64 ja 92§,

muutetaan 4§, 5§:n 1 momentti, 7§, 9§:n 2 momentti, 12§, 15§:n 1 momentin 3 ja 6 kohta, 19§:n 2 momentin 1-3 kohta, 21§:n 1 ja 2 momentti, 22§:n 1 momentti, 23 ja 26§, 27§:n 2 momentti, 42§:n 2 momentti, 10 luvun otsikko, 45-49 ja 58§, 59§:n 3 momentti, 60§, 11 luvun otsikko, 61§, 69§:n 1 momentti, 14 luvun otsikko, 96§:n 2 momentti, 97§:n 1 momentin 4 ja 5 kohta ja 2 momentti, sekä

lisätään asetukseen uusi 26 a§ seuraavasti:

4 §

Korkeakoulun henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:

1)

korkeakoulun vakinainen virkamies;

2)

henkilö, joka on otettu hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;

3)

korkeakouluun päätoimisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö;

4)

dosentti ja muu tilapäinen virkamies, ei kuitenkaan sivutoiminen tuntiopettaja; sekä

5)

henkilö, joka korkeakoulun suostumuksella päätoimisesti harjoittaa tutkimustyötä korkeakoulussa tai avustaa tutkimustyön tekemisessä.

Opiskelijaksi katsotaan korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Henkilökuntaan kuuluva opiskelija katsotaan hallintoelinten jäseniä valittaessa opiskelijaksi, jos hän opiskelee perustutkintoa varten ja henkilökuntaan kuuluvaksi, jos hän opiskelee jatkotutkintoa varten.

5 §

Hallitukseen kuuluvat rehtori, vararehtori ja osastonjohtajat sekä kahdeksan muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme kalenterivuotta.


7 §

Hallituksen tehtävänä on:

1)

hoitaa korkeakoulun yleistä hallintoa;

2)

tehdä ehdotuksia korkeakoulua koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi sekä korkeakoulun kehittämiseksi ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja;

3)

hyväksyä korkeakoulua koskevat ohje-, johto- ja järjestyssäännöt sekä opetus- ja tutkimusneuvoston esityksestä tutkintosääntö siten kuin siitä on erikseen säädetty;

4)

hyväksyä korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelma ja muut laajakantoiset suunnitelmat sekä tehdä ehdotus korkeakoulun tulo- ja menoarvioksi;

5)

valita korkeakoulun rehtori ja vararehtori;

6)

tehdä esitys hallintojohtajan viran täyttämiseksi;

7)

päättää opetus- ja tutkimusneuvoston esityksestä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;

8)

nimittää ne korkeakoulun vakinaiset virkamiehet, jotka ovat hallituksen nimitettäviä, sekä ottaa dosentit;

9)

päättää korkeakoululle jakamattomina myönnettyjen määrärahojen käyttösuunnitelmien perusteista;

10)

tehdä ehdotus erityismenoarvioksi sekä päättää, miten korkeakoulun menot hyväksytään maksettaviksi;

11)

määrätä osastoneuvostojen ja johtokuntien jäsenet;

12)

päättää korkeakoulun laitoksista sekä oppiaineiden ja tieteenalojen jakautumisesta niihin samoin kuin tehdä opetusministeriölle esitys uuden erillisen laitoksen perustamisesta;

13)

päättää korkeakoululle lahjoitettujen ja testamentattujen varojen vastaanottamisesta, antaa määräykset niiden hoitamisesta ja käyttämisestä, valita tilintarkastajat tarkastamaan rahastojen tilejä sekä päättää niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto antaa aihetta;

14)

jakaa dosenttistipendit, apurahat ja avustukset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;

15)

päättää promootioiden järjestämisestä opetus- ja tutkimusneuvostoa kuultuaan;

16)

päättää kuulustelujen ajankohdista;

17)

päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista;

18)

ratkaista ne rehtorille tai hallintovirastolle kuuluvat asiat, jotka rehtori tai hallintovirasto niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa hallituksen ratkaistaviksi; sekä

19)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Hallitus voi ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen hallintovirastolle 15§:n 1 momentin 13 kohdan nojalla kuuluvan asian.

Hallitus voi siirtää hallintoviraston ratkaistavaksi 1 momentin 2, 10, 13 ja 14 kohdassa tarkoitettuja asioita.

9 §


Rehtorin ja vararehtorin tulee olla hallintoon sekä opetus- ja tutkimustoimintaan perehtyneitä. Rehtorin tulee olla korkeakoulun vakinainen professori tai apulaisprofessori sekä vararehtorin korkeakoulun vakinainen opettaja tai tutkija, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.


12 §

Rehtorin tehtävänä on lisäksi:

1)

tehdä aloitteita korkeakoulun kehittämiseksi;

2)

valvoa, että korkeakoulussa noudatetaan järjestystä sekä korkeakoulua koskevia säännöksiä ja määräyksiä, että opetusta hoidetaan asianmukaisesti ja että henkilökunta täyttää tehtävänsä;

3)

jakaa korkeakoululle jakamattomina myönnetyt määrärahat korkeakoulun hallituksen päättämien perusteiden mukaisesti;

4)

toimia korkeakoulun hallituksen puheenjohtajana;

5)

kehittää ja johtaa korkeakoulun kansainvälistä toimintaa;

6)

hyväksyä korkeakouluun otettavat opiskelijat;

7)

hyväksyä korkeakoulussa suoritetut tutkinnot ja myöntää oppiarvot; sekä

8)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty rehtorin käsiteltäviksi tai ratkaistaviksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

15 §

Hallintoviraston tehtävänä on:


3)

huolehtia virkojen julistamisesta haettaviksi;


6)

nimittää ja ottaa vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevat henkilöt, jollei nimittäminen kuulu muulle viranomaiselle tai korkeakoulun muulle hallintoelimelle;


19 §


Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävänä on lisäksi:

1)

päättää avoinna olevan viran opetusalan täsmentämisestä;

2)

valita professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisessä ja dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista hakijoiden pätevyys;

3)

tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esitys dosentin ottamisesta;


21 §

Korkeakoulussa on energiatekniikan osasto, kemiantekniikan osasto, konetekniikan osasto, tietotekniikan osasto ja tuotantotalouden osasto.

Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja, joiden toimikausi on kolme kalenterivuotta.


22 §

Hallitus määrää osastoneuvostoon kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan seitsemän, kymmenen tai kolmetoista jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen.


23 §

Osastoneuvoston tehtävänä on:

1)

johtaa ja kehittää osaston toimintaa;

2)

käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden osaston tehtäväalueiden edellyttämää yhteistoimintaa eri osastojen ja laitosten kesken;

3)

päättää osastolle jakamattomina myönnettyjen määrärahojen käyttösuunnitelmien perusteista;

4)

päättää kuulustelutilaisuuksien järjestämisestä;

5)

tehdä esitys opetussuunnitelmaksi;

6)

tehdä osaston osalta esitys toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi;

7)

tehdä esitys muun opettajan kuin professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämiseksi;

8)

tehdä esitys osaston muun henkilökunnan nimittämiseksi tai ottamiseksi;

9)

tehdä esitys viran opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta;

10)

tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja osastoon kuuluvien virkojen viranhoitojärjestelyistä sekä virkavapauksista;

11)

määrätä diplomitöiden ja vastaavien tutkielmien tarkastajat sekä arvostella nämä opintosuoritukset; sekä

12)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty osastoneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Osastoneuvosto voi siirtää päätösvaltaansa erikseen mainittavissa merkitykseltään vähäisissä asioissa osastonjohtajalle.

26 §

Osastonjohtaja johtaa ja valvoo osaston toimintaa sekä ratkaisee ne osaston toimivaltaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty osastoneuvoston ratkaistaviksi.

Osastonjohtajan tehtävänä on lisäksi:

1)

jakaa osastolle erittelemättöminä myönnetyt määrärahat osastoneuvoston päättämien perusteiden mukaisesti ja valvoa osaston määrärahojen käyttämistä sekä tulo- ja menoarvion noudattamista;

2)

valvoa osaston hankintoja hallintoviraston antamien ohjeiden ja osastoneuvoston päätösten mukaisesti;

3)

valvoa, että osaston opetus- ja tutkimusvälineet ja tilat ovat asianmukaisessa järjestyksessä ja käytössä; sekä

4)

huolehtia siitä, että osastoneuvoston käsiteltäviksi kuuluvat asiat tulevat valmistelluiksi, esitellyiksi ja toimeenpannuiksi asianmukaisessa järjestyksessä ja ajassa.

26 a §

Osastot voivat jakautua yhden tai useamman oppiaineen tai tutkimusalan muodostamiin laitoksiin. Laitosjaosta päättää korkeakoulun hallitus.

Laitoksen hallinnosta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä.

27 §


Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta sekä johtaja tai johtajaksi määrätty korkeakoulun vakinainen tai virkaatoimittava virkamies.


42 §


Viran täyttämistä ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.


10 luku Virkojen täyttäminen ja muun henkilökunnan ottaminen

45 §

Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.

46 §

Professorin ja hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.

Apulaisprofessorin ja muut kuin 1 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää korkeakoulun hallitus. Hallitus ottaa dosentin.

Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.

Yliassistentin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, siten kuin ohjesäännössä määrätään.

47 §

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää hallintovirasto. Väliaikaisen hoitajan tai viransijaisen ottamisesta vuotta pidemmäksi ajaksi 46§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun virkaan päättää kuitenkin korkeakoulun hallitus.

48 §

Hakemuksen perusteella täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan myös täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Viran kelpoisuusvaatimuksia, opetusalaa tai sen täsmennystä taikka tehtäväpiiriä ei saa haettavaksi julistamisen jälkeen muuttaa.

49 §

Viran hakijan velvollisuudesta liittää ote nimikirjasta hakemukseen on erikseen säädetty. Korkeakoulu määrää hakemukseen liitettävästä muusta selvityksestä.

58 §

Mitä 54§:ssä on säädetty opetustaidon osoittamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös täytettäessä yliassistentin ja lehtorin virkoja. Opetustaidon riittävyyden ratkaisee tällöin kuitenkin osastoneuvosto.

59 §


Jos opetus- ja tutkimusneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentille säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä korkeakouluun opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä korkeakoulun hallitukselle esitys asianomaisen ottamisesta dosentiksi.

60 §

Täytettäessä erilliseen laitokseen sijoitettua virkaa osastoneuvostolle kuuluvista tehtävistä huolehtii laitoksen johtokunta.

11 luku Virkavapaus

61 §

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai asetuksen taikka virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää hallintovirasto.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää enintään yhdeksi vuodeksi hallintovirasto sekä vuotta pidemmäksi ajaksi virkamiehelle, jonka tasavallan presidentti nimittää, korkeakoulun hallitus ja muulle virkamiehelle se hallintoelin, joka hänet nimittää tai ottaa.

Virkavapautta vastaavan vapauden työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto.

69 §

Kukin opettaja toimittaa kuulustelut virkaansa kuuluvissa oppiaineissa siten kuin opetussuunnitelmissa ja kuulusteluja koskevassa johtosäännössä määrätään.


14 luku Opiskelijoiden oikeusturva ja kurinpito

96 §


Korkeakoulun hallintoelimen tai vaalilautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.

97 §

Valitusta ei saa tehdä korkeakoulun hallintoelimen päätöksestä, joka koskee:


4)

työsopimussuhteisen henkilökunnan ottamista;

5)

virkavapautta vastaavaa vapautusta;


Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa erikseen päätöksestä, jolla ratkaistaan, onko >professorin tai apulaisprofessorin viran hakijalla riittävä opetustaito tai tieteellinen pätevyys.



Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1988. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimiin.

Hallitus ja osastoneuvostot asetetaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1989.

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken silloin, kun tämä asetus tulee voimaan, asian käsittelyä jatkaa se hallintoelin, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu.

Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOpetusministeri Christoffer Taxell

Sivun alkuun