Asetus rakennushallinnon suoritteista perittävistä maksuista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1000/1988
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtiovarainministerin esittelystä säädetään 29 päivänä joulukuuta 1973 annetun valtion maksuperustelain (980/73) 5§:n nojalla:
1 §
Rakennushallitus ja sen alaiset piirirakennustoimistot perivät tuottamistaan rakennuttaja- ja ylläpitopalveluista sekä toimialaansa kuuluvista asiantuntijapalveluista ja muista suoritteista valtiolle maksun tämän asetuksen mukaan.
Maksua ei peritä valtion virastoilta ja laitoksilta, lukuunottamatta liiketoimintaa harjoittavia valtion virastoja ja laitoksia sekä valtion liikelaitoksia.
2 §
Maksu määrätään suoritekohtaisesti. Näin määrättävän maksun on vastattava suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten yhteismäärää eli suoritteen omakustannusarvoa, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Omakustannusarvoon kuuluvat kustannukset lasketaan seuraavasti:
Työkustannukset lasketaan ottamalla huomioon suoritteiden tuottamiseen käytettyjen työtuntien määrä ja työn laatu. Työkustannukset tuntia kohti saadaan jakamalla työtä suorittavien henkilöiden keskimääräinen kuukausipalkkaus säännönmukaisine lisineen asianomaisen henkilön kuukausittaisella säännöllisellä työtuntimäärällä ja korottamalla näin saatava määrä 68 prosentilla.
Kone- ja laitekustannukset lasketaan kertomalla koneen tai laitteen tuntihinta, käyttötapa huomioon ottaen, kysymyksessä olevan suoritteen tuottamiseen kuluneella koneen tai laitteen käyttöajalla. Koneen tai laitteen tuntihinta saadaan jakamalla luvulla 130 vuokratun koneen kuukausivuokra tai oman koneen tai laitteen laskennallinen kuukausivuokra sekä muut koneen tai laitteen toiminnasta ja käytöstä aiheutuvat kuukauden ajanjaksolle kohdistetut välittömät kustannukset. Mikäli koneen tai laitteen käyttöaika poikkeaa merkittävästi 130 tunnista kuukaudessa, otetaan laskelmissa huomioon todellinen käyttöaika kuukaudessa. Laskennallinen kuukausivuokra sisältää koneen tai laitteen tasapoiston ja pääoman koron jälleenhankintahinnasta laskettuna taloudelliselle pitoajalle.
Muut välittömät kustannukset. Suoritetut maksut muilta ostetuista, suoritteen tuottamiseen kuuluvista palveluksista ja suoritetta varten hankituista aineista, tarvikkeista ja raaka-aineista, sekä matkakustannukset ja muut välittömät kustannukset otetaan huomioon erikseen täysimääräisinä.
Välilliset kustannukset. Valtion maksuperustelain (980/73) 2§:n 1 momentissa tarkoitettuina välillisinä kustannuksina veloitetaan määrä, joka on rakennuttaja- ja asiantuntijapalveluista 60 prosenttia, rakentamis- ja kiinteistönhoitopalveluista 20 prosenttia sekä siivouspalveluista ja muista ylläpitoon liittyvistä suoritteista 10 prosenttia 1 kohdan mukaan lasketuista työkustannuksista.
3 §
Milloin rakennushallituksen ja piirirakennustoimistojen suoritteen tuottamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin muiden tuottamien vastaavien suoritteiden markkinahinta, suoritteesta voidaan periä vallitsevaa hintatasoa vastaava markkinahintainen maksu.
4 §
Rakennushallitus ja piirirakennustoimistot voivat periä ennakko- ja osamaksuja. Lopullinen maksu peritään suoritteen tuottamisen tai luovuttamisen jälkeen tapahtuvana laskutuksena. Maksu on suoritettava 14 päivän kuluessa siitä, kun lasku on toimitettu suoritteen tilaajalle. Postitse lähetetty lasku katsotaan toimitetuksi tilaajalle seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun lasku on annettu postin kuljetettavaksi. Erityisestä syystä voidaan maksuaikaa pidentää, jolloin pidennysajalta peritään 12 prosentin vuotuinen viivästyskorko. Jos maksua ei suoriteta viimeistään eräpäivänä, peritään 16 prosentin vuotuinen viivästyskorko.
Tämän asetuksen perusteella määrätty maksu saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty.
5 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989. Asetusta sovelletaan niihin suoritteisiin, joiden tuottaminen alkaa asetuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoValtiovarainministeri Erkki Liikanen