501/1987

Terveydenhuolto-oppilaitoksessa annetaan terveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien alojen ammatillista peruskoulutusta koulu- ja opistoasteella.

Oppilaitoksessa voidaan lisäksi järjestää alan ammatillista lisäkoulutusta ja muuta koulutustoimintaa.

Oppilaitoksessa voidaan järjestää myös palvelu- ja työtoimintaa.

Terveydenhuolto-oppilaitoksen ylläpitäjänä voi olla valtio, kunta tai kuntainliitto taikka rekisteröity suomalainen yhteisö tai säätiö.

Oppilaitoksen ylläpitämislupaa haettaessa on selvitettävä:

Kun hakijana on kuntainliitto, on hakemukseen lisäksi liitettävä kuntainliiton perussääntö. Milloin hakijana on yhteisö tai säätiö, tulee sen esittää selvitys yhteisön merkitsemisestä asianomaiseen rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt.

Valtion oppilaitosta perustettaessa on selvitettävä 2 momentin 2-7 kohdassa mainitut asiat.

Jos oppilaitoksen koulutustehtävää olennaisesti muutetaan tai oppilaitos lakkautetaan, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty.

Jos oppilaitoksen toimintaa aiotaan oleellisesti supistaa tai oppilaitos lakkauttaa, on hakemukseen tai ammattikasvatushallituksen esitykseen liitettävä selvitys siitä, miten keskeneräinen opetus saatetaan loppuun, ja selvitys omaisuudesta, jonka hankkimiseen on myönnetty valtionosuutta tai -avustusta.

Luvan oppilaitoksen linjajaon muuttamiseen sen koulutustehtävän rajoissa antaa lääninhallitus silloin, kun muutos on luonteeltaan alueellinen. Luonteeltaan valtakunnalliseen tai lisäkustannuksiltaan merkittävään muutokseen antaa luvan ammattikasvatushallitus. Opetusministeriö päättää tarvittaessa toimivallan jaosta.

Oppilaitoksen järjestämän peruskoulutuksen pohjakoulutusvaatimuksen muuttamisesta päättää lääninhallitus.

Jos oppilaitos aiotaan luovuttaa uudelle omistajalle tai oppilaitoksia yhdistää, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty. Samalla on esitettävä selvitys luovutettavan tai yhdistettävän oppilaitoksen omaisuudesta ja sen luovutusehdoista, omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta sekä henkilöstön aseman järjestämisestä.

Terveydenhuolto-oppilaitoksen ylläpitäjä valitsee johtokunnan jäsenet ja varajäsenet enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ylläpitäjä nimeää valituista johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Rehtorilla on oikeus olla läsnä johtokunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa.

Opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kokouksissa, jotka rehtori kutsuu koolle, siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan, muut johtokunnan toimikaudeksi.

Valtion oppilaitoksen ylläpitäjälle tässä pykälässä tarkoitettua päätösvaltaa käyttää lääninhallitus. Valtion oppilaitoksen johtokunnassa tulee oppilaitoksessa edustettuina olevien alojen työelämän asiantuntemus olla riittävästi edustettuna.

Johtokunta käsittelee oppilaitoksen yleistä hallintoa, omaisuuden ja talouden hoitoa sekä opetusta ja muuta toimintaa koskevia kysymyksiä.

Edellä 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa johtokunnan tulee:

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja, rehtori taikka vähintään kolme johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsu jäsenille ja edustajille toimitetaan johtokunnan päättämällä tavalla.

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa ja kurinpitoasioissa rangaistuksesta vapauttamista tai lievempää rangaistusta kannattava mielipide.

Kunnallisen oppilaitoksen johtokunnan kokoontumisesta, päätösvaltaisuudesta ja päätöksenteosta on voimassa, mitä niistä on kunnallislaissa (953/76) säädetty.

Oppilaitoksessa voi olla yksi tai useampia neuvottelukuntia.

Neuvottelukuntaan valitaan oppilaitosta, opettajakuntaa, alan keskeisimpiä työmarkkinajärjestöjä ja oppilaitoksen kehittämisen muuta asiantuntemusta edustavista henkilöistä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään kymmenen jäsentä, joista nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Neuvottelukunta voi jakaantua jaostoihin. Jaostoon nimetään puheenjohtaja ja enintään neljä jäsentä. Jaostoon voidaan valita jäseniksi myös neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä.

Kahden tai useamman oppilaitoksen kesken voidaan sopia myös yhteisestä neuvottelukunnasta, jossa on 2 momentissa tarkoitettu oppilaitoksen ja opettajien edustus kustakin oppilaitoksesta.

Opettajakunnan tulee:

Opettajakunnan kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai, milloin hän on estynyt, hänen sijaisensa. Opettajakunta valitsee keskuudestaan sihteerin.

Opettajakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Mitä tässä pykälässä on säädetty opettajakunnasta, on soveltuvin osin voimassa myös sen jaostosta.

Rehtori vastaa oppilaitoksen toiminnasta ja taloudesta.

Rehtorin tulee:

Rehtorin on oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa otettava huomioon yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvan kehityksen opetukselle asettamat muutostarpeet. Tässä tarkoituksessa rehtorin on pyrittävä ylläpitämään ja edistämään oppilaitoksen yhteyksiä työelämään, julkiseen hallintoon ja muihin oppilaitoksiin.

Oppilaitokseen voidaan valita virassa tai toimessa olevien opettajien keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan apulaisrehtori, joka rehtorin alaisena hoitaa osan rehtorin tehtävistä. Jos oppilaitoksessa on apulaisrehtori, hän toimii myös rehtorin sijaisena.

Jollei oppilaitoksessa ole apulaisrehtoria, on opettajakunnan keskuudesta valittava enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan vararehtori, joka rehtorin estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtävänsä.

Apulaisrehtorin ja vararehtorin määrää johtokunta. Ennen apulaisrehtorin tai vararehtorin valitsemista on opettajakunnalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Apulaisrehtorille ja vararehtorille annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.

Johtokunta voi opetusministeriön määräämien yleisten perusteiden mukaisesti määrätä opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan osastonjohtajan, jonka tehtävänä on oman opetustyönsä lisäksi osaston johtaminen ja sen opetuksen suunnittelu, järjestely ja kehittäminen sekä yhteydenpito alan työelämään siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Ennen osastonjohtajan valintaa on osaston opettajille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Oppilaskunnan tulee:

Oppilaskunta voi oppilaitoksen opetuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä sekä oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja kirjastohankinnoista.

Oppilaitoksen tulee osoittaa oppilaskunnan toimintaa varten tarpeelliset tilat.

Oppilaitoksessa voi olla oppilaitostoimikunta.

Oppilaitostoimikuntaan valitsevat keskuudestaan opettajakunta, muu henkilökunta ja opiskelijat kukin vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä ja kullekin heistä varajäsenen. Oppilaitostoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa itselleen sihteerin. Oppilaitostoimikunnan koosta, toimikaudesta ja valinnasta määrätään johtosäännössä.

Oppilaitostoimikunnan tulee:

Oppilaitostoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Oppilaitostoimikunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Oppilaitoksen johtosäännöstä tulee käydä selville:

Valtion ja yksityisen oppilaitoksen johtosäännön hyväksyy johtokunta ja vahvistaa lääninhallitus.

Terveydenhuolto-oppilaitoksen lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen.

Lukuvuoden tulee sisältää vähintään 190 työpäivää.

Oppilaitoksen työpäiväksi luetaan opetussuunnitelman ja työjärjestyksen mukainen päivä sekä muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä.

Oppitunnin pituudesta määrätään johtosäännössä.

Opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista tulee käydä ilmi koulutuksen tavoitteet, lukusuunnitelma, oppimäärät ja kurssit keskeisine tavoitteineen, opetusjärjestelyjen perusteet sekä alueellinen ja paikallinen liikkumavara.

Oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta päättää 1 momentissa tarkoitettujen valtakunnallisten perusteiden mukaisesti johtokunta opettajakuntaa kuultuaan.

Opetussuunnitelmaan voi sisältyä oppilaitoksen valvonnan tai seurannan alaisena järjestettyä käytännöllistä opetusta ja harjoittelua terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksiköissä taikka muissa vastaavissa paikoissa.

Opiskelijoiden opintojen ja muuta ohjausta varten oppilaitoksessa järjestetään oppilaanohjausta.

Opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muusta syystä sitä tarvitseville opiskelijoille voidaan opiskelijan suostumuksella antaa tukiopetusta.

Opetusministeriö päättää tarvittaessa oppilaanohjauksen ja tukiopetuksen yleisistä perusteista.

Oppikirjat hyväksyy ammattikasvatushallitus. Muusta opetussuunnitelman perusteisiin liittyvästä oppimateriaalista ja opetusvälineistä ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa määräyksiä ja ohjeita.

Opetusryhmässä tulee olla 15-36 opiskelijaa, käytännöllisessä opetuksessa kuitenkin 8-18 opiskelijaa, jollei lääninhallitus erityisestä syystä myönnä tästä poikkeusta. Opetusryhmän muodostamisen perusteista päättää tarvittaessa tarkemmin opetusministeriö.

Oppilaitoksessa voidaan suorittaa perushoitajan, lastenhoitajan, mielenterveyshoitajan, kuntohoitajan, jalkojenhoitajan, lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan, hammashoitajan, lääketyöntekijän, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön, lääkintävoimistelijan, toimintaterapeutin, hammashuoltajan, laboratoriohoitajan, röntgenhoitajan, hammasteknikon, optikon ja apuneuvoteknikon tutkinnot. Terveydenhuollon tutkinnon suorittamisesta on oppilaitoksen välittömästi ilmoitettava lääkintöhallitukselle sairaanhoitotoimen harjoittajista pidettävään luetteloon tehtävää merkintää varten. Oppilaitoksessa suoritettavista muista tutkinnoista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Terveydenhuolto-oppilaitokseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai muutoin hankkinut vastaavat tiedot. Muu kuin edellä tarkoitettu oppivelvollisuusiän sivuuttanut henkilö voidaan ottaa opiskelijaksi muutoin vapaaksi jäävälle paikalle.

Ylioppilaspohjaiseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän taikka ammattikasvatushallituksen hyväksymän muun vastaavan koulutuksen.

Erikoistumislinjalle voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin peruslinjan yleisjakson suorittanut henkilö, siten kuin siitä on erikseen säädetty.

Opiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä asianomaisen alan tehtävissä toimimiselle ja vähintään 17 vuoden ikä.

Opiskelijat valitaan aikaisemmissa opinnoissa menestymisen, koulutusmotivaation, koulutustarpeen ja työkokemuksen sekä muiden niihin verrattavien seikkojen perusteella sen mukaan kuin valtioneuvosto tarvittaessa tarkemmin määrää. Ammattikasvatushallitus päättää opiskelijoiden valintajärjestyksen perusteista sekä mahdollisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä.

Ehdotuksen opiskelijoiden valinnasta tekee oppilaitoksen opettajakunta tai sen jaosto saatuaan, milloin valinta suoritetaan yhteisvalintajärjestelmän avulla, läänin oppilasvalintalautakunnan ehdotuksen. Opiskelijat ottaa johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Jos opiskelijan oppilaitokseen ottamista koskeva päätös on virheellinen, lääninhallitus voi määrätä, että opiskelija on otettava oppilaitokseen.

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen kaikissa pakollisissa aineissa ja valitsemissaan muissa aineissa. Opiskelijan aikaisemmin hankkiman koulutuksen perusteella tai muusta erityisestä syystä rehtori voi vapauttaa opiskelijan opetukseen osallistumisesta ja oppimäärän tai kurssin suorittamisesta.

Opiskelijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi tai muusta pakottavasta syystä oikeus koulunkäynnin tilapäiseen keskeyttämiseen. Opiskelija voi kuitenkin keskeytyksen aikana osallistua kirjallisiin kokeisiin.

Opiskelijan hyväksytyt suoritukset arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Jollei opiskelija ole saavuttanut vähintään arvosanaa tyydyttävä, tehdään todistukseen merkintä vain kyseisen aineen opetukseen osallistumisesta arvosanatta. Käytännöllisessä opetuksessa työpaikalla tehdään todistukseen merkintä hyväksytystä osallistumisesta mainittuun opetukseen.

Päättötodistuksen saamiseksi vaaditaan, että opiskelija koulutukseen kuuluvissa aineissa on saanut vähintään arvosanan tyydyttävä.

Opiskelijalla, joka ei ole saavuttanut arvosanaa jossakin oppimäärässä tai kurssissa taikka joka haluaa korottaa oppimäärässä saamaansa arvosanaa, on oikeus uusintakokeeseen oppilaitoksen määrääminä aikoina.

Tarkempia ohjeita oppilasarvioinnista ja luokalta siirtämisestä sekä uusintakokeista ja todistuksista antaa tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.

Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai, milloin kysymys on todistukseen annetusta arvosanasta, opettajakunnalta. Opettajan tekemään päätökseen tyytymätön voi saattaa asian rehtorin käsiteltäväksi. Rehtori päättää oikaisupyynnön käsittelyn siirtämisestä opettajakunnan päätettäväksi.

Jos opiskelijan suoritusten arviointia tai luokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, lääninhallitus voi velvoittaa opettajakunnan toimittamaan uuden arvioinnin.

Opiskelijaa, joka rikkoo oppilaitoksen järjestyssääntöjä, voi rehtori rangaista antamalla hänelle muistutuksen.

Milloin rehtori ei katso muistutusta riittäväksi, on asia saatettava johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta voi opiskelijaa ja hänen huoltajaansa sekä opettajakuntaa kuultuaan antaa opiskelijalle varoituksen tai erottaa hänet oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opiskelijan saama rangaistus on saatettava hänen huoltajansa tietoon.

Johtokunta voi päättää, että oppilaitoksesta määräajaksi erotetulla opiskelijalla on oikeus osallistua sanottuna aikana kirjallisiin kokeisiin.

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle samasta syystä saa määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se opiskelijan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi johtokunta pidättää hänet koulunkäynnistä, mikäli se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Päätöksestä on ilmoitettava ammattikasvatushallitukselle. Päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei ammattikasvatushallitus sitä kiellä.

Opiskelijalta, joka ei noudata oppilasasuntolan järjestyssääntöjä, voi rehtori evätä määräajaksi, enintään kuukaudeksi, ja johtokunta kuukautta pidemmäksi ajaksi tai kokonaan asumisen oppilasasuntolassa. Ennen päätöksen tekemistä on opiskelijalle ja hänen huoltajalleen varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Valtion terveydenhuolto-oppilaitoksessa voi olla rehtorin virka ja lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Kunnallisessa oppilaitoksessa voi olla rehtorin virka ja lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä viranhaltijoita ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Yksityisessä oppilaitoksessa voi olla rehtorin toimi ja lehtorin toimia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tuntiopettajia ja muuta tarpeellista työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Rehtorin ja opettajan viran tai toimen haltijalta sekä tuntiopettajalta vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä opettajan tehtävissä toimimiselle.

Rehtorin ja opettajan viran tai toimen haltijalta vaaditaan, että hän on joko saanut oppilaitoksen opetuskielellä koulusivistyksensä sekä, jos kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, sillä kielellä suorittanut kirjallisen kypsyysnäytteen, tai suorittanut opettajankoulutuksen oppilaitoksen opetuskielellä taikka osoittanut täydellisesti hallitsevansa koulun opetuskielen sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kielitaito kuin viran tai toimen haltijalta.

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena rehtorin virkaan tai toimeen vaaditaan terveydenhuolto-oppilaitoksen lehtorin (ammatilliset aineet) kelpoisuus. Valtion hammasteknikko-opiston rehtorin virkaan vaaditaan hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto. Lisäksi muulta kuin valtion hammasteknikko-opiston rehtorilta vaaditaan, että hän on toiminut terveydenhuolto-oppilaitoksen päätoimisena opettajana vähintään kolme vuotta. Rehtorin viran tai toimen haltijalta vaaditaan myös, että hän on suorittanut ammattikasvatushallinnon tutkinnon.

Muihin virkoihin tai toimiin vaaditaan:

Opettajankoulutuksen harjoittelusta vastaavan lehtorin (ammatilliset aineet) virkaan tai toimeen vaaditaan lisäksi vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot kasvatustieteessä.

Jos viran tai toimen haltijalta edellytetään kelpoisuusvaatimuksena opintoja soveltuvalla tieteenalalla, ammattikasvatushallitus päättää tarvittaessa siitä, mikä on soveltuva tieteenala.

Opettajan virkaan tai toimeen vaaditaan lisäksi opetusministeriön hyväksymä opettajankoulutus.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran tai toimen haltijalta.

Valtion oppilaitoksen rehtorin nimittää lääninhallitus oppilaitoksen johtokunnan esityksestä.

Valtion oppilaitoksen lehtorin ja aikuiskoulutusosaston johtajan sekä muut viran haltijat nimittää ja muun henkilökunnan ottaa oppilaitoksen johtokunta hankittuaan opettajakunnan lausunnon opettajan tehtävää hakeneiden kelpoisuudesta ja sopivuudesta.

Valtion oppilaitoksen tuntiopettajat ottaa johtokunta, jollei sitä johtosäännössä ole määrätty rehtorin tehtäväksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen muiden kuin opettajan viran haltijoiden nimittäminen sekä muun henkilökunnan ottaminen voidaan johtosäännöllä siirtää rehtorin tai oppilaitoksen muun viranhaltijan tehtäväksi.

Rehtorin, apulaisrehtorin ja vararehtorin palkkauksen perusteista, opetusvelvollisuudesta ja työajasta sekä osastonjohtajan opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Opettajan viran tai toimen haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Opettajien työnjaossa vahvistettujen oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee:

Erityisopetusta annetaan opiskelijalle, joka vamman tai muun siihen rinnastettavan syyn takia tarvitsee terveydenhuolto-oppilaitoksessa erityisiä opetus-, oppilaanohjaus- tai oppilashuoltopalveluja.

Erityisopetuksessa on opetus mukautettava siten, että opiskelija saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.

Oppilaitoksen tulee järjestää erityisopetusta sitä tarvitseville samassa opetusryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa.

Opetusministeriö päättää tarvittaessa erityisopetuksen tarvitsemien erityisjärjestelyjen yleisistä perusteista.

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen sekä jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen järjestämiseen terveydenhuolto-oppilaitoksessa antaa luvan ammattikasvatushallitus.

Lyhytkestoisen lisäkoulutuksen ja muun koulutustoiminnan järjestämisestä oppilaitos laatii vuosittain kurssiohjelman.

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmista on soveltuvin osin voimassa, mitä 18§:ssä on säädetty, ottaen huomioon, että työaika ja opetus sekä opetusmenetelmät on sovitettava työssä olevien tai työkokemusta omaavien opiskelijoiden tarpeisiin.

Jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen opetussuunnitelmista on soveltuvin osin voimassa, mitä 18§:ssä on säädetty. Lyhytkestoisen koulutuksen ja muun koulutustoiminnan opetussuunnitelmista päättää johtokunta.

Koulutusta voidaan järjestää myös ilta- ja etäopetuksena.

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksipääsyvaatimuksista päättää ammattikasvatushallitus ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä 23§:ssä on säädetty. Oppilaitoksessa järjestettävän lisäkoulutuksen ja kurssien pääsyvaatimuksista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Yksityisopiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan soveltuvin osin, mitä 23 §:ssä on säädetty. Lisäksi hakijalta vaaditaan vähintään 25 vuoden ikä ja vähintään kahden vuoden hyväksyttävä työkokemus, jollei lääninhallitus erityisestä syystä myönnä niistä poikkeusta.

Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen oppilasarvioinnista on soveltuvin osin voimassa, mitä 26§:ssä on säädetty. Ammatillisen lisäkoulutuksen oppilasarvioinnista antaa ammattikasvatushallitus tarvittaessa ohjeita.

Aikuiskoulutuksena järjestettävää ammatillista koulutusta varten oppilaitoksessa voi olla aikuiskoulutusosasto. Saman ylläpitäjän oppilaitoksilla voi olla yhteinen aikuiskoulutusosasto.

Milloin oppilaitoksessa on aikuiskoulutusosasto, siinä voi olla aikuiskoulutusosaston johtajan virka tai toimi, johon vaaditaan 34§:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu lehtorin kelpoisuus. Yhteisen aikuiskoulutusosaston johtajan virkaan tai toimeen on kelpoinen henkilö, jolla on mainittu kelpoisuus johonkin 1 momentissa tarkoitetuista oppilaitoksista.

Aikuiskoulutusosaston johtajan tulee opetustehtävien lisäksi vastata rehtorin alaisena oppilaitoksen aikuiskoulutuksesta.

Aikuiskoulutusosaston johtajan viran tai toimen haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Terveydenhuolto-oppilaitoksen kiinteistöä, huoneistoa tai irtaimistoa saadaan korvauksetta tai kohtuullisesta korvauksesta käyttää muihin kuin oppilaitoksen omiin tarpeisiin, mikäli siitä ei aiheudu sanottavaa haittaa oppilaitoksen toiminnalle. Asiasta päättää johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Terveydenhuolto-oppilaitoksessa, jossa järjestetään toiseen oppilaitosmuotoon kuuluvaa koulutusta, ja yhdistetyssä oppilaitoksessa on työajasta ja opetuksesta, opiskelijoista sekä viroista ja toimista sekä henkilöstöstä soveltuvin osin voimassa, mitä asianomaisesta oppilaitosmuodosta on säädetty tai määrätty.

Yhdistetyn oppilaitoksen rehtorin virkaan tai toimeen on kelpoinen henkilö, jolla on rehtorin kelpoisuus johonkin yhdistetyistä oppilaitoksista.

Oppilaitoksessa, jossa järjestetään myös opettajankoulutusta, käyttää 5§:n 4 momentissa ja 15 §:n 2 momentissa lääninhallitukselle säädettyä toimivaltaa ammattikasvatushallitus.

Valtion oppilaitos voi ammattikasvatushallituksen luvalla toimia yliopistossa tai korkeakoulussa järjestettävän opettajankoulutuksen harjoittelukouluna.

Valtion oppilaitoksen käytännöllisen opetuksen järjestämisestä kunnallisessa tai yksityisessä terveydenhuollon tai sosiaalihuollon laitoksessa taikka muussa vastaavassa paikassa on oppilaitoksen tehtävä laitoksen tai paikan omistajan kanssa kirjallinen sopimus.

Opiskelija ei saa luvatta ilmaista, mitä hän työpaikalla tapahtuvassa käytännöllisessä opetuksessa ollessaan on saanut tietää, jos asia on sen laadun vuoksi salassa pidettävä.

Oppilaitos voi järjestää ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi tarpeellista kokeilua ammattikasvatushallituksen hyväksymän kokeiluohjelman mukaisesti. Kokeilussa voidaan poiketa koulutusrakennetta, koulutuspituutta, työaikaa ja opetusryhmiä koskevista ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87) ja tämän asetuksen säännöksistä sekä niiden nojalla annetuista tai keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain (474/78) 9§:ssä tarkoitetun kehittämisohjelman määräyksistä.

Opetusministeriö voi, milloin kokeilulla on yleistä merkitystä ammatillisen koulutuksen kehittämiselle, päättää, että kokeiluista aiheutuvista lisätehtävistä suoritetaan korvausta ja määrätä korvausten kokonaismäärän perusteet.

Valtion oppilaitoksen johtokunnan, neuvottelukunnan ja oppilaitostoimikunnan puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille suoritettavan matkakustannusten korvauksen, päivärahan ja kokouspalkkion osalta noudatetaan valtion komiteoista annettuja määräyksiä.

Johtokunnan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee:

Opiskelijan määräaikaista erottamista tai oppilasasuntolassa asumisen epäämistä koskevasta johtokunnan päätöksestä saavat sekä opiskelija että hänen huoltajansa valittaa kirjallisesti ammattikasvatushallitukselle neljäntoista päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on voimassa myös kuntainliiton liittohallituksen päätöksestä silloin kun liittohallitus toimii oppilaitoksen johtokuntana.

Lääninhallituksen päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee 24§:n 3 momentissa tai 27§:n 3 momentissa tarkoitettua asiaa taikka viran väliaikaisen hoitajan tai viransijaisen ottamista.

Ammattikasvatushallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu johtokunnan päätöksestä tehty valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.

Tämä asetus tulee 56§:n 2 momentissa säädetyin poikkeuksin voimaan 1 päivänä elokuuta 1987 ja sillä kumotaan sairaanhoitotoimen harjoittajien ja muun vastaavanlaisen henkilöstön kouluttamisesta 28 päivänä kesäkuuta 1968 annettu asetus (418/68) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen lukuunottamatta 35§:n 1 momenttia.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ja oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat tulee laatia siten, että ne voidaan ottaa alkavilla luokilla käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 1989. Sitä ennen aloitettu koulutus on saatettava loppuun sille hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti.

Heinäkuun 31 päivään 1991 saakka sovelletaan tämän asetuksen 4 luvun opetusta koskevien säännösten sijasta vastaavia aikaisempia säännöksiä siihen ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on aloitettu tai aloitetaan aikaisempien säännösten mukaan. Aikaisempien säännösten mukaisen peruskoulutuksen saaneille voidaan kuitenkin järjestää erikois- ja jatkokoulutusta samojen säännösten mukaisesti 31 päivään heinäkuuta 1994 saakka.

Rehtori, opettaja ja kurssitoimenjohtaja, joka on nimitetty virkaansa tai toimeensa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen virkaansa tai toimeensa tai sitä lähinnä vastaavaan virkaan tai toimeen ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi toiseen vastaavaan virkaan tai toimeen. Niin ikään päätoiminen tuntiopettaja, joka on otettu tehtäväänsä ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt silloin voimassa olleet vastaavaan opettajan virkaan tai toimeen edellytetyt kelpoisuusvaatimukset, säilyttää tämän kelpoisuutensa ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi vastaavaan tai lähinnä vastaavaan virkaan tai toimeen.

Lehtorin (tietotekniikka) virkaan tai toimeen on kelpoinen myös lehtori (ammatilliset aineet), joka on suorittanut vuoden 1995 loppuun mennessä tietotekniikassa opetusministeriön määräämät lisäopinnot.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutuksen suorittanut henkilö, joka muutoin täyttää aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, säilyttää kelpoisuutensa tämän asetuksen mukaisiin vastaaviin tai lähinnä vastaaviin virkoihin ja toimiin. Sama kelpoisuus on niin ikään niillä opettajankoulutuksen suorittavilla ja muutoin aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävillä henkilöillä, jotka tämän asetuksen voimaan tullessa ovat opettajankoulutuksessa tai ennen tämän asetuksen voimaantuloa on hyväksytty opettajankoulutukseen.

Joulukuun 31 päivään 1987 saakka noudatetaan tämän asetuksen säännöksistä ja aikaisemmista säännöksistä poiketen seuraavia säännöksiä: