Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

332/1987

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus kasvatustieteellisen perustutkinnon järjestämisestä Helsingin yliopistossa annetun asetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Helsingin yliopiston kanslerin esityksestä ja opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä

muutetaan kasvatustieteellisen perustutkinnon järjestämisestä Helsingin yliopistossa 29 päivänä kesäkuuta 1979 annetun asetuksen ( 603/79 ) nimike sekä 1 ja 2§, 6§:n 3 kohta ja 9§:n 4 kohta ja

lisätään uusi 6 a, 9 a, 9 b ja 9 c§ seuraavasti:

Asetuskasvatustieteellisen perustutkinnon ja erillisten erityisopettajan opintojen järjestämisestä Helsingin yliopistossa

1 §

Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden osastossa on seuraavat kasvatustieteiden kandidaatin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat:

1)

luokanopettajan koulutusohjelma;

2)

kotitalousopettajan koulutusohjelma;

3)

tekstiilityön opettajan koulutusohjelma;

4)

kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelma; sekä

5)

aikuiskoulutuksen koulutusohjelma.

Osastossa voidaan suorittaa erilliset erityisopettajan opinnot.

2 §

Koulutusohjelmien ja erillisten erityisopettajan opintojen suunnittelussa ja järjestämisessä noudatetaan, mitä kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista asetuksessa (530/78) on säädetty ja mitä jäljempänä säädetään.

6 §

Kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle yleinen valmius kasvatustieteellisen tutkimuksen sekä koulutuksen suunnittelun, toteuttamisen ja hallinnon tehtäviin sekä sitä varten:


3)

antaa opiskelijalle valmius kasvatus- ja koulutusalueen suunnittelu-, hallinto- ja muihin tehtäviin sekä valmius oman asiantuntemuksensa piiriin kuuluviin koulutustehtäviin; sekä


6 a §

Aikuiskoulutuksen koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle aikuiskasvatustieteeseen perustuva yleinen valmius tutkimustyöhön ja kehittämistoimintaan sekä koulutustehtäviin erilaisissa aikuisopiskelua ja -koulutusta suunnittelevissa ja toteutettavissa laitoksissa, organisaatioissa ja yhteisöissä sekä sitä varten:

1)

välittää opiskelijalle riittävät tiedot erilaisista kasvatus-, koulutus-, tiedonvälitys- ja kulttuuritoimintojen järjestelmistä ja niiden historiallisesta kehityksestä siten, että hän tuntee aikuisopiskelun yhteyksiä työelämään, sekä yhteiskunnan sosiaalisiin, taloudellisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin rakenteisiin;

2)

perehdyttää opiskelija aikuisen oppimista ja kehittymistä koskeviin tieteellisiin teorioihin siten, että hän kykenee arvioimaan koulutusratkaisujen kasvatuksellista merkitystä;

3)

perehdyttää opiskelija aikuisopetuksen kehittämiseen ja koulutussuunnittelun perusteisiin niin, että hän kykenee soveltamaan näitä tietoja aikuiskoulutuksen eri tehtäväalueilla;

4)

perehdyttää opiskelija tieteellisen tiedonhankinnan menetelmiin siten, että hän kykenee käyttämään niitä itsenäisesti tutkimuksessa ja arvioimaan, soveltamaan ja välittämään jatkuvan tutkimuksen tuottamaa tietoa; sekä

5)

antaa opiskelijalle valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

9 §

Muun harjoittelun kuin opetusharjoittelun laajuus syventävissä opinnoissa on:


4)

kasvatusalan hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen koulutusohjelmassa sekä aikuiskoulutuksen koulutusohjelmassa enintään 5 opintoviikkoa.

9 a §

Erillisissä erityisopettajan opinnoissa opiskelijalle annetaan valmius erityisluokanopettajan ja erityisopettajan tehtäviin.

Erityisluokanopettajan opinnot voivat suuntautua seuraaville erityisopetuksen osa-alueille:

1)

alle kouluikäisten ja esiasteen erityisopetukseen;

2)

sopeutumattomien erityisopetukseen; tai

3)

mukautettuun erityisopetukseen.

Erityisopettajan opinnot suuntautuvat luokattomaan erityisopetukseen.

9 b §

Erillisten erityisopettajan opintojen laajuus on 40 opintoviikkoa, kun koulutuksen pohjana on peruskoulun luokanopettajan kelpoisuus tai lastentarhanopettajan kelpoisuus. Muun tutkinnon suorittaneelle opintojen laajuus on 60 opintoviikkoa, mistä 15 opintoviikkoa on luokanopettajan koulutusohjelman opintoja.

Opinnot suunnitellaan ja järjestetään siten, että 60 opintoviikon opinnot voidaan suorittaa täystoimisesti opiskellen kolmen lukukauden kuluessa. Opetusta voidaan kuitenkin järjestää myös kesäopetuksena.

9 c §

Erilliset erityisopettajan opinnot muodostuvat yhteisistä opinnoista, erikoistumisopinnoista ja valinnaisista opinnoista.

Yhteiset opinnot muodostuvat erityispedagogiikan teorian ja käytännön opinnoista, lääketieteen, psykologian, kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden opinnoista. Erikoistumisopinnot ja valinnaiset opinnot liittyvät kunkin osa-alueen erityispedagogiikan teoriaan ja menetelmiin.

Opetusharjoittelu sisältyy erikoistumisopintoihin ja valinnaisiin opintoihin.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1987

Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Gustav Björkstrand

Sivun alkuun