Laki ennakkoperintälain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain ( 418/59 ) 5 §:n 1 momentti, 37 ja 38 § sekä 43 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentti 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (980/84) ja 37 § osittain muutettuna 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetulla lailla (529/82), näin kuuluviksi:
5 §
Ennakonpidätys on toimitettava:
eläkkeestä ja elinkorosta;
sairausvakuutuslain (364/63) mukaisesta päivä- ja äitiysrahasta sekä muusta sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain tai pakollisen tapaturma- tai liikennevahinkoturvan nojalla tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksetusta korvauksesta;
muun kuin 2 kohdassa tarkoitetun vakuutuksen nojalla maksetusta päivärahasta tai muusta tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksetusta korvauksesta;
rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/73) nojalla tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksetusta korvauksesta;
työttömyysturvalain (602/84) nojalla maksettavista etuuksista, työllisyyskoulutuksesta annetussa laissa (31/76) tarkoitetusta koulutustuesta ja nuorten yhteiskuntatakuun perusteella maksettavasta harjoittelurahasta;
lapsen kotihoidon tuesta;
tulo- ja varallisuusverolain 20 §:n 11 kohdassa tarkoitetusta henki- tai pääomavakuutuksen nojalla maksetusta pääomasta; sekä
muista edellä 1-7 kohdissa mainittuihin suorituksiin rinnastettavista suorituksista, joista verohallitus niin määrää.
37 §
Ennakonkannossa verovelvollisen on suoritettava määrä, joka vastaa:
sitä valtionveroa, joka verovelvollisen olisi voimassa olevan verokannan mukaan suoritettava hänelle viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetusta tulosta ja omaisuudesta; sekä
sitä kunnallis- ja kirkollisveroa sekä kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua, jotka hänen olisi verovuoden veroäyrin hintaa ja veroäyriltä menevää kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua soveltaen suoritettava:
niiden kiinteistö-, liike- tai ammattitulojen taikka 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua vakuutusmaksua määrättäessä huomioon otettavien tulojen perusteella, jotka hänellä on viimeksi toimitetussa verotuksessa arvioitu kotikunnassa olleen; ja
sellaisten henkilökohtaisten tulojen perusteella, joita hänellä on viimeksi toimitetussa verotuksessa katsottava olleen.
Jos verovelvollisen verotettavaan tuloon on sisältynyt sellaista tuloa, josta on toimitettava ennakonpidätys, vähennetään maksuunpantavan ennakon määrästä se määrä, jonka voidaan arvioida tulevan suoritetuksi ennakonpidätyksellä.
Milloin verovelvolliselle on viimeksi toimitetussa verotuksessa määrätty kunnallis- ja kirkollisveroa kiinteistö-, liike- tai ammattituloista taikka kansaneläkevakuutusmaksua muualla kuin hänen kotikunnassaan, on ennakko tältä osalta määrättävä erikseen, noudattaen vastaavasti, mitä 1 momentissa on säädetty.
38 §
Jos verovelvolliselle on viimeksi toimitetussa verotuksessa määrätty veroa myös sellaisesta tulosta, jonka ei voida katsoa verovuonna uusiutuvan, ei sanottua tuloa oteta huomioon ennakon suuruutta määrättäessä.
43 §
Ennakon määrää sen veropiirin verojohtaja, jossa verovelvollisen verotus kysymyksessä olevasta tulosta on verotuslain mukaan toimitettava. Verojohtajan tulee pitää huolta ennakkoveroluettelon laatimisesta sekä ennakkoverolippujen kirjoittamisesta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Hallituksen esitys 208/85
Valtiovarainvaliok. miet. 94/85
Suuren valiok. miet. 206/85
Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1985.
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Pekka Vennamo