1031/1980

Aluksista aiheutuvista öljyvahingoista johtuvasta vastuusta 30 päivänä toukokuuta 1980 annettu laki (401/80) tulee voimaan 8 päivänä tammikuuta 1981.

Sen, joka haluaa perustaa aluksista aiheutuvista öljyvahingoista johtuvasta vastuusta annetun lain, jäljempänä öljyvahinkovastuulaki, 6 §:n mukaisesti rajoitusrahaston, on tehtävä asiasta kirjallinen hakemus Helsingin raastuvanoikeudelle.

Hakemuksesta on ilmettävä:

Hakijan on toimitettava tuomioistuimelle jäljennös öljyvahinkovastuulain 12 tai 13 §:ssä tarkoitetusta todistuksesta sekä selvitys aluksen vetoisuutta koskevan 2 momentin 3 kohdassa edellytetyn tiedon paikkansapitävyydestä.

Öljyvahinkovastuulain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rahasumma tai vakuus on toimitettava Helsingin maistraatille. Maistraatin tarkistettua summan tai vakuuden riittävyyden sen on ilmoitettava siitä tuomioistuimelle.

Maistraatin on hoidettava vastaanottamiaan rahoja tai vastaanottamaansa vakuutta. Rahastoon maksettu määrä on pantava rahalaitokseen, mikäli mahdollista korkoa kasvamaan.

Rajoitusrahasto katsotaan perustetuksi, kun tuomioistuin on, saatuaan 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun maistraatin ilmoituksen, tehnyt päätöksen, jossa se nimenomaisesti toteaa vastuumäärän suuruisen käteismaksun maksetuksi tai vakuuden asetetuksi. Jos käteismaksu tai sen osa on talletettu tai vakuus tai sen osa asetettu myöhemmin, rahasto katsotaan perustetuksi, kun rahaston varat kattavat koko vastuumäärän.

Kun rajoitusrahasto on perustettu, tuomio istuimen on mahdollisimman pian tiedotettava perustamisesta sekä vastuumäärän suuruudesta kaikille tiedossa oleville asianomistajille. Tuomioistuimen on myös ilmoitettava asianomistajille, onko rahasto perustettu tallettamalla vastuun määrää vastaava summa rahaa vai asettamalla vakuus. Lisäksi tuomioistuimen on ilmoitettava perustamisesta virallisessa lehdessä. Jos vahingonkärsijöitä on ulkomailla, perustamisesta on ilmoitettava soveltuvalla tavalla asianomaisessa valtiossa.

Perustamisilmoituksen yhteydessä tuomioistuimen on kehotettava asianomistajia ilmoittamaan kirjallisesti vaatimuksensa rahastoa kohtaan.

Tuomioistuimen on ilmoitettava 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut vaatimukset aluksen omistajalle ja rajoitusrahaston perustajalle sekä kehotettava heitä tekemään mahdolliset huomautuksensa vaatimusten johdosta.

Jos tuomioistuin rajoitusrahaston perustamisen jälkeen antaa uuden päätöksen, jolla vastuumäärää korotetaan, on tuomioistuimen varattava rahaston perustajalle tilaisuus tallettaa puuttuva määrä rahaa tai asettaa täydentävä vakuus. Tällöin noudatetaan soveltuvin osin, mitä 3 §:n 1 momentissa on säädetty. Tuomioistuimen on ilmoitettava asianomistajille, kun puuttuva summa on suoritettu tai täydentävä vakuus asetettu.

Jos tuomioistuin pitää tarpeellisena, se voi määrätä rahaston asioita hoitamaan toimimiehen, jonka tehtävänä on tarkistaa tehdyt vaatimukset, edustaa rahastoa oikeudenkäynnissä sekä tehdä ehdotus rahaston varojen jaosta.

Toimimiehen palkkiosta on voimassa, mitä oikeudenkäyntikuluista on öljyvahinkovastuulaissa säädetty.

Milloin tuomioistuin on ratkaissut 4 §:n mukaan tehdyt korvausvaatimukset taikka milloin korvausvaatimus ei ole riitainen tai korvaus on määrätty lainvoimaisella tuomiolla, joka saadaan öljyvahinkovastuulain 19 §:n mukaan toimeenpanna Suomessa, on tuomioistuimen päätettävä korvausmäärän maksamisesta korvaukseen oikeutetulle rahaston varoista. Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava päätöksestä Helsingin maistraatille.

Jos rahasto on perustettu asettamalla vakuus, tuomioistuimen on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kehotettava rahaston perustajaa maksamaan korvaukseen oikeutetulle sen päättämä korvausmäärä sekä tämän jälkeen toimittamaan tuomioistuimelle selvitys maksun tapahtumisesta. Kun tällainen selvitys on tullut tuomioistuimelle, on maksettu määrä vähennettävä vastuumäärästä.

Jos öljyvahinkovastuulain 5 §:n 1 momentin mukainen vastuumäärä ei riitä kaikkien vaadittujen korvausten täysimääräiseen suorittamiseen, alennetaan korvauksia hyväksyttyjen vaatimusten mukaisessa suhteessa.

Tuomioistuin voi määrätä, että toistaiseksi suoritetaan ainoastaan tietty osa vaadituista korvauksista, jos on olemassa mahdollisuus, etteivät rahaston varat riitä kaikkien vaadittujen korvausten maksamiseen.

Jos 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu päätös on annettu toisessa valtiossa, joka on öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta Brysselissä 29 päivänä marraskuuta 1969 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen, jäljempänä vastuuyleissopimus, osapuoli (sopimusvaltio), on tuomioistuimelle öljyvahinkovastuulain 19 §:n mukaisesti annettava jäljennös päätöksestä.

Rajoitusrahaston perustajalle voidaan maksaa takaisin vain ne varat, mahdollisine korkoineen, jotka ovat jäljellä kun kaikki korvaukseen oikeutetut ovat saaneet korvauksen. Tällainen takaisinmaksu voi tapahtua vasta sen jälkeen kun kaikki vaatimukset, jotka voidaan esittää rajoitusrahaston suhteen, on ratkaistu tai kun kannetta korvauksen saamiseksi ei öljyvahinkovastuulain 10 §:n mukaan enää voi nostaa.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee vastaavasti rajoitusrahastoa varten asetetun vakuuden palauttamista. Jos korvauksen maksu on tapahtunut 9 §:n 2 momentin mukaisesti, voi tuomioistuin kuitenkin suostua vakuuden osittaiseenkin palauttamiseen, jos vakuuden jäljelle jäävän osan voidaan katsoa vastaavan sitä määrää, josta rahasto tapahtuneiden maksujen jälkeen on edelleen vastuussa.

Jos tuomioistuin on 1 tai 2 momentin mukaan päättänyt rahavarojen tai vakuuden palauttamisesta, sen on ilmoitettava päätöksestä Helsingin maistraatille ja toimimiehelle.

Öljyvahinkovastuulain 12 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun vakuutuksen tai muun vakuuden hyväksyy ja saman pykälän 3 momentissa tarkoitetun todistuksen antaa merenkulkuhallitus. Todistusta haetaan merenkulkuhallitukselta sen vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella.

Jos vastuu muusta kuin valtion omistamasta aluksesta halutaan kattaa vakuutuksella, on todistusta koskevaan hakemukseen liitettävä vakuutuksen antajan antama selvitys, josta tulee ilmetä:

Jos omistaja on kattanut vastuunsa käyttämällä muuta rahavakuutta kuin vakuutusta, on hakemukseen liitettävä luotettava selvitys siitä, että vakuus vastaavasti täyttää 1 momentin 2 kohdassa mainitut ehdot.

Suomalaisen vakuutusyhtiön antaman vakuutuksen on oltava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien vakuutusehtojen mukainen.

Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta vakuutuksesta merenkulkuhallituksen on ennen sen hyväksymistä hankittava sosiaali- ja terveysministeriön lausunto. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvitse pyytää, milloin on ilmeistä että vakuutuksen antaja on luotettava ja vastuukykyinen.

Milloin on syytä epäillä, ettei vakuutuksen antaja kykene vastaamaan velvoitteistaan, voidaan se ottaa huomioon vakuutuksen riittävyyttä tai hyväksyttävyyttä harkittaessa.

Todistus laaditaan tämän asetuksen liitteenä olevan kaavan mukaiselle lomakkeelle. Valtion omistaman aluksen osalta käytetään liitteen 1 mukaista lomaketta ja muusta suomalaisesta aluksesta liitteen 2 mukaista lomaketta.

Jos ulkomainen alus on rekisteröity sopimusvaltiossa eikä se ole vieraan valtion omistuksessa, tulee öljyvahinkovastuulain 13 §: n 2 momentissa tarkoitetun todistuksen olla rekisteröintivaltion asianomaisen viranomaisen antama tai vahvistama. Todistuksen, jonka on oltava englanniksi tai ranskaksi laadittu tai käännetty, tulee olla vastuuyleissopimuksen liitteenä olevan mallin mukainen ja sisältää sopimuksen 7 artiklan 2 kappaleessa mainitut tiedot.

Jos ulkomainen alus ei ole rekisteröity sopimusvaltiossa eikä se ole vieraan valtion omistama, öljyvahinkovastuulain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetun todistuksen antaa merenkulkuhallitus, hyväksyttyään saman pykälän 1 momentissa tarkoitetun vakuutuksen tai vakuuden.

Edellä 17 §:ssä tarkoitettua todistusta on haettava merenkulkuhallitukselta viimeistään 30 päivää ennen kuin aluksen odotetaan saapuvan suomalaiseen satamaan tai muuhun Suomen vesialueella sijaitsevaan maihintulopaikkaan.

Hakemus on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi ja siinä on mainittava:

Milloin hakemus on laadittu englanniksi, voidaan tarvittaessa pyytää tai laatia hakijan kustannuksella suomen- tai ruotsinkielinen käännös.

Jos omistajan vastuu on katettu vakuutuksella, 18 §:ssä tarkoitettuun hakemukseen on liitettävä vakuutuksen antajan antama selvitys, josta ilmenee:

Jos omistaja on kattanut vastuunsa muulla rahavakuudella kuin vakuutuksella, on hakemukseen liitettävä selvitys siitä, että vakuus vastaavasti täyttää 1 momentissa mainitut ehdot.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu selvitys on laadittava suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Milloin hakemus on laadittu englanniksi, voidaan tarvittaessa pyytää tai laatia hakijan kustannuksella suomen- tai ruotsinkielinen käännös.

Merenkulkuhallituksen on hankittava 17 - 19 §:ssä tarkoitetusta vakuutuksesta sosiaali- ja terveysministeriön lausunto. Lausuntoa ei kuitenkaan tarvitse pyytää, milloin on ilmeistä, että vakuutuksen antaja on luotettava ja vastuukykyinen.

Milloin on syytä epäillä, ettei vakuutuksen antaja kykene vastaamaan velvoitteistaan, voidaan se ottaa huomioon vakuutuksen riittävyyttä tai hyväksyttävyyttä harkittaessa.

Edellä 17 §:ssä tarkoitettu todistus laaditaan merenkulkuhallituksen vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle.

Merenkulkuhallitus lähettää annetun todistuksen aluksen omistajalle tai hänen asiamiehelleen.

Merenkulkuhallitus voi määrätä, että 17 §:ssä tarkoitetulle alukselle toisessa sopimusvaltiossa annettu todistus voidaan rinnastaa merenkulkuhallituksen saman pykälän nojalla antamaan todistukseen.

Vieraan valtion omistamalle alukselle öljyvahinkovastuulain 13 §:n 2 momentin nojalla annetun todistuksen on oltava omistajavaltion asianomaisen viranomaisen antama.

Merenkulkuhallituksen on säilytettävä kappale suomalaisille aluksille ja 17 §:n nojalla ulkomaalaisille aluksille annetuista todistuksista.

Merenkulkuhallitus valvoo, että velvollisuus ottaa lainmukainen vakuutus ja ylläpitää sitä tai asettaa vakuus tulee täytetyksi ja että öljyvahinkovastuulain 12 tai 13 §:ssä tarkoitettu todistus pidetään mukana aluksessa. Merenkulkuhallitus voi tarvittaessa saada virka-apua tullilaitokselta.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö.

Tarkemmat määräykset ulkomaista alusta koskevasta vakuutuksesta tai vakuudesta sekä 25 §:ssä tarkoitetusta valvonnasta antaa kuitenkin merenkulkuhallitus, jonka on ennen vakuutusta tai vakuutta koskevien määräysten antamista hankittava sosiaali- ja terveysministeriön sekä ennen valvontaa koskevien määräysten antamista tullihallituksen lausunto.

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä tammikuuta 1981.