Laki kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun lain (67/72) 11 §:n 7 momentti sekä
lisätään mainittuun pykälään uusi 8, 9 ja 10 momentti seuraavasti:
11 §
Perusteista, joiden mukaan lakisääteistä valtionapua annetaan terveyskeskuksen lääkärien ja hammaslääkärien palkkauksesta ja heidän muista taloudellisista eduistaan aiheutuviin kustannuksiin, säädetään asetuksella. Perusteita määrättäessä otetaan huomioon tehtävien laatu ja vastuullisuus, työn suorittamiseen vaadittava koulutus sekä ne taloudelliset edut, jotka kunta ja valtio vastaavanlaisista tehtävistä suorittaa.
Lääkintöhallituksen asiana on päättää asetuksella vahvistettavien perusteiden mukaisesti, miltä osin terveyskeskuksen lääkärin ja hammaslääkärin kunnalta tai kuntainliitolta saamat toimenpidepalkkiot otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevana palkkana.
Terveyskeskuksen lääkäri ja hammaslääkäri saa eläkettä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelakiin perustuvan, sellaisen vaihtoehtoisen järjestelmän mukaan, joka on voimassa useimpien peruskuntien osalta.
Mitä edellä 9 momentissa on sanottu, koskee vastaavasti terveyskeskuksen lääkärin ja hammaslääkärin jälkeen suoritettavaa perhe-eläkettä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1972.
Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1972
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Sosiaali- ja terveysministeri Osmo Kaipainen