Laki Suomen Pankin ohjesäännön muuttamisesta.
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä joulukuuta 1925 annetun Suomen Pankin ohjesäännön ( 365/25 ) 4, 6 ja 7 §, 11 §:n 1 momentin 2 ja 5 kohta, 30 §:n 1 momentti sekä 32 §, näistä 4 ja 30 §:n 1 momentti sellaisina kuin ne ovat 18 päivänä marraskuuta 1955 annetussa laissa (453/55), 6 § sellaisena kuin se on 29 päivänä kesäkuuta 1953 annetussa laissa (282/53) sekä 7 § sellaisena kuin se on 30 päivänä lokakuuta 1931 annetussa laissa (288/31), näin kuuluviksi:
4 §.
Pankin rahastot ovat:
kantarahasto, joka on saatettava kolmensadan miljoonan markan suuruiseksi ja siinä määrässä pysytettävä; sekä
vararahasto, jota on kartutettava, niin kuin jäljempänä tässä ohjesäännössä säädetään, ja johon ei saa lukea pankin kiinteistöjen ja kaluston eikä pankin omistamien osakkeiden arvoa.
6 §.
Pankin setelien liikkeessä oleva määrä saa nousta enintään viisisataa miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin pankin kultakassa ja pankin riidattomat saatavat sen ulkomaisilta asiamiehiltä yhteensä. Riidattomiin saataviin luetaan myös ulkomailla maksettavat ulkomaanrahan määräiset vekselit, ulkomaisissa pörsseissä noteeratut ulkomaanrahan määräiset obligaatiot, ulkomaanrahan määräiset erääntyneet obligaatiot ja korkoliput sekä ulkomaanraha.
Mikäli pankin liikkeessä olevien setelien määrä on 1 momentissa mainittujen varojen yhteenlaskettua määrää suurempi, tulee setelien katteena olla kotimaisia vekseleitä, joiden maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pitempää aikaa ja joiden maksamisesta on vastuussa ainakin kaksi vakavaraista henkilöä tai toiminimeä.
Liikkeessä oleviin seteleihin luetaan myös pankin Suomen rahan määräiset osoitukset ja muut vaadittaessa maksettavat sitoumukset samoin kuin myönnettyjen kassakreditiivien nostamattomat määrät.
Jos asianhaarat välttämättä vaativat, voidaan 1 momentissa mainittu enimmäismäärä pankkivaltuusmiesten esityksestä asetuksella korottaa määräajaksi enintään viiteensataankahdeksaankymmeneen miljoonaan markkaan.
Pankin kultavarat kirjataan arvoon, joka vastaa kultana ilmaistua markan kansainvälistä perusarvoa.
Pankin ulkomaanrahan määräiset varat, joista puhutaan 1 momentissa, kirjataan enintään niiden käypään arvoon tai hankintahintaan, milloin tämä on edellistä alempi, obligaatiot kuitenkin enintään nimellisarvoon.
7 §.
Kultakassana pidetään pankin täällä oleva sekä muualla pankin lukuun talletettuna tahi matkalla oleva kulta.
11 §.
Suomen Pankki:
ostaa ja myy kultaa ja muita jalometalleja;
myöntää muunkinlaista kuin vekseliluottoa, ottaen varteen, että sellaisen luoton kokonaismäärä ei saa ylittää pankin omia varoja; sekä
30 §.
Kunnes pankin kanta- ja vararahastot ovat yhteensä nousseet viiteensataan miljoonaan markkaan, on pankin vuosivoitosta ainakin puolet käytettävä vararahaston kartuttamiseen. Sen jälkeen on vähintään kolmannes vuosivoitosta siirrettävä vararahastoon. Sen osan voitosta, joka ei ole menevä pankin rahastojen kartuttamiseen, saattaa eduskunta määrätä yleisiin tarkoituksiin käytettäväksi.
32 §.
Pankkivaltuusmiestä ja johtokunnan jäsentä vastaan virkavirheestä tehdyt syytteet käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeus.
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1965.
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen.Vt. valtiovarainministeri Erkki Huurtamo.