Työntekijän eläkeasetus
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 183/1962
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
eSosiaaliministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) nojalla:
1§
Työnantajalla on oikeus sisällyttää itsensä. työntekijöitään varten työntekijäin eläkelain mukaisesti järjestämäänsä eläketurvaan ehdolla, että:
hänestä suoritettava vakuutusmaksu tai hänen etujaan vastaava eläkevastuu lasketaan ottamalla huomioon eläkelaitoksen vastuu työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti;
hän täyttää eläkelaitoksen asettamat ja eläketurvakeskuksen hyväksymät hänen terveydentilaansa koskevat vaatimukset;
eläkkeen perusteeksi määriteltävä palkka ei ylitä työnantajan yrityksessään tekemästä työstä saamaa kohtuullista ansiota; sekä
kohdassa 3 tarkoitettua palkkaa ei työnantajan täytettyä 50 vuotta ilman tosiasiallisissa olosuhteissa tapahtunutta muutosta tai muuta erityistä syytä minään vuotena koroteta enempää, kuin mitä yleisen palkkatason muutos edellyttää sosiaaliministeriön päätöksen mukaan.
Sovellettaessa työntekijäin eläkelain säännöksiä työnantajan itsellensä järjestämään eläketurvaan, on eläketurvasuhteesta voimassa, mitä työntekijäin eläkelaissa on työsuhteesta säädetty, lukuun ottamatta kuitenkaan sanotun lain 4 §:n 4 momentissa säädettyä 18 vuoden ikä- ja kuuden kuukauden aikarajoitusta.
2§
Toimintansa aloittaneen eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän katsotaan pysyvästi alittavan kaksikymmentä, jos niiden työntekijöiden lukumäärä, joiden työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, ei ole kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ollut vähintään kaksikymmentä, mikäli ei voida pitää todennäköisenä, että sanottujen työntekijöiden lukumäärä lähinnä seuraavan kuuden kuukauden aikana nousee vähintään sanottuun määrään.
3§
Työnantajan tulee ilmoittaa eläkelaitokselle tämän lomakkeita käyttäen:
työntekijäin eläkelain- alaisen työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä viipymättä, jollei eläkelaitoksen kanssa ole erityisestä määräajasta sovittu, tällöin kuitenkin niin, että kunkin kalenterivuosineljänneksen tiedot ilmoitetaan viimeistään sitä seuraavan kuukauden kuluessa;
kalenterivuoden päättyessä jatkuvat työntekijäin elelain alaiset työsuhteet seuraavan tammikuun loppuun mennessä tai, jos työntekijöiden lukumäärä on vähintään 20, helmikuun 15 päivään mennessä; sekä
kohdissa 1 ja 2 tarkoitettujen ilmoitusten yhteydessä eläketurvan hoitamista varten tarvittavat palkka-, palvelusaika- ja muut tiedot.
Eläkelaitos on velvollinen viipymättä ilmoittamaan eläketurvakeskukselle tämän määräämällä tavalla kaikki laitoksen välityksellä toimeenpannut eläketurvajärjestelyt sekä niihin sisältyvät työsuhteet samoin kuin näissä myöhemmin tapahtuvat muutokset. Eläkelaitoksen on myös annettava eläketurvakeskukselle muita eläketurvan järjestämistä koskevia tietoja, siten kuin eläketurvakeskus tarkemmin määrää.
4§
Eläkelaitos ja eläketurvakeskus ovat velvolliset pyydettäessä antamaan työntekijälle niiden hallussa olevat tiedot, jotka koskevat hänen vapaakirjaansa tai muutoin hänen eläkeoikeuttaan. Samoin on eläkelaitos velvollinen pyydettäessä antamaan työnantajalle ne eläketurvajärjestelyyn liittyvät tiedot, jotka ovat tarpeellisia yrityksen hoitoa ja kirjanpitoa varten.
5§
Henkilölle, jolle on järjestetty työntekijäin eläkelain mukainen eläketurva, antaa eläketurvakeskus hänen henkilöllisyytensä selvittämiseen tarvittavat tiedot sisältävän numeroidun työeläkekortin, jollei hänelle ole sitä jo aikaisemmin annettu. Jos työeläkekortti turmeltuu, häviää tai joutuu hukkaan, on siitä viipymättä uuden kortin saamiseksi ilmoitettava eläketurvakeskukselle. Ohjeet työeläkekortin antamista tai uusimista varten tarvittavasta selvityksestä antaa eläketurvakeskus.
Työeläkekortin numero on merkittävä tässä asetuksessa tarkoitettuihin ilmoituksiin ja eläkehakemuksiin, siten kuin eläketurvakeskus tarkemmin määrää.
6§
Eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika lasketaan täysinä kuukausina. Jokainen siihen kokonaan sisältyvä kalenterikuukausi lasketaan tällöin yhdeksi kuukaudeksi. Jos ensimmäinen tai viimeinen kuukausi tahi molemmat ovat vajaat, lasketaan ne yhteensä yhdeksi kuukaudeksi, mikäli alkamispäivämäärä on sama tai alempi kuin päättymispäivä määrä, mutta muutoin ne jätetään huomioonottamatta.
7§
Työntekijäin eläkelain 7 §:ssä tarkoitettu eläkkeen perusteena oleva palkka lasketaan, jollei sanotun pykälän 1 momentin toisesta lauseesta muuta johdu, käyttämällä perustana säännöllistä työansiota luettuna edellisen kalenterivuoden alusta tai, jos työsuhde on alkanut myöhemmin, työsuhteen alkamisesta. Tähän ansioon luetaan työssäolon ajalta sekä Vuosilomalta ja lain tahi työsopimuksen mukaisilta vapaapäiviltä maksettu palkka, mutta ei ylityöstä tai muusta sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä maksettua palkkaa eikä työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta. Eläkkeen perusteena oleva kuukausipalkka saadaan jakamalla sanottu ansio vastaavien työssäolo- ja vuosilomapäivien yhteismäärällä ja kertomalla osamäärä kahdellakymmenelläviidellä tai, jos työsopimuksen mukainen työviikko on kuutta päivää lyhyempi, vastaavasti pienemmällä luvulla.
Milloin työn korvaus on sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi yleisöltä tulevillapalvelurahoilla tai vapaaehtoisilla lahjoilla, otetaan niistä saatu tulo huomioon eläkkeen perusteena olevassa palkassa saman suuruisena kuin työntekijän edellisenä vuotena toimitetussa verotuksessa, jollei muuta luotettavaa selvitystä sen määrästä ole saatavissa.
Keskimääräistä kuukausiansiota laskettaessa otetaan luontoisedut huomioon sosiaaliministeriön tapaturmavakuutuslaissa säädetyn vuosityöansion laskemista varten vahvistamien raha-arvojen mukaisina.
Sosiaaliministeriö voi antaa tarkempia ohjeita eläkkeen perusteena olevan palkan laskemista varten.
8§
Työntekijän oikeus vastaiseen eläkkeeseen sellaisen työsuhteen perusteella, joka päättyy hänen olematta välittömästi oikeutettu eläkkeeseen, toteutetaan muodostamalla tätä etuutta vastaava vapaakirja.
Työntekijäin eläkelain mukaista vähimmäiseläketurvaa vastaavan vapaakirjan perusteella työntekijällä on oikeus vanhuuseläkkeeseen hänen täytettyään 65 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeeseen työntekijäin eläkelain 4 §:n 3 ja 4 momentin mukaisesti, ei kuitenkaan silloin, kun hänelle on myönnetty eläke työntekijäin eläkelain 6 §:n 3 momenttia tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §. n 1 momenttia soveltaen. Jos työntekijä myöhemmin menee uudelleen työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain alaiseen työsuhteeseen ja saa sen johdosta, uudelleen vapaakirjaa saamatta, eläkkeen muussa iässä tai muiden ehtojen mukaisesti tahi jos hän saa eläkkeen hänelle myönnetyn vapaaehtoisen jatkovakuutuksen perusteella, muunnetaan vapaakirjat näiden ehtojen mukaisiksi.
Työntekijäin eläkelain 11 §:n mukaisten lisäetujen osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä on säädetty edellä 1 ja 2 momentissa.
Vapaakirjan ehdot ja sen laskemista varten tarvittavat perusteet vahvistaa sosiaaliministeriö eläketurvakeskuksen esityksestä yhteisiksi kaikille eläkelaitoksille.
9§
Työntekijäin eläkelain 9 §:ssä tarkoitettua eläketurvan tarkistusta varten sosiaaliministeriö vahvistaa joka kalenterivuodeksi palkkaindeksiluvun käyttäen perusteena yleistä palkkatasoa edellisen vuoden syyskuussa. Kunkin kalenterivuoden indeksiluku on julkaistava ennen edellisen vuoden marraskuun 15 päivää.
10§
Eläkesäätiön vastuuvajauksen vakuudeksi otettavan maksuluottovakuutuksen on työnantaja velvollinen hakemaan ja kustantamaan, mikäli ei eläketurvakeskus erityisestä syystä ole antanut suostumustaan siihen, että tämän vakuutuksen ottaa eläkesäätiö. Samoin edellytyksin työnantaja on myös velvollinen hakemaan ja kustantamaan sijoitusluottovakuutuksen sen lainan vakuudeksi, jonka hän on saanut yrityksensä eläkesäätiöltä.
Jos työntekijäin eläkelain 19 §:ssä tarkoitettua maksua ei ole saatu perityksi ulosottotoimin eikä myöskään luottovakuutuksen antajan ehkä vaatimaa konkurssimenettelyä käyttäen, suoritetaan maksu luottovakuutuksen varoista.
11§
Eläkehakemus on tehtävä kirjallisesti eläketurvakeskuksen vahvistamalle lomakkeelle.
Hakemukseen on liitettävä eläkelaitoksen määräämä selvitys. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisemista varten eläkelaitokselle on myös toimitettava eläketurvakeskuksen vahvistamalle lomakkeelle laadittu lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen ja myös, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai parantolassa taikka jos siihen on muu erityinen syy, omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon. Jos eläkelaitos määrää hakijan käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana sen nimeämän lääkärin luona tai sen osoittamassa sairaalassa, on eläkelaitoksen korvattava tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset, joihin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaisesti suoritetusta matkasta.
12§
Eläkettä on haettava siltä eläkelaitokselta, jonka piiriin työntekijä viimeisen työsuhteensa perusteella kuului. Jos hakemus kuitenkin on jätetty muulle työntekijäin eläkelaissa tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulle eläkelaitokselle tai eläketurvakeskukselle tahi näiden sitä varten valtuuttamalle asiamiehelle, on hakemus toimitettava edelleen alussa mainitulle eläkelaitokselle. Hakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jolloin se on edellä sanotuin tavoin pantu vireille.
Eläkelaitos ratkaisee eläkehakemuksen myös siltä osin, kuin kysymyksessä on muissa eläkelaitoksissa järjestetty työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukainen eläketurva ja huolehtii koko eläkkeen maksamisesta. Muiden eläkelaitosten kustannettavan eläkeosuuden hyvittämisestä säädetään jäljempänä 16 §:ssä.
Eläkelaitoksen on tarpeelliset selvitykset saatuaan ratkaistava eläkehakemus viivytyksittä. Päätös on lähetettävä asianomaiselle postitse hänen ilmoittamallaan osoitteella tai toimitettava hänelle muulla tavalla todisteellisesti tiedoksi.
13§
Eläke maksetaan kuukausittain. Eläke, jonka määrä on pienempi kuin 3 000 markkaa kuukaudessa, saadaan kuitenkin maksaa neljännesvuosittain.
14§
Jos vanhuuseläkkeen määrä on pienempi kuin 1 000 markkaa kuukaudessa, eläkelaitoksella on oikeus työntekijän suostumuksella suorittaa eläke kertasuorituksena, joka lasketaan sosiaaliministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Työntekijällä, joka on saanut kertasuorituksen, ei sen jälkeen ole oikeutta eläkkeeseen niiden työsuhteiden perusteella, joiden nojalla suoritusta vastaava eläke olisi maksettu.
15§
Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus eläkkeen saamiseen kuolinpäivää seuraavan maksukauden alusta. Jos työkyvyttömyyseläke lakkautetaan työkyvyn palautumisen vuoksi tai jos eläke muusta syystä lakkautetaan tai sitä vähennetään, päättyy sen maksaminen tai suoritetaan vähennettyä eläkettä lähinnä seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä.
16§
Eläkelaitoksen on kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä toimitettava eläketurvakeskukselle tämän vahvistamalla lomakkeella tarpeelliset tiedot sen selvittämiseksi, miten eläkelaitosten keskinäinen vastuu edellisen kalenterivuoden aikana maksetuista eläkkeistä jakaantuu. Selvitettyään vastuun jakaantumisen eläketurvakeskus antaa siitä tiedon eläkelaitoksille. Eläkelaitoksen, joka selvityksen perusteella on muille eläkelaitoksille hyvitysvelvollinen, tulee suorittaa eläketurvakeskukselle selvityksen osoittama määräkuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan Kertyneet varat eläketurvakeskuksen on viipymättä toimitettava edelleen hyvitykseen oikeutetuille eläkelaitoksille.
Jollei eläkelaitos ole määräajassa toimittanut eläketurvakeskukselle 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, eläketurvakeskus on oikeutettu arvioimalla määrittelemään, miten eläkelaitosten keskinäinen vastuu jakaantuu tämän eläkelaitoksen osalle, ja asianmukaiset tiedot saatuaan toimeenpanemaan siitä aiheutuvat korjaukset seuraavan vastuunjaon selvityksen yhteydessä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilityksissä on saamisille ja veloille laskettava sosiaaliministeriön vahvistamien laskuperusteiden mukainen korko. Sosiaaliministeriöllä on valta antaa ohjeita koron laskemistavasta.
17§
Työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen eläketurvakeskuksen kustannusten korvaamiseksi on eläkelaitosten suoritettava eläketurvakeskukselle ennakkomaksu ja lopullinen maksu, joiden suuruus ja suoritusajat määrätään sosiaaliministeriön eläketurvakeskuksen esityksestä vahvistamissa perusteissa.
18§
Eläkelautakuntaan sosiaaliministeriö määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja vähintään seitsemän muuta jäsentä sekä viimeksi mainituille jäsenille kullekin henkilökohtaisen varamiehen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan, kuitenkin siten, että ensimmäisellä kerralla määrättävien puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten toimikausi kestää vuoden 1964 loppuun Heidän palkkionsa vahvistaa eläketurvakeskuksen esityksestä sosiaaliministeriö.
19§
Eläkelautakunnassa on tarpeellinen määrä esittelijöitä, joiden tulee olla tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita Esittelijän ottaa ja vapauttaa tehtävästään eläkelautakunta, joka myös päättää hänen palkkaeduistaan.
20§
Eläkelautakunta ratkaisee muutoksenhakuasiat viisijäsenisessä jaostossa, jonka puheenjohtajana toimii lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Jaoston kokoonpanossa voidaan jäsenten kesken noudattaa vuorojärjestystä. Lautakunta voi käsitellä ja ratkaista asioita pienemmänkin jäsenmäärän saapuvilla ollessa, mutta jolleivät kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä ole päätöksestä yksimielisiä, asia on siirrettävä viisijäsenisen jaoston kokoukseen Käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, tulee yhden saapuvilla olevaa jäsenen olla lääkäri.
Jos eläkelautakunnan ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, voi jaosto päättää tai lautakunnan puheenjohtaja määrätä asian käsiteltäväksi lautakunnan täysistunnossa. Täysistuntoa älköön pidettäkö, jos lautakunnan puheenjohtaja tai enemmän kuin neljä varsinaista jäsentä varapuheenjohtaja niihin luettuna ovat estyneinä. Täysistunnossa on myöskin käsiteltävä lautakunnan työjärjestystä, esittelijän ottamista tai vapauttamista tehtävästään sekä lautakunnan muuta hallintoa ja toimintaa koskevat asiat.
Asiat päätetään eläkelautakunnassa ja sen jaostossa esittelystä äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Lautakunnan toimituskirjat allekirjoittaa esittelijä.
Eläkelautakunnan jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaressa on tuomarin esteellisyydestä säädetty.
21§
Eläkelautakunnan palkkio- ja palkkakustannukset samoin kuin lautakunnan toiminnasta aiheutuvat muut menot suoritetaan eläketurvakeskuksen varoista.
22§
Työntekijäin eläkelain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetusta äänestyksestä työnantajan tulee vähintään kuukautta aikaisemmin tiedottaa työpaikalla ilmoitustaululle tai muuhun näkyvään paikkaan pantavalla ilmoituksella, jossa on mainittava työnantajan ehdotus, josta äänestys toimitetaan, sekä äänestystilaisuuden aika ja paikka.
Äänestys on, mikäli mahdollista, järjestettävä työajan ulkopuolella ja siten, että kaikki äänestämään oikeutetut voivat siihen osallistua. Työnantajan on sitä varten annettava käytettäväksi tarkoitukseen sopiva huoneisto. Jos äänestys käsittää useilla paikkakunnilla sijaitsevilla työpaikoilla työskenteleviä työntekijöitä, on jokaisella tällaisella paikkakunnalla järjestettävä eri äänestystilaisuus.
Äänestyksen toimittamisesta huolehtii toimikunta, jossa on yhtä monta työnantajan ja työntekijäin edustajaa. Työntekijäin edustajat toimikuntaan valitsee äänestämään oikeutettujen työntekijäin piiristä työntekijäin pääluottamusmies tai pääluottamusmiehet taikka, jollei sellaisia ole eivätkä äänestämään oikeutetut työntekijät voi edustajistaan sopia, eläketurvakeskus.
Äänestys on suoritettava suljetuin lipuin. Kullakin työntekijällä, jonka vakuutusmaksuun osallistumisesta on kysymys, on äänestyksessä yksi ääni. Työntekijäin katsotaan hyväksyneen työnantajan tekemän ehdotuksen, jos sen puolesta on äänestyksessä annettu enemmän kuin puolet äänistä.
Äänestyksen tuloksesta on työnantajalle ja eläketurvakeskukselle viipymättä toimitettava kirjallinen ilmoitus, jonka äänestyksestä huolehtineen toimikunnan kaikki jäsenet ovat allekirjoittaneet. Useilla paikkakunnilla toimitetuista äänestyksistä on annettava yhteinen ilmoitus.
23§
Jos eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen toimituskirja annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen aikaan saatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus siihen merkitä koneellisesti.
24§
Jokaiseen teollisuuslaitokseen ja työhuoneistoon on työnantajan toimesta pantava julki tiedonanto siitä, missä eläkelaitoksessa työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen työntekijäin eläkelain mukaisen eläketurvan. Muilla työmailla on mainittu tiedonanto pidettävä työnjohtajan luona nähtävänä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1962.
Helsingissä 23. päivänä helmikuuta 1962
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Mauno Jussila