530/2025

Valtiolla on erikseen säädettyjä lupa-, valvonta-, rekisteröinti-, toimeenpano-, ja ohjaustehtäviä sekä yleisen edun valvontaa varten Lupa- ja valvontavirasto, jäljempänä virasto . Virasto on valtakunnallinen ja monialainen valtion keskushallinnon viranomainen, joka turvaa alueilla vuorovaikutuksessa toimien perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista. Virasto toimii asiakaslähtöisesti, poikkihallinnollisesti ja moniammatillista asiantuntemusta hyödyntäen. Virasto kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalaan.

Viraston toimialueena on koko maa, jollei erikseen toisin säädetä.

Virasto hoitaa sille erikseen säädettyjä tehtäviä seuraavilla toimialoilla:

Virasto hoitaa myös muita erikseen sille säädettyjä tehtäviä.

Virasto jakautuu sille kuuluvien tehtävien hoitamista varten osastoihin. Virastolla voi olla myös osastojen ulkopuolisia toimintayksiköitä. Osastoilla ja osastojen ulkopuolisilla toimintayksiköillä voi olla niiden työjärjestyksessä määrättäviä toiminnallisia ja alueellisia yksiköitä.

Virastossa on seuraavat osastot:

Viraston työsuojeluosaston toiminnan ja tehtävien järjestämiseen sovelletaan, jollei tässä laissa toisin säädetä, työsuojeluhallinnosta annettua lakia (16/1993) . Työsuojeluosasto on riippumaton työsuojelun tehtäviä hoitaessaan. Ympäristöosasto on riippumaton lupa-, hakemus-, ilmoitus- ja valvontatehtäviä hoitaessaan. Mainittujen osastojen toiminta on järjestettävä siten, että riippumattomuus ja puolueettomuus näissä tehtävissä on turvattu, eikä niille saa antaa sellaisia muita tehtäviä, jotka voivat vaarantaa näiden tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja riippumattomuuden.

Ympäristöosastolla on yleisen edun valvontayksikkö, joka valvoo yleistä etua viraston ympäristöä koskevassa päätöksenteossa ja muutoksenhaussa siten kuin muualla laissa säädetään. Yksiköllä on yleisen edun valvontatehtävässään itsenäinen ratkaisuvalta. Yksikön toiminta on järjestettävä siten, että sen riippumattomuus ja puolueettomuus näissä tehtävissä on turvattu eikä yksikölle saa antaa sellaisia muita tehtäviä, jotka voivat vaarantaa näiden tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja riippumattomuuden.

Varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osastolla on ruotsinkielinen yksikkö. Yksikön sijoittumisesta, tehtävistä ja virkojen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Virastolla on sisäinen tarkastus.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista toimintayksiköistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Osastojen, toimintayksiköiden ja muiden yksiköiden pääasiallisista tehtävistä ja viraston muun organisaation perusteista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Tehtävien kuulumisesta osastoille, toimintayksiköille ja muille yksiköille voidaan määrätä tarkemmin viraston työjärjestyksellä.

Viraston päätoimipaikka on Tampereella ja toimipaikka Hämeenlinnassa. Lisäksi virastolla on vähintään yksi toimipaikka kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö-alueilla. Sen lisäksi virastolla voi olla muita työntekopaikkoja. Jos viraston toimintaa organisoidaan 1 momentissa tarkoitettuihin alueellisiin yksiköihin, tulee, jollei erityisistä syistä muuta johdu, niiden perustua maakuntajakoon ja aluejaotukset tulee pyrkiä sovittamaan yhteen muiden tehtävien hoidon kannalta keskeisten viranomaisten kanssa. Viraston toimintaa järjestettäessä on huolehdittava kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Viraston palveluiden saatavuuden järjestämisen ja yksiköiden ja toimintojen sijoittamisen tavoitteista säädetään valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetussa laissa (728/2021) . Viraston käyntiasiointipalvelut varmistetaan jokaisella sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella.

Virastoa johtaa pääjohtaja. Pääjohtaja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta valtiovarainministeriölle ja 9 §:ssä tarkoitetuille toimialaohjaaville ministeriöille.

Viraston osastoa johtaa pääjohtajan välittömässä alaisuudessa toimiva osastopäällikkö. Osastopäällikkö vastaa pääjohtajalle johtamansa osaston toiminnan tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta osana viraston tuloksellisuutta. Työsuojeluosaston osastopäällikkö vastaa sosiaali- ja terveysministeriölle osaston tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Työsuojeluosaston osastopäällikölle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää sosiaali- ja terveysministeriö.

Viraston toimintayksikköä johtaa toimintayksikön johtaja. Toimintayksikön johtaja vastaa pääjohtajalle johtamansa toimintayksikön toiminnan tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta osana viraston tuloksellisuutta.

Osastolla tai toimintayksikössä olevan yksikön päällikkö vastaa johtamansa yksikön toiminnan tuloksellisuudesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta osana osaston tai toimintayksikön ja viraston tuloksellisuutta.

Virastolla on johtoryhmä, joka tukee pääjohtajaa viraston tulostavoitteiden saavuttamisessa sekä toimintojen yhteensovittamisessa ja muussa viraston johtamisessa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii pääjohtaja. Johtoryhmän muusta kokoonpanosta ja tarkemmista tehtävistä määrätään viraston työjärjestyksessä.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, jotka eivät kuulu 4 §:n 2 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettujen osastojen ja 15 §:ssä tarkoitettujen lautakuntien ja toimielinten tehtäviin, jollei toisin säädetä. Pääjohtaja ratkaisee yleiselle osastolle ja toimintayksiköille kuuluvat asiat, jollei päätösvaltaa ole työjärjestyksellä määrätty muulle virkamiehelle.

Pääjohtaja voi ottaa ratkaistavakseen asian, jonka viraston virkamies saa viraston, yleisen osaston tai  toimintayksikön  työjärjestyksen  mukaan  ratkaista, lukuun ottamatta 4 §:n 2 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetuilla osastoilla ratkaistavia asioita.

Viraston 4 §:n 2 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetulle osastolle kuuluvat asiat ratkaisee osastopäällikkö tai muu virkamies sen mukaan kuin osaston työjärjestyksessä määrätään, jollei toisin säädetä. Osastopäällikkö voi ottaa ratkaistavakseen asian, jonka osaston virkamies saa osaston työjärjestyksen mukaan ratkaista, jollei toisin ole säädetty, lukuun ottamatta 4 §:n 4 momentissa tarkoitetussa yksikössä ratkaistavia asioita.

Ympäristöosaston osastopäällikkö ei voi ottaa ratkaistavakseen asioita, jotka koskevat hallintopakkoasioita, ilmoitusasioita tai luonnonsuojelulain (9/2023) mukaisia poikkeuslupia eikä eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetun lain (383/2009) soveltamisalaan kuuluvien vahinkojen korjaamista koskevia asioita.

Jos asia kuuluu kahdelle tai useammalle osastolle tai toimintayksikölle, asiat on valmisteltava yhdessä ja ratkaistava yhtä aikaa, jollei salassapitoa koskevista tai muista säännöksistä muuta johdu taikka siitä aiheudu haitallista viivytystä.

Virastolla on työjärjestys, jolla annetaan tarkemmat määräykset viraston organisaatiosta, hallinnon ja yhteisten toimintojen järjestämisestä, viraston toimipaikoista ja työntekopaikoista, viraston palveluiden saatavuuden perusteista sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta siltä osin kuin muualla laissa ei toisin säädetä taikka asiat eivät kuulu osaston tai toimintayksikön työjärjestyksellä määrättäviksi. Viraston työjärjestyksellä voidaan antaa määräyksiä pääjohtajan alaisuudessa toimivista yksiköistä. Niiden tehtäviksi voidaan määrätä tehtäviä, jotka eivät kuulu 4 §:n 2 momentin 1–5 kohdassa tarkoitetuille osastoille. Viraston työjärjestys julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Viraston osastojen ja toimintayksiköiden työjärjestyksissä voidaan antaa tarkempia määräyksiä niiden toiminnallisista ja alueellisista yksiköistä ja muusta sisäisestä organisaatiosta sekä niille kuuluvien 3 §:ssä tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta sekä virkamiesten tehtävistä ja sijoittautumisesta.

Viraston työjärjestyksestä päättää pääjohtaja. Osaston työjärjestyksestä päättää osastopäällikkö. Yleisen osaston ja toimintayksikön työjärjestyksestä päättää kuitenkin pääjohtaja. Ennen työjärjestyksestä päättämistä asia on käsiteltävä viraston johtoryhmässä.

Edellä säädetystä poiketen 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla yleisen edun valvontayksiköllä on sen päällikön päättämä työjärjestys, jolla voidaan antaa tarkempia määräyksiä yksikön tehtävien järjestämisestä, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta sekä virkamiesten tehtävistä ja sijoittautumisesta.

Viraston yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle, joka huolehtii myös viraston hallintoa ja muita yhteisiä toimintoja sekä muita viraston yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisia toimenpiteitä koskevasta ohjauksesta.

Viraston toimintaa ohjaavat omilla toimialoillaan oikeusministeriö, sisäministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö ( toimialaohjaava ministeriö ).

Viraston toimialaohjauksen menettelytavoista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Valtiovarainministeriö vastaa ohjauksen koordinoinnista ja yhteensovittamisesta sekä ohjaukseen sisältyvistä yhteisistä hallinnollisista tehtävistä.

Valtiovarainministeriö asettaa suunnittelun ja ohjauksen yhteensovittamiseksi neljäksi vuodeksi kerrallaan ohjausryhmän, jossa ovat edustettuina toimialaohjaavat ministeriöt. Ohjausryhmän tehtävänä on käsitellä kehys- ja talousarvio- sekä tulossopimus- ja tilinpäätöskannanottoasiat sekä muut strategiset linjaukset ja laajat kahta tai useampaa osastoa koskevat kehittämishankkeet. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä on seurata viraston alueellista vuorovaikutusta ja yhteistyötä, toimintojen sijoittumista ja palvelujen saatavuutta koko maan kattavasti.

Valtiovarainministeriö voi asettaa myös muita ryhmiä valmistelemaan ja linjaamaan toimialaohjaavien ministeriöiden yhteisiä kantoja ohjaukseen kuuluvissa asioissa. Ryhmissä voi olla edustus myös muista kuin toimialaohjaavista ministeriöistä.

Ohjauksen yhteensovittamista varten asetettavista ryhmistä sekä niiden tehtävistä ja menettelytavoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Viraston talousarvio- ja kehysehdotus, lisätalousarvioehdotusta ja täydentävää talousarvioehdotusta lukuun ottamatta, käsitellään ennen talousarvioehdotuksen lähettämistä valtiovarainministeriölle ja toimialaohjaaville ministeriölle 10 §:ssä tarkoitetussa ohjausryhmässä. Toimialaohjaava ministeriö voi ehdottaa valtiovarainministeriölle toimialaansa koskevia muutoksia talousarvio- ja kehysehdotukseen valtiovarainministeriön hallinnonalan ehdotuksen laatimista varten. Valtiovarainministeriön hallinnonalan talousarvio- ja kehysehdotuksen ja tämän jälkeen muiden talousarvioesityksen valmistelua varten laadittujen ehdotusten tulee sisältää tieto toimialaohjaavien ministeriöiden ehdotuksista muutoksiksi, jos niitä ei ole sisällytetty hallinnonalan ehdotuksiin. Muutoin talousarvio- ja kehysehdotuksen valmisteluun sovelletaan valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) ja sen nojalla annettuja muita säännöksiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa talousarvio- ja kehysehdotuksen valmistelusta työsuojelun toimialan osalta.

Toimialaohjaavat ministeriöt laativat virastolle tulossopimuksen yhteistyössä viraston kanssa.

Valtiovarainministeriö vastaa viraston tulostavoitteiden yhteensovittamisesta ja valmistelusta sekä tulosohjauksen yhteensovittamisesta.

Toimialaohjaavat ministeriöt vastaavat oman toimialansa osalta tulossopimuksen sisältöehdotusten tekemisestä valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriö vastaa viraston organisaatiota, hallintoa ja muita yhteisiä asioita koskevien ehdotusten tekemisestä. Toimialaohjaavan ministeriön vaatimuksesta tulossopimukseen tulee sisällyttää toimialaa koskeva erillinen osio. Sosiaali- ja terveysministeriö laatii työsuojelun toimialaa koskevan erillisen osion viraston tulossopimukseen.

Jos ministeriöt eivät pääse yksimielisyyteen eri toimialoja koskevista ehdotuksista, valtiovarainministeriön tulee sisällyttää toimialaohjaavan ministeriön ehdotus osaksi tulossopimusta.

Toimialaohjaavat ministeriöt laativat viraston tilinpäätöstä koskevan kannanoton. Valtiovarainministeriö vastaa toimialaohjaavien ministeriöiden kannanottoehdotusten yhteensovittamisesta ja tilinpäätöskannanoton valmistelusta. Valtiovarainministeriön tulee sisällyttää tilinpäätöskannanottoon toimialaa koskeva erillinen osio, jos toimialaohjaava ministeriö sitä vaatii tai jos ministeriöt eivät pääse yksimielisyyteen kannanoton sisällöstä eri toimialojen osalta.

Viraston tehtävänä on varautumisen alueellisen yhteistyön järjestäminen varautumisen yhteistyöalueilla. Varautumisen yhteistyöalueella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 35 §:ssä tarkoitettujen yhteistyöalueiden kanssa maantieteellisesti yhteneväisiä alueita.

Virasto vastaa varautumisen alueellisesta yhteistyöstä:

Viraston apuna toimii alueellisia valmiustoimikuntia, jotka virasto asettaa. Ne toimivat varautumisen alueellisen yhteistyön suunnittelussa, kehittämisessä ja seurannassa. Niiden asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Viranomainen ja julkista hallintotehtävää hoitava yksityinen saavat luovuttaa varautumisen alueelliseen yhteistyöhön osallistuessaan viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 5 ja 7–10 kohdassa säädetyn estämättä virastolle ja alueellisille valmiustoimikunnille niiden tässä laissa säädettyjen varautumisen alueellisten yhteistyötehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot.

Viraston varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin osaston tehtävänä on peruspalvelujen saatavuuden arviointi sekä valmiussuunnittelun tukeminen toimialallaan.

Sosiaali- ja terveysalan osastolla toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunta ja raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunta.

Sosiaali- ja terveysalan osaston yhteydessä toimivat itsenäiset adoptiolautakunta ja valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta.

Adoptiolautakunnasta säädetään adoptiolaissa (22/2012) . Valtakunnallisesta lääketieteellisestä tutkimuseettisestä toimikunnasta säädetään kliinisestä lääketutkimuksesta annetussa laissa (983/2021) ja sen erillisestä lääketieteellisen tutkimuksen eettisen arvioinnin muutoksenhakujaostosta lääketieteellisestä tutkimuksesta annetussa laissa (488/1999) .

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) viraston valvottaviksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden muutoin kuin heidän omista hakemuksistaan tapahtuvaa ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista ja menettämistä, ammatinharjoittamisluvan peruuttamista ja ammattihenkilön ammattinimikkeen käytön kieltämistä koskevat asiat sekä ammatinharjoittamisoikeuden, ammatinharjoittamisluvan ja ammattinimikkeen käyttöoikeuden takaisinsaamista ja kurinpitoa koskevat asiat. Raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunnassa käsitellään ja ratkaistaan raskauden keskeyttämisestä annetussa laissa (239/1970) ja steriloimislaissa (283/1970) viraston hoidettaviksi säädetyt raskauden keskeyttämistä ja steriloimista koskevat hakemusasiat.

Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnan ja raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunnan viraston sosiaali- ja terveysalan osaston esityksestä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenillä tulee olla vähintään yksi henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnassa esittelijöinä ja lautakunnan sihteereinä toimivat viraston sosiaali- ja terveysalan osaston määräämät virkamiehet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnassa on puheenjohtaja, jonka tulee olla viraston virkamies, ja tarpeellinen määrä muita jäseniä. Yhden jäsenistä tulee edustaa lääketieteellistä, yhden oikeustieteellistä ja yhden sosiaalihuollon asiantuntemusta. Lisäksi lautakunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemus kustakin ammattialasta, jonka harjoittajia koskevia asioita lautakunnassa käsitellään. Lautakunta ratkaisee asiat puheenjohtajan ja vähintään neljän jäsenen kokoonpanossa. Asia ratkaistaessa jäsenistä yhden tulee edustaa lääketieteellistä, yhden oikeustieteellistä ja yhden sosiaalihuollon asiantuntemusta sekä yhden sitä ammattialaa, jonka harjoittamista koskeva asia kulloinkin on käsiteltävänä.

Raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunnassa on puheenjohtaja, jonka tulee olla viraston virkamies, ja kolme muuta jäsentä. Yhden jäsenistä tulee edustaa oikeustieteellistä, yhden lääketieteellistä ja yhden sosiaalihuollon asiantuntemusta. Lautakunta on päätösvaltainen täysilukuisena. Lautakunnan on tarvittaessa kuultava psykiatrian, synnytysopin ja perinnöllisyyslääketieteen asiantuntijoita.

Lautakuntien ja toimielinten jäsenillä on oikeus kohtuulliseen palkkioon ja matkakustannusten korvaukseen. Jollei muualla toisin säädetä, valtiovarainministeriö vahvistaa palkkioiden perusteet. Perusteiden vahvistamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Edellä 15 §:ssä tarkoitetut lautakunnat voivat päättää ja muutoin käsitellä niille kuuluvia asioita osittain tai kokonaan sähköisessä toimintaympäristössä järjestetyssä kokouksessa. Sähköisessä kokouksessa lautakunnan on huolehdittava tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisten saatavissa.

Sähköisen kokouksen edellytyksenä on, että kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri voivat luotettavasti todentaa kokoukseen osallistuvat ja että kokoukseen osallistuva voi seurata kokouksen kulkua ja osallistua asioiden käsittelyyn.

Valtioneuvosto nimittää viraston pääjohtajan valtiovarainministeriön esityksestä.

Valtioneuvosto nimittää osastopäällikön sen ministeriön esityksestä, jonka toimialaan osaston tehtävät pääasiallisesti kuuluvat. Esityksen tekevän ministeriön on kuultava ennen päätöksentekoa viraston pääjohtajaa ja muita ministeriöitä, joiden toimialaan osaston tehtävät kuuluvat. Osastopäälliköt, lukuun ottamatta työsuojeluosaston osastopäällikköä, nimitetään valtion virkamieslain (750/1994) 9 a §:n 1 momentissa tarkoitetuksi määräajaksi. Osastopäällikön viran erityisinä kelpoisuusvaatimuksina ovat valtion virkamieslain 8 §:n 2 momentissa säädetyt erityiset kelpoisuusvaatimukset. Esityksen tekevän ministeriön on pyydettävä valtiovarainministeriöltä lausunto osastopäällikön palkkauksesta ennen nimittämistä.

Osastopäällikön nimikkeestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Viraston pääjohtaja nimittää osastopäälliköiden välittömässä alaisuudessa toimivien 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen yksiköiden päälliköt osastopäällikön tai hänen määräämänsä esittelystä. Osastopäällikön välittömässä alaisuudessa toimivan yksikön päällikön viran erityisinä kelpoisuusvaatimuksina ovat ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Osastopäällikkö nimittää johtamansa osaston muut virkamiehet ja ottaa palvelukseen muun henkilöstön, lukuun ottamatta yleistä osastoa, jonka virkamiehet nimittää ja muun henkilöstön palvelukseen ottaa pääjohtaja. Työsuojeluosaston osastopäällikkö nimittää johtamansa osaston yksikön päälliköt ja muut virkamiehet sekä ottaa palvelukseen muun henkilöstön.

Viraston työjärjestyksessä voidaan määrätä viraston muun virkamiehen ratkaistavaksi pääjohtajan nimitystoimivaltaan kuuluva virkamiehen nimittämistä tai muun henkilöstön palvelukseen ottamista koskeva asia, lukuun ottamatta osastopäällikön välittömässä alaisuudessa toimivan yksikön päällikön virkaan nimittämistä. Osaston työjärjestyksessä voidaan määrätä viraston muun virkamiehen ratkaistavaksi osastopäällikön nimitystoimivaltaan kuuluva virkamiehen nimittämistä tai muun henkilöstön palvelukseen ottamista koskeva asia, lukuun ottamatta työjärjestyksen määräyksen perusteella nimitystoimivaltaa käyttävän suorassa alaisuudessa toimivan virkamiehen virkaan nimittämistä taikka nimittämistä virkaan, jonka tehtäviin kuuluu henkilöjohtamista.

Yksikön päällikön viran erityisistä lisäkelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Viraston pääjohtaja nimittää toimintayksikön johtajan virkaan. Toimintayksikön johtaja nimitetään virkaan viiden vuoden määräajaksi, jollei erityisestä syystä ole perustetta määrätä tätä lyhyemmäksi määräajaksi. Toimintayksikön johtajan viran erityisinä kelpoisuusvaatimuksina ovat ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Pääjohtaja nimittää toimintayksikön muut virkamiehet ja ottaa palvelukseen muun henkilöstön. Viraston työjärjestyksessä voidaan määrätä viraston muun virkamiehen ratkaistavaksi pääjohtajan nimitystoimivaltaan kuuluva toimintayksikön virkamiehen nimittämistä tai muun henkilöstön palvelukseen ottamista koskeva asia, lukuun ottamatta työjärjestyksen määräyksen perusteella nimitystoimivaltaa käyttävän suorassa alaisuudessa toimivan virkamiehen virkaan nimittämistä taikka nimittämistä virkaan, jonka tehtäviin kuuluu henkilöjohtamista.

Viraston muiden virkojen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista ja nimikkeistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Pääjohtaja nimittää osastoon tai toimintayksikköön kuulumattomat virkamiehet ja ottaa palvelukseen muun henkilöstön, jollei viraston työjärjestyksessä toisin määrätä.

Hallintokantelusta säädetään hallintolain (434/2003) 8 a luvussa . Viraston tai sen virkamiehen toiminnasta virastolle tehdyn hallintokantelun ratkaisee pääjohtaja. Viraston työjärjestyksessä voidaan määrätä, että viraston osaston tai toimintayksikön tai sen virkamiehen toiminnasta tehdyn hallintokantelun ratkaisee kuitenkin kyseisen osaston osastopäällikkö tai toimintayksikön johtaja. Osastopäällikön tai toimintayksikön johtajan toimista tehdyn hallintokantelun ratkaisee kuitenkin pääjohtaja. Pääjohtajan toimista virastolle tehdyn hallintokantelun ratkaisee valtiovarainministeriö.

Työsuojeluosaston tai sen virkamiehen toiminnasta virastolle tehdyn hallintokantelun ratkaisee työsuojeluosaston osastopäällikkö. Työsuojeluosaston osastopäälliköstä virastolle tehdyn hallintokantelun ratkaisee sosiaali- ja terveysministeriö.

Virastosta tai sen virkamiehen toiminnasta ministeriölle tehdyn hallintokantelun käsittelee ja ratkaisee se ministeriö, jonka toimialaan kuuluvasta asiasta hallintokantelussa on kyse. Ministeriö voi siirtää sille tehdyn muun kuin viraston pääjohtajan tai työsuojeluosaston osastopäällikön toimia koskevan hallintokantelun viraston käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Edellä säädetystä poiketen 4 §:n 4 momentissa tarkoitetun yleisen edun valvontayksikön tai sen virkamiehen toiminnasta virastolle tehdyn hallintokantelun ratkaisee se ministeriö, jonka toimialaan kuuluvasta asiasta hallintokantelussa on kyse.

Virasto voi nimetä enintään neljän vuoden määräajaksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (817/2015) , terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) ja sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetussa laissa (741/2023) sille säädettyjen lupa-, rekisteröinti-, ohjaus- ja valvontatehtävien hoitamiseksi tarpeellista asiantuntemusta edustavia ulkopuolisia asiantuntijoita ja lisäksi tehdä hallintolain 3 §:ssä tarkoitettuja hallintosopimuksia yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa. Nimetyt pysyvät asiantuntijat ja hallintosopimuksen nojalla muut ulkopuoliset asiantuntijat ovat velvollisia antamaan virastolle asiantuntijalausuntoja. Ulkopuolisen asiantuntijan tulee olla tunnetusti taitava ja kokenut henkilö, jolla on tehtävien kannalta merkityksellistä tieteellistä asiantuntemusta tai muuta asiantuntemusta.

Ulkopuolisen asiantuntijan osallistumisesta tarkastuksiin ja muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin säädetään erikseen.

Virasto voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa 1 momentissa tarkoitetuille ulkopuolisille asiantuntijoille heidän mainitussa momentissa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi välttämättömiä tietoja. Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiantuntijatehtävien suorittajat toimivat viraston valvonnassa ja henkilötietojen käsittelijöinä viraston lukuun.

Asiantuntijana toimivaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen hoitaessa asiantuntijan tehtävää. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974) .

Ulkopuolisilla asiantuntijoilla on oikeus kohtuulliseen palkkioon ja matkakustannuksien korvaukseen, joiden perusteet valtiovarainministeriö vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon saatuaan.

Virasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa toimialaansa kuuluvissa asioissa sekä muualla kuin Ahvenanmaan maakunnassa myös sellaisissa asioissa, joissa toimivaltaista viranomaista ei ole laissa erikseen säädetty, jollei toimialaohjaavan ministeriön edustaja sitä tee.

Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo työsuojelua koskevien säännösten noudattamista virastossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi 1 momentissa tarkoitetun valvonnan toteuttamiseksi määrätä viraston työsuojeluosaston tarkastajan suorittamaan valvonta- ja tarkastustehtävän virastossa. Valvonta- ja tarkastustehtäviin määrättyyn viraston tarkastajaan ei sovelleta hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohtaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on riippumaton 1 momentin mukaista valvontatehtävää hoitaessaan.

Mitä muualla laissa säädetään viraston tehtävistä työsuojeluviranomaisena, sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriöön tilanteissa, joissa virasto on asiassa asianosaisena tai joka muuten koskee virastoa itseään.

Virasto voi hallintolain 3 §:ssä tarkoitetulla hallintosopimuksella siirtää viraston tämän lain 3 §:n mukaisiin tehtäviin liittyvän asianhallinnan avustavan tehtävän sellaiselle yksityiselle taholle, jolla on riittävät tekniset edellytykset sekä riittävä osaaminen tällaisen tehtävän hoitamiseksi. Avustavia tehtäviä ovat virastolle annettavien ilmoitusten ja muiden asiakirjojen vastaanotto, lajittelu sekä asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen tallentaminen sähköisiä menetelmiä käyttäen asianhallinnan työjonoon. Avustavien tehtävien suorittajat toimivat viraston valvonnassa ja henkilötietojen käsittelijöinä viraston lukuun.

Julkisen hallinnon yhteisistä sähköisistä tukipalveluista säädetään hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetussa laissa (571/2016) .

Avustavia tehtäviä hoitavaan sovelletaan hänen hoitaessaan näitä tehtäviä rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa.

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus voi sopimuksen perusteella tuottaa virastolle tietojärjestelmäpalveluja ja hoitaa palvelujen digitalisaatiota edistäviä tehtäviä sekä tuottaa virastolle asiakirjojen ja tietoaineistojen käsittely- ja arkistointipalveluja.

Virasto voi tuottaa sopimuksen perusteella elinvoimakeskuksille asiakaspalveluja ja hallintolain 8 §:ssä tarkoitettua neuvontaa ympäristöalan tehtävissä.

Valtion viranomaisten suoritteiden maksullisuuden ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista sekä maksujen muista perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992) .

Viraston suoritteiden maksuista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan suoritteiden maksuista säädetään kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Viraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) .

Viraston velvollisuudesta antaa muille viranomaisille virka-apua ja oikeudesta saada sitä niiltä säädetään erikseen.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.

Tällä lailla kumotaan aluehallintovirastoista annettu laki (896/2009) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annettu laki (669/2008) .

Muussa laissa tai asetuksessa olevalla viittauksella aluehallintovirastoon, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen tarkoitetaan tämän lain tultua voimaan virastoa, jos viittauksessa tarkoitetut tehtävät liittyvät tämän lain 3 §:ssä tarkoitettuihin tai muualla laissa virastolle säädettyihin tehtäviin. Muussa laissa tai asetuksessa lääninhallitukselle, alueelliselle ympäristökeskukselle, ympäristölupavirastolle taikka työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle tai työsuojeluviranomaiselle hoidettavaksi säädetty tämän lain 3 §:ssä tarkoitettu tehtävä kuuluu virastolle.

Jollei muualla laissa toisin säädetä aluehallintovirastojen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät tämän lain tullessa voimaan virastolle.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueilta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kehittämis- ja hallintokeskuksesta virastoon siirtyvien tehtävien hoitamisen edellyttämät vireillä olevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset samoin kuin niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä käyttöomaisuus ja irtaimisto siirtyvät tämän lain tullessa voimaan virastolle.

Virastolle siirtyvät 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tämän lain voimaantuloon mennessä muodostuneet arkistot, rekisterit ja tietoaineistot, ellei niitä koskevista vastuista ja velvollisuuksista tämän tai muun lain nojalla erikseen säädetä tai muuta sovita.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut sopimukset ja sitoumukset siirtyvät virastolle kuitenkin vain, jollei niiden sisällöstä muuta johdu.

Virkamiesten asemasta säädetään valtion virkamieslain 5 a–5 c §:ssä. Mainittuja pykäliä sovelletaan myös työsopimussuhteisten työntekijöiden asemaan.

Valtiovarainministeriö voi ennen tämän lain voimaantuloa perustaa ministeriöön viraston pääjohtajan viran muutosylijohtajan nimikkeellä ja yleisen osaston osastopäällikön viran muutosjohtajan nimikkeellä. Nämä virat siirtyvät virastoon tämän lain tullessa voimaan. Valtiovarainministeriö voi lisäksi tarvittaessa ennen tämän lain voimaantuloa perustaa viraston toiminnan käynnistämisen kannalta välttämättömät virat, jotka siirtyvät virastoon tämän lain tullessa voimaan ja nimittää virkamiehet virkoihin niitä ensimmäisen kerran täytettäessä. Toimialaohjaava ministeriö, jonka toimialaan osaston tehtävät pääasiallisesti kuuluvat, voi perustaa ministeriöön viraston osastopäällikön viran muutosjohtajan nimikkeellä. Virat siirtyvät virastoon tämän lain tullessa voimaan. Ministeriöön perustetun muutosylijohtajan viran nimike muuttuu pääjohtajaksi ja muutosjohtajan viran nimike muuttuu osastopäälliköksi virkojen siirryttyä virastoon.

Edellä 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ministeriöön perustettuun virkaan tai virkasuhteeseen nimitetty muutosylijohtaja ja muutosjohtaja voivat ennen tämän lain voimaantuloa ratkaista viraston käynnistämisen kannalta välttämättömät asiat. Myös valtiovarainministeriö ja viraston osastoa toimialaohjaava ministeriö, jonka toimialaan osaston tehtävät pääasiallisesti kuuluvat, voivat ratkaista viraston käynnistämisen kannalta välttämättömät asiat ennen kuin 2 momentissa tarkoitetut virat tai virkasuhteet on täytetty. Jos muutosylijohtaja tai muutosjohtaja ovat esteellisiä ratkaisemaan viraston käynnistämisen kannalta välttämättömät asiat ja nimitykset, ratkaisee muutosylijohtajalle kuuluvat asiat valtiovarainministeriö ja muutosjohtajalle kuuluvat asiat toimialaohjaava ministeriö, jonka toimialaan osaston tehtävät pääasiallisesti kuuluvat. Päätökset katsotaan viraston tekemiksi ja niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät tämän lain tullessa voimaan virastolle. Valtiovarainministeriö ja viraston osastoa toimialaohjaava ministeriö, jonka toimialaan osaston tehtävät pääasiallisesti kuuluvat, voivat ennen tämän lain voimaantuloa 19 §:n 1 momentista, lukuun ottamatta viran erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, ja hallintolain 45 §:stä poiketen määrätä viraston osaston yksikön päälliköt tehtävään lain voimaantulosta lukien enintään yhdeksi vuodeksi, mutta kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes virasto on lain voimaantulon jälkeen täyttänyt yksikön päällikön virat. Valtiovarainministeriö voi ennen lain voimaantuloa 20 §:stä, lukuun ottamatta viran erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, ja hallintolain 45 §:stä poiketen määrätä toimintayksikön johtajan tehtävään lain voimaantulosta lukien enintään yhdeksi vuodeksi, mutta kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes toimintayksikön johtajan virka on täytetty. Valtiovarainministeriö ja viraston osastoa toimialaohjaava ministeriö, jonka toimialaan osaston tehtävät pääasiallisesti kuuluvat, voivat ennen tämän lain voimaantuloa hallintolain 45 §:stä poiketen määrätä yksikön päällikön alaisuudessa toimivan päällikön tehtävään lain voimaantulosta lukien enintään yhdeksi vuodeksi, mutta kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes tehtävä on täytetty. Yksikön päällikön ja toimintayksikön johtajan sekä ryhmän päällikön tehtävään määrääminen edellyttää virkamiehen suostumusta. Lain voimaan tullessa vireillä oleva ministeriön vireille panema viraston viran tai tehtävän täyttämistä koskeva asia tai muu viraston toiminnan käynnistämisen kannalta välttämätön asia siirtyy tämän lain voimaan tullessa viraston käsiteltäväksi. Virasto voi täyttää yksikön päällikön virat tämän lain voimaantulon jälkeen ensimmäisen kerran valtion virkamieslain 5 c §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Määräajaksi täytettyyn virkaan nimitetty virkamies ja kyseinen virka siirtyvät virastoon johon viran tehtävät siirtyvät määräaikaisuuden keston ajaksi. Siirrettävän viran nimike ja tehtävät muutetaan vastaanottavan viraston tarpeita vastaaviksi ja määräaikaiseksi virkasuhteeksi uudelleenjärjestelyn toteutumishetkellä. Viran ja virkasuhteen tehtäviä voidaan muuttaa myös olennaisesti. Toimivalta edellä tarkoitetun viran ja tehtävien muuttamiseen on sillä virastolla, jonne määräajaksi täytettyyn virkaan nimitetty virkamies siirretään uudelleenjärjestelyn toteuttamishetkellä.

Päätökseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, haetaan muutosta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Tämän lain voimaan tullessa tuomioistuimessa vireillä olevien asioiden käsittelyyn muutoksenhaussa sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos tuomioistuin kumoaa päätöksen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain mukaisesti.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun valtioneuvoston asetuksen (676/2008) 4 §:n 1 momentin nojalla asetetut ammattihenkilöiden valvontalautakunta ja raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden lautakunta voivat jatkaa toimikautensa loppuun lain voimaan tullessa voimassa olleella kokoonpanolla. Myös adoptiolautakunta ja Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta voivat jatkaa toimikautensa loppuun lain voimaan tullessa voimassa olleella kokoonpanolla.

Viraston sosiaali- ja terveysalan osaston sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontatehtävissä sovelletaan kumotun Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain 6 §:ää sellaisena kuin se on laeissa 292/2018 ja 593/2022.

Viraston toimintaan sovelletaan tämän lain 30 §:ssä säädetystä poiketen kumotun aluehallintovirastoista annetun lain 19 §:ää virka-avusta.

Tämä pykälä on voimassa 31 päivään joulukuuta 2028.

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus on 27 §:ssä säädetystä poiketen velvollinen tuottamaan virastolle mainitussa pykälässä tarkoitettuja ja muita välttämättömiä palveluja, joita se on tuottanut lain voimaan tullessa aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueille virastoon siirtyvien tehtävien osalta. Tätä momenttia sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2028 saakka, jonka jälkeen palvelujen tuottamiseen sovelletaan, mitä 27 §:ssä on säädetty.