Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta
Säädösversio on vanhentunut ja arkistoitu historiallisista syistä. Siirry ajantasaiseen versioon.
- Asiasanat
- Valtioneuvoston kanslia
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Hallinnonala
- Valtioneuvoston kanslia
- Antopäivä
- Julkaisupäivä
- Voimaantulo
- Huomautus
- muutt. 1 § ja 9 §:ää
- Suomen säädöskokoelman alkuperäinen säädös
- SDK 393/2007
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) nojalla:
1 § (25.8.2016/748)
Valtioneuvoston kanslian tehtävät
Valtioneuvoston kanslian tehtäviä ovat:
hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittaminen;
hallitusohjelman toimeenpanon seuranta;
hallituksen vuosikertomus;
hallituksen vaihdokseen ja työskentelyyn liittyvät toimenpiteet;
Euroopan unionissa päätettävien eri ministeriöissä käsiteltävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen;
Euroopan unionin perussopimuksen muuttamista koskevat asiat yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa;
Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevien asioiden sekä Euroopan unionissa käsiteltäviä valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevien asioiden yhteensovittaminen;
Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;
Euroopan komissiota, unionin tuomioistuinta, Euroopan tilintarkastustuomioistuinta sekä unionin yleistä tuomioistuinta, Euroopan keskuspankin johtokuntaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa koskevat nimitysasiat;
tulevaisuus- ja muu yhteiskuntapoliittinen suunnittelu;
valtioneuvoston yhteinen viestintä ja ministeriöiden ulkoisen viestinnän yhteensovittaminen sekä valtionhallinnon ulkoisen viestinnän yleinen kehittäminen ja yhteensovittaminen;
eduskunnan ja hallituksen välinen virallinen kirjeenvaihto, kirjalliset kysymykset, kyselytunnit sekä muut hallituksen ja eduskunnan väliset yhteydet;
valtioneuvoston organisointi ja päätöksentekomenettelyt;
tasavallan presidentin annettavaksi säädetyt arvonimet;
tasavallan presidentin kansliaa koskevat valtioneuvostossa käsiteltävät asiat;
oikeuskanslerinviraston taloushallinto;
puoluetukien myöntäminen;
tulopolitiikan valmistelu;
talousneuvoston sihteeristötehtävät;
valtion yleisen omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen valmistelu ja täytäntöönpano, ministeriön alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus sekä eri ministeriöiden omistajaohjauksen käytäntöjen yhteensovittaminen ja ministeriöiden välisen yhteistyön koordinointi;
taloudellisten ulkosuhteiden valmistelun ja suunnittelun yhteensovittaminen;
valtioneuvoston yhteisen tilannekuvan kokoaminen ja häiriötilanteiden hallinnan yleinen yhteensovittaminen sekä valtioneuvoston yhteinen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautuminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen turvallisuuden ohjaus ja yhteensovittaminen sekä turvallisuuspalvelut;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen henkilöstösuunnittelun ja henkilöstön haku- ja nimittämismenettelyjen ohjaus ja yhteensovittaminen sekä muut yhteisen henkilöstöhallinnon tehtävät;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteinen henkilöstön kehittäminen ja sen ohjaus ja yhteensovittaminen sekä yhteisten koulutusten järjestäminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen hyvän tiedonhallintatavan ja kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, ohjaus ja yhteensovittaminen;
valtioneuvoston ja ministeriöiden arkistonmuodostukseen liittyvä asiakirjojen rekisteröinti, arkistointi ja seulonta ja muut arkistomuodostajan tehtävät;
toimiminen ministeriöiden lukuun asiakirjahallinnon tehtävissä ja hyvän tiedonhallintatavan edellyttämissä toimenpiteissä, mukaan lukien Euroopan unionia ja kansainvälisiä asioita koskeva tiedonhallinta sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden hanketietojen hallinta;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen tietoturvallisuuden ohjaus ja yhteensovittaminen sekä yhteiseen tieto- ja viestintätekniikkaan ja yhteisiin tietojärjestelmiin kuuluvan tietoturvallisuuden hallinta;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen ja tietojärjestelmien hallinta ja kehittäminen;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden kotimaan toimitilojen ja edustustilojen tilahallinto sekä niihin liittyvät palvelut;
valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisiin palveluihin kuuluvat kirjaamopalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, julkaisutuotanto, säädöskääntäminen kansalliskielille ja muut käännös- ja kielipalvelut sekä virasto- ja kuljetuspalvelut;
kestävän kehityksen kansallisen toimeenpanon yhteensovittaminen;
tehtävät, jotka eivät kuulu muille ministeriöille.
2 § (12.1.2017/21)Valtioneuvoston kanslian alaiset valtio-omisteiset yhtiöt
Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat yhtiöt:
Altia Oyj, Arctia Oy, Boreal Kasvinjalostus Oy, Finavia Oyj, Finnair Oyj, Finnpilot Pilotage Oy, Fortum Oyj, Gasonia Oy, Gasum Oy, Governia Oy, Kemijoki Oy, Leijona Catering Oy, Meritaito Oy, Motiva Oy, Neste Oyj, Nordic Morning Oyj, Patria Oyj, Peli-integrointiyhtiö FRV Oy, Posti Group Oyj, Raskone Oy, Solidium Oy, Suomen Erillisverkot Oy, Suomen Ilmailuopisto Oy, Suomen Lauttaliikenne Oy, Suomen Rahapaja Oy, Suomen Siemenperunakeskus Oy, Suomen Viljava Oy, Tapio Oy, Valtion kehitysyhtiö Vake Oy, Vapo Oy, Veikkaus Oy sekä VR-Yhtymä Oy.
3 § (16.5.2012/243)Valtioneuvoston kanslian organisaatio
Pääministeri on valtioneuvoston kanslian päällikkö.
Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri johtaa kanslian toimintaa alivaltiosihteerin avustamana. Alivaltiosihteeri johtaa, valvoo ja kehittää kanslian osastojen, yksiköiden ja virkamiesten toimintaa siten kuin 13 §:ssä säädetään ja suorittaa ne tehtävät, jotka pääministeri ja kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri toimialansa asioissa osoittavat.
Valtioneuvoston kansliassa on seuraavat osastot:
EU-asioiden osasto;
omistajaohjausosasto;
strategiaosasto;
valtioneuvoston hallintoyksikkö;
viestintäosasto.
Kansliassa on lisäksi osastoihin kuulumattomia yksiköitä. Näistä ja osastoihin kuuluvista toimialoista ja yksiköistä säädetään työjärjestyksessä. (12.2.2015/134)
4 §Ratkaisuvallan käyttö
Kansliassa päätettävät asiat ratkaisee pääministeri tai valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri toimialansa osalta. Kanslian virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin kanslian työjärjestyksessä säädetään.
Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri, alivaltiosihteeri, osastopäällikkö, toimialajohtajana toimiva virkamies tai yksikön päällikkönä toimiva virkamies voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa virkamies muutoin saisi ratkaista. (12.2.2015/134)
3 momentti on kumottu A:lla 30.8.2018/773 .
5 §Valtioneuvoston kanslian työjärjestys
Valtioneuvoston kanslian työjärjestyksessä säädetään tarkemmin kanslian johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta kansliassa sekä päätösvallan siirtämisestä kanslian virkamiesten ratkaistavaksi.
6 § (16.5.2012/243)Valtioneuvoston kanslian virkamiehet
Valtioneuvoston kansliassa on pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri sekä alivaltiosihteeri. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Lisäksi kansliassa on muita virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.
Kansliassa on pääministeriä avustavia määräaikaisia virkamiehiä.
Valtioneuvoston turvallisuusjohtajan tehtävää hoitaa tehtävään määrätty virkamies. Tehtävää voi myös hoitaa pääministerin pyynnöstä muun ministeriön tai puolustusvoimien tehtävään määräämä tai komentama virkamies. Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja toimii ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen puheenjohtajana ja valmiuspäällikkökokouksen sihteeristö toimii tässä tehtävässä hänen ohjauksessaan. (12.2.2015/134)
Alivaltiosihteeri päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, virkojen sekä määräaikaisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta sekä toimialajohtajan, yksikön päällikön, ryhmäpäällikön ja turvallisuusjohtajan tehtävään määräämisestä. (12.2.2015/134)
7 § (16.5.2012/243)Arvonimet
Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. EU-asioiden osaston osastopäälliköllä on kuitenkin EU-asioiden valtiosihteerin arvonimi ja apulaisosastopäälliköllä EU-asioiden alivaltiosihteerin arvonimi sekä viestintäosaston osastopäälliköllä on valtioneuvoston viestintäjohtajan arvonimi.
8 § (16.5.2012/243)Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:
alivaltiosihteerillä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
apulaisosastopäälliköllä sekä toimialajohtajaksi ja yksikön päälliköksi määrätyllä virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito sekä lisäksi ruotsin kielen yksikön päälliköksi määrätyllä virkamiehellä suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito;
hallitusneuvoksella, lainsäädäntöneuvokselle ja hallitussihteerillä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
valtioneuvoston turvallisuusjohtajan tehtävään määrätyllä virkamiehellä, neuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;
käännöstoimistossa käännöstyötä tekevällä virkamiehellä korkeakoulututkinto tai diplomikielenkääntäjän tutkinto.
Lisäksi siltä, joka erityisesti tekee ja tarkastaa käännöksiä kansalliskielille edellytetään suomen ja ruotsin kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa.
9 §Virkamiesten nimittämistoimivalta
Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, johtajan, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, finanssineuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, ohjelmaneuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään. (16.5.2012/243)
Pääministeri nimittää 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut pääministeriä avustavat virkamiehet enintään toimikaudekseen.
Pääministeri nimittää ministerin erityisavustajan asianomaisen ministerin esityksestä tämän toimikauden ajaksi. Erityisavustajat kuuluvat muutoin sijoitusministeriönsä henkilökuntaan.
Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa kanslia.
10 §Virkavapaus
Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kanslia.
11 § (16.5.2012/243)Pääministerin valtiosihteerin tehtävät
Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on pääministerin lähimpänä apuna:
edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista;
johtaa pääministerin apuna asioiden valmistelua;
huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa ja toimia ministeriöiden kansliapäälliköiden kokousten puheenjohtajana;
käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa;
johtaa pääministerin avuksi määrättyjä virkamiehiä; sekä
johtaa valtioneuvoston kansliaa alivaltiosihteerin avustamana.
12 § (16.5.2012/243)Ministerin valtiosihteerin tehtävät
Ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on ministerin apuna ja edustajana:
edistää ja seurata ministerin toimialalla hallitusohjelman toteuttamista;
ohjata ministerin apuna asioiden valmistelua ministerin toimialalla;
huolehtia yhdessä alivaltiosihteerin kanssa ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä;
avustaa ministeriä kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa;
edustaa ministeriä hänen toimeksiantojensa mukaisesti; sekä
hoitaa muut tehtävät, jotka ministeri hänelle antaa.
13 § (16.5.2012/243)Alivaltiosihteerin tehtävät
Alivaltiosihteerin tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää kanslian ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:
vastata kanslian toiminnasta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;
huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta kansliassa;
vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta kansliassa sekä virkamiesyhteistyön järjestämisestä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa;
johtaa ja kehittää kanslian henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;
vastata kanslian ja sen hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;
vastata kanslian ja sen hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä;
toimia valtioneuvoston esittelijänä hallitusta muodostettaessa; sekä
huolehtia kanslian yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta.
Alivaltiosihteeri suorittaa edellä mainitut tehtävät pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin alaisena.
14 §Seuranta- ja aloitevelvoite
Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin, ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin tulee seurata kehitystä kanslian toimialalla kotimaassa ja ulkomailla sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi.
15 § (12.2.2015/134)Valmistelusta määrääminen
Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri voi määrätä kanslian virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi pääministerin toimivaltaan kuuluvan asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävänä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa alivaltiosihteerillä, osaston päälliköllä, toimialajohtajalla ja yksikön päälliköllä, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävänä.
16 §Työsopimussuhteinen henkilöstö
Mitä 8–10 §:ssä säädetään virasta tai virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön.
17 § (12.2.2015/134)Yhteistoimintamenettelyt
Yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanslian ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (1233/2013) säädetään.
18 §Sijaisuudet
Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin ollessa estyneenä hoitamasta virkaansa tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteeri tai hänenkin ollessaan estyneenä pääministerin määräämä muu virkamies. Alivaltiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan pääministerin määräämä virkamies.
Osaston päällikön tai osastoihin kuulumattoman yksikön päällikön ollessa estyneenä hoitamasta virkaansa tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteerin määräämä virkamies. (12.2.2015/134)
19 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.
Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston kansliasta 12 päivänä kesäkuuta 2003 annettu asetus (459/2003) .
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen
26.4.2007/495:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
14.6.2007/676:
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
26.7.2007/786:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2007.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
27.12.2007/1491:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
8.5.2008/302:
Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä toukokuuta 2008.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
22.1.2009/20:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
27.8.2009/665:
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2009.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
21.12.2010/1184:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
10.11.2011/1130:
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
17.11.2011/1138:
Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä marraskuuta 2011.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
23.2.2012/83:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2012.
1.3.2012/114:
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2012.
16.5.2012/243:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2012.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
30.8.2012/481:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2012.
25.4.2013/310:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2013.
12.2.2015/134:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.
22.6.2016/486:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016.
25.8.2016/748:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016.
25.8.2016/749:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016.
29.9.2016/836:
Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä lokakuuta 2016.
21.12.2016/1280:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
29.12.2016/1520:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
12.1.2017/20:
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä tammikuuta 2017.
12.1.2017/21:
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2017.
30.8.2018/773:
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä syyskuuta 2018.