HE 48/2025

1.1Asian tausta

Oikeusministeriössä on selvitetty julkisuudessa käydyn keskustelun seurauksena esille noussutta kysymystä siitä, onko lainsäädäntöä vieraassa valtiossa tuomitun seuraamuksen täytäntöönpanon siirtämisestä Suomeen perusteltua ja mahdollista muuttaa niin, että vieraassa valtiossa tuomittu kuolemanrangaistus voitaisiin muuntaa Suomessa täytäntöön pantavaksi vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi.

Tuomioiden täytäntöönpanon siirtämistä koskeva kansallinen lainsäädäntö rajoittuu tällä hetkellä tilanteisiin, joissa on kyse vapausrangaistuksen, menettämisseuraamuksen tai tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoitoseuraamuksen täytäntöönpanon siirtämisestä. Kuolemanrangaistusta ei siis voida nykyisen lainsäädännön nojalla Suomessa muuntaa täällä täytäntöön pantavaksi seuraamukseksi kuten vapausrangaistukseksi. Siten edellytyksenä tuomion täytäntöönpanolle Suomessa tällaisessa tilanteessa on, että tuomion antanut valtio muuntaa sen ensin Suomen lainsäädännön tunnistamaksi vapausrangaistukseksi, minkä jälkeen edellä tarkoitettu kansallinen lainsäädäntö voi soveltua.

Toisessa valtiossa määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanon siirtoa käsiteltäessä tulee huomioida perus- ja ihmisoikeudet sekä oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen. Kuolemanrangaistus, kidutus ja muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu on Suomen perustuslaissa ja Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa kielletty. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Suomi on myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuoli ja ratifioinut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 2. lisäpöytäkirjan kuolemanrangaistuksen poistamisesta (SopS 49/1991). Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2003 voimaan tullut 13. pöytäkirja kieltää kuolemanrangaistuksen kaikissa tilanteissa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 artiklan mukaan jokaisen oikeus elämään on suojattava laissa.

1.2Valmistelu

Esitys on valmistelu virkatyönä oikeusministeriössä. Hallituksen esityksen luonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 13.1.2025 – 24.2.2025. Luonnosta koskevat lausunnot ja muut hankkeen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla oikeusministeriön verkkosivustolta ja valtioneuvoston verkkosivustolta tunnuksella OM163:00/2023.

2.1Kansallinen lainsäädäntö

Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta vapausrangaistusten täytäntöönpanossa (21/1987) tuli voimaan vuonna 1987. Lailla mahdollistettiin Suomen liittyminen Strasbourgissa vuonna 1983 tehtyyn tuomittujen siirtämistä koskevaan yleissopimukseen (SopS 13/1987). Laissa säädettiin alun perin vieraassa vain valtiossa määrätyn vapausrangaistuksen täytäntöönpanosta Suomessa ja Suomessa tuomitun vankeusrangaistuksen jättämisestä täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa. Vuonna 1994 lakia täydennettiin siten, että lakiin otettiin säännökset myös vieraassa valtiossa määrätyn menettämisseuraamuksen täytäntöönpanosta Suomessa sekä Suomessa tuomitun menettämisseuraamuksen jättämisestä täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa. Lain nimike muutettiin samalla laiksi kansanvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa.

Lain soveltamisalaa laajennettiin viimeisimmän kerran vuonna 2010 ottamalla lakiin säännökset vieraassa valtiossa rangaistukseen tuomitsematta jätetyn tahdosta riippumattoman hoitoseuraamuksen täytäntöönpanon järjestämisestä Suomessa ja Suomessa määrätyn hoitoseuraamuksen jättämisestä täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa.

Lain 1 §:n 1 momentin mukaan lain säännösten mukaisesti voidaan vieraan valtion tuomioistuimen määräämä vapaudenmenetystä tarkoittava seuraamus ja menettämisseuraamus panna täytäntöön Suomessa ja Suomen tuomioistuimen tuomitsema vankeusrangaistus ja menettämisseuraamus jättää täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa.

Pykälän 2 momentin mukaan lain säännösten mukaisesti myös vieraassa valtiossa rangaistukseen tuomitsematta jätetylle määrätty tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito ( hoitoseuraamus ) voidaan panna täytäntöön Suomessa ja Suomessa määrätty hoitoseuraamus jättää pantavaksi täytäntöön vieraassa valtiossa. Hoitoseuraamuksen kansainvälisestä täytäntöönpanosta säädetään lisäksi mielenterveyslaissa (1116/1990) .

Vieraassa valtiossa määrätyn seuraamuksen täytäntöönpanon edellytyksistä Suomessa säädetään lain 3 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan seuraamus, jonka vieraan valtion tuomioistuin on määrännyt, saadaan panna täytäntöön Suomessa, jos: 1) tuomio on saanut lainvoiman ja se on täytäntöönpanokelpoinen siinä valtiossa, missä se on annettu; 2) teko, josta seuraamus on määrätty, on tai olisi Suomessa vastaavissa olosuhteissa tehtynä Suomen lain mukaan rikos taikka on rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain (1286/2003) 3 §:ssä tarkoitettu teko; ja 3) valtio, jossa seuraamus on määrätty, on sitä pyytänyt tai siihen suostunut.

Vapaudenmenetystä tarkoittavan seuraamuksen osalta myös seuraavien lain 3 §:n 2 momentin mukaisten edellytysten tulee täyttyä, jotta seuraamus voidaan panna täytäntöön Suomessa. Tuomitun on oltava Suomen kansalainen tai hänellä on oltava kotipaikkansa Suomessa ja tuomitun tulee suostua seuraamuksen täytäntöönpanoon Suomessa. Vapaudenmenetystä tarkoittava seuraamus voidaan kuitenkin panna täytäntöön Suomessa ilman tuomitun suostumusta, jos: 1) tuomittu Suomeen pakenemalla tai muuten Suomessa karttaa seuraamuksen täytäntöönpanoa tai täytäntöönpanon jatkamista; tai 2) seuraamukseen tai siitä johtuvaan lainvoimaiseen hallinnolliseen päätökseen sisältyy määräys karkottamisesta tai muusta toimenpiteestä, jonka seurauksena tuomitun ei vankilasta vapautumisensa jälkeen sallita jäävän sen valtion alueelle, jossa seuraamus on määrätty. Vieraassa valtiossa määrättyä seuraamusta ei saa kuitenkaan panna Suomessa täytäntöön, jos syyte siitä rikoksesta, josta seuraamus on määrätty, tai menettämisseuraamuksen osalta erikseen ajettu kanne on täällä vireillä tai asia on lainvoimaisella tuomiolla ratkaistu taikka jos valtakunnansyyttäjä on määrännyt syytteen nostettavaksi tuosta rikoksesta.

Vieraassa valtiossa määrätyn seuraamuksen täytäntöönpanosta päättää oikeusministeriö ja oikeusministeriö voi pyytää vieraalta valtiolta, että siellä määrätty seuraamus saadaan panna Suomessa täytäntöön.

Kun vieraassa valtiossa määrätyn seuraamuksen täytäntöönpano määrätään tapahtuvaksi Suomessa, oikeusministeriön on joko noudattaen mitä lain 7 §:ssä on säädetty annettava tarpeelliset määräykset täytäntöönpanosta ( täytäntöönpanon jatkaminen ) tai ryhdyttävä toimenpiteisiin vieraassa valtiossa määrätyn seuraamuksen muuntamiseksi Suomessa täytäntöönpantavaksi seuraamukseksi siten kuin lain 8–14 §:ssä on säädetty ( seuraamuksen muuntaminen ).

Seuraamusta muunnettaessa tuomioistuimen on vähennettävä rangaistuksesta se aika, jonka tuomittu on täällä ja vieraassa valtiossa rikoksen johdosta ollut vapautensa menettäneenä.

Muuntamista koskevassa asiassa ei saa tutkia, onko tuomittu syyllistynyt siihen rikokseen, josta seuraamus on määrätty vieraassa valtiossa. Tuomitun syyllisyyttä ei siis voida sisällöllisesti käsitellä ja arvioida uudelleen, vaan muuntaminen tehdään tuomiovaltion toimittamien tietojen perusteella.

2.2Nykytilan arviointi

Suomen voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista muun kuin vapaudenmenetystä tarkoittavan seuraamuksen, menettämisseuraamuksen tai lain tarkoittaman hoitoseuraamuksen muuntamista täytäntöönpantavaksi Suomessa seuraamuksen muuntamista koskevien säännösten mukaisesti.

Seuraamuksen muuntamista on käytettävä täytäntöönpanon jatkamisen asemesta silloin, kun asianomaisessa vieraassa valtiossa määrätty seuraamus siinä määrin poikkeaa Suomen lain mukaisesta vankeusrangaistuksesta, että täytäntöönpanon jatkaminen ei tule kysymykseen tai jos asianomainen vieras valtio sitä edellyttää (HE 81/1986). Kuolemanrangaistuksen voidaan katsoa kuuluvan seuraamuksen muuntamisen soveltamisalaan, kun seuraamus poikkeaa Suomen lainsäädännön mukaisesta vankeusrangaistuksesta niin, ettei sitä voida sellaisenaan panna Suomessa täytäntöön.

Rikosvastuun tehokkaan ja oikeudenmukaisen toteutumisen kannalta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena lainsäädännön muuttamista niin, että se mahdollistaisi myös toisessa valtiossa määrätyn kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon siirtämisen ja muuntamisen Suomen lainsäädännön mukaan täytäntöönpantavaksi vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi. Tarkoituksenmukaista olisi myös, että edellytyksenä täytäntöönpanon siirtämiselle ei olisi kyseisen toisen valtion tätä edeltävä seuraamuksen muuntaminen ja erikseen siihen liittyvä valtioiden välinen yhteydenpito. Muutoksen myötä kuolemanrangaistukseen tuomitun Suomen kansalaisen tai henkilön, jonka kotipaikan katsotaan olevan Suomessa, seuraamuksen muuntoasiaa olisi mahdollista käsitellä täytäntöönpanon siirron edellytysten täyttyessä lain mukaisessa menettelyssä ja seuraamuksen muuntaminen Suomessa olisi mahdollista. Nykysääntely voi myös harvinaisissa tapauksissa johtaa siihen, että kuolemanrangaistukseen tuomittu Suomen kansalainen tai Suomessa kotipaikkansa omaava henkilö, joka pakoilee rangaistuksen täytäntöönpanoa, välttyy kokonaan rangaistukselta, vaikka kyseessä olisi vakava Suomessakin rangaistavaksi katsottava teko kuten murha, koska toisessa valtiossa määrättyä kuolemanrangaistusta ei voida muuntaa Suomen lainsäädännön mukaiseksi seuraamukseksi eikä henkilöä palauttaa tuomiovaltioon.

Vapauteen kohdistuvan seuraamuksen täytäntöönpanon karttamis- tai pakenemistilanteilla tarkoitetaan esimerkiksi vankilasta paennutta tuomittua tai sellaista vapaana olevaa tuomittua, joka ei ole vielä aloittanut seuraamuksen suorittamista. Säännös soveltuu vapausrangaistusten osalta sellaisiin tapauksiin, jossa tuomittu on paennut Suomeen nimenomaisesti rangaistuksen täytäntöönpanolta välttyäkseen, mutta myös sellaisissa tilanteissa, joissa tuomitulla ei vielä ollut Suomeen saapuessaan täytäntöönpanon karttamistarkoitusta, mutta Suomessa oleskelun aikana täytäntöönpanolta välttyäkseen päättää olla antamatta suostumustaan täytäntöönpanon siirtoon. ( HE 1/2001 vp , s. 15).

Seuraamuksen täytäntöönpanon siirtämisen yksi keskeisistä edellytyksistä on, että teko, josta seuraamus on määrätty, on tai olisi Suomessa vastaavissa olosuhteissa tehtynä Suomen lain mukaan rikos ( kaksoisrangaistavuuden vaatimus ). Lain soveltamisalan laajennus ei siis loisi riskiä siitä, että Suomessa täytäntöönpantaisiin seuraamus sellaisesta teosta, joka ei olisi Suomessa rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Seuraamuksen muuntaminen tapahtuisi voimassa olevaa lakia vastaavasti Suomen laissa vastaavasta rikoksesta säädetyksi rangaistukseksi, kuten on voimassa olevan lain mukaisesti myös vapausrangaistusten osalta. Oikeusministeriössä tulee arvioitavaksi täytäntöönpanon siirron ja muuntamisen edellytysten yhteydessä myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen, ja tarvittaessa menettelystä voidaan pyytää tuomiovaltiolta lisäselvitystä. Muuntamisasiat ratkaistaan aina tuomioistuimen päätöksellä, jossa myös lopullinen arviointi muuntamisen mahdollisuudesta tapahtuu. Arviointi täytäntöönpanon siirtämisen ja muuntamisen edellytysten täyttymisestä sekä yhteydenpito vieraaseen valtioon tapahtuisi siis nykytilaa ja menettelyä vastaavasti ensin oikeusministeriössä, jonka esittämänä asia etenisi syyttäjän syyteharkinnan kautta käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Vieraassa valtiossa annetun tuomion siirtoa koskevissa asioissa käytännössä haasteena kuitenkin on yhteydenpito vieraan valtion kanssa, tuomion täytäntöönpanon siirtoa varten tarvittavien tietojen saaminen ja näiden vuoksi erityisesti siirtoprosessien pitkä kesto. Tuomion täytäntöönpanon siirtoa koskevissa asioissa tulee muun muassa selvittää lain 9 §:ssä tarkoitettu aika, jonka tuomittu on ollut vieraassa valtiossa vapautensa menettäneenä ja joka tulee vähennettäväksi rangaistuksesta. Täytäntöönpanon siirtoa koskevissa asioissa ei saa tutkia, onko tuomittu syyllistynyt siihen rikokseen, josta seuraamus on määrätty. Asiaa ei siis voida käsitellä enää muilta osin kuin täytäntöönpanon siirtämisasiana. Menettely vaatii siis laajaa yhteydenpitoa tuomiovaltion kanssa sekä tuomiota koskevien tarpeellisten tietojen ja aineiston saamista tuomiovaltiolta. Näin ollen myös vieraassa valtiossa käydyn oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuden selvittäminen voi olla haastavaa tai jopa mahdotonta. Lisäksi saadun selvityksen luotettavuutta ei kyetä aina arvioimaan. Tällaiset epävarmuustekijät voivat lopulta myös muodostaa esteen täytäntöönpanon siirron ja muuntamisen toteuttamiselle. Nämä käytännön haasteet koskevat kuitenkin myös nykyisen lainsäädännön mukaan siirrettävien seuraamusten täytäntöönpanoa, erityisesti käsiteltäessä Euroopan unionin ulkopuolisten valtioissa määrätyn seuraamuksen täytäntöönpanon siirtoa.

4.1Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa siten, että Suomen viranomaisille annettaisiin lain nojalla toimivalta siirtää vieraassa valtiossa määrätyn kuolemanrangaistuksen täytäntöönpano ja muuntaa kuolemanrangaistus Suomessa täytäntöön pantavaksi vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi.

Voimassa olevan lainsäädännön soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että vieraan valtion tuomioistuimen määräämän vapaudenmenetystä tarkoittavan seuraamuksen, menettämisseuraamuksen ja rangaistukseen tuomitsematta jätetylle määrätyn tahdosta riippumattoman hoitoseuraamuksen lisäksi Suomessa voitaisiin seuraamuksen muuntamisen kautta panna täytäntöön kansallisen lainsäädännön mukaisesti seuraamus rikollisesta teosta, josta on vieraassa valtiossa määrätty kuolemanrangaistus.

Muutoksessa olisi kyse vieraassa valtiossa määrätyn tietyn seuraamuslajin, eli kuolemanrangaistuksen, täytäntöönpanon siirtämisen ja muuntamisen mahdollistamisesta prosessuaalisesti. Kyse ei siis ole oikeudellisesti rangaistuksen määräämisestä, vaan vieraassa valtiossa määrätyn seuraamuksen täytäntöönpanotoimien mahdollistamisesta Suomessa. Muutoksen tarkoituksena on luoda sääntely tilanteisiin, joissa seuraamuksen täytäntöönpanon siirtäminen ja muuntaminen eivät tällä hetkellä ole mahdollisia puuttuvan sääntelyn vuoksi. Siirtoasiaa käsiteltäessä arvioitaisiin nykyisellä tavalla, onko tuomiovaltiosta saatu riittävä selvitys muun muassa oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja tarvittavat tiedot täytäntöönpanon siirron toteuttamiseksi ja seuraamuksen muuntamiseksi.

Tuomitun tulisi olla Suomen kansalainen tai hänen kotipaikkansa tulisi olla Suomessa. Tuomitun suostumus olisi edelleen pääsääntöisenä edellytyksenä täytäntöönpanon siirrolle myös kuolemanrangaistustilanteissa. Kuitenkin nykyistä sääntelyä vastaavasti, jos tuomittu Suomeen pakenemalla tai muuten Suomessa karttaa seuraamuksen täytäntöönpanoa tai täytäntöönpanon jatkamista, voitaisiin täytäntöönpano Suomessa toteuttaa ilman tuomitun suostumusta. Kuolemanrangaistukseen tuomittua ei voida ehdottoman palautuskiellon vuoksi palauttaa tuomiovaltioon eikä seuraamuksen karttamistilanteessa tuomitun suostumusta muuntamiselle luonnollisesti myöskään saada. Kuolemanrangaistustilanteissa pakenemista ja karttamista koskevaa säännöstä tulisi siis arvioida vapausrangaistuksia vastaavalla tavalla ja seuraamus olisi mahdollista muuntaa muiden edellytysten täyttyessä ilman tuomitun suostumusta. Tuomitun suostumusta muuntamiselle ei tarvittaisi, jos hän esimerkiksi vankilasta pakenemalla karttaa täytäntöönpanoa tai saapuu Suomeen täytäntöönpanon karttamistarkoituksessa ennen vangitsemista vieraassa valtiossa. Henkilön ollessa lainvoimaisesti tuomittu sellaisesti teosta, joka myös Suomessa on rikosoikeudellisesti rangaistavaa, on rikosvastuun oikeudenmukaiseksi toteuttamiseksi perusteltua, että rangaistuksen muuntaminen tehdään mahdolliseksi, jos lain mukaiset edellytykset täyttyvät.

Myös seuraamuksen määränneen valtion pyyntö tai suostumus olisi edellytyksenä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon siirrolle ja muuntamiselle, kuten on nykyisenkin soveltamisalan mukaisissa tilanteissa. Seuraamuksen määrännyt valtio siis hyväksyisi pyynnöllään tai suostumuksellaan seuraamuksen täytäntöönpanon siirron ja muuntamisen, mikä tarkoittaisi, että seuraamuksen suorittaminen siirtyisi kokonaan Suomeen.

Muutoksella mahdollistettaisiin toisessa valtiossa tuomitun kuolemanrangaistuksen muuntaminen Suomen oikeusjärjestelmän tunnistamaksi, perus- ja ihmisoikeuksien mukaiseksi seuraamukseksi laissa säädettyjen seuraamuksen muuntamisen edellytysten täyttyessä. Lakiin tehtäisiin soveltamisalan laajennuksen myötä tarvittavat muutokset niihin lainkohtiin, joista lain soveltamisala ilmenee.

4.2Pääasialliset vaikutukset

5.1Vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

Esityksen esivalmistelussa arvioitiin myös vaihtoehtoa, ettei lainsäädäntöä muutettaisi lainkaan ja rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanon siirto olisi mahdollista nykyisen lainsäädännön mukaisesti vapausrangaistusten, menettämisseuraamusten ja hoitoseuraamusten kohdalla. Kuolemanrangaistuksen muuntaminen ei siis olisi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain nojalla suoraan mahdollista. Näissä tapauksissa tuomio tulisi muuntaa jo tuomiovaltiossa Suomen lainsäädännön tunnistamaksi vapausrangaistukseksi, jotta täytäntöönpano voitaisiin siirtää Suomeen. Tällaiseen menettelyyn liittyy kuitenkin selviä epävarmuustekijöitä käytännön tasolla ja seuraamuksen täytäntöönpanokelpoisuus Suomessa jää riippumaan toisessa valtiossa tehdystä ratkaisusta tuomion muuntamisesta. Edellytykset täytäntöönpanon siirron ja muuntamisen toteutumiselle olisivat vielä heikommat kuin ehdotetun muutoksen myötä. Rikosvastuun tehokkaan ja yhdenmukaisen toteutumisen varmistamisen ja lainsäädännön aukkojen välttämisen vuoksi tätä ei pidetty perusteltuna vaihtoehtona.

Valmistelussa tunnistettiin myös vaihtoehtoisena sääntelyratkaisuna malli, jossa lain soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan kaikkia Suomen oikeusjärjestelmälle luonteeltaan vieraita seuraamuksia. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi ruumiilliset rangaistukset. Laissa säädettäisiin nykyisen soveltamisalan lisäksi siitä, että lain mukaan voidaan muuntaa vieraassa valtiossa tuomittu Suomen oikeusjärjestelmälle luonteeltaan vieras seuraamus Suomessa täytäntöönpantavaksi seuraamukseksi. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan pidetty perusteltuna tai tarpeellisena, koska soveltamisalan merkittävämmälle laajentamiselle ei ole ilmennyt tarvetta. Ehdotuksen mukainen laajennus vastaa käytännössä ilmenneeseen tarpeeseen soveltamisalan laajennukselle, mutta senkin piiriin kuuluvia tapauksia todennäköisesti ilmenee hyvin harvoin. Soveltamisalan merkittävämpää laajentamista ei siis ole pidettävä perusteltuna. Voidaan arvioida, että esityksen mukaisella laajennuksella, jonka myötä lainsäädäntö kattaa vapausrangaistukset, menettämisseuraamukset, hoitoseuraamukset ja kuolemanrangaistuksen, turvataan riittävällä tavalla rikosvastuun toteutuminen seuraamuksen täytäntöönpanon siirtotilanteissa.

5.2Ulkomaiden lainsäädäntö ja muut ulkomailla käytetyt keinot

Esityksen valmistelun yhteydessä oikeusministeriössä on selvitetty muiden Pohjoismaiden, Saksan ja Alankomaiden lainsäädäntöä rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanon siirtämiseen liittyen. Selvityksessä on keskitytty siihen, onko muiden Pohjoismaiden, Saksan ja Alankomaiden lainsäädännöissä huomioitu kyseisen valtion oikeusjärjestelmälle vieraiden seuraamusten, kuten kuolemanrangaistuksen, muuntamisen ja täytäntöönpanon siirtämisen mahdollisuus. Käytännössä kyseeseen tulee siis lainsäädäntö, joka koskee Pohjoismaiden ja Euroopan unionin ulkopuolisissa valtioissa määrättyjen rangaistusten täytäntöönpanon siirtoa.

Ruotsissa toisessa valtiossa määrätyn rangaistuksen täytäntöönpanon siirtoa säännellään laissa kansainvälisestä yhteistyöstä rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa ja sitä täydentävästä määräyksestä (1977:178). Lain mukaan Ruotsissa on mahdollista panna täytäntöön toisessa valtiossa tuomittu vapausrangaistus, sakko tai menettämisseuraamus. Vapausrangaistus käsittää vankeuden lisäksi tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoitoseuraamuksen. Toisessa valtiossa määrätyn kuolemanrangaistuksen muuntaminen vapausrangaistukseksi ei ole Ruotsin lainsäädännön perusteella mahdollista.

Norjan lainsäädännön mukaan vieraassa valtiossa määrätyn seuraamuksen täytäntöönpanon siirtäminen on mahdollista, jos kyseessä on vapausrangaistus, tahdosta riippumaton psykiatrinen hoitoseuraamus, sakko tai menettämisseuraamus. Norjan laissa ei ole erityisiä säännöksiä kuolemanrangaistuksen tai muun lainsäädännön vastaisen seuraamuksen muuntamisesta vapausrangaistukseksi.

Tanskan lainsäädännössä ei ole suoraan säännöksiä toisessa valtiossa määrätyn kuolemanrangaistuksen muuntamisesta vapausrangaistukseksi. Kuitenkin Tanskassa rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain (nr. 740 af 18/07/2005, lov om international fuldbyrdelse af straf m.v.) mukaan, jos mikään lain luvuissa 2–3 a mainituista yleissopimuksista tai 9 §:ssa mainituista sopimuksista ei sovellu, oikeusministeri tai hänen valtuuttamansa voi humanitääristen tai muiden erityisten syiden niin oikeuttaessa päättää, että toisessa valtiossa määrätty rangaistus voidaan täytäntöönpanna Tanskassa. Saatujen selvitysten perusteella Tanskan lainsäädännössä ei vaikuttaisi olevan ehdotonta estettä sille, että kuolemanrangaistus voitaisiin edellä mainitun lainkohdan nojalla muuntaa Tanskassa täytäntöönpantavaksi vapausrangaistukseksi.

Islannin lainsäädännössä ei ole säännöksiä muiden seuraamusten kuin vapausrangaistusten, menettämisseuraamusten ja sakon täytäntöönpanon muuntamisesta.

Saksassa vieraassa valtiossa määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanosta säädetään laissa kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa (Gesetz über die internationale Rechtshilfe in Strafsachen „IRG“) sekä Saksan ja toisten valtioiden kahdenvälisissä sopimuksissa, jotka saavat etusijan mainittuun lakiin nähden. Saksassa voidaan täytäntöönpanna vieraassa valtiossa määrätty vapausrangaistus ja sakkorangaistus. Lisäksi täytäntöön voidaan panna vieraassa valtiossa määrätty menettämisseuraamus ja uudistus- ja ehkäisytoimenpide ( measures of reform and prevention ). Tämä käsite pitää sisällään esimerkiksi tahdosta riippumattomat psykiatriset hoitoseuraamukset.

Kuitenkin Saksan lainsäädännön mukaan vieraassa, muussa kuin Euroopan unioniin kuuluvassa, valtiossa määrättyä seuraamusta ei voida täytäntöönpanna Saksassa, jos kansainvälisestä oikeusavusta annetun lain soveltamisalaan kuuluvassa laissa ei säädetä seuraamuksista, jotka luonteensa puolesta vastaavat vieraassa valtiossa määrättyä seuraamusta. Kansainvälistä oikeusapua koskevassa laissa säädetään myös, että oikeusavun antaminen ei ole mahdollista, jos se olisi ristiriidassa Saksan oikeusjärjestelmän perusperiaatteiden kanssa. Näin ollen kuolemanrangaistuksen muuntaminen ja täytäntöönpano Saksassa ei ole mahdollista.

Alankomaissa EU:n ulkopuolella määrättyjen rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanon siirrosta säädetään laissa rikostuomioiden täytäntöönpanon siirrosta ( the Wet overdracht tenuitvoerlegging strafvonnissen ). Vieraissa valtioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanon siirto voi perustua toisen valtion ja Alankomaiden väliseen valtiosopimukseen, yleissopimukseen tuomittujen siirtämisestä (SopS 13/1987) tai eurooppalaiseen yleissopimukseen rikostuomioiden kansainvälisestä pätevyydestä ( European Convention on the International Validity of Criminal Judgments , ETS No. 070). Tyypillisesti Alankomaiden ja toisen valtion välinen sopimus rajoittuu vapausrangaistusten, menettämisseuraamusten ja sakkojen täytäntöönpanon siirtoon. Saatujen selvitysten perusteella Alankomaissa ei ole erityistä sääntelyä kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon siirtoon tai muuntamiseen liittyen.

Suomen voimassa oleva lainsäädäntö vastaa selvityksen perusteella pitkälti muiden Pohjoismaiden, Saksan ja Alankomaiden sääntelyä rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanon siirrosta. Minkään vertailumaan lainsäädännössä ei ole erityisiä säännöksiä vieraassa valtiossa määrätyn kuolemanrangaistuksen muuntamisesta kyseisen valtion lainsäädännön mukaiseksi seuraamukseksi.

Saatujen selvitysten perusteella Tanskan lainsäädännössä ei vaikuttaisi olevan ehdotonta estettä sille, että kuolemanrangaistus voitaisiin edellä mainitun lainkohdan nojalla muuntaa Tanskassa täytäntöönpantavaksi vapausrangaistukseksi humanitäärisistä tai muista erityisistä syistä. Saksan lainsäädännössä puolestaan säädetään erikseen siitä, että seuraamusta, joka ei ole luonteeltaan Saksan lainsäädännön mukainen, ei voida täytäntöönpanna Saksassa.

Tämän lain säännösten mukaisesti myös vieraan valtion tuomioistuimen määräämä kuolemanrangaistus voidaan muuntaa Suomen lainsäädännön mukaiseksi Suomessa täytäntöönpantavaksi seuraamukseksi.

Vapaudenmenetystä tarkoittava seuraamus ja vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi muunnettu kuolemanrangaistus voidaan 1 momentin mukaisesti panna täytäntöön Suomessa, jos tuomittu on Suomen kansalainen tai hänen kotipaikkansa on täällä ja hän on suostunut siihen. Vapaudenmenetystä tarkoittava seuraamus ja vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi muunnettu kuolemanrangaistus voidaan kuitenkin panna täytäntöön Suomessa ilman tuomitun suostumusta, jos:

Tuomittu voidaan säilöön ottamisen sijasta määrätä matkustuskieltoon. Matkustuskieltoon ja tehostettuun matkustuskieltoon sovelletaan, mitä pakkokeinolaissa säädetään. Säilöön ottamisessa noudatetaan, mitä 5 a ja 5 b §:ssä säädetään.

Tuomioistuimen on muunnettava vieraassa valtiossa tuomittu kuolemanrangaistus ja muu vapaudenmenetystä tarkoittava seuraamus kuin hoitoseuraamus Suomen laissa vastaavasta rikoksesta säädetyksi vankeusrangaistukseksi. Muunnettu seuraamus ei saa olla ankarampi kuin rikoksesta vieraassa valtiossa määrätty seuraamus, vaikka viimeksi mainittu seuraamus olisi lievempi kuin Suomen laissa rikoksesta säädetty vähimmäisrangaistus.

Ennen vieraassa valtiossa tuomitun seuraamuksen muuntamista tuomioistuimen on varattava tuomitulle tilaisuus tulla kuulluksi. Vapaudenmenetystä tarkoittavaa seuraamusta ja kuolemanrangaistusta muunnettaessa tuomittua on kuultava henkilökohtaisesti, jos hän sitä pyytää eikä ole vapautensa menettäneenä vieraassa valtiossa.

Jos tuomittu on ennen vapaudenmenetystä tarkoittavan seuraamuksen tai kuolemanrangaistuksen muuntamista siirretty Suomeen, hänet on pidettävä täällä säilössä, kunnes seuraamus on täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä muunnettu Suomen lain mukaiseksi rangaistukseksi.

Tuomitulle on määrättävä puolustaja, jos hän sitä pyytää, kun kyse on vapaudenmenetyksen tarkoittavan seuraamuksen, hoitoseuraamuksen tai vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi muunnetun kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon siirtämisestä vieraasta valtiosta Suomeen tai Suomesta vieraaseen valtioon. Puolustajan määräämiseen viran puolesta ja puolustajaan sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvussa säädetään. Puolustajan määrää oikeusministeriö. Puolustajan voi määrätä myös tässä laissa tarkoitettua asiaa käsittelevä tuomioistuin. Tuomitulle on viipymättä selvitettävä hänen oikeutensa käyttää avustajaa sekä se, että hänelle voidaan määrätä puolustaja.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä vieraassa valtiossa määrätyn seuraamuksen täytäntöönpanoa koskevasta menettelystä Suomessa ja Suomessa määrätyn seuraamuksen täytäntöönpanon siirtämisestä vieraaseen valtioon.

Tätä asetusta sovelletaan, mikäli vieraan valtion kanssa tehdystä sopimuksesta ei muuta johdu, pantaessa täytäntöön vieraan valtion tuomioistuimen määräämä vapaudenmenetystä tarkoittava seuraamus, menettämisseuraamus ja vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi muunnettu kuolemanrangaistus Suomessa ja jätettäessä Suomen tuomioistuimen tuomitsema vankeusrangaistus tai menettämisseuraamus täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain (21/1987) , jäljempänä täytäntöönpanolaki, nojalla.

Jos Suomessa tuomittu vankeusrangaistus on sellainen, että se voidaan jättää täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa Suomen ja asianomaisen vieraan valtion tekemän sopimuksen nojalla, on Rikosseuraamuslaitoksen huolehdittava, että tästä mahdollisuudesta ilmoitetaan tuomitulle. Tuomitulle on tehtävä selkoa, mitä seuraamuksen jättäminen täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa täytäntöönpanolain ja vieraan valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaan merkitsee. Edellä tarkoitettu ilmoitus ja selonteko on annettava sellaisella kielellä, jota tuomittu ymmärtää.

Oikeusministeriö voi määrätä, että 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus ja selonteko on annettava silloinkin, kun vankeusrangaistuksen jättämisestä täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa ei ole sopimusta Suomen ja vieraan valtion kesken.

Ennen kuin oikeusministeriö päättää vieraassa valtiossa määrätyn vapaudenmenetystä tarkoittavan seuraamuksen tai vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi muunnetun kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanosta Suomessa tai Suomessa tuomitun vankeusrangaistuksen jättämisestä täytäntöön pantavaksi vieraassa valtiossa, sen on hankittava sisäministeriön lausunto. Jos vieraassa valtiossa määrätty seuraamus koskee sellaista rikosta, josta syyte voidaan nostaa Suomessa, lausunto on pyydettävä myös valtakunnansyyttäjältä.

Kun oikeusministeriö on päättänyt vieraassa valtiossa määrätyn vapaudenmenetystä tarkoittavan seuraamuksen tai vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi muunnetun kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanosta Suomessa tai Suomessa tuomitun vankeusrangaistuksen jättämisestä täytäntöönpantavaksi vieraassa valtiossa, sen on ilmoitettava päätöksestään Oikeusrekisterikeskukselle.