HE 57/2014

1Nykytila

Suomen ja Ruotsin välillä allekirjoitettiin 27.6.1996 sopimus yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla (SopS 60/1996). Sopimuksella mahdollistetaan sopimusvaltioiden oppilaiden osallistuminen toisen sopimusvaltion ylläpitämään opetukseen ulkomailla ja määrätään tästä aiheutuvien kustannusten jako. Sopimuksen mukaan ulkomaankoulun ylläpitäjämaa perii toisen sopimusvaltion oppilasta kohden tietyn sopimuksessa määritellyn maksun. Sopimus koskee peruskoulun vuosiluokkia 1—9 sellaisissa sopimusvaltioiden ulkopuolelle perustetuissa ulkomaankouluissa, jotka on hyväksytty oikeutetuiksi saamaan valtionapua.

Suomi teki Ruotsille neuvottelualoitteen sopimuksen muuttamiseksi, koska Suomessa tämän sopimuksen taustalla olevat lait ovat muuttuneet. Ruotsi irtisanoi sopimuksen 23.5.2013 ja se lakkaa olemasta olemassa voimassa 30.7.2014. Koska sopimus on irtisanottu, ryhdyttiin toimenpiteisiin uuden sopimuksen tekemiseksi. Uudessa sopimuksessa otetaan huomioon Suomen lainsäädännössä tapahtuneet muutokset.

Suomen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslait muutettiin vuonna 2009. Keskeisin muutos oli rahoitusperustan muuttuminen yksikköhinnoista valtiovarainministeriön vahvistamaksi perushinnaksi. Vuonna 1996 tehdyssä sopimuksessa viitataan suomalaisten oppilaiden ulkomaanopetuksen osalta lakiin ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta (379/1981) , sellaisena kuin se on osittain muutettuna laeissa (1022/1991) ja (1458/1993) sekä sen nojalla annettuun asetukseen ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta (380/1981) sellaisena kun se on osittain muutettuna asetuksissa (927/1987) ja (1465/1994) . Tältä osin lainsäädäntö on muuttunut siten, että suomalaisten oppilaiden osalta perusopetuslaki (628/1998) ja perusopetusasetus (852/1998) määräävät ulkomaanopetuksen toiminnan ja tavoitteet.

2Ehdotetut muutokset

Edellä mainitut muutokset on tehty uuteen sopimukseen. Sopimuksessa puhutaan valtiovarainministeriön vahvistamasta perushinnasta. Suomalaisten oppilaiden osalta viitataan perusopetuslakiin, jonka perusteella valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan antaa lain tarkoittamaa opetusta. Lupa voidaan antaa myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Muutokset ovat lähinnä teknisiä ja johtuvat Suomen lainsäädännön muuttumisesta. Sisällöllisiä muutoksia ei sopimukseen ole tehty.

Opetuksen ja koulutuksen rahoitusta koskeva lainsäädäntö ei mahdollista valtionavun maksamista ulkomaille niissä tapauksissa, joissa toinen sopimusvaltio ylläpitää ulkomaankoulua. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 2 §:n mukaan lakia ei sovelleta, jos perusopetusta järjestetään ulkomailla. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 2 §:n mukaan lakia sovelletaan ulkomailla järjestettävään perusopetuslain mukaiseen opetukseen. Toisen sopimusvaltion ylläpitämää opetusta ei voida pitää perusopetuslain mukaisena opetuksena.

Valtionapuperusteista säädetään Suomessa lailla ja koska tietyt sopimuksen määräykset koskevat valtionavun maksamista, kuuluvat ne lainsäädännön alaan. Sopimukseen tehdyt korvauksen maksamista koskevat muutokset noudattavat Suomen lainsäädännön mukaisia valtionapuperusteita, eivätkä ne siten ole ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa.

3Esityksen vaikutukset

Sopimus antaa suomalaisille ja ruotsalaisille lapsille mahdollisuuden käydä peruskoulua omalla äidinkielellään, mikäli sopimusvaltioiden ulkopuolella sijaitsevalla paikkakunnalla on jommankumman sopimusvaltion ylläpitämä peruskoulu. Suomalaiset lapset voivat käydä ruotsalaista koulua ja periaatteessa myös ruotsalaiset lapset voivat käydä suomalaista koulua. Käytännössä sopimus on koskenut vain suomalaisia lapsia, jotka ovat osallistuneet Ruotsin valtion ylläpitämään perusopetukseen. Lukuvuonna 2011—2012 suomalaisia oppilaita oli Ruotsalaisissa kouluissa yhteensä 28. Ruotsalaisia lapsia ei ole ollut Suomen valtion ylläpitämissä kouluissa.

Sopimuksella on vähäisiä taloudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi lukuvuonna 2011—2012 Ruotsin valtiolle maksettiin yhteensä 151 737,08 euroa korvaukseksi suomalaisten lasten saamasta perusopetuksesta ruotsalaisissa kouluissa ulkomailla. Korvaus maksetaan valtion talousarvion momentilta 29.10.30 (valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin). Sopimuksen aiheuttamat kustannukset on otettu huomioon momentin määrärahan mitoituksessa.

4Asian valmistelu

Sopimus on valmisteltu virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Ruotsin hallituksen kanssa.

Sopimus on allekirjoitettu Tukholmassa 19 päivänä helmikuuta 2014. Hallituksen esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

5Voimaatulo

Sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun molemmat sopimusvaltiot ovat ilmoittaneet toisilleen, että sopimuksen voimaansaattamisen edellyttämät toimenpiteet on suoritettu. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana, kuin sopimus tulee voimaan. Sopimusta on tarkoitus soveltaa lukuvuodesta 2014—2015 alkaen.

Sopimus koskee valtionavun maksamista toisen sopimusvaltion ylläpitämälle ulkomaankoululle. Sopimuksen kohteena ei ole Ahvenanmaan maakunnan tai sen kuntien maakunnassa järjestämä perusopetus eikä sopimuksella ole taloudellisia vaikutuksia maakuntaan. Sen vuoksi esitykselle ei ole tarpeen pyytää Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumusta.

6Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.

Sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä valtionavun maksamisesta, joiden vuoksi eduskunnan on hyväksyttävä sopimus.

Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

eduskunta hyväksyisi yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla Suomen ja Ruotsin välillä 19 päivänä helmikuuta 2014 tehdyn sopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka

kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava

1 §

2 §