HE 97/1998

1Nykytila

Suomen ja Australian välillä tehtiin 12 päivänä syyskuuta 1984 sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (SopS 26/1986). Sopimusta sovellettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuodelta 1987 toimitetussa verotuksessa.

Suomessa nykyisin käytössä olevassa yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä aikaisempien säännösten mukaista niin sanottua ketjuverotuskieltoa ei enää ole. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen on lisäksi molempien maiden verolainsäädäntöä muiltakin osin olennaisesti uudistettu. Näistä syistä sopimuksen muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi.

2Asian valmistelu

Sopimuspuolet ovat sopineet sopimuksen muuttamisesta kirjeenvaihdolla. Suomen viranomaisten Australian viranomaisille marraskuussa 1989 lähettämän ehdotuksen pohjalta päästiin englanninkielellä laaditusta luonnoksesta sopimuksen muuttamiseksi yksimielisyyteen maaliskuussa 1997. Pöytäkirja allekirjoitettiin Canberrassa 5 päivänä marraskuuta 1997.

1Sopimuksen sisältö

I artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen piiriin kuuluvien Suomen verojen luettelo kirjoitettu uudelleen. Suomen verojen luettelosta on poistettu merimiesvero, koska sitä ei vuoden 1985 päättymisen jälkeen ole enää ollut Suomen verojärjestelmässä. Luetteloon on lisätty korkotulon lähdeverosta annetun lain (1341/1990) mukaan pidätettävä lopullinen vero. Lisäksi luettelossa ollut maininta valtion tuloverosta on korvattu maininnoilla valtion tuloveroista ja yhteisöjen tuloverosta.

II artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen osinkoja koskeva 10 artikla kirjoitettu uudelleen. Artiklan 1 kappaleen mukaan sopimusvaltiossa verotuksellisen kotipaikan omaavan yhtiön maksamasta osingosta verotetaan vain toisessa sopimusvaltiossa, jos osingonsaaja asuu tässä toisessa sopimusvaltiossa. Nykyisen sopimuksen 1 kappaleessa lähdevaltiolle pidätetty verotusoikeus on siten poistettu. Artiklan 2 kappaleen mukaan osingosta kuitenkin voidaan eräissä tapauksissa verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osinkoa maksavalla yhtiöllä on verotuksellinen kotipaikka. Tällöin vero ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 15 prosenttia osingon kokonaismäärästä. Tämä koskee tilanteita, joissa osinko on maksettu muista kuin yhtiöiden normaalin yhtiöverokannan mukaisesti verotettavista voitoista. Määräys on otettu pöytäkirjaan Australian pyynnöstä ja se johtuu Australian yhtiöveron hyvitystä koskevasta lainsäädännöstä, jonka mukaan verotettavaa osinkoa saavat luonnolliset henkilöt ovat oikeutettuja hyvitykseen yhtiön tulostaan maksamaa veroa vastaan. Yhtiön maksama vero hyvitetään osakkeenomistajalle myöntämällä veronhyvitystä, joka liitetään osinkoon. Tämä osinkoon liittyvän veronhyvityksen määrä sisältyy Australiassa asuvien luonnollisten henkilöiden veropohjaan. Osakkeenomistaja on siten oikeutettu veronalennukseen, joka vastaa myönnetyn hyvityksen määrää. Muualla kuin Australiassa asuvilla ei ole oikeutta tällaiseen hyvitykseen. Osingon kaksinkertaista verotusta lievennetään vapauttamalla osinko lähdeverosta. Tämä vapautus koskee ainoastaan osinkoa, josta on maksettu Australiassa yhtiöveroa. Osingosta, josta ei ole maksettu yhtiöveroa, peritään 30 prosentin lähdevero. Artiklan 2 kappaleessa tämä verokanta alennetaan 15 prosenttiin. Artiklan 3 kappaleessa määritellään 2 kappaleeseen sisältyvä määräys "normaalin yhtiöverokannan mukaisesta verotuksesta". Määritelmän mukaan Australiassa verotus on tapahtunut normaalin yhtiöverokannan mukaan, jos osinkoon kohdistuu täysimääräinen yhtiövero, ja Suomessa vastaavasti, kun voitoista on maksettu yhteisöjen tulovero. Artiklan 2 kappaleen mukaan sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on neuvoteltava keskenään 2 kappaleeseen tehtävistä muutoksista, jos yhtiöveron hyvitystä koskeva lainsäädäntö muuttuu olennaisesti jommassakummassa sopimusvaltiossa. Artiklan 4―6 kappale vastaavat sisällöltään nykyisen sopimuksen 3―5 kappaletta. Nykyisen sopimuksen 6 kappale on poistettu tarpeettomana.

III artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen 23 artiklan 2 kappaleen johdantolause sekä a ja b kohta kirjoitettu uudelleen. Johdantolause ja a kohta on kirjoitettu uudelleen vastaamaan Suomen sisäistä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annettua lakia (1552/1995) , puuttumatta sen asiasisältöön. Artiklan nykyisen 2 kappaleen b kohdan mukaan osinko, jonka Australiassa asuva yhtiö maksaa Suomessa asuvalle yhtiölle, vapautetaan Suomen verosta siinä laajuudessa kuin osinko olisi ollut vapaa verosta Suomen verolainsäädännön mukaan, jos molemmat yhtiöt olisivat asuneet Suomessa. Viittaus Suomen verolainsäädäntöön on viimeksi ennen yhtiöveron hyvitysjärjestelmän käyttöönottoa tarkoittanut erityisesti elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin 5 kohtaa (825/1983) sekä 2 ja 3 momenttia (821/1978) . Näiden lainkohtien mukaan kotimaisen osakeyhtiön toiselta kotimaiselta osakeyhtiöltä saamat osingot ovat yhtiöiden jakamien voittojen niin sanotun ketjuverotuksen estämiseksi olleet eräin poikkeuksin verovapaita. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä ei tällaista verovapautta ole, vaan osakeyhtiön saamat osingot ovat yhtiön veronalaista tuloa. Kotimaisen yhtiön toiselta kotimaiselta yhtiöltä saama osinko oikeuttaa kuitenkin yhtiöveron hyvityksestä annetun lain (1232/1988) mukaiseen yhtiöveron hyvitykseen, jolla edellä tarkoitettu ketjuverotus poistetaan. Ulkomailta saatu osinko ei oikeuta Suomen verolainsäädännön mukaiseen yhtiöveron hyvitykseen. Sen välttämiseksi, että suomalaisen osakeyhtiön olisi aina maksettava veroa jo kertaalleen verotetusta ulkomailta maksetusta osingosta siinäkin tapauksessa, että Suomen ja vieraan valtion välillä on voimassa verosopimus, mutta se on tehty ennen vuonna 1990 toteutettua yhtiöiden ja niiden osakkeenomistajien verotuksen uudelleenjärjestelyä, on nykyisin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 2 momentin (1105/1994) mukaan voimassa, että suomalaisen yhteisön ulkomaiselta yhteisöltä saama osinko ei kuitenkaan ole veronalaista tuloa, jos osingon maksavan yhteisön asuinvaltion ja Suomen välillä on voimassa verosopimus, joka on ollut voimassa myös 1 päivänä tammikuuta 1995, ja jos eräät muutkin laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Tässä lainkohdassa ilmaistujen periaatteiden mukaisesti on verosta vapauttamisen edellytykseksi Australian kanssa sovittu, että osinkoa saava yhtiö hallitsee tietyn suuruista osuutta osinkoa jakavan yhtiön äänivallasta. Uudella 2 kappaleen b kohdan määräyksellä on Australiassa asuvan yhtiön Suomessa asuvalle yhtiölle maksama osinko vapautettu Suomen verosta, jos saaja välittömästi hallitsee vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä.

IV artikla. Tällä artiklalla on sopimukseen liittyvän pöytäkirjan a kappaleen 1 kohta poistettu tarpeettomana. Määräys on tullut tarpeettomaksi osinkoja koskevan 10 artiklan muutoksen johdosta.

V artikla. Pöytäkirjan voimaantuloa koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan.

2Voimaantulo

Pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Voimaantulon jälkeen pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan Suomessa lähdeveron osalta tuloon, joka saadaan pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, sekä muiden tuloverojen osalta veroihin, jotka määrätään pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta, sekä Australiassa sellaisen veron osalta, joka pidätetään ulkomailla asuvan henkilön saamasta tulosta, tuloon, joka saadaan pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden heinäkuun 1 päivänä tai sen jälkeen, sekä muun veron osalta, tuloon, voittoon tai myyntivoittoon, joka saadaan pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan heinäkuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta tulovuosilta.

3Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Pöytäkirjan useat määräykset, erityisesti osinkojen verotusta koskevien sopimusmääräysten muutokset, poikkeavat voimassa olevasta verolainsäädännöstä. Tämän vuoksi pöytäkirja vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi ne Suomen ja Australian välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta Canberrassa 5 päivänä marraskuuta 1997 allekirjoitetun pöytäkirjan määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.

Koska pöytäkirja sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Canberrassa 5 päivänä marraskuuta 1997 allekirjoitetun Suomen ja Australian välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 26/1986) muuttamista koskevan pöytäkirjan määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.