HE 87/1996

Yleistä

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun lain (48/76) 1 §:n mukaan suomen ja ruotsin kielen tutkimusta ja huoltoa, suomen sukukielten tutkimusta sekä saamen kielen huoltoa varten on kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Lain 2 §:n mukaan tutkimuskeskuksen hallinnosta säädetään asetuksella. Tutkimuskeskuksessa on ruotsin kielen tutkimusta ja huoltoa varten erillinen ruotsinkielinen yksikkö.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun asetuksen (1213/93) mukaan kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta, jonka opetusministeriö nimittää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tutkimuskeskuksen asiantuntijaeliminä ovat suomen, ruotsin ja saamen kielen lautakunnat. Lautakunnat nimittää johtokunta kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Kotimaisten kielten ja suomen sukukielten tutkimuksen lisäksi tutkimuskeskus on vuodesta 1984 alkaen osallistunut suomalaisen viittomakielen tutkimukseen. Tutkimuskeskus on myös antanut asiantuntija-apua romanikielen tutkimuksessa ja sanakirjatyössä, ja vuoden 1995 alusta romanikielen tutkimus ja sanakirjatyö on erillisrahoituksella siirretty tutkimuskeskukselle. Sekä suomalaisen viittomakielen että romanikielen systemaattinen huolto on kuitenkin vielä järjestämättä.

Kielenhuollon tavoite on yhteiskunnan kielellisen toimivuuden ja kansalaisten kielellisen yhdenvertaisuuden edistäminen. Erityisen huollon kohteena on viranomaisten ja joukkoviestinnän kielenkäyttö.

Suomalainen viittomakieli

Suomessa on noin 5 000 suomalaista viittomakieltä käyttävää kuuroa.

Suomalaisella viittomakielellä tarkoitetaan kaikkea Suomen alueella käytettyä viittomakieltä. Ruotsinkielisillä alueilla asuvat kuurot käyttävät suunnilleen samaa viittomakieltä kuin suomenkielisillä alueilla. Viittomakieli voidaan kielellisenä järjestelmänä rinnastaa puhuttuihin kieliin. Se on syntymästään kuurojen lasten ensimmäinen kieli.

Suomalaisesta viittomakielestä voi suorittaa kolmivuotisen viittomakielen tulkin ammatillisen tutkinnon Turun ja Kuopion kansanopistoissa, ja sitä voi opiskella Jyväskylän yliopistossa.

Nykyiset suomalaisen viittomakielen opiskelumahdollisuudet ja kielen laajentunut käyttö luovat entistä enemmän tarvetta erikoisalojen termien kehittämiselle ja vakiinnuttamiselle.

Romanikieli

Romanikieli on säilynyt Suomessa yhteisön omana kielenä, mutta sen taito heikkenee ikäryhmittäin koko ajan. Yli 40-vuotiaat puhuvat sitä kohtalaisesti, mutta lasten kielitaito on heikko. Romanikielen opetuksessa on kuitenkin edetty viime vuosina. Kouluissa voidaan opettaa romanikieltä äidinkielenä. Lisäksi sitä opetetaan ylimääräisenä vapaaehtoisena kielenä.

Romanikielen kirjakieli on osin vakiintumaton, eikä nyky-yhteiskunnassa välttämättömien uusien termien luomisesta ole huolehdittu systemaattisesti.

Edellä sanotun perusteella ehdotetaan kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun lain 1 § muutettavaksi siten, että tutkimuskeskuksen tehtäviin lisätään huolehtiminen suomalaisen viittomakielen ja romanikielen huollosta.

Voimassa olevan 1 §:n 2 momentin mukaan tutkimuskeskus on opetusministeriön alainen. Valtioneuvostosta annetun lain 1 §:n (977/95) mukaan valtioneuvoston jakautumisesta ministeriöihin, niiden toimialasta sekä asioiden jaosta niiden kesken säädetään asetuksella, minkä vuoksi 1 §:n 2 momentti ehdotetaan tarpeettomana poistettavaksi. Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi lain 5 §, jossa säädetään tutkimuskeskuksen maksullisesta palvelutoiminnasta, koska asiasta säädetään nykyisin yleisesti valtion maksuperustelaissa (150/92) .

Suomen ja ruotsin kielen tutkimusta ja huoltoa, suomen sukukielten tutkimusta sekä saamen kielen huoltoa varten on kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Tutkimuskeskuksen tehtävänä on myös huolehtia suomalaisen viittomakielen ja romanikielen huollosta.