Hallituksen esitys Eduskunnalle Luoteis-Venäjän alueellisen riskipääomarahaston teknisen avun rahastoa koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
- Hallinnonala
- Ulkoministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 5/1996
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Lontoossa 3 päivänä maaliskuuta 1995 tehdyn Suomen hallituksen, Norjan hallituksen ja Ruotsin hallituksen sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin välisen Luoteis-Venäjän alueellisen riskipääomarahaston teknisen avun rahastoa koskevan sopimuksen.
Suomen, Norjan ja Ruotsin sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin tarkoituksena on, osana Pankin laajempaa Venäjälle suunnattua riskipääomarahasto-ohjelmaa, perustaa 50 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruinen riskipääomarahasto Luoteis-Venäjälle (Murmanskin, Arkangelin ja Karjalan alueet).
Rahaston varoista 30 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria suunnataan investointeihin ja 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria tekniseen apuun. Rahaston tarkoituksena on edistää pienen ja keskisuuren teollisuuden toimintaa alueella tekemällä sijoituksia yksityisiin tai yksityistettyihin venäläisyrityksiin tai yhteisyrityksiin. Sijoitusten koko on noin 0.3 miljoonaa ― 1.5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Riskipääomarahaston toimiaika on kymmenen vuotta.
Tässä sopimuksessa määrätyt järjestelyt ovat voimassa allekirjoituspäivästä lukien. Tämä sopimus voidaan irtisanoa osapuolten yhteisellä sopimuksella.
YLEISPERUSTELUT
1.Nykytila ja sopimuksen merkitys
1.1.Teknisen avun rahaston perustamissopimuksen tausta ja valmistelu
Riskipääomarahaston tueksi perustetaan teknisen avun rahasto, jonka suuruus on 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Teknisen avun osuus käytetään rahaston hallinnointiin, hankeselvityksiin, investointikohteiden valmisteluun, suunnitteluun, koulutukseen ja muuhun investointeja edistävään yhteistyöhön. Teknisen avun rahaston olemassaolo on edellytys riskipääomarahston toiminnalle.
Riskipääomarahastoa sekä siihen olennaisesti liittyvää teknisen avun rahastoa hallinnoi suomalais-norjalais-ruotsalainen konsortio, hallinnointiyhtiö Oy Nordic Russian Management Company Ltd (Norum), jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiön valitsi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki tarjouskilpailun perusteella.
Riskipääomarahaston ja teknisen avun rahaston perustamista edelsi potentiaalisten investointikohteiden arviointi Luoteis-Venäjällä marras-joulukuussa 1994. Työn suoritti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin valitsema konsultti. Tehdyn selvityksen perusteella päätettiin ryhtyä rahaston perustamiseen.
Tasavallan Presidentti valtuutti apulaisjohtaja Rauli Suikkasen, Suomen edustajan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnassa, allekirjoittamaan riskipääomarahaston teknisen avun rahastoa koskevan sopimuksen 31 päivänä tammikuuta 1995.
1.2.Sopimuksen pääasiallinen sisältö
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki maksaa rahaston investointipääoman, 30 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja kolme pohjoismaata kattavat teknisen avun osuuden, 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria seuraavien viiden vuoden aikana. Teknisen avun rahaston perustamissopimuksen mukaisesti kunkin pohjoismaan osuus on 6 566 666 Yhdysvaltain dollaria, jolloin vuosittainen maksuosuus on 1 313 333 Yhdysvaltain dollaria eli noin 5 581 666 Suomen markkaa.
Sopimuksessa sovitaan teknisen avun rahaston varojen käytöstä riskipääomarahaston hallinnointiin ja investointikohteiden valmisteluun. Teknisen avun varat maksetaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankille, joka edelleen antaa ne hallinnointiyhtiön käyttöön. Varat maksetaan vuosittain parlamenttivaraumin. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki raportoi varojen käytöstä puolivuosittain lahjoittajamaille, jotka myös hyväksyvät vuosittain varojen käyttösuunnitelman.
Teknisen avun rahaston tarvitsemat konsulttipalvelut ostetaan pääasiallisesti kolmesta pohjoismaasta ja Venäjältä, mutta tarvittaessa korkeintaan 20 % kokonaisrahoitusosuuden arvosta voidaan palveluja ostaa myös muista maista. Konsulttien valinnassa käytetään Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hankintasääntöjä.
1.3.Sopimuksen poliittinen merkitys
Rahaston aikaansaama yksityisen yrityssektorin toiminnan tehostuminen Luoteis-Venäjällä on myös poliittisesti yhteiskunnallista kehitystä tasapainottava tekijä. Luoteis-Venäjän rahasto on Suomen Keski- ja Itä-Eurooppa-strategian tavoitteiden mukainen ja luontuu hyvin osittain suomalaiseksi instrumentiksi toiminnassa Barentsin alueella ja Venäjän federaation muilla lähialueilla.
1.4.Sopimuksen kauppapoliittinen merkitys
Suomen osallistuminen riskipääomarahaston toimintaan on tarkoituksenmukaista. Suomessa on Luoteis-Venäjään liittyvää asiantuntemusta, mitä voidaan hyödyntää rahaston toiminnassa tarjottaessa teknisen avun palveluita. Tähän mennessä teknisen avun rahasto on saanut yli sadalta konsulttiyritykseltä ilmoituksen kiinnostuksesta osallistua avautuviin tarjouskilpailuihin. Näistä yrityksistä valtaosa on suomalaisia. Rahaston toiminnalla on myönteisiä vaikutuksia myös suomalaiselle elinkeinoelämälle yleensä mukaan lukien yhteisyritysten perustaminen.
2.Esityksen vaikutukset
2.1.Taloudelliset vaikutukset
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki maksaa rahaston investointipääoman, 30 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ja kolme pohjoismaata kattavat teknisen avun osuuden, 20 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria seuraavien viiden vuoden aikana. Rahaston perustamissopimuksen mukaisesti kunkin pohjoismaan osuus on 6 566 666 Yhdysvaltain dollaria, jolloin vuosittainen maksuosuus on 1 313 333 Yhdysvaltain dollaria eli noin 5 581 666 Suomen markkaa. Suomen ensimmäinen maksuosuus on maksettava, kun rahastoa hallinnoiva yhtiö on valittu. Suomi on aikaisemmin maksanut oman osuutensa, 100 000 Yhdysvaltain dollaria, riskipääomarahaston esiselvityksestä, mikä lasketaan mukaan kokonaissuoritukseen. Vuosittaisia maksuosuuksia varten tarvittavat määrärahat on tarkoitus sisällyttää valtion tulo- ja menoarvioesityksen momentille 24.50.69 (Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt).
Sopimus teknisen avun rahaston perustamisesta allekirjoitettiin Lontoossa 3.3.1995. Tasavallan presidentti myönsi allekirjoitusvaltuudet 31.1.1995 Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnassa olevalle Suomen edustajalle, Rauli Suikkaselle. Sopimus allekirjoitettiin parlamenttivaraumin.
Suomen rahastoon suoritettava maksuosuus on ensimmäisen vuoden osalta (5 600 000 Suomen markkaa) maksettu 11.9.1995. Varat myönnettiin talousarvion momentilta 24.50.69 (Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoitusjärjestelyt).
2.2.Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset
Esityksellä ei ole organisaatioon tai henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia.
2.3.Ympäristövaikutukset
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin rahoittamat hankkeet arvioidaan ympäristövaikutusten kannalta ennen rahoituspäätösten tekemistä.
3.Asian valmistelu
Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasi- ainministeriössä virkatyönä. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 21.6.1994 pitämässään kokouksessa Suomen osallistumista rahastoon. Antamissaan lausunnoissa kauppa- ja teollisuusministeriö, valtiovarainministeriö, Suomen Vientiluotto Oy ja Valtiontakuukeskus puolsivat osallistumista rahastohakkeeseen.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1.Sopimuksen sisältö
1a-kohdassa todetaan kunkin lahjoittajan suostuvan saattamaan pankin käytettäväksi avustusvaroja viiden vuoden ajan viitenä 1 313 333 Yhdysvaltain dollarin eränä eli yhteensä 6 566 666 Yhdysvaltain dollaria.
1b-kohdan mukaan Pankki käyttää nämä avustusvarat perustamiskulujen ja rahaston toimintakulujen kattamiseen sekä yritysten, joihin rahasto investoi, kehittämiseen käytettävien konsultti- ja koulutuspalvelujen kattamiseen.
2a-kohdassa todetaan Pankin avaavan korkoa tuottavan tilin, jonka nimi on ''Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin Luoteis-Venäjän teknisen avun rahasto'', JP Morganissa, New Yorkissa. Pankki vastaa rahaston hoidosta ja hallinnoinnista. Lahjoittajat puolestaan vastaavat rahaston hoidosta ja hallinnoinnista aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta Pankille tarkistuksen yhteydessä vahvistetulla summalla.
2b-kohdan mukaan Pankin ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat kunkin varainhoitovuoden lopussa Pankin avustusvaroja koskevan kirjanpidon oikeellisuuden.
2c-kohdassa todetaan Pankin toimittavan lahjoittajille puolen vuoden välein yhteenvedon tämän sopimuksen mukaisesta avustusvarojen käytöstä.
2d-kohdassa määrätään, että 90 päivän kuluessa kunkin vuoden 31 päivästä joulukuuta Pankki laatii ulkopuolisen tarkastaman, Yhdysvaltain dollareina ilmaistun tilinpäätöksen avustusvaroista ja toimittaa siitä jäljennöksen lahjoittajille.
2e-kohdan mukaan arvio avustusvarojen mukaisista menoista jätetään joka vuosi lahjoittajien hyväksyttäväksi.
3-kohdassa määrätään Pankin huolehtivan avustusvarojen hallinnosta Pankin tavanomaisten käytäntöjen ja mallien mukaisesti ja yhtä huolellisesti kuin se huolehtii omien asioidensa hallinnosta ja hoidosta.
4-kohdassa määrätään konsultti- ja koulutuspalveluiden hankkimisesta ja kustannuksista.
5-kohdan mukaan kukin lahjoittaja antaa Pankille tietoja konsulteista, jotka ovat käytettävissä kyseisessä maassa niillä sektoreilla ja alueilla, jotka voisivat kiinnostaa Pankkia avustusrahaston täytäntöönpanossa.
6-kohdassa määrätään rahastoa hallinnoivan yhtiön tai yrityskonsortion valinnasta ja palkkaamisesta.
7-kohdassa todetaan rahastoa hallinnoivan yhtiön ja konsulttien rekrytoinnissa ja palkkaamisessa noudattavan pankin hankintasääntöjä.
8-kohdassa todetaan kunkin lahjoittajan suostuvan siirtämään vuosittaiset maksueränsä tilille kunkin asianomaisen parlamentin vuosittaisen talousarvion hyväksymisen mukaisesti.
9-kohdassa määrätään sopimuksen voimaantulosta ja irtisanomisesta.
10-kohdassa luetellaan kontaktihenkilöt Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, Suomen, Norjan ja Ruotsin osalta sopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä.
11-kohdassa määrätään sopimuksen muutosmenettelystä.
12-kohdassa todetaan lahjoittajamaiden hallintoneuvoston edustajien ja Pankin johtajan yhdessä ratkaisevan kaikki tästä sopimuksesta aiheutuvat osapuolten väliset riidat, joita ei voida ratkaista neuvotteluteitse.
13-kohdassa todetaan, että tämä sopimus on tehty neljänä englanninkielisenä kappaleena Lontoossa 3 päivänä maaliskuuta 1995.
Sopimuksen liitteenä on muistio LuoteisVenäjälle perustettavasta alueellisesta riskipääomarahastosta.
2.Voimaantulo ja irtisanominen
Sopimuksessa määrätyt järjestelyt tulevat voimaan päivänä, jona osapuolet allekirjoittavat sen, ja ne pysyvät voimassa, ellei jokin osapuolista irtisano sitä kuusi kuukautta etukäteen antamallaan ilmoituksella, tai kunnes lahjoittajien tilille antamat varat on nostettu kokonaan. Tämä sopimus voidaan irtisanoa osapuolten yhteisellä sopimuksella.
3.Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Sopimus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Koska rahaston pääomaosuuksien suorittaminen aiheuttaa valtiolle menoja tulevinakin budjettivuosina, eduskunnan suostumus on tarpeen.
Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään:
että Eduskunta hyväksyisi ne Lontoossa 3 päivänä maaliskuuta 1995 tehdyn Suomen hallituksen, Norjan hallituksen ja Ruotsin hallituksen sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin välisen Luoteis- Venäjän alueellisen riskipääomarahaston teknisen avun rahastoa koskevan sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1996
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Ole Norrback