Hallituksen esitys Eduskunnalle Chilen kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja molemminpuolista suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
- Hallinnonala
- Ulkoministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 145/1995
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Eduskunta on 13.6.1995 hyväksynyt vastauksessaan EV 5/1995 vp hallituksen esitykseen nro 4/1995 vp lain Chilen kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja molemminpuolista suojaamista koskevan sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä. Kun lakia ei ole hallitusmuodon 19 § 2 momentissa tarkoitetussa kolmen kuukauden määräajassa esitelty valtioneuvostolle ja Tasavallan Presidentille vahvistettavaksi. Tasavallan Presidentti on jättänyt lain vahvistamatta ja palauttanut sen eduskunnalle. Kysymyksessä on sama hallituksen esitys nro 4/1995 vp, joka annetaan uudelleen eduskunnalle.
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Chilen kanssa toukokuussa 1993 allekirjoitetun sijoitusten edistämistä ja molemminpuolista suojaamista koskevan sopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on laajentaa ja syventää taloudellista ja teollista yhteistyötä Chilen kanssa. Sopimuksen avulla halutaan luoda suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Samalla pyritään lisäämään sijoitusten liikkuvuutta ja yksittäisten liiketoimien käynnistymistä.
Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännöissään sopimuksen voimaantulolle asetetut vaatimukset.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräyksien hyväksymisestä. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.
YLEISPERUSTELUT
1Nykytila
Suomen ja Chilen välinen kaupallis-taloudellinen yhteistyö on lähtenyt käyntiin 1960-luvulla suomalaisen teollisuuden Chilen kuparia kohtaan tunteman kiinnostuksen merkeissä. Chilessä vuonna 1972 alkanut sotilasvallan kausi merkitsi häiriöitä maiden välisissä suhteissa, mutta Chilen paluu demokratiaan vuonna 1990 on vaikuttanut myönteisesti suhteiden kehitykseen kaikilla aloilla. Suomen ja Chilen välillä on myös voimassa vuonna 1991 allekirjoitettu sopimus taloudellisesta, teollisesta ja teknologisesta yhteistyöstä (SopS 4/94).
Suomen kaupalle Chilen kanssa on ollut tunnusomaista voimakkaat prosentuaaliset vaihtelut johtuen Suomen viennin ajoittaisista suurista yksittäisistä kone- ja laitetoimituksista. Vuonna 1993 vientimme arvo oli 394 miljoonaa markkaa (lähinnä koneita ja laitteita) ja tuontimme 226 miljoonaa markkaa (kuparia).
Suomalaisten yritysten asettautuminen Chileen on ollut varsin vilkasta. Sopimuksen allekirjoittamisen aikaan Chileen asettautuneita suomalaisyrityksiä oli 23. Sijoitusten suojelua koskevan sopimuksen tultua voimaan voidaan odottaa myös laajamittaisempia sijoituksia Suomesta Chileen, joka muun muassa on maailman suurin kuparin tuottaja. Suomalaisyritysten kannalta lupaavimpia toiminta-alueita ovat kupariin liittyvän metallurgian ohella metsäsektori, viestintä ja ympäristöteknologia.
Suomella on ennestään voimassa sijoitusten suojelua koskevat sopimukset Egyptin (SopS 3/82), Bulgarian (SopS 40/85), Kiinan (SopS 4/86), Malesian (SopS 79/87), Sri Lankan (SopS 54/87), Unkarin (SopS 20/89), Puolan (SopS 24/91), Tsekin (tehty Tsekin ja Slovakian liittotasavallan kanssa SopS 73/91), Venäjän (tehty Neuvostoliiton kanssa SopS 58/91), Viron (SopS 104/92), Liettuan (SopS 119/92), Romanian (SopS 121/92), Latvian (SopS 5/93), Uzbekistanin (SopS 74/93), Ukrainan (SopS 6/94), Valko-Venäjän (SopS 89/94) ja Turkin (SopS 29/95) kanssa.
2Sopimuksen valmistelu
Neuvottelut sijoitusten suojaamista koskevasta sopimuksesta Suomen ja Chilen välillä alkoivat joulukuussa 1992 ja sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993. Sopimus noudattaa varsin tarkoin Suomen tekemää ehdotusta, jota oli valmisteltu ulkoasiainministeriön, asianomaisten sektoriviranomaisten ja talouselämän etujärjestöjen yhteistyönä. Valmistelussa käytettiin hyväksi alan uusinta kansainvälistä vertailuaineistoa ja seurattiin OECD-maiden ja entisten sosialistimaiden yhteisen Euroopan energiaperuskirjan valmistelutyön edistymistä erityisesti suorien sijoitusten osalta. Sopimusluonnos on toiminut mallisopimuksena muissa tämän jälkeen käydyissä sijoitusten suojaamista koskevissa sopimusneuvotteluissa.
Sopimuksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: valtiovarainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen Pankki, Valtiontakuukeskus, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Ulkomaankauppaliitto ry, Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto ry, Metalliteollisuuden keskusliitto ry, Keskuskauppakamari. Lausunnonantajat ovat puoltaneet sopimuksen tekemistä.
3Sopimuksen merkitys
Sopimuksen mukaan kumpikin sopimuspuoli turvaa omien lakiensa ja säännöstensä puitteissa omalla alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun kaikissa tilanteissa. Tällaisiin sijoituksiin ei saa soveltaa epäedullisempaa kohtelua kuin on myönnetty omien tai kolmansien maiden kansalaisten tai yritysten tekemille sijoituksille. Sijoitukset nauttivat toisen sopimuspuolen alueella suojelua ja turvaa asianomaisten oikeussääntöjen mukaisesti.
Sopimuksen tarkoittamia sijoituksia voi pakkolunastaa, kansallistaa tai muuten ottaa haltuun ainoastaan, mikäli toimenpiteeseen ryhdytään yleisen edun vuoksi, todellista korvausta vastaan ja asianmukaisin laillisin menettelyin, joihin ei saa sisältyä syrjintää. Jos sijoitukset kärsivät menetyksiä sodasta, aseellisesta selkkauksesta, hätätilasta tai vastaavasta, on vahinko hyvitettävä tai korvattava yhtä suosiollisella kohtelulla kuin kolmansien maiden sijoittajien osaksi tulee.
Mikäli sijoittajan ja toisen sopimuspuolen välillä taikka sopimuspuolten välillä syntyy riitaisuuksia, on sopimuksessa määräykset välimiesmenettelystä.
4Esityksen taloudelliset vaikutukset
Sopimuksella ei ole valtion talouteen ulottuvia vaikutuksia.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
5Sopimuksen sisältö
1 artikla . Artiklassa määritellään sopimuksessa käytetyt käsitteet, kuten sijoitus, sijoittaja, tuotto, kansalainen, yhtiö ja sopimuspuolten alueet. Kolmansissa maissa sijaitsevista tytäryhtiöistä käsin tehdyt epäsuorat sijoitukset eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan.
2 artikla . Artikla sisältää yleisen periaatteen sijoitusten edistämisestä sopimuspuolten alueella sekä sitoumuksen suojella ja olla häiritsemättä sijoittajien toimintaa. Leasing-sopimuksella vuokratuille tavaroille ja palveluille annetaan sama kohtelu kuin sijoituksille.
3 artikla . Artikla takaa sijoituksille oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun. Suomen ulkomaalaisomistuksen rajoitusten tultua kumotuksi vuoden 1993 alusta on vierasmaalaisten omaisuudelle voitu antaa periaatteessa sama kohtelu kuin kotimaisille sijoituksille. Artiklan 2 kappaleen mukaan voidaan tarvittaessa erottaa tulliliitot, vapaakauppa-alueet ja verosopimukset sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
4 artikla . Artiklan mukaan sallitaan sijoitusten pääomien ja tuottojen siirtäminen pois maasta markkinakurssiin, viipymättä ja vapaasti vaihdettavana valuuttana. Artiklan 4 kappaleessa todetaan, että Chilessä on voimassa talouden kehittämisohjelma, jonka alaisista pääomista on kansallisesti annettu erikoismääräyksiä.
5 artikla . Omaisuuden poisottamisella tarkoitetaan pakkolunastusta tai siihen verrattavia toimia, joille asetetaan tiukempia edellytyksiä, kuin kansallisessa lainsäädännössä on tapana. Pakkolunastuksesta on suoritettava välitön, riittävä ja tosiasiallinen korvaus markkina-arvon mukaan. Korvauksen maksamisen viipyessä on sille maksettava kaupallinen korko.
6 artikla . Artiklan 1 kappaleessa on määräykset siltä varalta, että ulkomaisille sijoituksille aiheutuu menetyksiä sodan tai muun kansallisen hätätilan johdosta. Näistä menetyksistä sopimuspuolet sitoutuvat maksamaan korvauksia tai muuten hyvittämään sijoittajaa yhtä suosiollisesti kuin minkä tahansa kolmannen maan sijoittajaa. Jos menetyksiä aiheutuu viranomaisten toimenpiteistä eli pakko-otosta julkisiin tarpeisiin, on artiklan 2 kappaleen mukaan ennalleen palauttaminen tai korvaus suoritettava välittömästi.
7 artikla . Jos sopimuspuoli tai sen valtuuttama laitos on joutunut korvaamaan ei-kaupallisia vahinkoja, siirtyvät sijoittajan mahdolliset oikeudet maksajalle, eli tämä tunnustetaan sijaantulijaksi.
8 artikla . Sijoittajan ja sopimuspuolen väliset riidat tulee ensisijaisesti pyrkiä selvittämään neuvotteluilla. Jos sopua ei synny, voi sijoittaja alistaa riidan valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemisesta tehdyllä yleissopimuksella (SopS 4/69) perustetulle kansainväliselle ratkaisukeskukselle (ICSID), jonka osapuolena sekä Suomi että Chile on. Sijoittaja voi halutessaan jättää asian paikallisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällöin hän ei kuitenkaan enää voi saattaa asiaa ICSID:in käsittelyyn.
9 artikla . Sopimuspuolten eli hallitusten väliset riidat sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta edellytetään ratkottavaksi diplomaattiteitse. Jos ratkaisua ei kuitenkaan synny, riita jätetään jommankumman sopimuspuolen vaatimuksesta kansainväliseen välimiesmenettelyyn, johon kumpikin sopimuspuoli valitsee yhden välimiehen, jotka yhdessä valitsevat kolmannen puheenjohtajakseen. Välimiesten päätös on lopullinen ja sopimuspuolia sitova.
10 artikla . Artiklan mukaan sopimus ei rajoita sijoittajan mahdollisia muita paikallisia tai kansainvälisiä etuja. Uutta sopimusta sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa tehtyihin sijoituksiin, mutta ei riitoihin, jotka ovat syntyneet ennen tätä ajankohtaa.
11 artikla . Artikla sisältää tavanomaiset loppumääräykset sopimuksen voimaantulosta ja sen irtisanomisesta. Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sen hyväksymisestä. Se on voimassa viisitoista vuotta, minkä jälkeen se voidaan irtisanoa kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisajan jälkeinen niin sanottu suoja-aika on myös viisitoista vuotta.
6Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Sopimuksen 5 artiklan mukaan sopimuspuoli saa pakkolunastaa tai kansallistaa toisen sopimuspuolen sijoittajien tekemiä sijoituksia ainoastaan artiklassa tarkemmin määrätyillä ehdoilla. Artiklassa on lisäksi määräyksiä tällaisen pakkolunastuksen johdosta maksettavista korvauksista ja niihin liittyvistä koroista.
Hallitusmuodon 6 §:n 3 momentin mukaan omaisuuden pakkolunastuksesta on säädettävä lailla. Vaikka lainkohta koskeekin varsinaisesti vain Suomen kansalaisten yleisiä oikeuksia ja oikeusturvaa, on ulkomaalaisten omaisuutta koskevan pakkolunastuksen katsottava olevan yleisemminkin lainsäädännön alaan kuuluva kysymys vallitsevan oikeuskäsityksen ja kansainvälisten sopimusten perusteella. Lisäksi artiklan edellä mainitut määräykset korvausten maksamisesta ovat osittain ristiriidassa pakkolunastuslainsäädännön kanssa. Sopimuksen 5 artiklan määräykset vaativat näistä syistä eduskunnan hyväksymistä.
Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,
että Eduskunta hyväksyisi ne Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993 tehdyn Suomen tasavallan hallituksen ja Chilen tasavallan hallituksen välisen sijoitusten edistämistä ja molemminpuolista suojaamista koskevan sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.
Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993 tehdyn Suomen tasavallan hallituksen ja Chilen tasavallan hallituksen välisen sijoitusten edistämistä ja molemminpuolista suojaamista koskevan sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
3 §
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Ole Norrback
SOPIMUS
Suomen tasavallan hallituksen ja Chilen tasavallan hallituksen välillä sijoitusten edistämisestä ja molemminpuolisesta suojaamisesta
Suomen tasavallan hallitus ja Chilen tasavallan hallitus,
haluavat vahvistaa taloudellista yhteistyötä molempien maiden yhteiseksi eduksi ja ylläpitää oikeudenmukaiset ja tasapuoliset edellytykset sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille toisen sopimuspuolen alueella,
tiedostavat, että sellaisten ulkomaisten sijoitusten edistäminen ja molemminpuolinen suojaaminen suosii sopimuspuolten taloudellisten suhteiden laajenemista ja kannustaa sijoitusalotteita, ja
ovat sopineet seuraavaa:
1 artiklaMääritelmät
Tässä sopimuksessa:
1. ''Sijoitus'' tarkoittaa kaikenlaista varallisuutta, jota sopimuspuolen sijoittaja on sijoittanut toisen sopimuspuolen alueelle, edellyttäen että sijoitus on tapahtunut tämän toisen sopimuspuolen lakien ja määräysten mukaisesti. Se tarkoittaa erityisesti, mutta ei pelkästään:
a) kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä muita vastaavia oikeuksia kuten kiinnityksiä, pantti- ja pidätysoikeuksia sekä nautintaoikeuksia;
b) osakkeita, debentuureja ja kaikenlaista osallistumista yhtiöihin;
c) oikeutta rahaan tai mihin hyvänsä suoritukseen, jolla on taloudellista arvoa;
d) oikeuksia henkiseen ja teolliseen omaisuuteen mukaan lukien tekijänoikeudet, patentit, tavaramerkit, toiminimet, tekniset valmistusmenetelmät, osaaminen, goodwill ja muut vastaavat oikeudet;
e) toimilupia, jotka perustuvat lakiin, hallinnolliseen päätökseen tai sopimukseen, mukaan lukien oikeudet etsiä, jalostaa, louhia tai hyödyntää luonnonvaroja.
2. ''Tuotto'' tarkoittaa sijoituksen tuottamaa rahaa ja erityisesti, mutta ei pelkästään, siihen kuuluvat pääomatuotot, voitot, korot, osingot, lisenssit, rojaltit, palkkiot ja muut juoksevat tulot.
3. ''Sijoittaja'' tarkoittaa:
a) luonnollista henkilöä, joka sopimuspuolen lakien mukaisesti on asianomaisen sopimuspuolen kansalainen; tai
b) oikeushenkilöä, mukaan lukien yhtiöt, yhteenliittymät, liikeyhdistykset ja muut organisaatiot, jotka on perustettu tai muuten asianmukaisesti järjestetty sopimuspuolen lain mukaisesti ja joilla on toimipaikka yhdessä todellisen yritystoiminnan kanssa saman sopimuspuolen alueella.
4. ''Alue'' tarkoittaa sopimuspuolen aluetta mukaan lukien yksinomainen talousvyöhyke, merenpohja ja mannerjalusta, joihin nähden sopimuspuolella kansainvälisen oikeuden mukaan on täysivaltaiset oikeudet ja tuomiovalta.
2 artiklaSijoitusten edistäminen ja suojaaminen
1. Sopimuspuolet edistävät yleisten ulkomaisten sijoitusten politiikkansa huomioon ottaen toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksia ja sallivat tällaiset sijoitukset lainsäädäntönsä puitteissa.
2. Sopimuspuolet suojelevat alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sen lakien ja määräysten mukaisesti tekemiä sijoituksia eivätkä häiritse kohtuuttomilla tai syrjivillä toimenpiteillä sellaisten sijoitusten johtamista, ylläpitoa, käyttöä, hyödyntämistä, laajentamista, myyntiä tai lopettamista.
3. Leasing-sopimuksella vuokrattuja tavaroita ja palveluja kohdellaan yhtä suosiollisesti kuin sijoituksia.
3 artiklaSijoitusten kohtelu
1. Sopimuspuolet takaavat alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille lakiensa ja määräystensä puitteissa oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun. Tämä kohtelu ei saa olla vähemmän suosiollinen kuin se, jonka sopimuspuoli myöntää alueellaan omien sijoittajiensa tekemille sijoituksille, taikka kohtelu, jonka sopimuspuoli myöntää alueelleen tehdyille kolmansien maiden sijoituksille, sen mukaan mikä on edullisempi sijoittajalle.
2. Jos sopimuspuoli myöntää erityisetuja kolmansien maiden sijoittajille vapaakauppa-alueen, tulliliiton tai yhteismarkkinoiden perustamissopimuksen taikka kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemissopimuksen nojalla, ei sillä ole velvollisuutta myöntää sellaisia etuja toisen sopimuspuolen sijoittajille.
4 artiklaVapaat siirrot
1. Sopimuspuoli sallii toisen sopimuspuolen sijoittajan viipymättä siirtää sijoitukseen liittyviä maksuja vapaasti vaihdettavana valuuttana, erityisesti mutta ei pelkästään seuraavia:
a) alkuperäinen pääoma ja kaikki sen lisäksi sijoituksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tuleva pääoma;
b) korot, osingot, voitot ja muut tuotot;
c) ulkomaisten velkojen takaisinmaksut;
d) suoritukset sijoituksen koko tai osittaisesta myynnistä tai lopettamisesta;
e) riidan ratkaisemisesta aiheutuvat maksut sekä 5 ja 6 artiklassa tarkoitetut korvaukset;
f) ulkomailta palkatun sijoitukseen liittyvän henkilökunnan käyttämättömät ansiotulot.
2. Tämän artiklan 1 kappaleen mukaiset siirrot suoritetaan viipymättä ja vapaasti vaihdettavana valuuttana.
3. Siirrot suoritetaan vaihtopäivänä voimassa olevan markkinakurssin mukaisesti.
4. Siirtojen osalta, jotka koskevat Chilen ulkomaisten vaihtovelkakirjojen erikoisohjelman nojalla tehtyjä sijoituksia ja osakepääomaa, on voimassa erikoismääräykset. Osakepääomaa ei saa siirtää ennen kuin vuosi on kulunut pääoman tulosta sopimuspuolen alueelle, ellei sen lainsäädäntö salli suosiollisempaa kohtelua.
5 artiklaOmaisuuden pois ottaminen
1. Sopimuspuolet eivät suoraan tai välillisesti ryhdy pakolla ottamaan pois toisen sopimuspuolen sijoittajan sijoituksia, ellei seuraavia ehtoja täytetä:
a) toimenpiteisiin ryhdytään yleisen tai kansallisen edun vuoksi ja asianmukaisia laillisia menettelytapoja noudattaen;
b) toimenpiteet eivät ole syrjiviä;
c) toimenpiteisiin liittyy määräykset välittömän, riittävän ja tosiasiallisen korvauksen maksamisesta. Korvauksen tulee perustua kohteena olevan sijoituksen markkina-arvoon välittömästi ennen kuin toimenpide tuli yleiseen tietoisuuteen. Korvauksen suorituksen viipymisestä maksetaan kaupallinen korko, joka määrätään markkinahinnan perusteella pois ottamisen tai menetyksen päivästä maksupäivään saakka. Tällaisen omaisuuden pois ottamisen, kansallistamisen tai vastaavan toimenpiteen laillisuus ja korvauksen määrä voidaan saattaa asianmukaisesti oikeusteitse tarkistettavaksi.
6 artiklaMenetysten korvaaminen
1. Sopimuspuolen sijoittaja, jonka sijoitukselle toisen sopimuspuolen alueella aiheutuu menetyksiä aseellisesta selkkauksesta, mukaan luettuna sodasta, kansallisesta hätätilasta, levottomuuksista tai muista vastaavista tapahtumista toisen sopimuspuolen alueella, on oikeutettu saamaan toiselta sopimuspuolelta ennalleen palauttamisen, vahingonkorvauksen, hyvityksen tai muun järjestelyn osalta sellaisen kohtelun, joka vastaa toisen sopimuspuolen kolmansien maiden sijoittajille myöntämää suosiollisinta kohtelua.
2. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 kappaleessa määrätään, sopimuspuolen sijoittajalle, jolle aiheutuu mainitussa kappaleessa tarkoitettuja menetyksiä toisen sopimuspuolen alueella johtuen tuon sopimuspuolen viranomaisten suorittamasta omaisuuden pakko-otosta julkisiin tarpeisiin, myönnetään ennalleen palauttaminen tai välitön, riittävä ja tosiasiallinen korvaus.
7 artiklaSijaantulo
Jos sopimuspuoli tai valtuutettu elin on myöntänyt taloudellisen takuun muiden kuin kaupallisten riskien varalta sijoittajansa sijoitukselle toisen sopimuspuolen alueella, kun tämä on suorittanut mainitun takuun mukaisia maksuja, jälkimmäinen tunnustaa sijaantulon periaatteen nojalla edellisen sopimuspuolen oikeudet sijoittajan oikeuksiin.
8 artiklaSijoittajan ja sopimuspuolen väliset riidat
1. Sopimuspuolen ja toisen sopimuspuolen sijoittajan väliset riidat pyritään selvittämään sovinnolliseen ratkaisuun tähtäävillä neuvotteluilla.
2. Jos tällaiset neuvottelut eivät kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun selvitystä pyydettiin, ole johtaneet tulokseen, sijoittaja voi alistaa riidan:
― joko sen sopimuspuolen toimivaltaiselle tuomioistuimelle, jonka alueelle sijoitus on tehty; tai
― kansainväliseen välimiesmenettelyyn sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainväliselle ratkaisukeskukselle (ICSID), joka on perustettu Washingtonissa 18 päivänä maaliskuuta 1965 allekirjoitetulla yleissopimuksella valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemisesta.
Kun sijoittaja on jättänyt riidan ratkaistavaksi sen sopimuspuolen toimivaltaiselle tuomioistuimelle, jonka alueelle sijoitus on tehty, tai kansainväliseen välimiesmenettelyyn, on menettelytavan valinta lopullinen.
3. Tässä artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa oikeushenkilöä, joka on perustettu sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti ja jonka osakkeista ennen riidan syntymistä enemmistön omistivat toisen sopimuspuolen sijoittajat, kohdellaan sanotun Washingtonin yleissopimuksen 25 artiklan 2 kappaleen b kohdan mukaisesti toisen sopimuspuolen oikeushenkilönä.
4. Välitystuomio on lopullinen ja molempia osapuolia sitova.
9 artiklaSopimuspuolten väliset riidat
1. Tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat sopimuspuolten väliset riidat on ratkaistava diplomaattiteitse.
2. Jos sopimuspuolet eivät pääse sopimukseen kuuden kuukauden kuluessa, se jätetään toisen sopimuspuolen vaatimuksesta kolmijäsenisen välimiesoikeuden ratkaistavaksi. Kumpikin sopimuspuoli nimittää yhden välimiehen, ja nämä kaksi nimittävät puheenjohtajan, jonka tulee olla kolmannen maan kansalainen.
3. Jos sopimuspuoli ei ole nimittänyt välimiestä eikä noudattanut toisen sopimuspuolen kehotusta suorittaa nimitystä kahden kuukauden kuluessa, välimiehen nimittää tämän toisen sopimuspuolen pyynnöstä Kansainvälisen tuomioistuimen presidentti.
4. Jos välimiehet eivät kahden kuukauden kuluessa nimityksestään pääse sopimukseen puheenjohtajasta, tämän nimittää jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä Kansainvälisen tuomioistuimen presidentti.
5. Jos tämän artiklan 3 ja 4 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa Kansainvälisen tuomioistuimen presidentti on estynyt suorittamasta mainittua tehtävää tai jos hän on jommankumman sopimuspuolen kansalainen, nimityksen suorittaa varapresidentti, ja jos hänkin on estynyt tai sopimuspuolen kansalainen, nimityksen suorittaa tuomioistuimen virkaiältään vanhin tuomari, joka ei ole kummankaan sopimuspuolen kansalainen.
6. Välimiesoikeus tekee päätöksensä äänten enemmistöllä, päätös on lopullinen ja sopimuspuolia sitova. Kumpikin sopimuspuoli vastaa nimittämänsä välimiehen kustannuksista sekä edustuksestaan välitysasian käsittelyssä; puheenjohtajan sekä kaikista muista kustannuksista sopimuspuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin. Välimiesoikeus voi kuitenkin päätöksessään määrätä toisen osapuolen vastattavaksi suuremman osuuden. Kaikissa muissa suhteissa menettelytavoista päättää välimiesoikeus itse.
10 artiklaSopimuksen soveltamisala
1. Tämä sopimus ei rajoita niitä oikeuksia ja etuja, joita sopimuspuolen sijoittaja kansallisen tai kansainvälisen oikeuden nojalla nauttii toisen sopimuspuolen alueella.
2. Tätä sopimusta sovelletaan sijoituksiin, jotka toisen sopimuspuolen sijoittaja on tehnyt toisen sopimuspuolen alueella ja sen lainsäädännön mukaisesti joko ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tai sen jälkeen. Tätä sopimusta ei kuitenkaan sovelleta riitoihin, jotka ovat syntyneet ennen sen voimaantuloa.
11 artiklaLoppumääräykset
1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jolloin jälkimmäinen sopimuspuoli on ilmoittanut toiselle, että sen perustuslailliset edellytykset tämän sopimuksen voimaantulolle on täytetty.
2. Tämä sopimus on voimassa viisitoista vuotta. Sen jälkeen se on voimassa kunnes kaksitoista kuukautta on kulunut päivästä, jolloin jompikumpi sopimuspuoli on kirjallisesti ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle päätöksestään irtisanoa tämä sopimus.
3. Sijoitusten osalta, jotka on tehty ennen sitä päivää, jolloin tämän sopimuksen irtisanomisilmoitus tulee voimaan, 1―10 artiklan määräykset ovat voimassa vielä viisitoista vuotta mainitusta päivästä lukien.
Tämän vakuudeksi tähän merkityt, siihen hallitustensa asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1993 kahtena suomen-, espanjan- ja englanninkielisenä kappaleena kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset. Tulkintaeroavaisuuksissa on kuitenkin englanninkielinen teksti ratkaiseva.
Suomen tasavallan hallituksen puolesta
Chilen tasavallan hallituksen puolesta