14.10.1994 | Hallituksen esitykset

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Helsingin yliopistosta annetun lain muuttamisesta ja Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta annetun lain kumoamisesta

Hallinnonala: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Antopäivä: 14.10.1994
Esityksen teksti: Suomi
Käsittelyn tila: Käsitelty
Käsittelytiedot: Eduskunta.fi 228/1994

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että Helsingin yliopistoon perustetaan eläinlääketieteellinen tiedekunta ja Eläinlääketieteellinen korkeakoulu lakkautetaan.

Esitys liittyy vuoden 1995 valtion talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.

YLEISPERUSTELUT

1.Nykytila

1.1.Eläinlääketieteellinen koulutus ja tutkimus

Eläinlääketieteellinen korkeakoulu on ainoa koulutus- ja tutkimusyksikkö, joka huolehtii eläinlääketieteellisen koulutusalan peruskoulutuksesta Suomessa. Se huolehtii myös koulutusalan tieteellisestä ja ammatillisesta jatkokoulutuksesta sekä eläinlääkäreiden täydennyskoulutuksesta. Lisäksi korkeakoulun tehtäviin kuuluu käytännön eläinlääkinnän kehittäminen ja siihen liittyvä palvelutoiminta.

Eläinlääketieteellinen koulutus alkoi Suomessa vuonna 1945, jolloin eläinlääketieteellinen korkeakoulu aloitti toimintansa. Sitä ennen suomalaiset opiskelivat eläinlääketiedettä ja suorittivat alan tutkintoja pääasiassa Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Aluksi korkeakoulussa ei ollut mahdollista suorittaa eläinlääkärin tutkintoa, vaan opintoja oli täydennettävä Ruotsissa tai Norjassa. Ensimmäiset eläinlääketieteen lisensiaatit, jotka olivat suorittaneet opintonsa kokonaan Suomessa, valmistuivat vuonna 1968. Voimassaoleva oleva laki Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta (698/88) on annettu vuonna 1988.

Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista säädetään eläinlääketieteellisistä tutkinnoista sekä erikoiseläinlääkärin tutkinnosta annetuissa asetuksissa (298/78 ja 594/88).

Perustutkinto on eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto. Tieteellisiä jatkotutkintoja ovat eläinlääketieteen ja filosofian tohtorin tutkinnot. Ammatillisena jatkotutkintona on mahdollista suorittaa erikoiseläinlääkärintutkinto. Erikoistumisaloja on viisi. Laillistettu eläinlääkäri voi lisäksi suorittaa tarkastuseläinlääkärin tutkinnon sekä elintarvikehygieenikkokuulustelun ja sitä edeltävän täydennyskoulutuksen, joka vaaditaan eräisiin kunnalliseläinlääkärin virkoihin.

Syyskuussa 1994 Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa on yhteensä 420 opiskelijaa, joista 350 perustutkintoa suorittavia. Vuonna 1994 on hyväksytty 48 uutta opiskelijaa. Yhdeksän prosenttia opiskelijoista puhuu äidinkielenään ruotsia ja viisi prosenttia on vieraskielisiä.

Vuonna 1993 Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa tutkinnon suoritti 42 opiskelijaa, joista 32 suoritti perustutkinnon. Perustutkinnon suorittamiseen kuuluu kuuden vuoden teoreettinen ja käytännöllinen kokopäiväinen opiskelu. Keskimääräinen suoritusaika on vakiintunut seitsemään vuoteen, mitä voi pitää kohtuullisena tutkinnon laajuuden ollessa 220 opintoviikkoa.

Korkeakoulu on mukana terveystieteiden valtakunnallisessa tutkijankoulutusohjelmassa ja lääketieteellisten alojen valtakunnallisessa valintakoeyhteistyössä. Korkeakoulu on solminut vaihto- ja yhteistyösopimuksia ulkomaisten korkeakoulujen kanssa ja osallistuu Euroopan unionin vaihto-ohjelmiin.

Korkeakoulussa harjoitettava tutkimus kohdistuu sekä yleismaailmallisiin eläinlääketieteellisiin ongelmiin että Suomen olojen erityispiirteistä johtuviin ongelmiin. Korkeakoululla on tutkimusyhteistyötä kotimaisten yhteistyötahojen lisäksi monien ulkomaisten laitosten kanssa.

Korkeakoulu tekee tutkimusyhteistyötä suomalaisen lääke- ja elintarviketeollisuuden kanssa. Yhteistyön tuloksena on syntynyt uusia tuotteita ja innovaatioita. Rahoitus näihin tutkimuksiin on saatu pääasiassa muualta kuin valtion talousarvion määrärahoista.

Vuoden 1993 lopussa korkeakoulun henkilökuntaan kuului 207 päätoimisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Näistä 45 kuului varsinaiseen opetushenkilökuntaan. Opetustehtäviin osallistuvat myös korkeakoulun eläinsairaalan eläinlääkärit ja erikoistumisviroissa olevat apulaiseläinlääkärit. Päätoimisessa palvelussuhteessa olevan hallinto- ja toimistohenkilökunnan määrä oli 25, josta 14 toimi keskushallinnossa. Muuta henkilökuntaa tarvitaan muun muassa laboratoriotehtäviin, eläinten hoitoon sekä tilojen, laitteiden ja välineistön huoltamiseen.

Korkeakoulun menot ilman maksullisen palvelutoiminnan menoja olivat vuonna 1993 noin 46,7 miljoonaa markkaa.

1.2.Eläinlääketieteellisen korkeakoulun maksullinen palvelutoiminta

Eläinlääketieteellinen korkeakoulu harjoittaa maksullista palvelutoimintaa eläinsairaalassa Helsingissä ja ambulatorisella klinikalla Mäntsälän Hautjärvellä. Ambulatorisella klinikalla on kiinteä sijaintipaikka, jota ympäröivillä tiloilla klinikka hoitaa eläimiä opetustyönä. Klinikan toimintaan kuuluu suureläinten hoitaminen myös sijaintipaikassa. Näiden palvelujen lisäksi tuotetaan laboratorio- ja patologiapalveluja korkeakoulun omille yksiköille ja ulkopuolisille asiakkaille. Myös täydennyskoulutus on maksullista toimintaa.

Korkeakoulun eläinsairaala toimii valtakunnallisena eläinsairaalana. Korkeakoulu on solminut maksupalvelusopimukset Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien kanssa eläinlääkintähuoltolain mukaisten kunnille kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Ambulatorisen klinikan toiminta on järjestetty yhteistoiminnassa Mäntsälän, Orimattilan ja Pukkilan kuntien kanssa. Eläinten omistajia laskutetaan maksuperustelain mukaisesti.

Eläinsairaalan pieneläinklinikka hoitaa vuosittain noin 18 000 potilasta ja suureläinklinikka noin 1 500 potilasta. Hautjärven ambulatorinen klinikka hoitaa noin 11 000 eläintä vuodessa. Kaikilla klinikoilla toimii ympärivuorokautinen päivystys. Maksullinen palvelutoiminta on keskeinen osa korkeakoulun opetusta ja tutkimusta. Eläinsairaalan ja ambulatorisen klinikan yhteydessä tapahtuva opiskelijoiden ohjattu klinikkatyöskentely muodostaa pääosan käytännön kliinisestä opetuksesta.

Maksullisen palvelutoiminnan tulot olivat vuonna 1993 noin 8,8 miljoonaa markkaa ja menot noin 7,6 miljoonaa markkaa.

1.3.Eläinlääketieteellisen korkeakoulun tilat

Eläinlääketieteellinen korkeakoulu sijaitsee Helsingissä. Mäntsälän Hautjärvellä on Eläinlääketieteelliseen korkeakouluun kuuluva kiinteistö, jossa toimivat ambulatorinen klinikka ja koetila. Myös lisääntymistieteiden opetus ja tutkimus on sijoitettu Hautjärvelle.

Ensimmäiset korkeakoulun Helsingissä sijaitsevista rakennuksista valmistuivat 1960-luvun alussa, ja uusin rakennus valmistui vuonna 1973. Toimitilaa on 14 816 hyötyneliömetriä. Tilat ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta osittaista uudenaikaistamista tarvitaan. Hautjärven rakennukset otettiin käyttöön vuosina 1957 - 1960. Toimitilaa on 2 582 hyötyneliömetriä. Tilan maa- ja metsäpinta-ala on 65 hehtaaria.

Helsingin ja Uudenmaan rakennuspiirit ovat huolehtineet rakennusten kunnossapidosta ja uudenaikaistamiskorjauksista. Helsingin tiloissa olevan leikkaussalin uudistustyöt on käynnistetty ja jätteidenkäsittely-yksikön uudistustyöt käynnistetään vielä kuluvana syksynä. Helsingin yliopisto ja Eläinlääketieteellinen korkeakoulu selvittävät mahdollisuuksia ambulatorisen klinikan ja lisääntymistieteen oppiaineen toiminnan järjestämistä Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen yhteydessä. Hautjärven kiinteistöstä voitaisiin tällöin luopua.

Yliopiston koetilojen hyödyntämistä eläinlääketieteellisen tiedekunnan muita tarpeita varten selvitetään.

1.4.Nykytilan arviointi

Opetus ja tutkimus

Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta vuonna 1992 suoritettu kansainvälinen arviointi osoittaa korkeakoulun opetuksen ja tutkimuksen olevan eurooppalaisittain korkeatasoista ja tulosten hyviä. Koulutusta on kehitetty ottaen huomioon kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Tarkoitus on, että perustutkintoon johtavaan eläinlääketieteelliseen koulutukseen otetaan lähivuosinakin noin 50 uutta opiskelijaa vuodessa. Opiskelijat ovat yleensä suorittaneet perustutkinnon tavoiteajassa ja opintonsa keskeyttäneiden määrä on ollut vähäinen.

Korkeakoulu on yhden tieteenalan koulutusyksikkö, joka on opettaja- ja opiskelijamäärältään suppea.

Eläinlääkäreiden sijoittuminen työelämään

Eläinlääketieteen lisensiaatit ovat sijoittuneet hyvin työelämään maan eri puolille. Alan työpaikkojen vähentymiseen etenkin valtion ja kuntien tehtävissä on varauduttu.

Laillistettuja eläinlääkäreitä oli vuoden 1993 lopussa 1 181. Ammatissa toimivista noin 41 prosenttia oli kunnan- ja kaupungineläinlääkäreitä, 20 prosenttia harjoitti yksityispraktiikkaa, opetus- ja tutkimustehtävissä toimi 12 prosenttia, tarkastuseläinlääkäreinä sekä teollisuuden ja yhteisöjen palveluksessa yhteensä 6 prosenttia sekä valtionhallinnon ja puolustusvoimien palveluksessa 3 prosenttia. Ulkomailla työskenteli 3 prosenttia. Satunnaisessa yksityispraktiikassa, viransijaisina tai muissa tehtävissä oli 15 prosenttia. Eläkkeellä koko ammattikunnasta oli 14 prosenttia.

Yhteistyö

Korkeakouluista Helsingin yliopisto on Eläinlääketieteellisen korkeakoulun merkittävin yhteistyötaho. Tutkimusyhteistyötä on ennen kaikkea lääketieteellisen ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanssa. Vuosina 1989 - 1992 opetusta ja tutkimusta koskevia yhteistyöprojekteja oli Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston välillä 53. Helsingin yliopiston eri tiedekuntien opettajia toimii korkeakoulun sivutoimisina opettajina. Vastaavasti korkeakoulun henkilökunta antaa opetusta erityisesti maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimusyhteistyössä eläinlääketieteen yhteydet lääketieteelliseen tiedekuntaan ovat keskeisiä.

Eläinlääketieteellinen korkeakoulu hankkii Helsingin yliopistolta nykyisin opiskelijoilleen kielikoulutusta sekä kirjastopalveluja ja automaattista tietojenkäsittelyä. Yliopisto on mukana myös valintakokeiden ja opintotuen järjestelyissä sekä korkeakoulun henkilöstökoulutuksessa.

Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja eräät maa- ja metsätalousministeriön alaiset tutkimuslaitokset ovat viime vuosina selvittäneet yhteistyömahdollisuuksiaan ja tehneet sopimuksia, joilla on edistetty tutkimusyhteistyötä ja tehostettu resurssien käyttöä. Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto käyttää korkeakoulun asiantuntemusta muun muassa säädösvalmistelussa ja eläinlääkintää koskevien erityisongelmien ratkaisemisessa. Korkeakoululla on yhteistyötä myös sosiaali- ja terveysministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalojen kanssa. Korkeakoululla on toimivat suhteet lääke- ja elintarviketeollisuuteen.

Eri työnantajien palveluksessa olevat tutkijat ovat jakaneet keskenään tutkimusalueita, ja yhteistyötä tekevien tahojen tutkijoille on hankittu tutkimusvälineitä yhteiseen käyttöön. Tämä tehostaa tutkimustyötä ja on edullista valtiontaloudelle. Useiden erityisalojen opettajina toimivat lähes yksinomaan Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen (EELA) henkilökuntaan kuuluvat tutkijat. Korkeakoulun kirjastoa, koe-eläimiä ja tutkimuslaitteita käytetään yhteisesti.

Kansainvälistä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä on toteutettu lisäämällä kahdenvälistä yhteistyötä sekä osallistumalla monenkeskeisiin yhteistyöprojekteihin ja vaihto-ohjelmiin.

2.Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muutokset

Korkeakoululaitoksen rakenteellisessa kehittämisessä yhtenä tavoitteena on yhdistää pienet yksiköt suuremmiksi yksiköiksi ja tällä tavalla saada aikaan tehokkaampia ja taloudellisempia kokonaisuuksia. Samoin tavoitteita ovat myös hallinnon kehittäminen ja keventäminen sekä korkeakoululaitoksen tarpeettomien päällekkäisyyksien purkaminen. Yhteistyötä ja monitieteistä toimintaa edistämällä pyritään kehittämään myös toiminnan laatua. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteiden kautta syntyviä säästöjä voidaan uudelleen kohdentaa korkeakoululaitoksen keskeisiin kehittämiskohteisiin.

Kun eläinlääketieteellisestä opetuksesta ja tutkimuksesta muodostetaan tiedekunta Helsingin yliopistoon, toiminnassa voidaan nykyistä enemmän ja vaivattomammin hyödyntää laaja-alaisen yliopiston mahdollisuuksia ja tehostaa yhteistyötä maatalous-metsätieteellisen, lääketieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa. Yhteisjärjestelyt parantaisivat myös edellytyksiä uusien tutkimusalueiden tukemiseen sekä opetus- ja tutkimusresurssien vahvistamiseen niissä aihepiireissä, joissa se arvioidaan tarpeelliseksi. Yliopiston hallinnolliset palvelut ja tukipalvelut, joita Eläinlääketieteellinen korkeakoulu on jo käyttänytkin yhteistyöjärjestelyjen avulla, tulisivat kokonaisuudessaan käytettäviksi.

Eläinlääketieteellisen opetuksen ja tutkimuksen muodostaminen Helsingin yliopiston tiedekunnaksi merkitsee myös, että alan opetus- ja tutkimusvirkoihin sovelletaan Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoja koskevia kielitaitovaatimuksia. Sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset eläinlääkärit saavat nykyisin koulutuksensa Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa. Ruotsinkielisiä opettajan virkoja korkeakoulussa ei kuitenkaan ole. Korkeakoulun opettajilta vaaditaan ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito, kun taas Helsingin yliopiston suomenkielisiltä opettajilta vaaditaan vain kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Jotta eläinlääketieteellisellä tiedekunnalla olisi ruotsinkielisen opetuksen antamiseen samanlaiset edellytykset kuin korkeakoululla nykyisin on, tiedekunnan opetus- ja tutkimusvirkoihin ehdotetaan vaadittavaksi ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito.

Helsingin yliopistosta annetun lain (854/91) 26 §:n 3 momentissa säädetään ruotsia taitavien henkilöiden ottamisesta koulutukseen. Kun otetaan opiskelijoita niille aloille, joiden opetusta annetaan ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa, on huolehdittava siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä voidaan kouluttaa riittävä määrä maan tarpeisiin. Jollei ruotsinkielistä opetusta varten ole olemassa erillistä linjaa, yliopisto voi varata osuuden aloituspaikoista ruotsin kieltä taitaville pyrkijöille. Nämä säännökset koskisivat Helsingin yliopistossa myös eläinlääketieteellistä koulutusta.

3.Esityksen vaikutukset

3.1.Organisaatiovaikutukset

Helsingin yliopistossa olisi esityksen mukaan nykyisen kahdeksan tiedekunnan sijasta yhdeksän tiedekuntaa. Tiedekuntien dekaanit kuuluvat konsistoriin, ja heidän lukumääränsä myös konsistorissa kasvaisi yhdellä. Konsistoriin kuuluvat myös yliopiston rehtori ja vararehtorit. Niiden jäsenten määrä, jotka ovat professoreja tai apulaisprofessoreja, kasvaisi yhdestätoista kahteentoista.

Konsistoriin kuuluu voimassa olevan lain mukaan myös kaksitoista muuta jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nämä jäsenet edustavat kolmea ryhmää: 1) muita opettajia ja tutkijoita kuin professoreja ja apulaisprofessoreja, 2) muuta henkilökuntaa kuin opettajia ja tutkijoita ja 3) opiskelijoita. Ryhmistä 1 ja 2 valitaan kolme jäsentä kummastakin ja ryhmästä 3 valitaan kuusi jäsentä. Esityksen mukaan ryhmästä 3 valittaisiin seitsemän jäsentä. Tarkoituksena on, ettei rehtorin, vararehtorien ja dekaanien ryhmä kasvaisi suhteellisesti nykyistä suuremmaksi verrattuna muita ryhmiä edustavien jäsenten määrään. Samalla on tarkoitus lisätä mahdollisuuksia jatko-opiskelijoiden huomioonottamiseen opiskelijoiden edustajia valittaessa.

Eläinlääketieteellisen korkeakoulun opiskelijat siirtyvät Helsingin yliopiston opiskelijoiksi ja jatkavat opintojaan yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelijat tulevat samalla Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan jäseniksi. Eläinlääketieteellisen korkeakoulun ylioppilaskunta lakkautetaan.

3.2.Taloudelliset vaikutukset ja henkilöstövaikutukset

Valtion vuoden 1995 talousarvioesityksen mukaan Eläinlääketieteellinen korkeakoulu lakkautetaan 1 päivästä elokuuta 1995 ja sen toiminta, opetus ja tutkimus sekä henkilöstö ja määrärahat yhdistetään Helsingin yliopistoon itsenäisenä tiedekuntana. Korkeakoulun toimintamenot ovat talousarvioesityksen mukaan koko vuodelle 51,132 miljoonaa markkaa.

Eläinlääketieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen siirtyminen erillisestä korkeakoulusta Helsingin yliopiston tiedekunnaksi ei vähennä kustannuksia vielä yhdistämisvuonna. Muutamassa vuodessa voidaan kuitenkin opetuksen ja tutkimuksen synergiaedut höydyntämällä ja hallintotehtäviä järkeistämällä saada aikaan säästöjä. Järjestelystä saatavat toiminnalliset, opetukselliset ja tutkimukselliset edut ovat kuitenkin merkittävämpiä kuin taloudelliset säästöt.

Tulossopimusneuvotteluissa, jotka opetusministeriö on käynyt Helsingin yliopiston ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun kanssa kaudelle 1995―1998 on sovittu, että yhdistämisen vuoksi vuosina 1996―1998 vähennetään yliopiston ja korkeakoulun toimintamenoista yhteensä 6―7 miljoonaa markkaa. Kunkin vuoden määrärahojen vähennyksestä sovitaan tulossopimusneuvotteluissa. Henkilöstön määrää on tarkoitus vähentää pääasiassa luonnollisen poistuman kautta. Henkilöstön määrän supistuessa henkilöstöhallinnossa sovelletaan menettelytapoja, joista valtioneuvosto on päättänyt 17 päivänä kesäkuuta 1993 (valtioneuvoston periaatepäätös henkilöstöä vähennettäessä noudatettavasta henkilöstöpolitiikasta).

Eläinlääketieteellisen korkeakoulun virat ja virkamiehet siirtyvät yliopiston viroiksi ja virkamiehiksi ja työsopimussuhteiset työntekijät yliopiston työntekijöiksi 1 päivästä elokuuta 1995 ilman muita toimenpiteitä. Siirtyminen ei vaikuta palvelussuhteen laatuun.

4.Asian valmistelu

Valtioneuvosto tarkisti 18 päivänä kesäkuuta 1993 koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 1991―1996. Kehittämissuunnitelman tarkisteeseen sisältyvän toimenpideohjelman mukaan Eläinlääketieteellinen korkeakoulu yhdistetään Helsingin yliopistoon itsenäiseksi tiedekunnaksi. Opetusministeriö kehotti 9 päivänä syyskuuta 1993 päivätyllä kirjeellä Helsingin yliopistoa yhteistyössä Eläinlääketieteellisen korkeakoulun kanssa valmistelemaan yhdistämissuunnitelman siten, että eläinlääketieteellinen tiedekunta käynnistyy 1 päivänä elokuuta 1995. Suunnitelmaan tuli sisällyttää esitys säädösmuutoksiksi, joita tarvitaan Helsingin yliopistoa, Eläinlääketieteellistä korkeakoulua, eläinlääketieteellistä koulutusta ja tutkimusta ja eläinlääkintähuoltoa koskevassa sekä mahdollisesti muussa lainsäädännössä. Suunnitelma eläinlääketieteellisen koulutuksen siirtämisestä yliopiston yhteyteen on sisällytetty Helsingin yliopiston ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmiin vuosille 1995 ― 1998.

Siirtoa valmistelevan Helsingin yliopiston ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun yhteisen johtoryhmän nimeämä selvittäjä on kartoittanut opetuksen integrointimahdollisuuksia. Siirron henkilöstövaikutuksia on selvitetty Helsingin yliopiston ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun yhteisessä työryhmässä.

Hallituksen esitys on valmisteltu Helsingin yliopiston ja Eläinlääketieteellisen korkeakoulun valmisteleman ja yliopiston konsistorin hyväksymän esityksen pohjalta. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu on antanut lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Esitysluonnoksesta on neuvoteltu asianomaisten työmarkkinajärjestöjen kanssa.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1.Laki ehdotusten perustelut

1.1.Laki Helsingin yliopistosta annetun lain muuttamisesta

11 §. Uuden tiedekunnan vuoksi konsistorin jäseninä olevien dekaanien lukumäärä nousisi kahdeksasta yhdeksään. Opiskelijoiden ryhmään valittaisiin kuuden jäsenen sijasta seitsemän jäsentä. Tarkoituksenmukaista on, että ainakin yksi näistä olisi jatko-opiskelija, vaikka säännös ei tätä edellytä.

Pykälän 2 momentin 1 kohdassa käytettäisiin 1 päivänä joulukuuta 1994 voimaan tulevan valtion virkamieslain (750/94) mukaista käsitettä ''virkaan nimitetyt'' aikaisemman käsitteen ''vakinaiset'' tilalla.

17 §. Tiedekuntien luetteloon lisättäisiin eläinlääketieteellinen tiedekunta. Tiedekunnat lueteltaisiin perinteellisessä järjestyksessä, jossa yliopiston perustamisen jälkeen muodostetut tiedekunnat ovat ikäjärjestyksessä.

Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta annetun lain 1 §:ssä mainitaan tavanomaisten korkeakoulun tehtävien lisäksi käytännön eläinlääkinnän kehittäminen ja siihen liittyvä palvelutoiminnan harjoittaminen. Näistä tehtävistä säädettäisiin 2 momentissa.

Eläinlääketieteellinen korkeakoulu mainitaan eläinlääketieteellisistä tutkinnoista ja erikoiseläinlääkärintutkinnosta annetuissa asetuksissa. Korkeakoulu mainitaan lisäksi eräissä laeissa ja asetuksissa, joissa säädetään eläinlääkintää ja eläinlääkäreitä koskevista asioista. Nämä säännökset koskisivat 3 momentin mukaan eläinlääketieteellistä tiedekuntaa.

31 §. Yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan nykyään riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä, jollei ole kysymys ole ruotsinkielistä opetusta varten perustetusta virasta. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetusta varten perustettuihin virkoihin vaadittaisiin pykälän mukaan kuitenkin suomen kielen taidon lisäksi ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito samoin kuin Eläinlääketieteellisen korkeakoulun opetus- ja tutkimusvirkoihin nykyään vaaditaan. Muuten yliopiston kielitaitovaatimukset pysyisivät ennallaan.

1.2.Laki Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta annetun lain kumoamisesta.

1 §. Laki Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta kumottaisiin.

2 §. Eläinlääketieteellisen korkeakoulun opiskelijat siirtyisivät Helsingin yliopiston opiskelijoiksi ja jatkaisivat opintojaan yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

3 §. Eläinlääketieteellisen korkeakoulun virat ja virkamiehet siirtyisivät Helsingin yliopiston viroiksi ja virkamiehiksi ja korkeakoulun työsopimussuhteiset työntekijät siirtyisivät yliopiston työsopimussuhteisiksi työntekijöiksi.

2.Tarkemmat säännökset

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan muodostaminen Helsingin edellyttää yliopistosta annetun asetuksen (1241/91) muuttamista. Asetus eläinlääketieteellisen korkeakoulun ylioppilaskunnasta (511/84) kumotaan.

3.Voimaantulo

Ehdotetut lait tulisivat voimaan 1 päivänä elokuuta 1995. Täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä aikaisemmin.

Konsistoriin valittaisiin uusi, opiskelijoita edustava jäsen toimikaudeksi, joka alkaisi 1 päivänä elokuuta 1995 ja päättyisi samanaikaisesti kuin kolmeksi vuodeksi valittujen jäsenten toimikaudet. Uusi jäsen voitaisiin valita myös Eläinlääketieteellisen korkeakoulun opiskelijoiden keskuudesta.

Eläinlääketieteellisen korkeakoulun hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä, jotka on valittu 1 päivänä tammikuuta 1994 alkaneeksi toimikaudeksi, tulisi eläinlääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäseniä ja varajäseniä.

Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa rehtori toimii hallituksen puheenjohtajana ja vararehtori varapuheenjohtajana. Heidän toimikautensa päättyvät 31 päivänä heinäkuuta 1995. Tämän vuoksi Eläinlääketieteellinen korkeakoulu valitsisi tiedekunnalle ensimmäisen dekaanin ja varadekaanin rehtorin ja vararehtorin valitsemista koskevien säännösten mukaan.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisen tiedekuntaneuvoston kokoonpano poikkeaisi Helsingin yliopiston tiedekuntaneuvostoja koskevien säännösten mukaisesta kokoonpanosta. Ero ei olisi kuitenkaan merkittävä. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanien toimikaudet päättyisivät samanaikaisesti kuin yliopiston muiden tiedekuntaneuvostojen ja dekaanien toimikaudet.

Korkeakoulussa käsiteltävinä olevat asiat siirtyisivät niille hallintoelimille, joille kyseiset asiat yliopistosta annetun lain tai asetuksen mukaan kuuluisivat.

Esitys liittyy vuoden 1995 valtion talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Helsingin yliopistosta 24 päivänä toukokuuta 1991 annetun lain (854/91) 11 §:n 1 ja 2 momentti, 17 § ja 31 §:n 1 momentti seuraavasti:

11 §Konsistorin kokoonpano

Konsistoriin kuuluvat rehtori, vararehtorit ja tiedekuntien dekaanit sekä kolmetoista muuta jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut kolmetoista jäsentä valitaan seuraavasti:

1) muut opettajat ja tutkijat kuin virkaan nimitetyt professorit ja apulaisprofessorit valitsevat yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla kolme jäsentä keskuudestaan;

2) muu henkilökunta kuin opettajat ja tutkijat valitsee yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla kolme jäsentä keskuudestaan;

3) ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävä toimielin valitsee seitsemän jäsentä opiskelijoiden keskuudesta.

17 §Tiedekunnat

Yliopistossa on teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, kasvatustieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja eläinlääketieteellinen tiedekunta.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tehtäviin kuuluu 1 §:ssä mainittujen tehtävien lisäksi käytännön eläinlääkinnän kehittäminen ja siihen liittyvän palvelutoiminnan harjoittaminen.

Mitä muualla laissa on säädetty Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta, koskee Helsingin yliopiston eläinlääketieteellistä tiedekuntaa.

31 §Kielitaitovaatimukset

Yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin vaaditaan riittävä suomen kielen taito ja kyky ymmärtää ruotsin kieltä. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetusta varten perustettuun virkaan vaaditaan kuitenkin riittävä suomen kielen taito ja ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Ruotsinkielistä opetusta varten perustettuun virkaan vaaditaan riittävä ruotsin kielen taito sekä lisäksi suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Vaadittavasta kielitaidosta ja sen osoittamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Konsistoriin valitaan ennen tämän lain voimaantuloa uusi, 11 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu jäsen toimikaudeksi, joka alkaa tämän lain voimaan tullessa ja päättyy samanaikaisesti kuin kolmeksi vuodeksi valittujen jäsenten toimikaudet. Jäsen voidaan valita myös Eläinlääketieteellisen korkeakoulujen opiskelijoiden keskuudesta.

Sen estämättä, mitä Helsingin yliopistosta annetun lain (854/91) 18 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään tiedekuntaneuvoston kokoonpanosta, Eläinlääketieteellisen korkeakoulun hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä, jotka on valittu 1 päivänä tammikuuta 1994 alkaneeksi toimikaudeksi, tulee tämän lain voimaan tullessa eläinlääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäseniä ja varajäseniä. Tiedekuntaneuvoston toimikausi päättyy samanaikaisesti kuin yliopiston muiden tiedekuntaneuvostojen toimikaudet.

Sen estämättä, mitä Helsingin yliopistosta annetun lain 20 §:ssä säädetään dekaanin ja varadekaanin valitsemisesta, Eläinlääketieteellinen korkeakoulu valitsee eläinlääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisen dekaanin ja varadekaanin korkeakoulun rehtorin ja vararehtorin valitsemista koskevien säännösten mukaan. Heidät valitaan ennen tämän lain voimaantuloa toimikaudeksi, joka alkaa tämän lain voimaan tullessa ja päättyy samanaikaisesti kuin Helsingin yliopiston muiden dekaanien ja varadekaanien toimikaudet.

Jos Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa käsiteltävänä oleva asia on kesken tämän lain tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia Helsingin yliopistosta annetun lain tai asetuksen (1241/91) mukaan kuuluu.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta 29 päivänä heinäkuuta 1988 annettu laki (698/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

2 §

Eläinlääketieteellisen korkeakoulun opiskelijat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa Helsingin yliopiston opiskelijoiksi ja jatkavat opintojaan yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

3 §

Eläinlääketieteellisen korkeakoulun virat ja virkamiehet siirtyvät tämän lain voimaan tullessa ilman muita toimenpiteitä Helsingin yliopiston viroiksi ja virkamiehiksi. Eläinlääketieteellisen korkeakoulun työsopimussuhteiset työntekijät siirtyvät tämän lain voimaantullessa ilman muita toimenpiteitä Helsingin yliopiston työsopimussuhteisiksi työntekijöiksi.

4 §