Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tulliverolain muuttamisesta
- Hallinnonala
- Valtiovarainministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 113/1993
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan tulliverolakia muutettavaksi siten, että maahantuonnin verotusta yhdenmukaistetaan ehdotetun kotimaan arvonlisäverotuksen kanssa. Tämä merkitsisi muun muassa eräiden tavaroiden verottomuuksien poistamista maahantuonnissa ja elävien eläinten väliaikaisen maahantuonnin säätämistä eräissä tapauksissa verottomaksi. Lisäksi veronmaksun lykkäystä koskeva pääasiallinen päätösvalta siirrettäisiin valtiovarainministeriöltä tullihallitukselle.
Esityksen taloudelliset vaikutukset tullin ja muun veron tai maksun kantoon olisivat vähäisiä. Esitys liittyy eduskunnalle annettuun arvonlisäverolakia koskevaan hallituksen esitykseen ja on tarkoitettu tulemaan voimaan samaan aikaan mainitun lain kanssa vuonna 1994.
PERUSTELUT
1.Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1.Lainsäädäntö ja käytäntö
Vuoden 1979 alusta voimaan tullut tulliverolaki (575/78) sisältää maahan tuotujen tavaroiden tulliverotusta koskevat, pääasiassa aineelliset säännökset. Viimeisimmät muutokset (1386/92) tulliverolakiin tulivat voimaan vuoden 1993 alussa. Laki sisältää muun muassa tavaroiden tullittomuutta, tullinalennusta, tullinpalautusta ja väliaikaista maahantuontia koskevat säännökset. Tulliverotusmenettelystä säädetään pääsääntöisesti tullilaissa (573/78) .
Tulliverolain 28 §:n mukaan sovelletaan, mitä tullista on sanotussa laissa säädetty, myös muuhun tullilaitoksen kannettavaan veroon tai maksuun, jollei muualla ole toisin säädetty. Tämän säännöksen sekä liikevaihtoverolain (559/91) 36 §:n 2 momentin nojalla maahantuonnin liikevaihtoverotuksessa sovelletaan pääsääntöisesti tulliverolain säännöksiä. Näistä suurin verotuksellinen merkitys on käytännössä tullittomuussäännöksillä, jotka johtavat edellä sanotun viittaussäännöksen perusteella myös tavaran liikevaihtoverottomuuteen eräin poikkeuksin. Arvonlisäverotusta koskevan lakiehdotuksen (hall.es. 88/1993 vp.) mukaan tämä yhteys on tarkoitus poistaa.
Tulliverolain nojalla muun muassa puolustustarvikkeet ja poliisien turvavarusteet sekä lentoliikenteen maa- ja turvalaitteet samoin kuin eräiden vesi- ja ilma-alusten korjaamiseen tuotavat tarvikkeet ovat tullittomia ja liikevaihtoverottomia, kun taas vastaavat kotimaasta hankitut tavarat ovat liikevaihtoverollisia. Maahantuonnin lievempi verokohtelu merkitsee epäneutraalia ja kilpailua vinouttavaa verotusta. Veronhuojennusmenettelyllä on pyritty korjaamaan lainsäädännön eroavuuksista aiheutuneita epäkohtia. Kotimaasta hankittuja hyödykkeitä on vapautettu liikevaihtoverosta silloin, kun vastaavia tavaroita olisi voitu hankkia verotta ulkomailta.
Tulliverolain 26 §:n 2 momentin mukaan lykkäystä tullin ja muiden tuontiverojen maksamisesta voi myöntää vain valtiovarainministeriö määräämillään ehdoilla. Lykkäystä koskevista hakemuksista pyydetään lausunto tullihallitukselta, joka pyytää selvitystä asianomaiselta piiritullikamarilta hakijan olosuhteista ja taloudellisesta tilanteesta. Lausuntojen hankkiminen hidastaa asian ratkaisua.
Tulliverotuksessa rekisteröityjen asiakkaiden laskutuksen hoitaa keskitetysti tullihallitus. Käteisasiakkaat maksavat tullilaskun välittömästi tullikamarissa. Maksamisen lykkäystä merkittävimmistäkin toimenpiteistä eli veronhuojennuksista päätetään keskusvirastossa 300 000 markan huojennusmäärään saakka. Lisäksi piiritullikamari voi myöntää tulliselvitysajan pidennyksen, joka käytännössä merkitsee myös maksun lykkäystä.
Liikevaihtoverotuksessa ja ehdotetussa arvonlisäverotuksessa veronmaksun lykkäysasioista päättää pääsääntöisesti veronkantoviranomaisena toimiva lääninverovirasto. Verohallitus ja valtiovarainministeriö voivat kuitenkin ottaa yksittäisen asian ratkaistavakseen erityisistä syistä.
1.2.Ehdotetut muutokset
1.2.1.Yleistä
Arvonlisäveroa koskevaan lakiehdotukseen on sisällytetty pääsääntöisesti kaikki maahantuonnin verotuksessa sovellettavat aineelliset säännökset. Arvonlisäverotuksen laajan veropohjan mukaisesti verottomuudet koskisivat vain poikkeustilanteita. Tavoitteena on mahdollisimman laaja yhdenmukaisuus maahantuonnin ja kotimaan kulutusverotuksessa, jollei kansainvälinen tai tulliverotuksessa vakiintunut käytäntö muuta edellytä.
Edellä todetun periaatteen mukaisesti tavaran tullittomuus ehdotetaan poistettavaksi arvonlisäverotusta vastaavalla tavalla jäljempänä kohdassa 1.2.2. todetuilta tulliverolaissa tullittomiksi säädetyiltä tavaroilta. Näiden tavaroiden tullittomuussäännöksillä on ollut ennen kaikkea liikevaihtoverotuksellinen sekä verotuen luonteinen merkitys. Vastaavasti lisättäisiin väliaikaista tullittomuutta tarkoittava säännös tulliverolakiin. Lykkäysasioissa päätösvallan siirto ministeriöltä keskushallinnolle lisäisi verotusmenettelyn yhdenmukaisuutta muun verotuksen kanssa.
1.2.2.Kumottaviksi ehdotetut tullittomuussäännökset
15 §:n 2 kohta. Kotimaan lentoliikennettä säännöllisin vuoroin harjoittavan lentoyhtiön sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen lentotoiminnassa käytettävät poltto- ja voiteluaineet ovat tullittomia ja tulliverolain 28 §:n viittaussäännöksen nojalla myös liikevaihtoverottomia ja valmisteverottomia. Säännöksellä on lähinnä liikevaihtoverotuksellinen merkitys. Kysymyksessä olevat polttoaineet ovat tullittomia tullitariffilakiin (660/87) liittyvän tullitariffin nojalla sekä valmisteverottomia, koska ne eivät kuulu polttoaineverosta annetun lain (948/82) piiriin. Voiteluaineista kannetaan tuotaessa niitä vapaakauppa-alueiden ulkopuolelta 3,8 prosentin tulli sekä öljyjätemaksua 25 penniä kilolta.
Säännös ehdotetaan kulutusverotuksen yhdenmukaistamistavoitteen mukaisesti kumottavaksi. Tällöin tavaroiden arvonlisäverotus perustuisi ehdotettuun arvonlisäverolakiin, jonka mukaan sovellettaisiin laajoja vähennysoikeuksia sekä valtion laitosten verojen budjetoinnissa erityismenettelyä. Muuta verotusta koskevista muutoksista säädettäisiin tarvittaessa asianomaisissa vero- tai maksulaeissa.
15 §:n 3 a kohta. Siviililentoliikenteen harjoittajan ilma-alusten sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen ilma- ja vesialusten korjaamiseen, varustamiseen ja huoltoon tuotavat tavarat ovat tullittomia ja verottomia tämän säännöksen nojalla. Edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti säännös ehdotetaan kumottavaksi. Kysymyksessä oleviin tavaroihin voidaan kuitenkin edelleen pääosin soveltaa tulliverolain 20 §:ään (1386/92) perustuvaa yleistä tullittomuussäännöstä eli alusrakennusetua.
15 §:n 4 kohta. Lainkohdan mukaan tullittomia ovat sellaiset puolustusvoimille ja rajavartiolaitokselle tulevat puolustustarvikkeet sekä poliisien turvavarusteet, joita vastaavia ei tehdasmaisesti valmisteta Suomessa. Näiden tavaroiden verottomuus on ehdotettu poistettavaksi arvonlisäverotuksessa. Tullittomuutta tarkoittava verotuki ei myöskään ole perusteltu valtion laitosten osalta, joiden hankintamäärärahat olisi otettava valtion talousarvioon bruttomääräisinä. Säännös ehdotetaan siten kokonaisuudessaan kumottavaksi.
15 §:n 5 kohta. Tavanomaiset päällykset,jollei niitä ole luettava tavaran painoon tai niiden arvoa tullausarvoon, ovat säännöksen mukaan tuontiverottomia. Tullausarvolain (906/80) 6 §:n 2 kohdan mukaan tavanomaisten päällysten kustannukset sisällytetään tullausarvoon, jolloin ne tulevat verotetuiksi. Koska säännöksellä ei siten ole merkitystä, se ehdotetaan kumottavaksi.
16 §:n 6 kohta. Arvoltaan vähäiset tavarat, jotka tulevat yleishyödyllisille kansainvälisille järjestöille ja joita ei käytetä ansiotarkoitukseen, ovat nykyisin tullittomia. Maahantuonnin arvonlisäverotuksessa nämä tavarat tulisivat verollisiksi kotimaan verotusta vastaavasti. Yhdenmukaisesti arvonlisäverotuksen kanssa ehdotetaan tullittomuussäännös kumottavaksi. Tullittomuus ja verottomuus voisi kuitenkin toteutua eräitä kansainvälisiä järjestöjä koskevien sopimusten perusteella. Aivan vähäarvoisista tavaroista ei makseta tullia tai muuta veroa, koska tulliasetuksen 30 a §:n 1 momentin (370/91) nojalla pienin saman tullauspäätöksen nojalla kannettavan tullin määrä on 50 markkaa.
16 §:n 12 kohta. Sellaiset ihmisen elimet ja kudokset, jotka käytetään siirrännäisinä toisen ihmisen sairauden tai ruumiinvamman hoitoon, ovat tullittomia. Lainkohdalla on nykyisin vain liikevaihtoverotuksellinen merkitys, minkä vuoksi säännös ehdotetaan kumottavaksi tulliverolaista. Arvonlisäverolakiehdotuksen 94 §:n 1 kohdan mukaan verottomiksi tulisivat muun muassa ihmisveri sekä ihmiselimet ja ihmiskudokset.
1.2.3.Väliaikaista tullittomuutta koskeva ehdotus
17 §:n 10 a kohta. Arvonlisäverotuksessa muun muassa ravihevoset ja eräät lemmikkieläimet tulisivat verollisiksi, koska arvonlisäverolakiehdotuksen 51 §:n verottomuussäännös ei koske esimerkiksi hevosia, koiria, kissoja ja kaneja. Kuitenkin lakiehdotuksen 94 §:n 14 kohdan mukaan elävien eläinten väliaikainen maahantuonti koulutusta, lääkinnällistä hoitoa tai siitostarkoitusta varten olisi verotonta. Vastaavasti ehdotetaan, että tämä tuonti samoin kuin tuontia varten tarpeelliset eläinten varusteet säädettäisiin tullittomiksi tulliverolain 17 §:n 1 momenttiin lisättävän uuden 10 a kohdan nojalla. Tämän muutoksen jälkeen arvonlisäverottomuus olisi myönnettävissä mainitun lakiehdotuksen 94 §:n 13 kohdan väliaikaiseen tullittomuuteen viittaavan yleisen säännöksen nojalla, jolloin saman pykälän 14 kohta olisi tarpeeton.
1.2.4.Muut muutosehdotukset
15 §:n 3 kohta. Lainkohdassa tarkoitetut tavarat, kansainvälisessä lentoliikenteessä käytettäviä asiakirjoja ja lomakkeita lukuun ottamatta, ovat tullittomia ehdolla, ettei niiden tuonti aiheuta haittaa kotimaiselle tuotannolle. Mainitut asiakirjat ja lomakkeet ovat nykyisin tullittomia ilman sanottua ehtoa. Koska näitäkin tavaroita valmistetaan Suomessa, ehdotetaan verotuksen neutraalisuustavoitteen mukaisesti mainittu ehto laajennettavaksi koskemaan kysymyksessä olevien asiakirjojen ja lomakkeiden tullittomuutta.
20 §. Lainkohdassa säädetty tullittomuutta tarkoittava alusrakennusetu koskee rajoituksetta kaikkien ilma-alusten rakentamiseen, korjaamiseen ja varustamiseen käytettäviä tavaroita. Koska arvonlisäverotuksessa sitä koskevan lakiehdotuksen 58 §:n 1 momentin mukaisesti verottomia olisivat vain sellaiset alukset, joiden suurin sallittu lentopaino on yli 1 600 kiloa, ehdotetaan vastaava rajoitus lisättäväksi alusrakennusedun myöntämisperusteisiin.
26 §:n 1 ja 2 momentti. Muusta verotuksesta poiketen tullin ja muun tuontiveron maksamisen lykkäystä koskevan hakemusasian ratkaisuvalta on nykyisin yksinomaan valtiovarainministeriöllä. Ratkaisumenettely ehdotetaan tulliverotuksessa lähennettäväksi muussa verotuksessa omaksuttua käytäntöä sekä arvonlisäverotusta koskevaa ehdotusta. Tämän mukaisesti ehdotetaan, että päätösvalta siirretään valtiovarainministeriöltä pääsääntöisesti tullihallitukselle, joka hoitaa keskitetysti tulliverotuksen merkittävimmän ryhmän eli rekisteröityjen asiakkaiden laskutuksen. Toimivallan siirtoa voidaan perustella lisäksi sillä, että lykkäyspyyntö on usein sisällytetty tai liitetty huojennushakemukseen, jonka käsittelee toimivaltansa rajoissa myös tullihallitus.
Lykkäyspäätökset tehtäisiin valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Nykyistä valtiovarainministeriön päätöstä eräiden verojen lykkäyksen ehdoista (204/92) täydennettäisiin siten, että se koskisi tullia ja muita mahdollisia tuontiveroja. Valtiovarainministeriö voisi kuitenkin ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen katsoessaan sen perustelluksi.
Maininta siitä, että lykkäyksen vuoksi suoritettavaan korkoon sovellettaisiin, mitä tullista säädetään, siirrettäisiin 2 momentista asiallisesti 1 momenttiin.
2.Esityksen vaikutukset
Esityksellä ei olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Vähäiset hallinnolliset vaikutukset liittyisivät maksunlykkäystä koskevan toimivallan siirtoon valtiovarainministeriöltä tullihallitukselle.
3.Asian valmistelu
Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriön ja tullihallituksen yhteistyönä. Valmistelussa perusteena ovat olleet sekä tuontiverotyöryhmän (Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1991:27) että hallituksen esityksen arvonlisäverolaiksi valmistelleen arvonlisäverotyöryhmän selvitykset ja kansainväliset, erityisesti Euroopan yhteisöjen (EY) ja pohjoismaiden lainsäädännön vertailut.
4.Voimaantulo
Esitys liittyy hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen arvonlisäverolaiksi. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan samaan aikaan ehdotetun arvonlisäverolain kanssa. Hallituksen esityksen mukaan arvonlisäverolaki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1994 alusta. Lain tultua voimaan muutosten soveltaminen perustuisi tulliverotuksessa yleisesti noudatettavaan tulliverolain 3 §:ään. Sen mukaan tulli määrätään pääsääntöisesti tavaran luovutusluvan antamispäivänä tai tullauspäivänä voimassa olevien säännösten mukaan.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1978 annetun tulliverolain (575/78) 15 §:n 2, 3 a, 4 ja 5 kohta sekä 16 §:n 6 ja 12 kohta,
sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 3 a ja 4 kohta sekä 16 §:n 6 ja 12 kohta 18 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa (1386/92) ,
muutetaan 15 §:n 3 kohta, 20 § sekä 26 §:n 1 ja 2 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 15 §:n 3 kohta ja 20 § mainitussa 18 päivänä joulukuuta 1992 annetussa laissa, 26 §:n 1 momentti 1 päivänä marraskuuta 1991 annetussa laissa (1327/91) ja 26 §:n 2 momentti 13 päivänä heinäkuuta 1984 annetussa laissa (532/84) , sekä
lisätään 17 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla (289/83) ja mainitulla 18 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla, uusi 10 a kohta seuraavasti:
15 §
Tullittomia ovat:
3) ilmailuviranomaisen, siviililentoliikenteen harjoittajan tai lentopaikan pitäjän käyttöön taikka muunkin yhteisön lentopaikalla käytettäviksi tulevat maa- ja turvalaitteet, ilmailuviranomaisen valvomaan ilmailualan koulutukseen tarkoitetut opetusvälineet ja mainittujen tavaroiden varaosat ja tarvikkeet sekä kansainvälisessä lentoliikenteessä käytettävät asiakirjat ja lomakkeet ehdolla, ettei niiden tuonti aiheuta haittaa kotimaiselle tuotannolle;
17 §
Tullialueelle voidaan tuoda väliaikaisesti tullitta seuraavat tavarat ehdolla, ettei tuonti liity niiden ostoon ulkomaalta:
10 a) koulutusta, lääkinnällistä hoitoa tai siitostarkoitusta varten tuotavat elävät eläimet sekä niiden varusteet;
20 §
Tavara on tulliton, jos tavaraa käytetään sellaisen vesialuksen, jonka rungon pituus on vähintään 10 metriä ja joka rakenteeltaan ei ole pääasiallisesti huvi- tai urheilukäyttöön tarkoitettu, sekä sellaisen ilma-aluksen, jonka suurin sallittu lentopaino on yli 1 600 kiloa, rakentamiseen, korjaamiseen tai varustamiseen (alusrakennusetu) .
26 §
Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä hakemuksesta määräämillään ehdoilla alentaa suoritettua tai suoritettavaa tullia sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavaa korkoa taikka poistaa ne kokonaan. Tullihallitus ratkaisee asian, jos poistettavaksi tai palautettavaksi pyydetty määrä on enintään 300 000 markkaa. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin ottaa periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
Tullihallitus voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää tullin maksamisen lykkäystä. Tullihallitus myöntää lykkäyksen valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Valtiovarainministeriö voi ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .
Helsingissä 9 päivänä elokuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOValtiovarainministeri Iiro Viinanen