HE 344/1992

1Valtuuskunnan perustamisen tausta ja asian valmistelu

Euroopan yhteisöjen (EY) ― Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Euroopan talousyhteisö ja Euroopan atomienergiayhteisö ― komissiolla on keskeinen asema EY:n ulkosuhteiden hoidossa. Komissio vastaa muun ohessa yhteisöjen tekemien kansainvälisten sopimusten toimeenpanosta. EY:n ulkomaanedustus on järjestetty asemamaasta riippuen joko suurlähetystöä tai kehitysyhteistyötoimipistettä vastaavien edustustojen, komission valtuuskuntien kautta. Komission valtuuskuntia toimii jäsenmaiden lisäksi jo 110 maassa. Yli sadalla valtiolla tai kansainvälisellä järjestöllä on pysyvä diplomaattinen edustusto EY:n päämajassa Brysselissä. Suomella on ollut Euroopan yhteisöihin akkreditoitu suurlähettiläs vuodesta 1964 lähtien. Pysyvä edustusto Euroopan yhteisöissä perustettiin vuonna 1985.

Komission valtuuskunnilla on asemamaassaan yleensä diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen mukainen diplomaattinen status. Jäsenmaissa tämä perustuu Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaan pöytäkirjaan vuodelta 1965. Yhteisöjen ulkopuolisissa maissa komission valtuuskunnat perustetaan komission ja vastaanottajamaan välisellä sopimuksella, johon tavanomaisesti kuuluvan määräyksen mukaan komission valtuuskunnan jäsenillä on sama diplomaattinen asema, jota vastaanottajamaan edustajat nauttivat EY:n jäsenmaissa. Komission valtuuskunnat ovat asemapaikoissaan toimivaltaisia kaikissa kysymyksissä, joissa toimivalta Rooman sopimuksen tai muun EY:n perussopimuksen mukaan kuuluu yhteisöille.

EY:n komissio teki keväällä 1992 Suomelle esityksen Euroopan yhteisöjen komission valtuuskunnan perustamisesta Helsinkiin. Valtuuskunnan perustamista ja sen erioikeuksia ja vapauksia Suomessa koskeva sopimus valmisteltiin ulkoasiainministeriön ja EY:n komission edustajien kesken ja se allekirjoitettiin Brysselissä 6 päivänä marraskuuta 1992.

Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä ulkoasiainministeriössä. Sopimuksesta on pyydetty lausunnot valtiovarainministeriöltä, sisäasiainministeriöltä ja tullihallitukselta, jotka ovat puoltaneet sen hyväksymistä.

2Sopimuksen pääasiallinen sisältö

Sopimus määrittelee Euroopan yhteisöjen samoin kuin komission valtuuskunnan ja sen henkilökunnan aseman Suomessa. Euroopan yhteisöt ovat kansainvälisen oikeuden tarkoittamassa mielessä itsenäisiä subjekteja, joilla voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin nähden. Sopimuksen 2 artiklan mukaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Euroopan talousyhteisö ja Euroopan atomienergiayhteisö ovat kukin oikeushenkilöitä Suomen alueella ja niillä on oikeus komission edustamana tehdä sopimuksia, hankkia ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä ryhtyä oikeudenkäyntitoimiin.

Sopimuksen 3 artiklan mukaan komission valtuuskunta, sen päällikkö, jäsenet ja heidän perheenjäsenensä nauttivat samoja erioikeuksia ja vapauksia ja ovat samojen velvoitteiden alaisia kuin Suomeen akkreditoidut valtioiden diplomaattiset edustustot ja niiden henkilöstö. Nämä erioikeudet, vapaudet ja velvoitteet perustuvat Wienissä vuonna 1961 tehtyyn diplomaattisia suhteita koskevaan yleissopimukseen (SopS 3―4/1970). Wienin yleissopimuksen muita määräyksiä sovelletaan EY:n komission valtuuskuntaan mutatis mutandis. Sopimuksen 4 artiklan mukaan Suomi tunnustaa EY:n virkailijoilleen myöntämän matkustusasiakirjan pätevyyden. Lisäksi sopimus sisältää määräyksen riitojen ratkaisutiestä.

Sopimuksen 3 artiklan nojalla valtuuskunnan toimitilat samoin kuin sen päällikön virka-asunto ovat vapautettuja kaikista valtiollisista ja kunnallisista veroista ja maksuista lukuunottamatta palvelumaksuja. Myös ne maksut, joita valtuuskunta perii tehtäviensä hoidosta, ovat vapaat verosta. Valtuuskunnalla on lisäksi oikeus tuoda tullitta ja verotta maahan ne esineet, jotka on tarkoitettu valtuuskunnan viralliseen käyttöön.

Valtuuskunnan toimitilat ja sen päällikön virka-asunto, omaisuus ja kulkuvälineet ovat loukkaamattomia, eikä niihin saa kohdistaa etsintä-, pakko-otto-, takavarikonti- tai täytäntöönpanotoimia. Komission valtuuskunnalla ja sen päälliköllä on oikeus käyttää Euroopan yhteisöjen lippua sekä valtuuskunnan toimitiloissa että päällikön virka-asunnossa ja kulkuvälineessä.

Valtuuskunnan jäsenten erioikeudet ja vapaudet määräytyvät sen aseman mukaan, joka heillä on valtuuskunnassa. Laajimpia erioikeuksia nauttivat valtuuskunnan päällikkö ja häneen rinnastettavat valtuuskunnan jäsenet perheenjäsenineen. Nämä henkilöt nauttivat eräin poikkeuksin vapautusta kaikista valtiollisista ja kunnallisista maksuista ja veroista sekä sosiaaliturvamaksuista. Heillä on lisäksi oikeus tuoda tullitta ja verotta maahan henkilökohtaiseen käyttöönsä tarkoitettuja esineitä. Valtuuskunnan päällikön ja muiden virkamiesjäsenten ja heidän perheenjäsentensä henkilö on koskematon. Heitä ei voida pidättää eikä heidän vapauttaan voi muutoin riistää. Heidän yksityisasuntonsa ja omaisuutensa nauttivat samanlaista koskemattomuutta kuin valtuuskunnan tilat ja omaisuus. Mainitut henkilöt nauttivat vapautta Suomen rikosoikeudellisesta tuomiovallasta ja eräin poikkeuksin myös siviili- ja hallinto-oikeudellisesta tuomiovallasta. He eivät myöskään ole velvollisia todistamaan tuomioistuimessa.

Valtuuskunnan hallinnollisen ja teknisen henkilökunnan jäsenet samoin kuin heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet nauttivat näitä erioikeuksia ja vapauksia seuraavin rajoituksin: vapautus siviili- ja hallintooikeudellisesta tuomiovallasta koskee vain heidän virkatehtäviänsä ja tulli- ja verovapaus vain muuttotavaroita. Palveluskunnan jäsenet ovat vapautettuja tuloverosta ja sosiaaliturvamaksusta. He nauttivat koskemattomuutta vain virkatehtäviensä osalta.

Mitään edellä mainituista erioikeuksista ja vapauksista ei myönnetä Suomen kansalaisille.

Diplomaattisia suhteita koskevasta Wienin yleissopimuksesta johtuu myös yleinen velvoite kaikille erioikeuksiin ja vapauksiin oikeutetuille komission valtuuskunnan jäsenille noudattaa Suomen lakeja ja määräyksiä ja olla puuttumatta Suomen sisäisiin asioihin.

3Sopimuksen merkitys

Sopimus määrittelee EY:n komission valtuuskunnan, sen päällikön, henkilökunnan ja näiden perheenjäsenten oikeudellisen aseman Suomessa ja on edellytyksenä valtuuskunnan perustamiselle Suomeen. Komission valtuuskunta ja sen jäsenet saavat sopimuksen nojalla varsin laajat Suomen valtion lainkäyttövaltaa koskevat erioikeudet ja vapaudet. Vuoden 1961 Wienin yleissopimusta, joka koskee valtioiden välisiä diplomaattisia suhteita, sitoudutaan soveltamaan kansainvälisen hallitustenvälisen järjestön edustustoon. Kysymys on kuitenkin kansainvälisesti varsin laajasti tunnustetusta käytännöstä. Suomen hallituksen ja EY:n komission kesken valmisteltu sopimus vastaa kaikilta olennaisilta osin muiden EY:n ulkopuolisten maiden vastaavia sopimuksia. EY:n komission valtuuskunnan perustaminen Helsinkiin edistää osaltaan suhteiden kehittämistä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välillä.

4Esityksen taloudelliset ja organisatoriset vaikutukset

Esityksellä ei ole taloudellisia tai organisatorisia vaikutuksia.

1Sopimuksen sisältö

1 artikla. Suomen hallitus suostuu siihen, että Suomen alueelle perustetaan EY:n komission valtuuskunta.

2 artikla. Tämän artiklan mukaan Euroopan yhteisöt ― Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Euroopan talousyhteisö ja Euroopan atomienergiayhteisö ― ovat Suomessa oikeushenkilöitä. Yhteisöillä on komission edustamana toimivalta tehdä sopimuksia, hankkia ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta ja ryhtyä oikeudenkäyntitoimiin.

3 artikla. EY:n edustusto rinnastetaan 3 artiklan nojalla Suomeen akkreditoituihin vieraiden valtioiden edustustoihin. Artiklan 1 kappaleen mukaan valtuuskunta, sen päällikkö ja jäsenet samoin kuin heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet nauttivat Suomessa niitä oikeuksia, erioikeuksia ja vapauksia ja ovat niiden velvoitteiden alaisia, joista määrätään diplomaattisia suhteita koskevassa vuoden 1961 Wienin yleissopimuksessa ja jotka sen mukaisesti kuuluvat Suomeen akkreditoiduille edustustoille, näiden edustustojen päälliköille ja jäsenille sekä heidän talouteensa kuuluville perheenjäsenille. Tässä kappaleessa tarkoitettuja erioikeuksia ja vapauksia ei kuitenkaan myönnetä Suomen kansalaisille.

Wienin yleissopimuksen mukaan diplomaattisen edustajan perheenjäsen nauttii kyseessä olevia erioikeuksia ja vapauksia ellei hän ole vastaanottajavaltion kansalainen. Hallinnollisen tai teknisen henkilökunnan jäsen perheenjäsenineen samoin kuin palveluskunnan jäsen nauttivat niitä vain, jolleivat he ole vastaanottajavaltion kansalaisia tai asu siellä vakinaisesti. Näitä määräyksiä sovelletaan 1 kappaleen nojalla myös EY:n komission valtuuskunnan jäseniin ja palveluskuntaan, minkä lisäksi 1 kappaleen viimeinen lause rajaa erioikeuksiin ja vapauksiin oikeutettujen henkilöiden joukosta myös sellaiset diplomaattiseen edustajaan verrattavat edustuston jäsenet, jotka ovat Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen nauttii mainittuja erioikeuksia ja vapauksia kuuluessaan edustuston diplomaattiseen henkilökuntaan.

Artiklan 2 kappaleen mukaan Wienin yleissopimuksen muita määräyksiä sovelletaan EY:n valtuuskuntaan soveltuvin osin.

Artiklan 3 kappaleen mukaan mainitut erioikeudet ja vapaudet myönnetään sillä edellytyksellä, että EY:n jäsenvaltiot myöntävät samat erioikeudet ja vapaudet Suomen edustustolle, sen päällikölle ja jäsenille sekä heidän talouteensa kuuluville perheenjäsenille.

4 artikla. Tämän artiklan mukaan Suomen hallitus tunnustaa matkustusasiakirjaksi laissez-passer'n, jonka Euroopan yhteisöt antaa virkamiehilleen ja muille toimielintensä palveluksessa oleville henkilöille. Määräys ei muuta Suomen viranomaisten nykyistä käytäntöä.

5 artikla. Sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat riidat ratkaistaan molempien sopimuspuolten välisin neuvotteluin sovitteluratkaisuun pääsemiseksi.

6 artikla. Tämä artikla sisältää tavanomaiset voimaantulomääräykset.

2Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Diplomaattisia suhteita koskeva vuoden 1961 Wienin yleissopimus koskee vain valtioiden diplomaattisia edustustoja, minkä vuoksi sen soveltaminen EY:n komission valtuuskuntaan merkitsee sopimuksen soveltamisalan laajentamista. Wienin yleissopimuksen voimaansaattamislain (71/1969) mukaan määräyksiä yleissopimuksen määräysten soveltamisesta voidaan antaa asetuksella. Tämän säännöksen ei kuitenkaan voida katsoa valtuuttavan sopimuksen soveltamisalan laajentamiseen valtioiden lisäksi kansainvälisiin järjestöihin. Ulkovaltojen diplomaattisia ja muita edustustoja koskevasta tullittomuudesta ja verovapaudesta säädetään lisäksi tulliverolaissa (575/78) , tulo- ja varallisuusverolaissa (1240/88) sekä laissa moottoriajoneuvoverosta (722/66) . Nämäkin lait koskevat vain valtioiden edustustoja sekä tulo- ja varallisuusverolaki lisäksi eräitä erikseen mainittuja kansainvälisiä järjestöjä, minkä vuoksi sopimus myös niiden kanssa ristiriidassa olevana kuuluu lainsäädännön alaan.

Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 § mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi ne Brysselissä 6 päivänä marraskuuta 1992 Suomen hallituksen ja Euroopan yhteisöjen komission välillä Euroopan yhteisöjen komission valtuuskunnan perustamisesta Suomeen ja sen erioikeuksista ja vapauksista Suomessa tehdyn sopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.

Koska kysymyksessä oleva sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Brysselissä 6 päivänä marraskuuta 1992 Suomen tasavallan hallituksen ja Euroopan yhteisöjen komission välillä Euroopan yhteisöjen komission valtuuskunnan perustamisesta Suomeen ja sen erioikeuksista ja vapauksista Suomessa tehdyn sopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.