Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 1993
- Hallinnonala
- Valtiovarainministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 122/1992
YLEISPERUSTELUT
Talousarvioesityksen yleisperusteluina hallitus esittää seuraavaa:
1.Talouspolitiikan linja
1.1.Kansantalouden tila ja näkymät
Laman pohja ohitetaan vuoden 1992 jälkipuoliskon aikana, ja kokonaistuotanto kääntyy vähitellen kasvuun. Vuonna 1991 tuotanto väheni niin paljon, että bruttokansantuotteen määrä jää tänä vuonna 1 % viimevuotista pienemmäksi. Vuonna 1993 kokonaistuotanto lisääntyy jo pari prosenttia.
Vientiin suuntautunut tuotanto on elpynyt, sillä yritysten kilpailukyky on kohentunut tuntuvasti. Etenkin paperiteollisuuden ja eräiden metalliteollisuuden alojen tuotteiden vientikysyntä on voimistunut. Tavaroiden ja palvelusten vienti kasvaakin tänä vuonna määrältään 9 %, supistuttuaan viime vuonna 6 %. Vuonna 1993 vienti lisääntyy edelleen samaa vauhtia.
Yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 5 %, sillä käytettävissä olevat reaalitulot vähenevät, kotitalouksien velkaantuminen ja korkeat korot rajoittavat luotonottoa ja omaisuusarvot alenevat. Vuonna 1993 kulutus tuskin kasvaa. Yksityiset investoinnit vähenevät vuonna 1992 yli kymmeneksen; vuodesta 1989 ne ovat supistuneet kolmanneksen. Viime vuosikymmenen vilkas investointitoiminta lisäsi tuotantokapasiteettia, jolle nyt ei ole tarpeeksi käyttöä. Lisäksi heikot menekkinäkymät kotimaassa yhdessä yritysten nopeasti kasvaneiden velkakustannusten kanssa vähentävät tuntuvasti investointihalukkuutta. Aikaisintaan vuonna 1993 yksityiset investoinnit, lähinnä vientiteollisuuden kone- ja laitehankinnat, alkavat elpyä. Julkinen kulutus supistuu, ja julkisia investointeja vähennetään tuntuvasti sekä tänä että ensi vuonna.
Kaikkiaan kotimainen kysyntä vähenee vuonna 1992 määrältään 4 %. Viime vuonna supistus oli 8 %. Ensi vuonna kotimainen kysyntä polkee paikallaan.
Kun tuonti on kotimaisen kysynnän vähenemisen vuoksi supistunut, kauppatase on kohentunut tuntuvasti. Tänä vuonna ylijäämä on 13 mrd. mk, ja se kasvaa edelleen ensi vuonna. Koska etenkin muutaman viime vuoden aikana on otettu runsaasti velkaa ulkomailta sekä kulutuksen että investointien rahoittamiseksi, ulkomaisen velan korkomenot lisääntyvät nopeasti. Lisäksi palvelujen tase on selvästi alijäämäinen. Vaikka vaihtotaseen alijäämä on selvästi supistumassa (18 mrd. mk tänä vuonna), se on vielä liki 3 % bruttokansantuotteesta. Ensi vuonna alijäämä supistunee kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vaihtotaseen paraneminen ei kuitenkaan ole vielä kestävää, sillä alijäämän pieneneminen aiheutuu paljolti laman aiheuttamasta tuonnin vähenemisestä. Suhdanteiden parantuessa tuonti alkaa jälleen kasvaa nopeasti. Ulkomaisen velan bruttokansantuoteosuuden supistaminen ja korkomenojen vähentäminen edellyttävät likimain tasapainoista vaihtotasetta usean vuoden ajan.
Laman alettua työllisyys heikkeni nopeasti vuoden 1990 puolivälistä alkaen. Työttömyysaste kohosi kahdessa vuodessa kolminkertaiseksi, keskimäärin 12 prosenttiin vuonna 1992, vaikka työvoimaa jäi pois työmarkkinoilta. Lama on levinnyt laajalti kotimaan markkinoiden varassa toimiviin yrityksiin, teollisuuden ja rakennustoiminnan ohella myös palvelualoille. Tämän vuoksi työttömyys on lisääntynyt tuntuvasti myös Etelä-Suomessa. Tuotannon elpyminen metsäteollisuudessa ja raskaassa metalliteollisuudessa ei lisää kovin paljoa työvoiman kysyntää. Muilla aloilla työttömyys pahenee edelleen, ja työttömyysaste kohoaa vuonna 1993 keskimäärin 13 prosenttiin.
Inflaatiopaineet ovat vähentyneet tuntuvasti, ja hinnat kohoavat vähemmän kuin kilpailijamaissa. Näin tapahtuu siitäkin huolimatta, että markka devalvoitiin 12,3 % vuoden 1991 marraskuussa. Heikko kysyntä ja kova kilpailu ovat rajoittaneet yritysten mahdollisuuksia nostaa hintoja ja pakottaneet ne alentamaankin niitä, mikä osaltaan on vaikeuttanut yritysten rahoitusasemaa. Palkkojen nousu jää pariin prosenttiin, ja välillisiä työvoimakustannuksia on alennettu. Kuluttajahintaindeksi kohoaa vuonna 1992 vain 2 %. Inflaatio pysyy hitaana myös ensi vuonna, jos palkoissa ja muussa hinnoittelussa noudatetaan edelleen suurta pidättyvyyttä. Tehdasteollisuuden hintakilpailukyky on tänä vuonna viidenneksen viimevuotista parempi, mikä aiheutuu pääasiassa devalvaatiosta ja yksikkötyökustannusten alenemisesta. Ensi vuonna kilpailukyky parantunee edelleen hieman.
Valtiontalouden asema heikkeni nopeasti vuoden 1991 kuluessa. Laman vuoksi verotuloja kertyi nimellisestikin vähemmän kuin vuonna 1990. Menot sen sijaan kasvoivat sekä laman takia (mm. työttömyyskorvaukset ja yritysten tuki) että myös aiemmin tehtyjen, kotitalouksien etuuksia lisänneiden päätösten vuoksi. Reaalisesti menot kasvoivat peräti 14,6 %. Valtiontalouden nettorahoitustarve kohosi vuonna 1991 32,3 mrd. markkaan (vuonna 1990 rahoitusylijäämää oli 0,7 mrd. mk).
Ponnisteluista huolimatta valtiontalouden menojen reaalikasvua ei voida pysäyttää vuonna 1992. Menot kohoavat kiintein hinnoin 13 %. Jos vuoden 1992 menoja pankkijärjestelmän vakauttamiseen ei oteta huomioon, menot kasvavat reaalisesti 4 %. Tulot jäävät vuonna 1992 viimevuotisia pienemmiksi, ja nettorahoitustarve nousee 63 mrd. markkaan. Rahoitustarve on siis reippaasti yli kymmenesosa bruttokansantuotteesta.
Talousarvioesityksen mukaan valtion menot supistuvat vuonna 1993 reaalisesti. Tulot vähenevät 4 %. Rahoitustarve pysyy vielä hyvin suurena. Valtionvelka lisääntyy lähes 200 mrd. markkaan ja on jo noin 38 % bruttokansantuotteesta; velkaa on melkein neljä kertaa niin paljon kuin vuonna 1990.
Lama on vaikuttanut myös kuntien talouteen. Tänä vuonna verotulot vähentynevät; sen sijaan siirrot valtiolta lisääntyvät 5 %. Myös menojen kasvu hidastuu; kulutusmenot lisääntyvät 3 %, ja investoinnit supistuvat nimellisesti 15 %. Kuntien rahoitusasema on heikko, ja velkakanta lisääntyy edelleen. Ensi vuonna kuntien menot vähentynevät hieman. Paineet veroäyrin hintojen korottamiseen ovat suuret.
Lama on syventänyt häiriöitä rahoitusmarkkinoilla. Markkinakorot ovat pysyneet huomattavasti kansainvälistä korkotasoa korkeampina. Tämä on puolestaan rajoittanut kotimaista kysyntää ja uhkaa pitkittää lamaa. Luotontarjontaa on rajoittanut pankkien huono kannattavuus. Pankeille tarjottu tuki kuitenkin parantaa niiden luotonantomahdollisuuksia. Yritysten heikot investointi-näkymät samoin kuin kotitalouksien tarve supistaa velkojaan vähentävät yksityisen sektorin luotonkysyntää. Kun lisäksi varallisuusarvot ovat laskeneet tuntuvasti ja kun mm. kiinteistömarkkinoiden toiminnan heikkous voi jatkua pitkään, rahoitusmarkkinoihin sisältyy huomattavia riskejä.
Taulukko 1. Kansantalous, julkinen talous ja valtiontalous
1989 | 1990 | 1991 1) | 1992 2) | 1993 2) 3) | |
Bruttokansantuote, | |||||
määrän muutos, % | 5,4 | 0,4 | -6,5 | -1 ½ | 2 ½ |
Työttömyysaste, % | 3,5 | 3,4 | 7,6 | 12 | 13 |
Kuluttajahinta- | |||||
indeksi, muutos, % | 6,6 | 6,1 | 4,1 | 2 ½ | 2 |
Vaihtotase, mrd. mk | -24,9 | -26,5 | -26,6 | -18 | -10 ½ |
Julkiset menot, % BKT:sta | 38,2 | 41,2 | 49,1 | 52 | 50 |
Veroaste, % BKT:sta | 37,2 | 37,7 | 37,5 | 38 | 35 ½ |
Budjettitalouden kassamenot, | |||||
määrän muutos, % | 2,0 | 4,7 | 14,6 | 9 ½ 4) | -6 ½ 4) ja 5) |
Valtiontalouden tuloylijäämä (+) | |||||
- mrd. mk | 11,5 | 5,7 | -23,4 | -38 ½ | -42 ½ |
- % BKT:sta | 2,3 | 1,1 | -4,7 | -7 ½ | -8 |
Valtiontalouden nettorahoitustarve (-) | |||||
- mrd. mk | 7,9 | 0,7 | -32,3 | -63 | -49 ½ |
- % BKT:sta | 1,6 | 0,1 | -6,4 | -12 | -9 ½ |
Valtionvelka 6) | |||||
- mrd. mk | 52,9 | 54,0 | 83,9 | 147 | 196,5 |
- % BKT:sta | 10,6 | 10,3 | 16,7 | 29 | 38 |
1) Ennakkotieto.
2) Ennuste.
3) Talousarvioesityksen mukaisesti.
4) Talousarvioesitys vuodelle 1993 verrattuna vuoden 1992 kassamenoarvioon. Ilman
pääomasijoituksia pankkeihin muutos v. 1993 on -2 % ja v. 1992 vastaavasti +4 %.
5) Nettobudjetoinnin ym. johdosta rakennekorjattuna.
6) Ei sisällä velkaa valtion eläkerahastosta.
1.2.Taloudellisten ongelmien syvyys
Kysynnän ja tarjonnan kierre alaspäin alkoi vuoden 1990 aikana, mutta se aiheutui suuressa määrin kehityksestä 1980-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin monet talouden tasapainottomuudet kärjistyivät samanaikaisesti: kulutus ja investoinnit kasvoivat tuntuvasti nimellistulojen ja velan paisumisen varassa, tuotanto suuntautui yhä enemmän kotimaan markkinoille, julkinen sektori laajeni jatkuvasti, työvoiman ja muiden tuotannollisten voimavarojen saanti niukentui ja palkat ja muut tuotantokustannukset nousivat liikaa. Tilanteen tekee erityisen vaikeaksi se, että talouden ongelmat ovat vain osaksi suhdanneluonteisia.
Talouden rakenteet ovat muuttuneet niin, että korjausten tekeminen vie pitkän aikaa. Kansantaloutemme avoin sektori on kutistunut liiaksi muuhun kansantalouteen nähden. Samalla julkista sektoria on laajennettu tuntuvasti. Kun vientimarkkinoiden kehityksen ja kansantalouden suorituskyvyn heikennyttyä verotulojen kasvu pysähtyi, valtion ja kuntien lainanottotarve kasvoi jyrkästi. Kansantalous ei pystykään ylläpitämään liian suureksi paisuneita julkisia palveluja ja tulonsiirtoja.
Tuotannon ja työllisyyden elpymistä vaikeuttaa rahoitusjärjestelmän tilan heikkous. Erityistoimin luottokriisi on voitu välttää, mutta tilanne pysyy edelleen vaikeana. Hallituksen talouspolitiikan tärkeä tavoite onkin ylläpitää luottamus rahoitusjärjestelmän toimivuuteen ja siten edistää luotonsaantia ja alentaa korkotasoa.
Kansantalouden tila ja lähivuosien näkymät asettavat talousarvion laatimiselle vaativat tavoitteet. Talouden rakenteita on edelleen korjattava tuntuvasti. Tärkeä osa tässä muutoksessa on julkisen menotalouden rajoittaminen ja julkisten tehtävien sopeuttaminen taloudellisten mahdollisuuksien mukaisiksi. Pelkkä toiminnan tehostaminen ei riitä, vaan aiemmin päätettyä toiminnan tasoa on alennettava.
1.3.Avoimen sektorin kasvu
Vientituotannon ja kansantalouden kilpailevan sektorin kasvu ja sen osuuden suureneminen kokonaistuotannossa on täysin välttämätöntä, jotta kansantaloutemme sopeutuisi toimintakykyisenä laajempaan ja syvempään taloudelliseen yhteistyöhön.
Avoimen sektorin hintakilpailukykyä ja muita toimintaedellytyksiä on parannettu huomattavasti. Tulopoliittisilla ratkaisuilla on sovittu siitä, että palkkojen korotuksista pidättäydytään ainakin tämän vuoden aikana. Välillisiä työvoimakustannuksia on alennettu. Verotusta on uudistettu avoimen sektorin asemaa parantavalla tavalla, mm. liikevaihtoverouudistuksella, tasausveron poistamisella ja yhtiöverokantaa alentamalla. Hintakilpailukykyä on kohennettu alentamalla markan kansainvälistä arvoa. Yrityksille myönnetään huomattavasti aiempaa enemmän suhdannelainoja ja takuita. Riskirahoitusta on lisätty, ja yritysten tilannetta on helpotettu uusilla rahoitustukimuodoilla.
Monien yritysten kannattavuus ja rahoitustilanne ovat edelleen heikot. Tuotannollisten investointien elpymistä saadaankin vielä odottaa. Toisaalta yhdentymiskehitystä ajatellen tuotannon laajentaminen ja monipuolistaminen on erityisen tähdellistä. Myös työllisyyden parantamiseksi tämä on välttämätöntä. Siksi onkin tärkeää, että avoimen sektorin hintakilpailukyky pysyy hyvänä ja että yritysten rahoitusasema kohentuu niin, että ne pystyvät investoimaan.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisääminen on välttämätöntä, jotta teollisuutemme menestyisi yhdentyvillä ja laajenevilla markkinoilla.
1.4.Rakenteellisia ongelmia
Kansantaloutemme pitkän aikavälin kehitys vaatii myös muita rakenteellisia toimia avoimen sektorin toiminnan edistämisen ja julkisen sektorin sopeuttamisen lisäksi.
Perusvoiman saannin on oltava turvattua. Hallitus tekee perusvoimaa koskevan päätöksen tämän vuoden aikana.
Asuntotuotanto sekä asuntojen hinnat ja rahoitus ovat kokeneet vaikean murroksen. Tilanteen tasapainottuminen aiempaa huomattavasti alemmalle tasolle kestää ilmeisesti vielä jonkin aikaa. Pitkäaikaisen lainoituksen saatavuutta pyritään parantamaan tavalla, joka samalla edistää pääomamarkkinoiden kehittymistä.
Julkisen talouden alijäämäisyyttä ei voida vähentää kiristämällä verotusta. Integraatiokehitys päin vastoin vaatii verotuksen keventämistä pitkällä aikavälillä. Pääomaverotusta kehitetään yritysten rahoitusrakenteiden parantamiseksi ja pääomamarkkinoiden toimivuuden tehostamiseksi. Arvonlisäverotukseen siirrytään vuonna 1994.
Julkisen sektorin eläkejärjestelmää aletaan uudistaa, jotta se voidaan saattaa yhdenmukaiseksi yksityisen sektorin eläkejärjestelmien kanssa.
Työvoiman uudelleenkoulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Näin turvataan työvoiman saatavuus uusiin tehtäviin, kun talouden kasvu jälleen käynnistyy.
Kilpailupolitiikan uudistamista jatketaan.
1.5.Julkinen talous
Hallituksen talouspoliittinen toimintalinja asettaa tiukat vaatimukset julkisen talouden hoidolle. Menoja on hillittävä usean vuoden ajan, sillä verotusta on kevennettävä myös integraatiokehityksen vuoksi ja lainanottoa on vähennettävä. Muussa tapauksessa budjettialijäämät uhkaavat jäädä suuriksi. Tällöin lainanottotarve pitäisi korot korkeina, mikä hidastaisi talouden elpymistä. Tässä tilanteessa menojen lisääminen suhdannepoliittisessa tarkoituksessa olisi ongelmallista, sillä se saattaisi korko- ja kustannuspaineiden kautta hidastaa talouden elpymistä. Menojen kasvun pysäyttäminen kohdistuu niin valtioon, kuntiin ja sosiaaliturvarahastoihin kuin kulutus-, investointi- ja siirtomenoihin. Palvelut kohdistetaan muuttuneiden tarpeiden mukaisesti aiempaa tarkemmin, ja tuottavuutta lisätään.
Veroaste nousee tänä vuonna viimevuotisesta. Ensi vuonna veroaste alenee. Vaikka julkisia menoja on karsittu, erityisesti tulonsiirtojen takia julkinen talous, etenkin valtiontalous, elvyttää tänä vuonna taloudellista toimeliaisuutta erittäin voimakkaasti. Vuonna 1993 elvyttävä vaikutus pienenee, vaikka alijäämäisyys pysyy suurena.
Kunnallistalous on ajautunut laman myötä suuriin vaikeuksiin. Tähän saakka korjaavien toimien pääpaino on ollut investointihankkeista luopumisessa. Tällä tavoin ei voi jatkua pitkään. Kun veroäyrin hintaa ei tulisi nostaa ja kun lainanoton lisäämisellä vaikeutettaisiin yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä, kuntien on vähennettävä käyttömenoja pysyvällä tavalla. Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen myötävaikuttaa toiminnan tehostamisessa.
1.6.Valtiontalouden säästötoimenpiteet
Hallitus on hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteeksi valtion menojen reaalisen tason jäädyttämisen vaalikauden ajaksi. Vuoden 1991 ensimmäisessä lisämenoarviossa toteutettiin yli 1,5 mrd. markan edestä säästötoimenpiteitä. Näillä ei juurikaan voitu hillitä valtion menojen reaalista kasvua, joka muodostui lopulta 14 prosentiksi.
Vuoden 1992 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettiin varsinaisia säästölakeja (pl. sosiaaliturvamaksujen muutosehdotukset), joiden menoja säästävä vaikutus olisi ollut yli 8 mrd. mk. Eri syistä johtuen säästölaeista onnistuttiin saamaan voimaan vain vajaat 4 mrd. mk. Vuoden 1992 toiseen lisätalousarvioon sisältyy säästötoimenpiteitä yli 1,5 mrd. mk. Valtaosa säästöistä toteutetaan ns. säästölaeilla. Vuonna 1992 voimaan tulevista säästölaeista ja muista säästötoimenpiteistä huolimatta valtion menojen reaalinen kasvu noussee noin 13 prosenttiin.
Valtioneuvosto on 27.2.1992 tehnyt vuosien 1993―95 menoja koskevan kehyspäätöksen. Sen mukaan valtion menojen reaalinen taso olisi vuonna 1995 sama kuin vuonna 1991. Tämän jälkeen valtioneuvosto on 5.4.1992 tehnyt periaatepäätöksen, joka sisälsi noin 10 miljardin markan verran kehykseen pääsemiseksi tarpeellisia säästötoimenpiteitä. Lisäksi valtioneuvosto on 14.5.1992 päättänyt eräistä opetustoimen säästötoimenpiteistä, jotka eräiltä osin sisältyivät jo 5.4.1992 tehtyyn periaatepäätökseen.
Vuoden 1993 talousarvioesitys on laadittu mainittujen valtioneuvoston päätösten pohjalta siten, että valtion menot vähentyisivät reaalisesti lähes 10 prosenttia vuoden 1992 kassamenoarvioon verrattuna. Vuoden 1992 menojen tasoa nostavat poikkeuksellisesti yli 15 mrd. markalla menot pankkijärjestelmän vakauttamiseen. Pääseminen valtion menojen nopeasta kasvusta niiden voimakkaaseen supistamiseen perustuu olennaisesti suureen määrään säästölakiehdotuksia, joiden menoja vähentävä vaikutus on yli 8 mrd. mk.
Tärkeimmät säästölakiehdotukset vuodelle 1993 ovat seuraavat (mrd. mk):
Opetus- ja kulttuuritoimessa perustamishankkeiden | |
jälkirahoitusmenettelyn mahdollistaminen, | |
valtionosuusjärjestelmän yksikköhintojen | |
alentaminen, valtionapujen loppuerien maksamisen | |
lykkääminen ja opiskelijamaksujen perinnän | |
laajentaminen | 3,0 |
Työttömyysturvamenojen perusteiden tarkistaminen | 1,3 |
Sairausvakuutuksessa ja kuntoutuksessa omavastuu- | |
ajan pidentäminen, päivärahan määräytymissäännösten | |
muuttaminen, omavastuuosuuksien korottaminen ja | |
lääkekorvausten määräytymisperusteiden muuttaminen | 0,7 |
Hammashuoltouudistuksen lykkääminen | 0,5 |
Työvoimapolitiikan menojen vähentäminen, mm. | |
muuttamalla velvoitetyöllistämisen edellytyksiä ja | |
toteuttamistapoja, tarkistamalla valtionosuuksia | |
ja karsimalla eräitä tukia | 0,4 |
Maatalouden tuen vähentäminen | 0,4 |
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien | |
loppuerien maksamisen lykkääminen | 0,3 |
Työntekijän TEL-maksun huomioonottaminen | |
eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien | |
määräytymisperusteissa | 0,2 |
Aravaehtojen muuttaminen | 0,2 |
Korkeakoulujen määrärahojen korottamis- | |
velvoitteesta poikkeaminen | 0,2 |
Lasten päivähoidon ja lasten kotihoidon tuen | |
valintaoikeuden laajentamisen lykkääminen | 0,2 |
Valtion kulutusmenoja ehdotetaan vähennettäväksi eräitä menotyyppejä (kuten eläkemenot) koskevia poikkeuksia lukuunottamatta 4 %. Vastaavaa säästöä tavoitellaan myös kuntien kulutusmenoissa, mitä vastaava valtionapujen laskennallinen osuus 1 500 milj. mk ehdotetaan hyvitettäväksi valtiolle kuntien Kansaneläkelaitokselle maksamaa lisäosaosuutta korottamalla.
Säästötoimien ulkopuolella on mahdollisuuksien mukaan pyritty pitämään kansalaisten vähimmäisturva ja avoimen sektorin toimintaedellytysten kannalta keskeiset määrärahat. Markkamääräisesti suurimmat säästövaikutukset syntyvät kansalaisten saamien etuuksien ja palveluiden tarkistamisesta. Tämä johtuu siitä, että talousarvio ja erityisesti sen lakisääteinen osa suuntautuu pääosin kansalaisten saamien etuuksien ja palveluiden joko suoraan tai kuntien valtionapujen kautta tapahtuvaan rahoittamiseen.
Valtiontalouden huonosta tilasta johtuen hyvin tiukkoina pidetyt menokehykset ovat johtaneet siihen, että valtion menojen kohtelu on talousarvioesityksessä kautta linjan ankaraa. Myös harkinnanvaraiset määrärahat joko vähentyvät tai pysyvät ennallaan. Vain joissakin harvoissa tapauksissa harkinnanvaraisiin määrärahoihin, lähinnä keskeisimmillä painopistealueilla, ehdotetaan reaalisia lisäyksiä.
1.7.Yhdentymiskehityksen asettamat vaatimukset
Suomi on hakenut Euroopan Yhteisöjen jäsenyyttä, ja hakemuksen käsittely on alkanut. Jäsenyydestä saatavia etuja ja siitä koituvia rasituksia hallitus on selostanut seikkaperäisesti jo aiemmin. Joulukuussa 1991 EY päätti niistä talous- ja rahaliiton (EMU) kriteereistä, jotka jäsenmaiden tulee täyttää EMU:un siirryttäessä. Talouskehityksen tasapainottaminen kriteerien osoittamalla tavalla on kunkin jäsenmaan omienkin etujen mukaista.
Hintakehitystä koskevan kriteerin Suomi nykyisellään täyttää. Jotta se toteutuisi myös seuraavan nousukauden aikana, kustannuspaineita on pystyttävä hillitsemään edelleen.
Julkisen velan osalta Suomi täyttää kriteerin. Valtionvelka kasvaa kuitenkin nopeasti, ja sen lisääntymistä on hillittävä voimakkaasti, jotta kriteeri täyttyisi myös tulevina vuosina. Julkisen sektorin rahoitusalijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen on laman myötä suurentunut tuntuvasti. Sitä mukaa kun julkisen talouden säästöpäätöksiä toteutetaan ja talous elpyy, alijäämän suhde kokonaistuotantoon pienenee. Kriteeri on saavutettavissa lähivuosina, mikä kuitenkin edellyttää tiukkaa budjettipolitiikkaa.
Suomi ei vuonna 1992 täytä korkokriteeriä. Korkojen alenemiselle välttämättömiä ehtoja ovat julkisen sektorin alijäämien supistaminen ja maltillinen tulopolitiikka, jotka vahvistavat luottamusta kiinteän valuuttakurssipolitiikan onnistumiseen.
Valuuttakurssikriteerin Suomi täyttää vuoden 1993 marraskuussa. Tällöin tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Suomi devalvoi valuuttansa.
Kansantaloutta tervehdyttävällä, johdonmukaisella talouspolitiikalla talouden rakenteellisia ongelmia vähennetään lähivuosien aikana, kokonaistuotanto alkaa kasvaa jälleen ja työllisyys parantua.
Taulukko 2. Budjettitalouden menot, tulot ja tasapaino vuosina 1991-931)
1991 | 1992 | 1993 | Muutos | |
tilinpäätös | menoarvio | esitys | 1993/92 | |
milj. mk | milj. mk | milj. mk | % | |
Kulutusmenot | 51 442 | 54 397 | 51 667 | -5 |
Siirtomenot | 103 162 | 103 778 | 105 756 | 2 |
Sijoitusmenot | 7 336 | 6 613 | 5 338 | -19 |
Muut menot | 6 019 | 8 034 | 12 514 | 56 |
Yhteensä | 167 959 | 172 822 | 175 275 | 1 |
- menot valtionvelasta (PL 36) | 6 069 | 8 565 | 13 627 | 59 |
- muut menot | 161 890 | 164 257 | 161 647 | -2 |
Tulo- ja varallisuusvero | ||||
39 527 | 32 700 | 27 650 | -15 | |
Liikevaihtovero | 42 632 | 46 700 | 40 110 | -1 |
Muut verot | 33 022 | 36 083 | 36 690 | 2 |
Muut tulot | ||||
(ilman nettolainanottoa) | 21 335 | 22 757 | 23 127 | 2 |
Yhteensä | 136 516 | 138 240 | 127 577 | -8 |
Nettolainanotto | 26 946 | 34 585 | 47 700 | |
Yli/alijäämä | - 4 497 | 3 | 2 | |
1) Eri vuosien luvut eivät budjetointimenettelyjen muutosten johdosta ole kaikilta osin vertailukelpoisia.
2.Talousarvioesityksen rakenne
Taulukko 3. Menot pääluokittain vuosina 1991-1993
v. 1991 | v. 1992 | v. 1992 | Muutos | |||
Numero- | tilinpäätös | menoarvio- | esitys | 1992-93 | ||
tunnus | Pääluokka | milj. mk | milj. mk | milj. mk | milj. mk | % |
21. | Tasavallan | |||||
Presidentti | 22 | 38 | 24 | -14 | -38 | |
22. | Eduskunta | 233 | 266 | 256 | -10 | - 4 |
23. | Valtioneuvosto | 274 | 260 | 207 | -53 | -20 |
24. | Ulkoasiainministeriön | |||||
hallinnonala | 4 045 | 4 002 | 3 153 | -849 | -21 | |
25. | Oikeusministeriön | |||||
hallinnonala | 2 157 | 2 235 | 2 153 | -83 | - 4 | |
26. | Sisäasiainministeriön | |||||
hallinnonala | 5 705 | 5 910 | 10 967 1) | +5 057 | 86 | |
27. | Puolustusministeriön | |||||
hallinnonala | 8 903 | 9 502 | 8 733 | -769 | - 8 | |
28. | Valtiovarainministeriön | |||||
hallinnonala | 17 040 | 16 782 | 17 337 | 556 | + 3 | |
29. | Opetusministeriyn | |||||
hallinnonala | 29 632 | 30 251 | 27 117 1) | -3 134 | -10 | |
30. | Maa- ja metsätalous- | |||||
ministeriön hallinnonala | 14 009 | 13 120 | 11 527 | -1 593 | -12 | |
31. | Liikenneministeriön | |||||
hallinnonala | 10 919 | 11 012 | 9 730 | -1 282 | -12 | |
32. | Kauppa- ja teollisuus- | |||||
ministeriön hallinnonala | 5 004 | 5 638 | 5 390 | -247 | - 4 | |
33. | Sosiaali- ja terveys- | |||||
ministeriön hallinnonala | 51 775 | 51 465 | 51 607 1) | 143 | + 0 | |
34. | Työministeriön | |||||
hallinnonala | 6 347 | 7 819 | 8 184 | 365 | + 5 | |
35. | Ympäristöministeriön | |||||
hallinnonala | 5 824 | 5 956 | 5 261 | -695 | -12 | |
36. | Valtionvelka | 6 069 | 8 565 | 13 627 | +5 062 | 59 |
Menot yhteensä | 167 959 | 172 822 | 175 275 | +2 453 | + 1 | |
Taulukossa menot on esitetty pääluokittain jäljempänä olevan talousarvioesityksen taulukko-osan mukaisesti. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
1) Lukuihin vaikuttaa kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus, jonka vaikutuksia on kuvattu yleisperustelujen kohdassa 3.4.
Taulukko 4. Menot taloudellisen laadun mukaan vuosina 1991-1993
v. 1991 | v. 1992 | v. 1992 | Muutos | |||
Numero- | Menolaji | tilinpäätös | menoarvio | esitys | 1992-93 | |
tunnus | milj. mk | milj. mk | milj. mk | milj. mk | % | |
01-03 | Palkkaukset | 8 928 | 9 308 | 7 717 | -1 591 | -17 |
04-07 | Eläkkeet | 9 895 | 11 029 | 11 256 | + 227 | + 2 |
16-18 | Puolustusvoimien | |||||
kaluston hankkiminen | 2 710 | 2 995 | 2 792 | - 203 | - 7 | |
21-23 | Toimintamenot | 22 781 | 23 183 | 22 885 | - 298 | - 1 |
08-15, | ||||||
19-29 | Muut kulutusmenot | 7 128 | 7 882 | 7 017 | - 865 | -11 |
01-29 | Kulutusmenot | 51 442 | 54 397 | 51 667 | -2 730 | - 5 |
30-39 | Valtionavut kunnille ja | |||||
kuntainliitoille ym. | 42 205 | 44 350 | 43 288 | -1 062 | - 2 | |
40-49 | Valtionavut elinkeino- | |||||
elämälle | 16 026 | 15 174 | 13 673 | -1 501 | -10 | |
50-59 | Valtionavut kotitalouksille | |||||
ja yleishyödyllisille | ||||||
yhteisöille | 25 975 | 29 570 | 33 955 | +4 385 | 15 | |
60 | Siirrot budjetin ulkopuoli- | |||||
sille valtion tileille | 10 990 | 6 662 | 6 379 | - 283 | - 4 | |
61-65 | Erittelemättömat siirrot | |||||
kotimaahan | 4 748 | 5 014 | 6 199 | +1 185 | 24 | |
66-69 | Siirrot ulkomaille | 3 217 | 3 008 | 2 261 | - 747 | -25 |
30-69 | Siirtomenot | 103 162 | 103 778 | 105 756 | +1 978 | + 2 |
70-73 | Kaluston hankinta | 223 | 243 | 166 | - 76 | -31 |
74-76 | Talonrakennukset | 1 810 | 1 833 | 1 498 | - 335 | -18 |
77-79 | Maa- ja vesirakennukset | 2 823 | 2 749 | 2 431 | - 319 | -12 |
70-79 | Reaalisijoitukset | 4 856 | 4 825 | 4 095 | - 729 | -15 |
80-86 | Valtion varoista myönnettävät | |||||
lainat | 1 006 | 487 | 384 | - 102 | -21 | |
87 | Maa-alueet, rakennukset ja | |||||
kiinteistöt | 744 | 615 | 507 | - 109 | -18 | |
88-89 | Muut finanssisijoitukset | 730 | 687 | 353 | - 334 | -49 |
80-89 | Lainat ja muut finanssi- | |||||
sijoitukset | 2 480 | 1 789 | 1 243 | - 545 | -30 | |
70-89 | Sijoitusmenot | 7 336 | 6 613 | 5 338 | -1 275 | -19 |
90-92 | Valtionvelan korot ja kuole- | |||||
tukset sekä indeksikorotukset | 5 872 | 7 983 | 12 508 | +4 525 | 57 | |
93-99 | Muut ja erittelemättömät menot | 147 | 51 | 6 | - 45 | -89 |
90-99 | Muut menot | 6 019 | 8 034 | 12 514 | +4 480 | 56 |
Menot yhteensä | 167 959 | 172 822 | 175 275 | +2 453 | + 1 | |
Kukin momentti on talousarvioesityksessä varustettu menon laatua osoittavalla numerotunnuksella. Näiden numerotunnusten perusteella menot on koottu laadun mukaisiin ryhmiin. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
Taulukko 5. Menot valtion tehtävien mukaan vuosina 1991-1993
v. 1991 | v. 1992 | v. 1992 | Muutos | |||
Numero- | Tehtäväryhmä | tilinpäätös | menoarvio | esitys | 1992-93 | |
tunnus | milj. mk | milj. mk | milj. mk | milj. mk | % | |
Yleinen hallinto | ||||||
10 | Ylin päätöksenteko | 382 | 413 | 356 | - 57 | - 14 |
20 | Valtiovarainhallinto | 3 974 | 2 902 | 2 720 | - 183 | - 6 |
30 | Ulkoasiainhoito | 1 439 | 1 609 | 1 758 | + 149 | + 9 |
40 | Kansainvälinen kehitysyhteistyö | 2 962 | 2 696 | 1 683 | - 1 014 | - 38 |
50 | Muu yleinen hallinto | 2 749 | 2 829 | 2 357 | - 473 | - 17 |
Yhteensä | 11 506 | 10 450 | 8 873 | - 1 577 | - 15 | |
Yleinen järjestys ja turvallisuus | ||||||
70 | Hallinto | 184 | 195 | 207 | + 12 | + 6 |
80 | Poliisitoimi | 2 738 | 2 787 | 2 614 | - 173 | - 6 |
90 | Oikeudenkäyttö | 1 084 | 1 116 | 1 112 | - 4 | - 0 |
100 | Vankeinhoito | 852 | 899 | 834 | - 66 | - 7 |
110 | Palo- ja pelastustoimi | |||||
sekä väestönsuojelu | 129 | 114 | 119 | + 5 | + 5 | |
120 | Rajojen vartiointi | 886 | 981 | 913 | - 68 | - 7 |
Yhteensä | 5 872 | 6 092 | 5 799 | - 293 | - 5 | |
Maanpuolustus | ||||||
150 | Hallinto | 229 | 217 | 186 | - 31 | - 14 |
160 | Sotilaallinen maanpuolustus | 8 624 | 9 234 | 8 496 | - 738 | - 8 |
170 | Taloudellinen maanpuolustus | 13 | 14 | - | - 14 | -100 |
Yhteensä | 8 866 | 9 465 | 8 682 | - 783 | - 8 | |
Opetus, tiede ja kulttuuri | ||||||
210 | Hallinto ja muut yhteiset | |||||
tehtävät | 310 | 258 | 223 | - 35 | - 14 | |
220 | Yleissivistävä opetus | 10 709 | 10 925 | 8 926 | - 1 999 | - 18 |
230 | Ammattiopetus | 6 286 | 6 418 | 5 611 | - 807 | - 13 |
240 | Korkeakouluopetus | 5 399 | 5 391 | 4 925 | - 466 | - 9 |
250 | Aikuiskoulutus | 1 549 | 1 638 | 1 496 | - 142 | - 9 |
260 | Opintotuki | 2 157 | 2 406 | 2 814 | + 407 | + 17 |
270 | Yleinen tutkimus | 561 | 567 | 565 | - 2 | - 0 |
280 | Kirjastot, arkistot ja museot | 984 | 972 | 852 | - 120 | - 12 |
290 | Taide | 914 | 878 | 916 | + 38 | + 4 |
300 | Urheilu- ja nuorisotoiminta | 615 | 621 | 622 | + 1 | + 0 |
310 | Kirkollishallinto | 22 | 24 | 28 | + 4 | + 18 |
Yhteensä | 29 506 | 30 098 | 26 978 1) | - 3 120 | - 10 | |
Sosiaaliturva ja terveydenhuolto | ||||||
Yhteensä | 51 918 | 51 612 | 51 741 1) | + 128 | + 0 | |
Asuminen ja ympäristö | ||||||
510 | Hallinto | 102 | 105 | 92 | - 12 | - 12 |
520 | Ympäristön ja luonnonsuojelu | 338 | 381 | 308 | - 72 | - 19 |
530 | Alueiden käytön suunnittelu ja | |||||
rakentamisen valvonta | 46 | 48 | 37 | - 11 | - 22 | |
540 | Asumisen edistäminen | 4 900 | 4 994 | 4 433 | - 562 | - 11 |
550 | Maanmittaus | 533 | 533 | 450 | - 83 | - 16 |
560 | Vesitalous | 595 | 634 | 579 | - 55 | - 9 |
Yhteensä | 6 513 | 6 696 | 5 900 | - 795 | - 12 | |
Työvoima | ||||||
610 | Hallinto | 527 | 378 | 740 | + 363 | + 96 |
620 | Työvoiman ohjaus | 5 671 | 7 288 | 7 305 | + 17 | + 0 |
Yhteensä | 6 198 | 7 665 | 8 045 | + 380 | + 5 | |
Maa- ja metsätalous | ||||||
650 | Hallinto | 269 | 334 | 348 | + 15 | + 4 |
660 | Maa- ja metsätalouden tutkimus- | |||||
ja tarkastustoiminta | 384 | 402 | 390 | - 11 | - 3 | |
670 | Maatalous | 11 613 | 10 544 | 9 094 | - 1 451 | - 14 |
680 | Metsätalous | 801 | 829 | 789 | - 40 | - 5 |
690 | Kalastus, metsästys ja | |||||
porotalous | 252 | 272 | 267 | - 5 | - 2 | |
Yhteensä | 13 320 | 12 380 | 10 888 | - 1 492 | - 12 | |
Liikenne | ||||||
710 | Hallinto | 202 | 181 | 159 | - 22 | - 12 |
720 | Tieliikenne | 6 624 | 6 600 | 5 972 | - 628 | - 10 |
730 | Vesiliikenne | 976 | 1 004 | 910 | - 94 | - 9 |
740 | Ilmaliikenne | 198 | 198 | 95 | - 103 | - 52 |
750 | Rautatieliikenne | 2 040 | 2 227 | 2 068 | - 158 | - 7 |
760 | Tietoliikenne | 493 | 423 | 318 | - 105 | - 25 |
Yhteensä | 10 533 | 10 632 | 9 522 | - 1 110 | - 10 | |
Teollisuus ja muut elinkeinot | ||||||
810 | Hallinto | 246 | 315 | 258 | - 57 | - 18 |
820 | Teollisuuden ja muiden elinkei- | |||||
nojen valvonta ja tarkastus | 289 | 304 | 278 | - 26 | - 8 | |
830 | Teollisuutta ja muita elinkeinoja | |||||
edistava tutkimustoiminta | 2 229 | 2 444 | 1 964 | - 480 | - 20 | |
840 | Teollisuutta ja muita elinkeinoja | |||||
palvelevat luottolaitokset | 214 | 393 | 1 164 | + 771 | 196 | |
850 | Teollisuuden edistäminen | 1 559 | 1 389 | 1 613 | + 224 | + 16 |
860 | Energiahuolto | 180 | 193 | 238 | + 45 | + 23 |
870 | Muiden elinkeinojen edistäminen | 103 | 109 | 110 | + 1 | + 1 |
880 | Ulkomaankaupan edistäminen | 438 | 718 | 796 | + 78 | + 11 |
Yhteensä | 5 259 | 5 865 | 6 421 | + 555 | + 9 | |
Muut menot | ||||||
910 | Valtionvelka | 6 069 | 8 565 | 13 627 | + 5 062 | + 59 |
950 | Valtion maksamat eläkkeet ja | |||||
korvaukset | 10 349 | 11 289 | 11 520 | + 231 | + 2 | |
960 | Yleisavustukset kunnille yms. | 1 995 | 1 956 | 7 218 1) | + 5 262 | 269 |
990 | Muut erittelemättömat menot | 57 | 56 | 61 | + 5 | + 10 |
Yhteensä | 18 470 | 21 865 | 32 426 | +10 561 | + 48 | |
Menot yhteensä | 167 959 | 172 822 | 175 275 | + 2 453 | + 1 | |
Budjettitalouden menot on taulukossa ryhmitelty valtion tehtävien mukaan. Talousarvioesityksen jäljempänä olevan taulukko-osan menopuolen kunkin luvun oikealle puolelle on merkitty sulkeisiin kolminumeroinen tunnus, joka osoittaa sen tehtäväryhmän, johon kyseisen luvun menot pääasiallisesti liittyvät. Vastaavat tunnukset on esitetty yllä olevassa taulukossa. Taulukossa jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
1) Lukuihin vaikuttaa kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus, jonka vaikutuksia on kuvattu yleisperustelujen kohdassa 3.4.
3.Menoarvioesityksen päälinjat
3.1.Yhteenveto talousarvioesityksen sisällöstä
Keskeinen tavoite talousarvioesityksessä on julkisten menojen kasvutrendin pysäyttäminen ja menojen saaminen jopa vähenemään. Tästä syystä esitykseen sisältyy huomattavia säästöehdotuksia ja varsin vähän muita kuin lakisääteisiä menojen lisäysehdotuksia.
Talousarvioesityksen loppusumma on noin 175,3 mrd. mk, mikä merkitsee vertailukelpoisin perustein budjettitalouden menojen noin 6 prosentin reaalista vähenemistä vuoden 1992 arvioituun menojen tasoon verrattuna (pankkeihin tehdyn pääomasijoituksen vaikutus poislukien väheneminen on runsaat 2 %). Verrattaessa menoja vuoden 1992 varsinaiseen tulo- ja menoarvioon reaaliseksi kasvuksi muodostuu noin 1 %.
3.1.1.Tasavallan Presidentti, Eduskunta ja valtioneuvosto
Puoluetoiminnan tukemiseen ehdotetaan 69,9 milj. mk. Tasavallan Presidentin virka-asunnon rakennustöihin ehdotetaan 22,5 milj. mk.
3.1.2.Ulkoasiainministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 3 153 milj. mk. Ulkopolitiikan perustavoite on Suomen kansallisten etujen turvaaminen ja kansainvälisen aseman vahvistaminen. Mahdollisuudet kansainvälisen yhteistyön avulla edistää näitä tavoitteita ovat viime vuosina merkittävästi lisääntyneet. Osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön Yhdistyneissä kansakunnissa, ETYKissä ja muissa eurooppalaisissa yhteyksissä, pohjoismaiden kesken, Itämeren piirissä ja kahdenvälisissä suhteissa merkitsee tehtävien lisääntymistä useimmilla hallinnonaloilla ja erityisesti ulkoasiainhallinnossa, jolla on yleinen koordinointitehtävä. ETA-sopimuksen toimeenpano ja jäsenyysneuvottelut EY:n kanssa lisäävät myös lähivuosina ulkoasiainhallinnon tehtäviä.
Suomi tukee suoraan ja yhdessä muiden maiden ja yhteisöjen kanssa Venäjän ja muiden entisten suunnitelmatalousmaiden uudistuspolitiikkaa niiden pyrkiessä vahvistamaan demokratiaa ja rakentamaan markkinataloutta. Pohjoismaiden keskinäistä yhteistyötä syvennetään mm. tehostamalla ministerineuvoston toimintaa. Suomi osallistuu vastaperustetun Itämeren neuvoston toimintaan Itämeren piirin valtioiden yhteistyön vahvistamiseksi.
Kehitysyhteistyöllä Suomi pyrkii edistämään kehitysmaiden taloudellista kasvua ja yhteiskunnallista kehitystä sekä vaikuttamaan rauhan ja vakaiden olojen säilymiseen tai luomiseen näissä maissa. Hallituksen luovuttua väliaikaisesti kehitysyhteistyömäärärahojen tavoitetasosta 0,7 % BKT:sta kehitysyhteistyöhön ehdotetaan määrärahoja kaikilla hallinnonaloilla yhteensä 2 021 milj. mk, mikä on 0,4 % BKT:sta.
Itä- ja Keski-Euroopan avustamiseen ehdotetaan kaikilla hallinnonaloilla yhteensä 320 milj. mk.
3.1.3.Oikeusministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 153 milj. mk. Lainvalmistelussa painopistealueita ovat valtiosäännön uudistaminen, Euroopan integraation edellyttämä säädösvalmistelu sekä insolvenssilainsäädännön uudistaminen. Valmisteltavina ovat myös ulosottolain ja rikoslain kokonaisuudistukset sekä hallintolainkäytön ja hovioikeusmenettelyn uudistaminen.
Konkurssilainsäädäntöä uudistetaan yrityssaneerausten helpottamiseksi. Yrityssaneerausjärjestelmä ja luonnollisen henkilön velkajärjestelymenettely toteutetaan 1.1.1993 lukien sekä alioikeusuudistus 1.12.1993 lukien.
Vuonna 1993 otetaan käyttöön Hämeen lääninvankila Kylmäkoskella. Laitoskantaa kehitettäessä on tavoitteena sijoittaa nykyistä suurempi osa vangeista avolaitoksiin. Yhdyskuntapalvelu laajennetaan asteittain koko maahan.
3.1.4.Sisäasiainministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 10 967 milj. mk. Painopistealueita ovat aluehallinnon kehittäminen, maakuntahallinnon kokeilut, väestötietojärjestelmän hajauttaminen paikallistasolle, turvapaikkahakemusten käsittelyn nopeuttaminen sekä poliisin ja rajavartiostojen toimintavalmiuksien parantaminen.
Poliisin menoihin ehdotetaan 2 614 milj. mk. Poliisilaki uudistetaan sekä kehitetään törkeän rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi tarpeellista toimivaltasäännöstöä.
Pelastustoimen menoihin ehdotetaan 119 milj. mk. Pelastusorganisaatioiden tehokkuutta parannetaan kuntien yhteistoimintaa kehittämällä.
Rajavartiolaitoksen menoihin ehdotetaan 913 milj. mk. Rajavartiointia sekä maahantulon ja maastalähdön valvontaa tehostetaan Kaakkois-Suomessa ja Suomenlahdella.
Avustuksiin kunnille ehdotetaan yhteensä 6 641 milj. mk. Kuntien yleisiin valtionosuuksiin ehdotetaan 4 115 milj. mk, kuntien verotulojen täydennykseen 2 425 milj. mk ja kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin 18 milj. mk.
Lääninhallitusten menoihin ehdotetaan 425 milj. mk. Läänin kehittämisrahaksi ehdotetaan 35 milj. mk.
3.1.5.Puolustusministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 8 733 milj. mk. Painopistealueita ovat vuonna 1993 johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistuksen toimeenpano, materiaalihallinnon uudistaminen ja ilmavoimien torjuntahävittäjien uusinta.
Hallinnonalan menojen sopeuttamiseksi hallituksen asettamien menokehysten puitteisiin supistetaan kadettikoulun ja päällystöopiston kurssitoimintaa, kertausharjoitusten määrä säilytetään vuoden 1992 alennetulla tasolla sekä rajoitetaan muuta toimintaa. Puolustusmateriaalihankintojen aikaisemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien mukaisia maksuja ehdotetaan lykättäväksi yhteensä 775 milj. markalla vuodelta 1993 myöhemmäksi. Varusmiesten päiväraha- ja muut etuudet ehdotetaan säilytettäväksi vuoden 1992 tasolla.
Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan 2 792 milj. mk, mistä 2 620 milj. mk aiheutuu aikaisemmin myönnettyjen tilausvaltuuksien käytöstä sekä indeksien, valuuttakurssien ja liikevaihtoveron muutoksista.
Sotilaseläkejärjestelmää ryhdytään sopeuttamaan asteittain yleiseen eläkejärjestelmään ottaen huomioon puolustusjärjestelmämme erityispiirteet.
3.1.6.Valtiovarainministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 17 337 milj. mk. Painopistealueita ovat kansantalouden tasapainon palauttaminen ja kestävän taloudellisen kehityksen turvaaminen sekä julkisen sektorin tuloksellisuuden nostaminen.
Eläkemenoihin ehdotetaan 11 520 milj. mk. Verohallinnon menoihin ehdotetaan 1 483 milj. mk ja rakennushallinnon menoihin 1 384 milj. mk. Ahvenanmaan maakunnalle ehdotetaan 577 milj. mk ja kansainvälisille rahoitusyhteisöille 68 milj. mk. Korvauksena valtion vakuusrahastolle ehdotetaan 800 milj. mk ja valtionavustuksiin uusien kuorma-autojen ja niiden perävaunujen hankintaan väliaikaisesti 80 milj. mk.
Hallinnonalan tuloja lisäävät merkittävästi siirto valtion eläkevakuutusrahastosta 6 000 milj. mk ja metallirahatulojen nettotuloutus 770 milj. mk.
3.1.7.Opetusministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 27 117 milj. mk. Painopistealueita ovat kulttuuri, tutkimus sekä kansainvälisen toiminnan edistäminen.
Perustamishankkeiden jälkirahoitusmenettely säädetään vaihtoehtoiseksi rahoitusmuodoksi. Valtionosuusmäärärahojen mitoituksessa otetaan huomioon toiminnan laadun ja laajuuden mukaisina tarkistuksina keskimääräisiin yksikköhintoihin tai muihin valtionosuuden perusteisiin 8 prosentin vähennys.
Korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen kehittäminen perustuu siitä annettuun lakiin ja valtioneuvoston vahvistamaan koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1991-1996. Lain 3 § muutetaan.
Peruskoulutuksen tavoitteena on tuottaa vuosina 1993-1996 keskimäärin 9 820 tutkintoa ja jatkokoulutuksen keskimäärin 660 tohtoria vuodessa.
Korkeakoulurakennusten suunnitteluun, rakentamiseen sekä peruskorjauksiin ja -parannuksiin sekä tilojen ostoihin ehdotetaan yhteensä 230 milj. mk. Rakennusmäärärahat osoitetaan lähinnä keskeneräisiin kohteisiin. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen yhden hammaslääketieteen laitoksen lakkauttamisesta. Tulosbudjetointiin siirtyy aikaisempien kahden korkeakoulun lisäksi yhdeksän uutta korkeakoulua.
Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin sekä kansainvälisten tutkimusjärjestöjen rahoitusosuuksiin ehdotetaan 357 milj. mk, missä on lisäystä 2,6 %. Määrärahoista n. 52 % on tarkoitus kattaa veikkausvoittovaroista.
Raha-arpa- ja veikkauspelien ylijäämän käyttämisessä vuonna 1992 toteutettua poikkeusjärjestelyä, jolla asetuksen mukaisista jakosuhteista väliaikaisesti luovutaan, on tarkoitus jatkaa vuonna 1993.
Tieteellisen tutkimuksen osalta on tavoitteena turvata kotimaassa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytykset. Suomen rahoitusosuudet kansainväliseen tieteelliseen tutkimusyhteistyöhön ovat n. 87 milj. mk, mistä CERNin jäsenmaksuosuus on 36 milj. mk.
Yleissivistävän opetuksen menoihin ehdotetaan 8 926 milj. mk. Menoista pääosa on valtionosuuksia kuntien peruskoulu- ja lukiotoimeen. Peruskoulun ja lukion rakentamisen valtionosuuskiintiöksi ehdotetaan 310 milj. mk. Lakisääteisen valtionosuuden piiriin ehdotetaan otettavaksi 20 sellaista musiikkioppilaitosta, jotka ovat saaneet harkinnanvaraista valtionavustusta.
Ammattiopetuksen menoihin ehdotetaan 5 611 milj. mk. Ammatillisen koulutuksen kehittämisen tavoitteina ovat koulutustason nostaminen, koulutuksen laadun parantaminen, koulutusrakenteen joustavuuden lisääminen ja jatko-opintomahdollisuuksien kehittäminen sekä toiminnan tehostaminen. Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitosten valtionrahoitus uudistuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain myötä. Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen rahoitus yhdistetään vakinaisen koulutuksen rahoitukseen.
Valtion ammatilliset oppilaitokset siirtyvät tulosohjaukseen ja tulosbudjetointiin. Oppilaitosverkostoa rationalisoidaan yhdistämällä ja lakkauttamalla oppilaitoksia valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Kaksi uutta oppilaitosta ehdotetaan perustettavaksi. Valtion oppilaitosten kunnallistamista jatketaan.
Aikuiskoulutuksen menoihin ehdotetaan 1 496 milj. mk. Aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen sekä jatkolinjojen opiskelijamäärä alenee 6 500 opiskelijalla ja on 33 500 opiskelijaa vuonna 1993.
Valtionosuusuudistus vaikuttaa myös kirjastojen, kuntien kulttuuritoiminnan sekä kulttuurilaitosten määrärahoihin. Opetustoimen säästötoimenpiteitä vastaavasti ehdotetaan pienennettäväksi myös näiden toimintojen laskennallisia valtionosuuksia. Siitä huolimatta museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionrahoitus lisääntyy tuntuvasti. Oopperatalon rakennustöiden loppurahoitukseen ehdotetaan 115 milj. mk.
Myös liikunnan ja nuorisonkasvatustyön valtionrahoitus uudistuu opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain myötä. Kunnan liikuntatoimen valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä yksikköhinta on 91 mk asukasta kohti. Yksikköhinta sisältää myös palkkausten valtionosuuden. Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen ja Suomen Urheilumuseon rakentamiseen ehdotetaan varattavaksi määräraha. Urheiluopistojen valtionrahoitus uudistuu valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain myötä.
3.1.8.Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 11 527 milj. mk.
Maataloustulolain mukaiseen valtion tukeen ehdotetaan 3 730 milj. mk. Määrärahan vähennyksenä on huomioitu 225 milj. mk, johon sisältyy maataloustulon alentaminen työntekijän eläkemaksun käyttöönottoa vastaavasti.
Maataloustulolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että maataloustulolain mukaisella tuella voidaan kattaa tuottajien osuutta vientikustannuksista. Tuottajahintojen muutokset otetaan huomioon tavoitehintoihin verraten 3 prosentin ylittävältä osalta. Vientikustannusosuudet vuonna 1993 valtion ja tuottajien kesken määräytyvät samoin perustein kuin vuonna 1992, mikä lisää maataloustuottajien osuutta vientituesta 340 milj. markalla voimassaolevaan lakiin verrattuna.
Vientitukeen ehdotetaan 1 815 milj. mk, mikä on 970 milj. mk vähemmän kuin vuonna 1992. Maataloustuottajien osuus vientituesta on 492 milj. mk ja valtion osuus 1 323 milj. mk. Lisäksi vientitukea on ns. liikevaihtoverotukena noin 490 milj. mk.
Viljaylijäämän supistamiseksi kesantoalatavoite on vähintään 500 000 hehtaaria. Lisäksi peltoa on tarkoitus poistaa pysyvästi vähintään 20 000 hehtaaria. Maidon kaksihintajärjestelmää jatketaan edelleen kolmella vuodella. Uusiin tuotannonrajoittamissopimuksiin arvioidaan tarvittavan vuonna 1993 noin 450 milj. mk. Maataloustuotannon tasapainottamiseen ehdotetaan yhteensä 1 050 milj. mk, mistä maatilatalouden kehittämisrahaston varoista 250 milj. mk.
Sokeri-, öljykasvi- ja tärkkelystuotantoa varten säädetään uudet kolmivuotiset lait, joissa määritetään kullekin kasville hinnanalennuskorvauksen enimmäismäärä. Kasvien tuki on yhteensä 710 milj. mk. Lisäksi talousarvioesitykseen on otettu ETA-sopimuksen johdosta 125 milj. markan määräraha eräiden alkoholijuomien raaka-aineiden hinnanerokorvauksia varten. Määrärahalla on tarkoitus alentaa alkoholijuomien (ml. olut) raaka-aineiden hinta ETA-hintatasolle.
Maatilatalouden rakenteen rahoituksessa pääpaino on kannattavien ja kehittämiskelpoisten maatilojen toiminnan tukeminen. Lisäksi rahoituksella edistetään uusien työpaikkojen luomista muussa kuin maatalouden perustuotannossa. Uusia työpaikkoja pienyritystoiminnassa arvioidaan syntyvän noin 650. Vuoden 1992 lopussa päättyvä luopumiseläkelaki korvataan luopumiskorvausjärjestelmällä.
Maaseudun rakennekehitys vähentää edelleen perinteisen neuvonnan tarvetta ja vaatii neuvonnan voimavarojen kohdentamista uusiin maaseutuelinkeinoihin, erikoistuotantoon ja yritystalouteen. Nämä tavoitteet otetaan huomioon valtionavun jakoperusteita määrättäessä. Lisäksi maatalouden tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan yhteistyötä lisätään.
Metsänparannuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että lainoja myönnetään enää yhteishankkeisiin. Lainoja ja avustuksia metsänparannukseen myönnetään yhteensä 300 milj. mk.
3.1.9.Liikenneministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 9 730 milj. mk. Keskeisenä tavoitteena vuonna 1993 on säilyttää liikenneverkkojen kunto nykyisellään. Uusia suuria investointihankkeita ei aloiteta. Liikennepolitiikan lähtökohtana ovat vuonna 1991 mietintönsä jättäneen parlamentaarisen liikennekomitean ehdotukset ja mietinnöstä saadut lausunnot. Lisäksi otetaan huomioon ETA-sopimuksen vaikutukset. Keskeisenä lähivuosien tavoitteena on liikennekustannusten alentaminen ja siten suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen. Joukkoliikenteen markkinaosuus pyritään säilyttämään.
Perustienpitoon ja tienrakennushankkeisiin ehdotetaan yhteensä 5 421 milj. mk. Jo aloitettuja rakennushankkeita jatketaan. Vain muutama välttämätön rakennushanke aloitetaan. Perustienpitoon myönnetyillä määrärahoilla turvataan tiestön nykyinen kunto. Tieliikenteen arvioidaan taloudellisen elpymisen seurauksena jonkin verran kasvavan vuoden 1992 tasosta.
Vesitieliikenteeseen ehdotetaan yhteensä 897 milj. mk. Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentamiseen tarvittava määräraha vähenee. Lisäyksiä aiheutuu lähinnä vuonna 1992 käynnistyneestä ns. rinnakkaisrekisteristä sekä monitoimijäänmurtajien hankinnan rahoittamisesta. Näillä hankkeilla on positiivinen vaikutus lastialustonniston kannattavuuteen ja maan kuljetustaseeseen.
Joukkoliikenteen tukijärjestelmiä uudistetaan. Tukeen ehdotetaan 513 milj. mk, joka on 110 milj. mk vähemmän kuin vuonna 1992.
Vuonna 1993 liikelaitostettavan Autorekisterikeskuksen arvioidaan saavuttavan nollatuloksen.
Valtionrautateiden liikennemäärien arvioidaan säilyvän jokseenkin vuoden 1992 tasolla. Sekä liikenne- että tulosarviointia vaikeuttaa idän liikenteen epävarmuus. Olettaen, että liikennemäärissä tapahtuu vain vähäistä supistumista, arvioidaan liiketoiminnan tulokseksi 0 mk. Kuljetustoiminnan investoinnit vähenevät kuluvan vuoden tasosta ja ovat 484 milj. mk. Radanpidon investointi- ja ylläpitomenoihin ehdotetaan 1 544 milj. mk.
Ilmailulaitoksen tulostavoitteeksi on tarkoitus asettaa 17 milj. markan ylijäämä. Liikenteen arvioidaan hieman kasvavan vuoden 1992 tasosta. Ilmailulaitos jatkaa edelleen laajaa investointiohjelmaansa. Investointeihin on tarkoitus käyttää vajaat 540 milj. markkaa. Pääkohteena on Helsinki-Vantaan lentoaseman talonrakennustyöt ja Etelä-Suomen lennonvarmistusjärjestelmä. Omarahoituksen turvaamiseksi ehdotetaan laitoksen peruspääomaa nostettavaksi 60 milj. markalla.
Posti- ja telelaitoksen toiminnan tavoitteena on 310 milj. markan voitto, josta 240 milj. mk on tarkoitus tulouttaa valtiolle. Pääosa voitosta kertyy teletoimesta. Laitos jatkaa toimintansa rationalisointia kilpailukykynsä parantamiseksi. Investointien taso säilyy nykyisellään eli investoinnit ovat runsaat 2 100 milj. mk. Niistä pääosa kohdistuu televerkkoihin.
3.1.10.Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 5 390 milj. mk. Toiminnan painopistealueita ovat tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahojen korkean tason säilyttäminen, yritysten kansainvälistymisen edistäminen sekä pk-yritystoiminnan rahoituksen turvaaminen.
Teknologian kehittämiskeskuksen rahoitusmahdollisuudet säilyvät vuoden 1992 tasolla. Tuotekehitysavustusten ja -lainojen myöntämisvaltuus on yhteensä 570 milj. mk. Soveltavan teknisen tutkimuksen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 385 milj. mk ja tuotekehitysavustusten 340 milj. mk.
Yritysten kansainvälistymiseen tarkoitettujen avustusten myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 265 milj. mk. Korkotukea Suomen Vientiluotto Oy:lle ehdotetaan 345 milj. mk. Siirtoihin valtiontakuurahastoon ja vientitakuukorvauksiin ehdotetaan 560 milj. mk.
Teollisuutta ja energiatuotantoa harjoittavien valtionyhtiöiden osakkeiden hankkimiseen ehdotetaan 250 milj. mk. Osinkotuloja arvioidaan kertyvän 250 milj. mk.
Energiatalouteen ehdotetaan myönnettäväksi yhteensä 238 milj. mk, josta energiahuollon tutkimukseen ja suunnitteluun 80 milj. mk ja energia-avustuksiin 81 milj. mk.
Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan uusien rahoitustukien myöntäminen on tarkoitus lopettaa vuoden 1993 alusta.
Yritystoiminnan alueellisia rahoitustoimenpiteitä ja Kera Oy:n rahoitusta selvitetään tarkemmin kappaleessa 3.2 (Aluepolitiikan kehittäminen).
3.1.11.Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 51 607 milj. mk. Taloudellinen tilanne antaa vain rajoitetussa määrin mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäyksiin, sosiaaliturvan uudistuksiin sekä etuuksien parannuksiin. Hallinnonalan määrärahaesitykseen vaikuttaa alentavasti kuntien valtionosuuksien siirto maksettavaksi osittain sisäasiainministeriön hallinnonalalta.
Valtion ohella sosiaalimenojen rahoitukseen osallistuvat kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Yhteiskunnan sosiaalimenoista on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan momenteilla noin kolmannes.
Äitiysavustus ehdotetaan korotettavaksi 720 markasta 760 markkaan 1.3.1993 lukien. Alle 3-vuotiaille maksettava korotettu lapsilisä esitetään poistettavaksi asteittain. Lapsilisien porrastuksen piiriin otetaan 16-vuotiaat 1.10.1993 lukien. Osittainen lasten kotihoidontuki on tarkoitus saattaa pysyväksi.
Työntekijäin työeläkelakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja ehdotetaan muutettavaksi siten, että työntekijän työeläkemaksu otetaan huomioon eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien määräytymisperusteissa.
Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista on esityksen mukaan 2 600 milj. mk. Lasta kotona hoitavan vanhempainrahan vähimmäismäärän perusteita tarkistetaan. Kunnan oikeus sairausvakuutuskorvaukseen järjestämänsä sairaankuljetuksen kustannusten osalta poistetaan ja lisätään vastaavasti kuntien valtionosuutta. Menojen kasvun hillitsemiseksi ehdotetaan muutettavaksi päivärahan määräytymissäännöksiä sekä lisättäväksi vakuutetun osuutta lääkekustannuksista ja matkakustannuksista. Järjestelmällinen hammashuolto ehdotetaan ulotettavaksi koko aikuisväestöön 1.1.1993 sijasta vasta 1.1.1994 lukien. Työterveyshuollon korvaustasoa ehdotetaan muutettavaksi.
Valtion kokonaan rahoittaman työttömyysturvalain mukaisen perusturvan menot ovat esityksen mukaan 4 502 milj. mk. Valtion osuus ansioturvamenoista on 47,5 % eli 4 228 milj. mk, työnantajien 47 % ja vakuutettujen 5,5 %. Työnantajan rahoitusosuutta ansioturvan päivärahamenoista lomautusajalta korotetaan lomautusajan päivärahojen tason alentamisesta aiheutuvaa säästöä vastaavasti ja valtion osuutta alennetaan samalla määrällä. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan nousevan 3,7 prosentista 5,2 prosenttiin 1.1.1993 lukien, vaikka ansio-osan turvaa eräiltä osin ehdotetaan pienennettäväksi.
Nykyistä pidemmän odotusajan säätäminen työmarkkinoille tuleville synnyttää peruspäivärahoissa säästöä. Työttömyysturvan perusomavastuuta pidennetään nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään, työnantajan työsuhteen päättyessä maksamat erorahaluonteiset erät otetaan huomioon työttömyyspäivärahan maksatuksessa, työttömänä osa-aikatyötä vastaanottaneen oikeutta työttömyyspäivärahaan rajoitetaan sekä niiden henkilöiden, joiden työsuhde on irtisanomisen vaihtoehtona muutettu osa-aikaiseksi, oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan poistetaan. Lisäksi ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että etuuksien, mm. lasten kotihoidon tuen yhteensovitusta tehostetaan, yrittäjätulot yhteensovitetaan työttömyyspäivärahan kanssa sekä lomautusjakson kolmelta ensimmäiseltä viikolta maksettavaa päivärahaa pienennetään. Työttömyyskassalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työttömyyskassojen vuoden 1992 alijäämiä ei katettaisi valtion varoista.
Yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa ehdotetaan korotettavaksi asteittain 60 vuoteen. Samalla osa-aikaeläkkeen ikärajaa ehdotetaan säädettäväksi kaikissa eläkejärjestelmissä 58 vuodeksi.
Kuntoutuslainsäädännön uudistus tuli voimaan 1.10.1991. Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoiminnasta annetulla lailla kuntoutus on jaettu lakisääteiseen ja harkinnanvaraiseen osaan. Kuntoutus rahoitetaan sairausvakuutusrahaston varoista. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytettävien varojen enimmäismäärä vahvistetaan vuosittain valtion talousarviossa. Määrärahaksi ehdotetaan 350 milj. mk, kun se vuoden 1992 menoarviossa on 320 milj. mk.
Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista on esityksen mukaan 1 970 milj. mk. Kunkin kunnan osuus lisäosamenoista on 1,47 penniä viimeksi toimitetun säännönmukaisen kunnallisverotuksen veroäyriltä. Vastaava osuus vuonna 1992 on 0,98 penniä. Rahoitusosuutta ehdotetaan nostettavaksi kuntasektorille asetettavan kulutusmenojen 4 prosentin säästötavoitteen johdosta.
Ns. täyskorvausperiaatteeseen siirtyminen liikenne- ja tapaturmavakuutuksessa toteutetaan vuoden 1993 osalta perimällä näiltä järjestelmiltä maksu, joka keskimäärin vastaa vahingoittuneille julkisessa terveydenhuollossa aiheutuneita kustannuksia. Maksun tuotoksi arvioidaan vuonna 1993 yhteensä 330 milj. mk.
Maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkemaksun suuruus vuonna 1993 on arviolta 18,3 prosenttia. Kuntien keskimääräisen eläkemaksun kunnalliselle eläkelaitokselle arvioidaan työntekijän työeläkemaksun käyttöönoton johdosta laskevan 17,30 prosenttiin, kun se vuonna 1992 on noin 19,10 %. Kokonaismaksun kohoaminen johtuu vaiheittaisesta siirtymisestä osittaiseen rahastointijärjestelmään.
Vuonna 1993 yksityisen sektorin työnantajan sairausvakuutusmaksu on 1,45 %, valtion ja sen laitosten, kunnan ja kuntainliiton sekä kunnallisten liikelaitosten 2,70 % ja muiden julkisen sektorin työnantajien 4,20 % palkoista. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on 1,70 penniä äyriltä ja 3,20 penniä äyriltä 80 000 äyriä ylittävältä tulon osalta. Yksityisen työnantajan kansaneläkemaksu on 2,40 % palkoista. Julkisen sektorin työnantajien kansaneläkemaksu on 3,95 % palkoista. Vakuutetun kansaneläkemaksu on 1,80 penniä äyriltä. Myöskään vuonna 1993 ei työnantajan lapsilisämaksua peritä. Liikevaihtoveron tuottoa ohjataan Kansaneläkelaitokselle vuonna 1993.
Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkkeiden aiheuttamista kustannuksista vuonna 1993 on esityksen mukaan noin 1 907 milj. mk.
Sotilasvammakorvauksien menot on arvioitu yhteensä 2 172 milj. markaksi. Rintamaveteraanien kuntoutusta kehitetään sitä koskevan lain pohjalta. Määrärahaksi ehdotetaan 164 milj. mk.
Ulkomaalaisten vapaaehtoisten rintamasotilaiden kuntoutukseen ja rintamarahaan esitetään määrärahaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus on 20 822 milj. mk. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 1993 alusta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta muutetaan kehittämällä avohoitoa, tehostamalla päivystysjärjestelmiä, tarkistamalla hoidon porrastamista ja uudelleenkohdentamalla olemassa olevia voimavaroja.
Omaishoitoa tehostetaan 1.7.1993 lukien lisäämällä omaishoitoa koskevat säännökset sosiaalihuoltolakiin. Lasten päivähoidon ja lasten kotihoidon tuen valintaoikeutta koskeva laajennus yhdellä uudella ikäluokalla 1.1.1993 siirretään toteutettavaksi 1.8.1995. Lasten päivähoidon 1.8.1995 voimaantulevaksi säädetystä laajennuksesta ehdotetaan luovuttavaksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymisen perusteena olevan henkilöstön määrä ei esityksen mukaan lisäänny vuonna 1993. Uusia perustamishankkeita ehdotetaan vahvistettavaksi enintään 1 200 milj. markalla.
Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin on vuonna 1993 1 290 milj. markkaa.
3.1.12.Työministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 8 184 milj. mk. Painopistealueena on edelleen laajan joukkotyöttömyyden torjunta.
Tarkoituksenmukaisen työvoimapolitiikan toteuttamiseksi työllisyyslakia ehdotetaan muutettavaksi. Nuorten velvoitetyöllistettävien työttömyysjaksoedellytys pidentyy, osa-aikatyön käyttöä laajennetaan sekä valtionosuuden ja työllistämistukien tasoa alennetaan. Työllisyyslain muutosten seurauksena arvioidaan lain velvoitteiden täyttämiseksi jouduttavan työllistämään 45 000 henkilöä.
Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisiin menoihin ehdotetaan 1 890 milj. mk. Koulutuksen taloudellisuuteen kiinnitetään yhä kasvavaa huomiota.
Työllisyysmäärärahojen ja aluetukimäärärahojen myöntämisperusteita ja viranomaisten toimivaltuuksia on tarkoitus selkeyttää. Tämän mukaisesti yrityksille myönnettäviä valtionapuinvestointien määrärahoja ehdotetaan siirrettäväksi osaksi yritystoiminnan aluetukea.
Talousarvioesitykseen sisältyvin työllisyysmäärärahoin pyritään työllistämään yhteensä 72 600 henkilöä. Palkkaperusteisilla tuilla pyritään työllistämään 70 000 henkilöä, joista harkinnanvaraisilla työllistämismäärärahoilla 21 500 henkilöä.
Taulukko 6. Työvoimapolitiikan erityistoimenpiteet (henkilötyövuotta)
1992 TMA + | 1993 | |
I ja II LTA | TAE | |
Valtion työllistämät | 11 400 | 16 000 |
- velvoitetyöllistetyt | 8 500 | 14 000 |
- harkinnanvaraisesti työllistetyt | 2 900 | 2 000 |
Kuntien ja kuntainliittojen työllistämät | 23 600 | 21 500 |
- velvoitetyöllistetyt | 20 000 | 18 500 |
- harkinnanvaraisesti työllistetyt | 3 600 | 3 000 |
Yhteisöt ja yksityinen sektori | 24 000 | 32 500 |
- velvoitetyöllistetyt | 14 500 | 12 500 |
- harkinnanvaraisesti työllistetyt | 9 500 | 20 000 |
Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi | 2 900 | 2 600 |
Työllistettyjä yhteensä | 61 900 | 72 600 |
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, | ||
milj. oppilastyöpäivää | 5,45 | 5,8 |
3.1.13.Ympäristöministeriön hallinnonala
Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 5 261 milj. mk. Painopistealueita ovat ympäristönsuojelun edistäminen, asuntojen perusparannustoiminnan lisääminen sekä asuntomarkkinoiden tasapainottaminen.
Ympäristöpolitiikassa painotetaan kestävää kehitystä edistävien rakenteellisten muutosten aikaansaamista. Tavoitteena on vaikuttaa ympäristölle haitallisiin tuotanto- ja kulutustapoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään ympäristöperusteisten verojen ja maksujen kehittämiseen sekä ympäristön kannalta kielteisten tukijärjestelmien purkamiseen.
Suomen lähialueiden ympäristönsuojelutoimenpiteitä edistetään pääasiassa kaupallisin yhteistyöhankkein. Tarkoituksena on parantaa alueiden omia valmiuksia ja edellytyksiä ratkaista ympäristöongelmia. Itä- ja Keski-Euroopan ympäristönsuojelun avustamiseen ehdotetaan 68 milj. mk ja korkotukivaltuudeksi 100 milj. mk.
Ilmansuojelussa tärkeimmät tavoitteet ovat rikkidioksidin ja typen oksidien päästöjen vähentäminen ja ilmakehään vaikuttavien päästöjen vähentäminen.
Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi jatketaan luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoa. Pääpaino on eräiden kansallispuistojen ja erityisesti rantojensuojeluohjelman toteuttamisessa. Valtion maita käytetään mahdollisuuksien mukaan vaihtomaina. Luonnonsuojelualueiden hankintaan ja korvauksiin ehdotetaan varoja valtuuksina ja määrärahoina yhteensä 366 milj. mk.
Kansantalouden taantuma on vähentänyt voimakkaasti asuntojen kysyntää ja rakennustoimintaa. Talouden elpyessä vapaarahoitteisen asuntotuotannon ennakoidaan kääntyvän kasvuun vuoden 1993 lopulla. Valtion tukemaa perusparannustoimintaa lisätään huomattavasti. Valtiontalouden vaikeuksien vuoksi lainoitusehtoja joudutaan tiukentamaan. Valtion tukeman uustuotannon määräksi arvioidaan noin 22 000 asuntoa ja perusparannustoiminnan määräksi noin 22 700 asuntoa. Asunto-olojen kehittämisrahaston lainojen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 7 355 milj. mk ja vuokra-asuntojen korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi 1 130 milj. mk. ASP-järjestelmän säästöpalkkioihin ja asuntolainojen korkotukeen ehdotetaan 785 milj. mk.
Asuntojen hintatason laskiessa yleisesti on asuntomarkkinoiden alueellinen eriytyminen voimistunut. Useilla alueilla on asuntojen ylitarjontaa, ja vanhojen asuntojen hinnat ovat painuneet jo aravatuotantoakin halvemmiksi. Rakennustöiden käynnistymisen varmistamiseksi valtion tukema uustuotanto kohdistetaan voimakkaimman asuntokysynnän alueille. Tarjontaa lisää myös vuokrasääntelyn purkamisen ansiosta virinnyt vuokra-asuntomarkkinoiden elpyminen.
Asumistukeen ehdotetaan 1 450 milj. mk ja ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden korkotuen maksatukseen 20 milj. mk.
3.2.Aluepolitiikan kehittäminen
Aluepolitiikan toimintaympäristön muutosten ja integraatiokehityksen myötä on vuonna 1993 tarkoitus suunnata aluepoliittista rahoitusta kasvavassa määrin yritysten kilpailukyvyn ja alueiden tuotantorakenteen parantamiseen. Talousarvioesityksen yhtenä keskeisenä lähtökohtana on pk-yritysten kilpailukykyä parantavien hankkeiden rahoituksen turvaaminen ja edistäminen maan eri osissa.
Kera Oy:n toiminta-alue on laajennettu vuonna 1992 suhdannelainojen osalta koko maahan. Vuonna 1993 yhtiön riskiluottojen myöntäminen ulotetaan myös Etelä-Suomeen. Samalla Kera Oy:n yrityksille myönnettävien lainojen ehtoja porrastetaan alueittain.
Kera Oy voi talousarvioesityksen mukaan myöntää uusia korkotukilainoja vuonna 1993 yhteensä enintään 1 100 milj. mk kehitysalueella ja Väli-Suomessa sekä 500 milj. mk uudella toimialueella Etelä-Suomessa toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille. Lisäksi Kera Oy voisi myöntää 200 milj. mk uusia kehittämislainoja ja 100 milj. mk uusia perustamislainoja koko maassa. Avustuksena riskipääomarahastoa varten Kera Oy:lle ehdotetaan 35 milj. mk.
Alueellisen elinkeinorahoituksen myöntämistä selkeytetään. Yrityksille myönnettävien valtionapuinvestointien määrärahoja siirretään osaksi yritystoiminnan aluetukimäärärahaa. Yritystoiminnan aluetuen myöntämisvaltuuden 388 milj. mk mitoituksessa on otettu huomioon pk-yrityksille myönnettävän muun rahoituksen lisääntyminen. Pienyritystuen myöntämisvaltuus ehdotetaan mitoitettavaksi vuoden 1992 tasolle. Maaseutuelinkeinojen rahoitus on tarkoitus myös turvata.
Uutena tukimuotona koko maassa myönnetään korkotukea pk-yritysten investointeihin. Korkotukiluottoja voidaan hyväksyä 1.8.1992 - 31.7.1993 välisenä aikana enintään 2 mrd. mk ja korkotuen maksatuksiin ehdotetaan 40 milj. mk.
Koko maan taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseksi Suomen aluetalouksia vahvistetaan yritystoiminnan osaamisinfrastruktuurin kehittämisellä. Etenkin Teknologian kehittämiskeskuksen määrärahojen korkean tason säilyttämisellä parannetaan eri aluetalouksien kehittymisedellytyksiä. Tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahoja on tarkoitus suunnata enenevästi aluepoliittisin perustein.
Nykyinen määräaikainen aluepoliittinen lainsäädäntö on voimassa vuoden 1993 loppuun asti. Uusi lainsäädäntö on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1994 alusta lukien. Uudistusta valmistellaan lähinnä aluepoliittisen selvitysmiehen ehdotuksen pohjalta ja siinä yhteydessä selvitetään erityisesti Euroopan integraatiokehityksen vaikutukset aluepolitiikan toimenpiteisiin ja toteuttamistapaan. Lisäksi tarkoitus on ottaa huomioon aluepolitiikan vaikuttavuuden ja alueellisen yhteistyön lisäystarpeet sekä valtiontalouden tilan asettamat muutospaineet. Alueellisten organisaatioiden yhteistyötä aluepolitiikan valmistelussa ja toteuttamisessa on tarkoitus lisätä.
Taulukko 7. Keskeisten aluepoliittisten määrärahojen kehitys vuosina 1992-1993
1992 TMA + | ||
I ja II LTA | 1993 TAE | |
milj. mk | milj. mk | |
Myöntamisvaltuudet: | ||
Yritystoiminnan aluetuki (32.51.49) | 475 | 388 |
Kera Oy:n uudet korkotukilainat | 880 | 1 900 |
Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin (34.06.62) | 265 | 228 |
Avustukset maaseudun pienyritystoiminnan | ||
edistämiseen (30.33.44) | 80 | 80 |
Maaseutuelinkeinojen korkotukilainat | 750 | 700 |
Pienyritysten tukeminen (32.51.47) | 70 | 70 |
Maksatusmäärärahat: | ||
Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (34.06.77) | 430 | 391 |
Kera Oy (32.49) | 411 | 359 |
Alueellinen kuljetustuki (32.51.48) | 155 | 150 |
Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan | ||
kehittämismäärärahat (32.52) | 53 | 49 |
Läänin kehittämisraha (26.97.43) | 40 | 35 |
Kotimaankaupan edistäminen (32.61) | 17 | 14 |
Korkotuki pk-yritysten investointeihin (32.51.50) | - | 40 |
3.3.Resurssihallinnon kehittäminen
3.3.1.Hallinnon kehittäminen ja organisaatiomuutokset
Hallitus on keväällä 1992 päättänyt julkisen sektorin uudistusohjelmasta. Hallitus pitää tuloksellista julkista hallintoa kansantalouden ja yhteiskunnan keskeisenä menestystekijänä. Kansallisen kilpailukyvyn edistämisessä julkinen ja yksityinen sektori täydentävät toisiaan. Ohjelman mukaan valtion ja kuntien toiminta uudistetaan niin, että kansalaisille ja yrityksille taataan hyvä yhteiskunnallinen palvelu mahdollisimman taloudellisesti. Julkinen valta vastaa palvelujen saatavuudesta. Palvelun voi tuottaa yksityinen tai julkinen organisaatio.
Hallituksen ohjelmapäätöksen mukaisesti parannetaan hallinnon tuloksellisuutta ja tuottavuutta niin, että valtion palvelut yksityisille henkilöille ja yhteisöille saadaan aikaan vuosittain keskimäärin 2,5 % alemmin reaalisin kustannuksin kuin edellisvuonna tai että kustannuksia lisäämättä voidaan saada aikaan vastaavasti uusia palveluja.
Ministeriöt käynnistävät vuonna 1992 hallinnonaloillaan 1990-luvun kattavat tuottavuus- ja laatuohjelmat. Julkisten virastojen ja laitosten tulosvastuuta sekä niiden itsenäisyyttä päättää taloudenhoidostaan ja toimintansa järjestämisestä lisätään. Markkinaohjauksen hyväksikäyttöä julkisten toimintojen tuloksellisuuden parantamiseksi edistetään. Hallintoa kevennetään ja siirretään päätösvaltaa keskushallinnosta alue- ja paikallishallintoon. Hallitus tukee kuntien kehittämistä kansalaisten peruspalveluista vastaavina perusyksikköinä.
Hallituksen syksyllä 1991 käynnistämän hajauttamishankkeen (keskushallinnon rationalisointihankkeen) tehtävänä on laatia toimenpideohjelma ministeriöistä ja etenkin keskusvirastoista paikallis- ja aluehallintoon siirrettävistä tehtävistä ja toimivallasta. Tähän liittyen hankkeessa myös arvioidaan keskushallinnon organisaatioita. Tarkoituksena on aloittaa organisaatiouudistukset vuonna 1993 pääosan toimenpiteistä ajoittuessa vuosiin 1994―1995. Hallinnon toimintajärjestelmien muuttaminen on jo aloitettu. Nämä muutokset toteutetaan lähinnä vuosina 1993―1994.
Tammikuussa 1992 hallitus käynnisti maakuntien ja valtion alueellisen hallinnon kehittämishankkeen. Hanke jakautuu kahteen osahankkeeseen, jotka ovat maakuntahallinnon osahanke ja valtion aluehallinnon keventämisen ja kokoamisen osahanke. Vuonna 1993 valtion aluehallinnon kehittämistä jatketaan tavoitteena nykyistä kevyempi, kootumpi ja taloudellisemmin toimiva aluehallinto. Maakuntahallinnon kokeilua koskevat lainsäädännölliset ja kokeilumaakuntia koskevat valmistelut saatetaan loppuun tavoitteena käynnistää kokeilut vuoden 1994 alusta.
Vuonna 1990 aloitettua tulosbudjetoinnin ja -johtamisen kehittämistä jatketaan. Kaikki virastot ja laitokset siirtyvät tulosbudjetointiin viimeistään vuoden 1995 talousarviossa. Tulossopimuskäytäntö ministeriöiden ja virastojen välillä vakiinnutetaan ja kehitetään sopimuksista nykyistä konkreettisempia ja julkisia. Uusimuotoinen kehys- ja tulosohjaukseen soveltuva talousarvion toimeenpanoasiakirja otetaan käyttöön vuodesta 1993 alkaen.
Valtion talousarviosta annetun lain kirjanpitoa ja muuta laskentatointa koskevia säännöksiä, jotka uudistettiin vuonna 1992, sovelletaan ensimmäisen kerran valtion varainhoitovuoden 1993 budjetointiin, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Valtion kirjanpitoa ja laskentatointa lähennetään soveltuvin osin vastaamaan yhteiskunnan muilta talousyksiköiltä edellytettäviä kirjanpitolain mukaisia käytäntöjä. Laissa edellytetään, että valtion omaisuudelle saadaan sen käyttötarkoitus huomioon ottaen riittävä tuotto. Tämän vaatimuksen toteuttaminen edellyttää omaisuuskirjanpidon lisäksi myös tuottovaatimusten asettamista ja omaisuushallinnon kehittämistä.
Tulosbudjetoinnin ja kehysmenettelyn edelleenkehittämiseksi ja päätösvallan hajauttamiseksi käynnistetään valtion talousarviolainsäädännön uudistuksen toinen vaihe. Tavoitteena on, että lainsäädännön kokonaisuudistus tulee voimaan vuoden 1994 alusta.
Nettobudjetointia ehdotetaan vuonna 1993 sovellettavaksi liiketoimintaa harjoittavissa virastoissa ja laitoksissa sekä 21 muussa virastossa tai laitoksessa, jotka harjoittavat maksullista toimintaa. Ensisijaisesti nettobudjetoinnin piiriin siirtyvät virastot ja laitokset, joissa sovelletaan tulosbudjetointia ja joiden maksuperusteet on tarkistettu uuden maksuperustelain mukaisiksi. Ministeriöt ovat laatineet nettobudjetointiin siirtymisestä aikataulusuunnitelman.
Markkinaohjauksen hyväksikäytön edistämiseksi on ministeriöiden jatkossa sisällytettävä hallinnonalansa suunnitelmiin julkisten hankintojen kilpailuttaminen, palvelujen maksullisuus ja maksupolitiikka sekä hallinnonalan ja virastojen sisäisten ja välisten palvelujen uudelleenorganisointi, hinnoittelu ja kilpailuttaminen. Vuonna 1992 annetun valtion toiminnan maksullisuutta ja maksujen suuruutta koskevan valtion maksuperustelain perusteella valtion toimintojen maksullisuus arvioidaan uudelleen vuoden 1993 loppuun mennessä.
Kansalaisilta ja yksityisiltä yhteisöiltä vaadittavien lupien karsimista ja yksinkertaistamista tehostetaan kaikilla hallinnonaloilla tavoitteena, että vuosina 1992―1993 voidaan karsia tai yksinkertaistaa noin puolet nykyisistä lupamenettelyistä. Painopiste on elinkeinotoimintaa ja taloudellista kilpailua rajoittavien lupien saneeraamisessa. Niin ikään erityisesti rakentamiseen liittyviä lupamenettelyjä kevennetään.
Hallinnon toimintaa tehostetaan ja palvelua parannetaan edistämällä usean eri viranomaisen yhteispalvelupisteiden syntymistä. Julkisen palvelun opas Kansalaisen käsikirja toteutetaan myös sähköisessä muodossa. Palvelun menestystekijöitä kartoitetaan uudelleen järjestettävässä Hyvän palvelun virasto -kilpailussa.
Seuraavassa on yhteenveto vuoden 1993 talousarvioon sisältyvistä keskeisimmistä organisaatiouudistuksista ja muista hallinnon kehittämistoimenpiteistä sekä merkittävistä käynnissä olevista tai käynnistettävistä hallinnon uudistushankkeista.
Oikeusministeriön hallinnonalalla toteutetaan käräjäoikeusuudistus 1.12.1993. Sen mukaan kihlakunnanoikeudet ja raastuvanoikeudet korvataan käräjäoikeuksilla, niiden tuomiopiirit järjestellään uudelleen ja oikeudenkäyntimenettely uudistetaan.
Lääninhallituksista karsitaan lupahallintoa ja muita yksittäisiä tehtäviä, siirretään tehtäviä ja toimivaltaa paikallishallinnolle sekä vähennetään henkilöstöä erityisesti kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta johtuvia tehtävävähennyksiä vastaavasti.
Puolustusministeriön hallinnonalalla siirrytään uuteen johtamis- ja hallintojärjestelmään vuoden 1993 alussa. Pääesikunnan henkilöstömäärä supistetaan noin puoleen aikaisemmasta. Puolustusvoimien alueorganisaatiota muutetaan siten, että nykyisten 30 alueellisen esikunnan tilalle tulee 15. Vuoden 1993 alussa toimintansa aloittaa puolustusvoimien materiaalilaitos. Puolustushallinnon kiinteistö- ja rakennustoimintaa kehitetään.
Valtiovarainministeriön alaiset Valtion painatuskeskus, Valtion ravitsemiskeskus ja Valtion tietokonekeskus sekä Suomen rahapaja muutetaan osakeyhtiöiksi 1.1.1993 alkaen. Pankkitarkastusvirasto ja sen tehtävät siirretään Suomen Pankin yhteyteen. Verohallinnon atk-toimintoja tehostetaan. Verotuksen alueorganisaation palvelukyvyn vahvistamiseksi ja kustannusten säästämiseksi yhdistetään lääninverovirastot ja verotoimistot asteittain yksitasoiseksi alueverohallinnoksi. Valmistellaan tullihallinnon uudelleenjärjestelyä siten, että tullilaitos voidaan 1994 siirtää kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle.
Opetusministeriön hallinnonalalla valmistellaan audiovisuaalisen keskuksen lakkauttaminen niin, että uudistus voidaan toteuttaa 1.3.1994 lukien. Tarkoituksena on siirtää audiovisuaalisen oppimateriaalin kehittämistehtävät opetushallitukselle, jonka tehtävänä on myös vähälevikkisen oppimateriaalin tuotannon tukeminen. Keskuksen muut tehtävät siirretään yleisradion sekä muiden julkisten ja yksityisten organisaatioiden tehtäväksi.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla uudistetaan maaseutuelinkeinohallintoa 1.1.1993 lukien. Maatilahallitus lakkautetaan, sen tehtävät ja voimavarat siirretään maa- ja metsätalousministeriöön, Valtion eläinlääketieteelliseen laitokseen, Maatalouden tutkimuskeskukseen sekä ministeriön alaisiksi laitoksiksi perustettaviin Tietopalvelukeskukseen ja Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen. Maatalouden tutkimusta kootaan Maatalouden tutkimuskeskukseen yhdistämällä siihen Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos. Maataloustuotteiden vientitukeen, tuontisuojaan ja lisensiointiin liittyvän kehittämisen ja hallinnoinnin koordinoinnin parantamiseksi valtiovarainministe- riöstä siirretään vientitukeen liittyvät tehtävät maa- ja metsätalousministeriöön. Muilta osin selvitetään maatalouden vientituen hallinnon järjestäminen tarkoituksenmukaisimmalla tavalla meneillään olevan hallinnon uudistamisen ja kansainvälisen kehityksen valossa.
Liikenneministeriön hallinnonalalla autorekisterikeskus muutetaan uusimuotoiseksi liikelaitokseksi 1.1.1993 alkaen. Tiepiirejä vähennetään vuonna 1993.
Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan tehtävät siirretään perustettavaan huoltovarmuuskeskukseen. Lisenssivirasto on tarkoitus lakkauttaa vuoden 1993 aikana, ja samalla selvitetään lakkauttamisesta aiheutuvat vaikutukset ja yhteydet tullihallituksen toimintoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla sosiaali- ja terveyshallituksen lääkeosasto sekä sosiaali- ja terveyshallituksen alainen lääkelaboratorio lakkautetaan, ja niiden tilalle perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön alainen lääkelaitos 1.3.1993 lukien. Kansaneläkelaitoksen hallinnon uudistaminen käynnistetään niin, että uudistus voidaan toteuttaa vuosina 1994 ja 1995.
Työministeriön hallinnonalalla uudistetaan työsuojeluhallinnon organisaatiota viimeistään 1.6.1993 lukien. Työsuojeluhallitus lakkautetaan, ja sen toimintoja siirretään työministeriöön perustettavaan uuteen osastoon. Työsuojelupiirit siirretään työministeriön alaisuuteen samalla, kun metsä- ja maatalouden työsuojelupiirit yhdistetään yleisiin työsuojelupiireihin. Vuoden 1993 aikana selvitetään mahdollisuudet työvoima- ja työsuojelupiirien kokoamiseen.
Ympäristöministeriön hallinnonalalla uudistetaan asuntohallintoa. Asuntohallitus lakkautetaan vuonna 1993 ja sen toimintoja siirretään ministeriöön, kuntiin sekä valtion asuntolainoituksen hoitamista varten perustettavaan valtion asuntorahoitusta hoitavaan yksikköön.
Valtion hankintakeskuksen, Valtion viljavaraston ja Metsähallituksen muuttamista uusimuotoisiksi liikelaitoksiksi valmistellaan siten, että uudistukset voidaan toteuttaa vuonna 1994. Samoin valmistellaan rakennushallinnon organisaation muuttamista pääosin liikelaitos- ja yhtiömuotoon.
Lisäksi valmistellaan valtion virastojen ja laitosten korjaamotoiminnan muuttamista liiketaloudellisin perustein järjestetyksi toiminnaksi. Selvityksestä vastaa liikenneministeriö.
Merialueilla toimivien viranomaisten yhteensovittamista kehitetään sisäasiainministeriön, liikenneministeriön ja muiden ministeriöiden yhteistyössä. Valmistelusta vastaa sisäasiainministeriö. Hanke toteutetaan vuonna 1994.
3.3.2.Julkisten palvelujen yksikkökustannukset
Talousarvioesitykseen sisältyvistä menoista noin 57 mrd. mk on valtion omaan palvelutuotantoon liittyviä kulutus- ja investointimenoja. Kuntien valtionavut, joiden määrä esityksessä on noin 43 mrd. mk, käytetään pääosin kunnalliseen palvelutuotantoon. Valtion menoista ohjautuu siten julkisen palvelutuotannon rahoittamiseen yhteensä yli 100 mrd. mk eli noin 58 prosenttia.
Julkisten palvelujen tuottamiseen käytetään lähes neljännes bruttokansantuotteesta. Keskeinen syy julkisen sektorin menojen kasvuun parin viime vuosikymmenen aikana on ollut hyvinvointipalvelujen määrän lisääminen. Terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelujen menot muodostavat runsaat 60 prosenttia julkisista palvelumenoista.
Runsas viidennes julkisista palvelumenoista käytetään perinteisesti julkisen vallan tehtäviin kuuluvien kollektiivisten palvelujen tuottamiseen. Kollektiivisia tehtäviä ovat mm. yleinen hallinto, järjestys- ja turvallisuuspalvelut sekä maanpuolustus. Myös kansantaloutta yleisesti palvelevia tehtäviä, kuten infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito, voidaan rinnastaa kollektiivisiin palveluihin.
Valtion perinteiset kollektiivipalvelut rahoitetaan kokonaan verovaroin. Huomattava osa valtion virastojen ja laitosten tuottamista palveluista on maksullisia, jolloin niistä pääsääntöisesti peritään valtion maksuperustelain mukainen maksu tai hinta. Hyvinvointipalvelut rahoitetaan pääosin kansalaisilta kerätyillä veroilla. Hyvinvointipalvelut ovat yleensä niiden käyttäjille joko täysin ilmaisia, tai niistä perittävät maksut ovat alhaisemmat kuin palvelujen tuotantokustannukset.
Julkiset palvelut pyritään tuottamaan mahdollisimman taloudellisesti, ja siksi palvelujen yksikkökustannusten kehityksen seuraaminen on tärkeää. Palvelujen yksikkökustannuksia määritettäessä ongelmina ovat mm. palvelua kuvaavien ja mittaavien suoritteiden valinta sekä näille suoritteille kaikkien niiden tuottamisesta aiheutuvien kustannusten osoittaminen. Koko maan palvelutuotantoa kattavien keskimääräisten yksikkökustannusten laskemista rajoittavat palvelujen tilastoinnissa esiintyvät puutteet.
Seuraavassa taulukossa palvelujen yksikkökustannukset on laskettu nettomääräisten käyttömenojen ja suoritemäärien välisenä suhteena. Käyvin hinnoin lasketut luvut sisältävät kustannustason nousun, joka on viime vuosina ollut yleisen hintatason kasvua suurempi. Työvoimavaltaisen palvelusektorin kustannustason noususta suuri osa aiheutuu palkkakustannusten kohoamisesta.
Taulukko 8. Eräiden julkisten palvelujen käyttömenot, niiden rahoitus ja yksikkökustannukset käyvin hinnoin (1.6.1992 käytettävissä ollein tiedoin)
Palvelutyyppi |
Käyttömenot vuonna
|
Käyttömenojen
| Käyttömenot/suorite, mk | Suorite | ||||
valtio | kunnat | asiakkaat | 1989 | 1990 | 1991 | |||
Opetus- ja sivistystoimi | ||||||||
- peruskoulut | 11 986 | 70 | 30 | - | 98 | 96 | 110 | oppilaspäivä |
- lukiot | 1 940 | 69 | 31 | - | 89 | 96 | 117 | oppiläspaivä |
- valtion ammatilliset
| 2 028 | 78 | 22 | - | 201 | 209 | .. | oppilaspäivä |
- kuntien ja yksityisten | ||||||||
oppilaitokset ammatilliset | 3 569 | 65 | 35 | - | 189 | 209 | .. | oppilaspäivä |
- ammatilliset kurssikeskukset | 703 | 100 | - | - | 255 | 275 | .. | oppilaspäivä |
- yleiset kirjastot | 1 015 | 61 | 39 | - | 10.9 | 12.6 | .. | lainaus |
- korkeakoulut | 3 885 | 100 | - | - | 24 100 | 26 800 | 33 100 | oppilasvuosi |
Terveydenhuolto | ||||||||
- yleissairaalat 1) | 12 251 | 42 | 46 | 6 | ||||
- vuodeosastohoito | 1 290 | 1 521 | .. | hoitopäivä | ||||
- avohoito | 563 | 671 | .. | käynti | ||||
- mielisairaalat | 2 646 | 44 | 44 | 7 | ||||
- vuodeosastohoito | 529 | 651 | .. | hoitopäivä | ||||
- terveyskeskukset | 12 393 | 42 | 47 | 7 | ||||
- vuodeosastohoito | 556 | 604 | .. | hoitopäivä | ||||
- avohoito | 161 | 198 | .. | käynti | ||||
Sosiaalipalvelut | ||||||||
- lasten päiväkodit | 4 075 | 42 | 48 | 10 | 31 557 | 35 784 | 35 840 | hoitopikka/v. |
- perhepävähoito | 2 530 | 40 | 46 | 13 | 25 283 | 27 618 | 29 190 | hoitopaikka/v. |
- vanhainkotihoito | 3 215 | 38 | 44 | 18 | 112 219 | 131 147 | 139 400 | hoitopaikka/v. |
- kodinhoitoapu | 1 455 | 43 | 50 | 7 | 178 | 192 | 200 | hoitopäivä |
Teiden ja katujen pito 2) | 9 870 | 62 | 29 | 9 | 0.21 | 0.22 | 0.23 | ajokilometri |
1) pl. erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat | ||||||||
2) Sisältää käyttömenojen lisäksi myös investointimenoja. | ||||||||
Kiinteistöjen tiekustannukset sisältyvät asiakasmaksuihin. | ||||||||
Taulukon tiedot perustuvat pääosin ao. hallintoviranomaisten tilastoihin. Vuoden 1991 suoritekohtaiset käyttömenotiedot ovat ennakkotietoja. Eri palveluiden tilastoinnissa on eroja mm. kustannusten laskentaperusteissa. Koska käyttökustannuksia ei useinkaan ole eritelty samalla tarkkuudella kuin suoritteita, eräissä tapauksissa yksikkökustannus on hyvinkin erilaisten palvelujen laskennallinen keskiarvo. Yksikkökustannuksiin ei sisälly pääomakustannuksia eikä eläkevastuusta aiheutuvia kustannuksia kokonaisuudessaan. Eläkevastuun huomioon ottaminen lisäisi kustannuksia neljänneksellä. Valtion eläkkeiden rahastointi vuodesta 1991 alkaen kohottaa eläkevastuun osuutta kustannuksista noin viidellä prosenttiyksiköllä. Pääomakustannusten osuus hyvinvointipalvelujen kokonaiskustannuksista on keskimäärin vajaat kymmenen prosenttia.
Terveydenhuollon kustannukset vaihtelevat laitostyypeittäin, hoitopäivän ja käyntikerran käyttömenot ovat korkeimmat yliopistollisissa keskussairaaloissa ja alhaisimmat terveyskeskussairaaloissa.
Peruskoulujen käyttömenot olivat vuonna 1991 keskimäärin 20 900 markkaa oppilasta kohti. Lukioiden osalta vastaava luku oli 19 900 markkaa/oppilasvuosi. Lukioiden opintososiaalisten etujen lisääminen on kohottanut lukioiden oppilaskohtaisia käyttömenoja. Ammatillisen koulutuksen kustannukset vaihtelevat voimakkaasti eri oppilinjojen kesken. Vuonna 1991 keskimääräiset käyttömenot oppilasta kohti olivat valtion oppilaitoksissa 39 000 markkaa samoin kuin kunnallisissa ja yksityisissä oppilaitoksissakin. Korkeakouluissa keskimääräiset käyttökustannukset opiskelijaa kohti olivat 33 100 mk ja tutkintoa kohti 334 000 mk vuonna 1991. Kustannusten nousu edelliseen vuoteen verrattuna johtuu eläkevastuiden sisällyttämisestä käyttökustannuksiin vuoden 1991 alusta alkaen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttökustannuksista noin kymmenen prosenttia rahoitetaan käyttäjiltä perityin maksuin. Käyttäjämaksujen osuus julkisten hyvinvointipalvelujen käyttömenoista vaihtelee suuresti palveluittain. Vuonna 1990 asiakasmaksut kattoivat kansanterveystyön käyttömenoista keskimäärin seitsemän prosenttia ja erikoissairaanhoidon käyttömenoista vajaat kuusi prosenttia. Koulutuspalvelut ovat olleet käyttäjilleen ilmaisia. Tieliikenteen käyttäjiltä perittävät erityisverot ylittävät tienpidon kokonaiskustannukset. Käyttäjämaksujen keskimääräinen osuus käyttömenoista kuvaa vain poikkeuksellisesti todellista tilannetta ja saattaa helposti johtaa virhepäätelmiin.
3.3.3.Henkilöstön supistaminen ja henkilöstömenojen vähentäminen
Vuonna 1991 valtion henkilöstömäärä oli 210 835, joista 141 740 virkasuhteisia ja 69 095 työsopimussuhteisia. Budjettitalouden piirissä henkilöstöstä oli 145 877 ja valtion liikelaitoksissa 64 958. Henkilöstömäärän vähennys vuodesta 1990 oli kaikkiaan 1,2 % ja budjettitalouden piirissä 0,7 %.
Valtioneuvoston vuosien 1989―1991 aikana tekemien periaatepäätösten perusteella valtion virastojen ja laitosten henkilöstömäärää on vähennetty kehysmenettelyä hyväksi käyttäen. Viimeisin 30.4.1991 tehty valtioneuvoston päätös edellyttää valtion talousarvion piirissä olevan henkilöstön supistamista vuoteen 1996 mennessä 5 %:lla. Valtioneuvoston 27.2.1992 meno- ja henkilöstökehyksistä vuosille 1993―1995 tekemässä päätöksessä mainittu 5 % eli noin 6 700 virkaa ja tehtävää on kohdennettu hallinnonaloille 2,7―6,2 %:n määräisinä osuuksina.
Vuoden 1993 talousarvioesitys on laadittu mainittujen periaatepäätösten mukaisesti. Valtion talousarvion ja kehysten piirissä olevan henkilöstömäärän supistuminen vuodesta 1992 vuoteen 1993 on 2 838 henkilötyövuotta eli 2,1 %. Muiden vuosien osalta kehitys ilmenee taulukosta. Valtion uusimuotoiset liikelaitokset ovat supistaneet ja edelleen supistavat henkilöstöään tuhansilla henkilöillä.
Näiden henkilöstön supistamisten lisäksi talousarvioesityksessä on osana kulutusmenojen karsimista vähennetty asianomaisilta momenteilta neljä prosenttia palkkausmenoista ja niistä riippuvista henkilöstömenoista. Hallituksen tavoitteena on, että menot karsitaan tälle tasolle ensisijaisesti sopimusteitse muuttamalla valtion virka- ja työehtosopimuksia. Siltä osin kuin sopimusperusteisia säästöjä ei voida aikaansaada, vähennykset toteutetaan lomautuksin ja henkilöstön lisäsupistamisin. Mahdollisia lisäsupistamisia ei ole voitu tässä vaiheessa sisällyttää talousarvioesityksen henkilötyövuosia koskeviin lukumääriin.
Kunnallisen henkilöstön kokonaismäärä oli vuonna 1991 475 000, josta 57 % toimi valtionosuuden piiriin kuuluvissa tehtävissä. Yksityisen valtionapukentän henkilöstömäärä oli 25 000.
Taulukko 9. Henkilöstökehysten piiriin kuuluvat henkilötyövuodet ja vähennykset prosentteina vuosina 1992-1996
PL | 1992 2) | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 |
% | % | % | % | % | |
23. | 219 | 216 | 214 | 212 | 209 |
1,37 | 0,93 | 0,93 | 1,42 | 4,57 | |
24. | 1 558 | 1 558 | 1 543 | 1 536 | 1 529 |
0,00 | 0,96 | 0,45 | 0,46 | 1,86 | |
25. | 7 247 | 7 249 | 7 205 | 7 098 | 7 066 |
0,03 | 0,61 | 1,49 | 0,45 | 2,50 | |
26. | 18 477 | 18 387 | 18 342 | 18 171 | 17 850 |
0,49 | 0,24 | 0,93 | 1,77 | 3,39 | |
27. | 21 170 | 20 995 | 20 750 | 20 400 | 20 000 |
0,83 | 1,17 | 1,69 | 1,96 | 5,53 | |
28. | 16 400 | 15 924 | 15 628 | 15 318 | 14 000 |
2,90 | 1,86 | 1,98 | 8,60 | 14,63 | |
29. | 32 148 | 31 966 | 31 732 | 31 077 | 30 301 |
0,57 | 0,73 | 2,06 | 2,50 | 5,75 | |
30. | 7 068 | 6 954 | 6 786 | 6 646 | 6 496 |
1,61 | 2,42 | 2,06 | 2,26 | 8,09 | |
31. | 15 205 | 13 588 | 13 181 | 13 017 | 12 846 |
10,63 | 3,00 | 1,24 | 1,31 | 15,51 | |
32. | 5 682 | 5 598 | 5 531 | 5 432 | 5 349 |
1,48 | 1,20 | 1,79 | 1,53 | 5,86 | |
33. | 2 921 | 2 871 | 2 815 | 2 766 | 2 705 |
1,71 | 1,95 | 1,74 | 2,21 | 7,39 | |
34. | 3 699 | 3 682 | 3 665 | 3 588 | 3 509 |
0,46 | 0,46 | 2,10 | 2,20 | 5,14 | |
35. | 2 303 | 2 271 | 2 241 | 2 206 | 2 171 |
1,39 | 1,32 | 1,56 | 1,59 | 5,73 | |
Yht. | 134 097 | 131 259 | 129 633 | 127 467 | 124 031 |
2,12 | 1,24 | 1,67 | 2,70 | 7,51 2) | |
1) Vuoden 1992 luvut ovat vuoden 1992 talousarviossa olevien enimmäismäärien perusteella eräin teknisin tarkennuksin määritelty. Vuoden 1993 luvut ovat tämän talousarvioesityksen mukaiset. Vuosien 1994―1996 osalta luvut ovat ennakoituja ja perustuvat kehyspäätökseen 27.2.1992 ja tämän talousarvioesityksen linjauksiin. Näissä ei siis ole otettu huomioon esim. kohdassa 3.3.1 tarkoitettujen hallinnon organisaatiomuutoksien vaikutuksia henkilöstön enimmäismääriin.
2) Vähennyksistä 1,21 %-yksikköä aiheutuu henkilöstön siirtymisestä kehysten ulkopuolelle esim. valtion liikelaitoksiin ja loput 6,30 %-yksikköä varsinaisesta henkilöstömäärän supistamisesta.
3.3.4.Valtion henkilöstömenot ja valtionavut palkkauksiin
Vuonna 1992 ovat voimassa 29.11.1991 allekirjoitetun tulopoliittisen sopimuksen perusteella 1.1.1992 - 31.10.1993 väliseksi ajaksi tehdyt valtion virka- ja työehtosopimukset. Palkkausmääräysten osalta kyseiset sopimukset voidaan irtisanoa päättymään 31.1.1993, ellei keskus-järjestöjen välisissä neuvotteluissa päästä sopimukseen 30.11.1992 mennessä 1.2.1993 alkavan sopimusjakson palkoista ja palkkaperusteista.
Tulopoliittisen sopimuksen ja tehtyjen virka- ja työehtosopimusten mukaisesti voimassa olevat sopimukset uudistettiin sellaisinaan 31.10.1993 päättyväksi sopimuskaudeksi.
Sopimusten osana noudatetaan tulopoliittisessa sopimuksessa sovittua indeksiehtoa. Sen mukaan, mikäli kuluttajahintaindeksin nousu joulukuun 1991 ja lokakuun 1992 välisenä aikana ylittää 5,4 %, korotetaan palkkoja ylitettä vastaavalla määrällä 31.1.1993 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden yhteydessä.
Tulopoliittisessa sopimuksessa on sovittu 3 prosentin suuruisesta palkansaajien työeläkemaksusta vuodelle 1993. Valtion eläkemaksua alennetaan vastaavasti.
Matkakustannusten korvaamisesta tehdyt sopimukset uudistettiin tekstien osalta sellaisinaan. Aiheutuneen kustannuskehityksen ja devalvaation johdosta kustannusten korvauksia korotettiin vuodelle 1992 keskimäärin 4,3 %. Vuotuinen kustannusvaikutus budjettitalouden piirissä on noin 15 miljoonaa markkaa.
Talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun 1990―1991 tarkistamisesta 15.11.1990 tehdyn sopimuksen mukaan vuodesta 1992 alkaen loppiaisen ollessa muuna arkipäivänä kuin lauantaina se lyhentää työaikaa mutta helatorstai ei. Tämän mukaiset sopimusmuutokset tehtiin valtion virka- ja työehtosopimuksiin syksyllä 1991 ja ne vaikuttivat työaikaa lyhentävästi vuonna 1992.
Palkkojen sopimuskorotusten vaikutus valtiolla vuodesta 1991 vuoteen 1992 on keskimäärin 0,9 %. Tämä johtuu vuoden 1991 sopimuskorotusten vuodelle 1992 aiheuttamasta palkkaperinnöstä.
Kuntasektorin henkilöstön samoin kuin yksityisten valtionapulaitosten henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tarkistuksista on sovittu tulopoliittisten kokonaisratkaisujen mukaisesti. Lakisääteisten henkilöstömenoihin myönnettävien valtionapujen perusteet ja valtionavut on tarkistettu palvelussuhteen ehtoja vastaavasti.
Valtion maksamien eläkemenojen arvioidaan lisääntyvän vuonna 1992 reaalisesti noin 3,5 % eläkkeiden lukumäärän kasvun johdosta.
Valtion eläkejärjestelmää uudistetaan siten, että valtion eläkelain mukaiset eläkeikää, eläkkeen tavoitetasoa ja karttumaa koskevat eläkkeen saamisen ehdot valtion ja yksityisen alan välillä yhtenäistetään. Ensimmäisessä vaiheessa valtion eläkelainsäädäntöä uudistetaan vuoden 1993 alusta lukien siten, että vuoden 1992 jälkeen alkavissa uusissa valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvissa palvelussuhteissa eläke-etuuksien taso on sama kuin yksityisen alan työntekijöillä.
3.3.5.Valtion henkilöstöpolitiikan ja -hallinnon uudistaminen
Valtion henkilöstöpolitiikkaa ja -hallintoa uudistetaan lähivuosina, jotta henkilöstövoimavaroja voitaisiin käyttää tehokkaammin ja joustavammin ja jotta ne paremmin vastaisivat toiminnan tuottavuuden, tehokkuuden ja palvelutason edistämisen tarpeita sekä valtiontalouden rahoitusmahdollisuuksia. Uudistukset tukevat tulosohjaukseen siirtymistä. Valtioneuvosto on päättänyt uudistusten peruslinjoista 7.3.1991.
Valtion henkilöstön palvelussuhdetta sekä neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää uudistetaan niin, että se vastaa mahdollisimman pitkälle työmarkkinoilla yleensä sovellettavaa järjestelmää ja lainsäädäntöä. Uudistus on tarkoitus toteuttaa koko valtionhallintoa koskevana pääosin vuonna 1994. Asiaa koskevat ehdotukset valmistuvat vuoden 1992 loppuun mennessä.
Valtion palkkapolitiikkaa ja palkkausjärjestelmiä uudistetaan vuosina 1993―1995 siten, että palkkaus perustuu tehtävien vaativuuteen ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen ja ammattitaitoon sekä tuloksellisuuteen. Palkkausjärjestelmien kehittäminen liittyy tulosohjauksen etenemiseen.
Valtionhallinnon tehtävien kehityksen ja toimintamuotojen muutoksen takia sekä toiminnan tuottavuuden lisäämiseksi parannetaan henkilöstökoulutusta ja työyhteisöjen toimivuutta. Johdon ja asiantuntijoiden koulutuksella kehitetään erityisesti valmiutta toimeenpanna muutoksia ja johtaa henkilöstöä sekä tehostaa voimavarojen käyttöä. Vuosina 1991 ja 1992 aloitettuja ylimmän virkamiesjohdon koulutusohjelmia jatketaan. Erityisesti tehostetaan johdon ja henkilöstön valmentamista Euroopan talousalueen toimeenpanoa ja Euroopan Yhteisöjen jäsenyyttä varten.
Valtionhallinnon tehostamiseksi ja sopeutumiskyvyn lisäämiseksi edistetään henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista. Järjestelmä uudistetaan osana palvelussuhteen uudistamista vuoden 1993 alusta.
Johdon ja asiantuntijoiden valinta- ja urajärjestelmää sekä palvelussuhteen ehtojen yleistä määräytymistä uudistetaan.
3.4.Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Vuoden 1993 alusta tulee voimaan kuntien laskennallinen valtionosuusjärjestelmä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kuntien itsenäistä päätäntävaltaa ja edistää toimintojen taloudellisuutta ja tehokkuutta sekä turvata kunnissa peruspalvelujen järjestäminen.
Nykyisin kustannuksiin perustuvat käyttötalouden valtionosuudet korvataan laskennallisilla valtionosuuksilla, jotka perustuvat kuntaa, sen väestöä ja toimintaa kuvaaviin mittareihin.
Käyttötalouden valtionosuudet muodostuvat
- yleisestä valtionosuudesta
- verotulojen täydennyksestä
- harkinnanvaraisesta avustuksesta
- opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta sekä
- sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta.
Osa nykyisistä opetus- ja kulttuuritoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväkohtaisista valtionosuuksista siirretään yleiseen valtionosuuteen ja verotulojen täydennykseen. Valtionosuuksien hallinnonaloittaiset siirtymät ovat seuraavat: opetusministeriön hallinnonalalta siirtyy yleiseen valtionosuuteen ja verotulojen täydennykseen 1 868 milj. markkaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalalta 3 136 milj. markkaa eli yhteensä 5 004 milj. markkaa. Verotulojen täydennys kasvaa siirtojen johdosta 1 947 milj. markalla ja yleinen valtionosuus 3 057 milj. markalla.
Lisäksi kunnat saavat hallinnonaloittain valtionosuutta perustamiskustannuksiin. Perustamiskustannusten valtionosuusjärjestelmä yhtenäistetään.
Uudistus ei muuta kustannusten jakoa valtion ja kuntien välillä. Kustannustenjako pidetään myös vastaisuudessa ennallaan tarkistamalla valtionosuuksien keskimääräisiä markkamääriä vuosittain valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun, hintatason ja palkkaustason muutoksen perusteella. Valtionosuuksien määräytyminen ei siis uudessa järjestelmässä perustu harkintaan, vaan vuosittaiset muutokset ovat laskennallisia.
Kustannustenjaon muuttumattomuus tarkistetaan joka neljäs vuosi. Mikäli erillisten selvitysten perusteella havaitaan rahoitusosuuksien muutoksia, muutetaan valtionosuuksia siten, että kustannustenjako palautuu entiselle tasolleen.
Uudistuksen taloudellisia vaikutuksia tasataan vuoteen 2000 asti siten, että valtionosuuksien kokonaismäärä lähestyy asteittain laskennallisten perusteiden mukaista valtionosuutta. Valtionosuuksien muutos vuoteen 2000 mennessä voi olla korkeintaan samaa suuruusluokkaa kuin yhden kantokykyluokan muutoksen vaikutus valtionosuuksiin.
Valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä puretaan ja kevennetään toimintaa koskevaa säännöstöä sekä uudistetaan myös kuntien ohjaus- ja seurantajärjestelmää.
3.5.Valtuuksista aiheutuvat menot
Seuraavassa on esitetty talousarvioesityksessä sekä aikaisemmissa tulo- ja menoarvioissa olevien valtuuksien käytöstä vuoden 1993 jälkeen aiheutuviksi arvioidut menot, jotka joudutaan maksamaan talousarvion ulkopuolisista rahastoista tai joita vastaavat määrärahat joudutaan ottamaan ao. vuosien talousarvioihin.
Taulukko 10. Valtuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot, milj. mk1)
1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998- | |
milj. | milj. | milj. | milj. | milj. | |
mk | mk | mk | mk | mk | |
1. Vuonna 1993 myönnettavista (= uusista)
| |||||
1. Tilausvaltuudet | 210 | 110 | 5 | 5 | |
2. Talonrakennusvaltuudet | 70 | 50 | 20 | ||
3. Muut rakentamisvaltuudet | 3 020 | 1 360 | 100 | ||
4. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet | 325 | 115 | 115 | 105 | 350 |
5. Avustusten myöntämisvaltuudet | 845 | 415 | 110 | 40 | 25 |
6. Lainojen myöntämisvaltuudet | 3 000 | 100 | |||
7. Kehitysyhteistyövaltuudet | 475 | 1 040 | 1 315 | 325 | |
8. Korkotukilainavaltuudet | 145 | 220 | 225 | 195 | 580 |
9. Muut valtuudet | 510 | 340 | 305 | 160 | 105 |
Yhteensä | 8 600 | 3 750 | 2 195 | 830 | 1 060 |
2. Aiemmin myönnetyistä (= vanhoista) | |||||
valtuuksista aiheutuvat menot: | |||||
1. Tilausvaltuudet | 3 195 | 2 365 | 2 400 | 2 040 | 4 840 |
2. Talonrakennusvaltuudet | 610 | 330 | 120 | ||
3. Muut rakentamisvaltuudet | 860 | 250 | |||
4. Kuntien valtionapuihin liittyvät valtuudet | 445 | 410 | 340 | 290 | 550 |
5. Avustusten myöntämisvaltuudet | 465 | 165 | 125 | 55 | 20 |
6. Lainojen myöntämisvaltuudet | 155 | ||||
7. Kehitysyhteistyövaltuudet | 1 375 | 910 | 135 | 370 | |
8. Korkotukilainavaltuudet | 1 340 | 1 130 | 970 | 780 | 1 955 |
9. Muut valtuudet | 405 | 355 | 310 | 35 | 30 |
Yhteensä | 8 850 | 5 915 | 4 400 | 3 570 | 7 395 |
Kohdat 1 ja 2 yhteensä | 17 450 | 9 665 | 6 595 | 4 400 | 8 455 |
1) ml. rahastojen valtuudet
4.Vero- ja maksupolitiikan päälinjat
Ensi vuonna ei ole mahdollisuuksia merkittävään verotuksen keventämiseen. Valtion verotulojen kertymän arvioidaan nimittäin pysyvän edelleen heikkona ja valtion nettolainanottotarpeen suurena.
Hallitusohjelmassa tarkoitetut tuloverojärjestelmän rakenteen uudistamista koskevat verouudistuksen jatkotoimenpiteet tullaan kuitenkin pääosin toteuttamaan. Pääomatulojen verotusta ja yritysverotusta on tarkoitus uudistaa siirtymällä ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksessa ns. eriytettyyn tuloverojärjestelmään. Pääomatuloja on tarkoitus verottaa yhtenäisellä 25 prosentin verokannalla erillään ansiotuloista, joihin sovellettaisiin edelleen progressiivista veroasteikkoa. Samansuuruista verokantaa kuin pääomatuloissa sovellettaisiin myös yhteisöjen verotuksessa. Uudistus ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 1993 alusta lukien.
Liikevaihtoverotuksen uudistusta valmistellaan siten, että se voidaan antaa eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 1993 kevätistuntokaudella, jotta siirtyminen arvonlisäverojärjestelmään olisi mahdollista vuoden 1994 alusta lukien.
Veroasteen arvioidaan alenevan noin 2 prosenttiyksiköllä eli 35 prosenttiin. Tästä vain vajaat puolet on verotuksen varsinaista kevenemistä, sillä muilta osin veroasteen alenemiseen vaikuttaa vuoden 1991 verotuksen valmistumisen lykkääntyminen noin kuukaudella normaalitilanteeseen verrattuna. Kokonaisveroasteen arvioidaan alenevan veroastetta vähemmän. Talousarvioesitykseen sisältyvät veroperustemuutokset nostavat kuluttajahintaindeksiä %.
Vakuutetun kansaneläkemaksua alennetaan 1,25 pennillä veroäyriltä ja vakuutetun sairausvakuutusmaksua 0,5 pennillä veroäyriltä. Lisäksi vuonna 1993 osa liikevaihtoveron tuotosta ohjataan Kansaneläkelaitokselle. Kansaneläkelaitokselle tuloutettavat työnantajan maksut säilyvät vuoden 1992 lopun tasolla. Yksityisen sektorin työnantajan työeläkemaksun suuruudeksi arvioidaan 15,3 %. Tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun sisältynyt vakuutetun kolmen prosentin suuruinen työeläkemaksu tulee voimaan vuoden 1993 alusta lukien. Valtiotyönantajan eläkemaksu alenee edellä mainitusta syystä vastaavalla määrällä. Kuntien eläkemaksun suuruudeksi arvioidaan 17,3 %.
Ansiotuloja koskevaan progressiiviseen tuloveroasteikkoon ei ehdoteta tehtäväksi inflaatiotarkistusta. Ansiotuloista tehtäisiin kaikki nykyiset vähennykset lukuunottamatta korkomenoja, jotka vähennettäisiin ensisijaisesti pääomatuloista. Korkomenojen perusteella voisi kuitenkin tehdä vähennyksen myös ansiotuloista määrättävästä verosta.
Pääomaverouudistuksen arvioidaan pitkällä aikavälillä lisäävän valtion verotuloja. Alkuvaiheessa uudistuksen toteutukseen liittyy kuitenkin monia siirtymäkauden järjestelyjä, joiden yhteisvaikutuksen vuoksi valtion verotulot tulevat vuonna 1993 vähenemään. Pääomaverouudistuksen, verotuksen valmistumisen lykkääntymisen ja työntekijän Tel-maksun vähennysoikeuden johdosta tuloveron tuoton arvioidaan alenevan 7 000 milj. markalla verrattuna vuoteen 1992.
Tuontimaksujen tarkistamiseen liittyen elintarvikkeiden lisensiointia supistetaan. Tuontimaksujärjestelmää ehdotetaan tarkistettavaksi ja laajennettavaksi myös siten, että se korvaa pääosin nykyisen elintarvikkeiden valmisteverotuksen.
Alkoholijuomien ja oluiden verotusta ehdotetaan uudistettavaksi siten, että se vastaisi nykyistä paremmin eurooppalaista verojärjestelmää. Nykyisestä puhtaasta arvopohjaisesta verotusjärjestelmästä ehdotetaan siirryttäväksi osittain puhtaasti määräpohjaiseen ja osittain sekaverojärjestelmään.
Moottoribensiinin perusveroa ehdotetaan korotettavaksi 30 penniä litralta, sekä kivihiilen, polttoöljyjen, jyrsinturpeen ja maakaasun polttoaineveron lisävero noin kaksinkertaiseksi. Uusi sähkövero ja sähköveron lisävero ehdotetaan otettavaksi käyttöön.
Lannoiteveroa, rehujen rasva- ja valkuaisveroa sekä maatalouden markkinoimismaksuja ehdotetaan alennettavaksi, koska maataloustuottajien osuus vientikustannuksista alenee.
Moottoriajoneuvoverotusta ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että dieselkäyttöisten henkilöautojen käyttökustannukset tulisivat vastaamaan moottoribensiinin veronkorotusten johdosta tapahtuvaa bensiinikäyttöisten henkilöautojen verorasitusta.
Edellä esitetyn perusteella ja viitaten tuloarvioiden yksityiskohtaisiin perusteluihin arvioidaan talousarvion kokonaistulot seuraavaksi:
Taulukko 11. Tulot osastoittain vuosina 1991-93, milj. mk
v. 1991 | v. 1992 | v. 1993 | Muutos | ||
TP | TMA | TAE | 1993/92 | ||
Osasto | milj. mk | milj. mk | milj. mk | milj. mk | % |
11. Verot ja veronluonteiset
| 115 181 | 115 483 | 104 450 | -11 033 | - 10 |
12. Sekalaiset tulot | 16 509 | 17 842 | 18 592 | + 750 | + 4 |
13. Korkotulot ja voiton
| 3 885 | 3 804 | 3 725 | - 80 | - 2 |
14. Liiketoimintaa harjoittavat
| 155 | 214 | - | - 214 | -100 |
15. Lainat | 27 732 | 35 482 | 48 511 | +13 029 | + 37 |
Yhteensä | 163 462 | 172 825 | 175 277 | + 2 452 | + 1 |
5.Valtion liiketoiminta ja rahastot
5.1.Liiketoiminta
Valtion liiketoimintaa harjoittavat valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden lisäksi budjettitalouteen kuuluvat valtion liiketoimintaa harjoittavat virastot ja laitokset, jotka on nettobudjetoitu, sekä valtion liikelaitoksista annetun lain mukaiset liikelaitokset.
Aikaisemmin valtion liikelaitoksina toimineista Valtion painatuskeskuksesta, Valtion ravitsemiskeskuksesta ja Valtion tietokonekeskuksesta muodostetaan 1.1.1993 valtionenemmistöiset osakeyhtiöt. Valtion margariinitehtaan, joka aikaisemmin toimi budjettitalouteen kuuluvana liikelaitoksena, toiminta on loppunut vuoden 1992 aikana. Lisäksi autorekisterikeskuksesta muodostetaan 1.1.1993 valtion liikelaitos.
Liiketoimintaa harjoittavien virastojen ja laitosten sekä liikelaitosten yhteisen liikevaihdon on arvioitu vuonna 1993 olevan 17 mrd. mk, mikä merkitsee noin 11 prosentin vähennystä vuoteen 1992 verrattuna. Vähennys aiheutuu ennen kaikkea em. yhtiöittämisistä.
Taulukko 12. Valtion liikelaitostoiminta v. 1993
Liikevaihto mmk
|
Käyttökate
|
Ylijäämätavoite
|
Investointimenot
|
Investointimenot
|
Rahoituskate (+)
|
Henkilöstön
| ||
Valtion liikelaitokset: | ||||||||
Autorekisterikeskus | 332 (0) | 4 | 0 | 0 | 7 | 22 | - | 1 285 |
Karttakeskus | 50 (3) | 11 | 1 | 1 | 16 | 15 | - | 131 |
Valtionrautatiet | 3 151 (-3) | 9 | 0 | 0 | 16 | 487 | - | 13 868 |
Posti- ja telelaitos | 9 350 (-1) | 21 | 310 | 3 | 23 | 2 150 | - | 35 700 |
Ilmailulaitos | 761 (6) | 34 | 17 | 2 | 70 | 538 | - | 1 640 |
Yhteensä | 13 644 | 24 | 3 212 | - | 52 624 | |||
Liiketoimintaa harjoittavat virastot ja laitokset: | ||||||||
Valtion pukutehdas | 52 (2) | 8 | 1 | 2 | 4 | 2 | 2 | 200 |
Metsähallitus | 1 257 (-3) | 16 | 80 | 6 | 4 | 47 | 97 | 3 984 |
Siemenperunakeskus | 15 (-10) | 1 | -1 | -8 | 4 | 1 | 0 | 18 |
Jokioisten siemenkeskus | 8 (-34) | -6 | -1 | -9 | 1 | 0 | 0 | 12 |
Valtion hankintakeskus | 2 500 (2) | 1 | 14 | 1 | 1 | 18 | 3 | 280 |
Yhteensä | 3 832 | 2 | 68 | 102 | 4 494 | |||
Kaikki yhteensä | 17 476 | 19 | 3 280 | 102 | 57 118 | |||
5.2.Rahastot
Talouspoliittisesti on tarkoituksenmukaista arvioida valtiontaloutta budjettitalouden ja rahastojen muodostamana kokonaisuutena, koska rahastotalous on uusien rahastojen myötä laajentunut huomattavaksi osaksi valtiontaloutta. Seuraavassa taulukossa on koottu yhteen tiedot seuraavista rahastoista: Asunto-olojen kehittämisrahasto, Huoltovarmuusrahasto, Maatilatalouden kehittämisrahasto, Ydinjätehuoltorahasto, Valtiontakuurahasto, Valtion vakuusrahasto, Valtion eläkevakuutusrahasto ja Öljysuojarahasto.
Taulukko 13. Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot, milj. mk
1989 | 1990 | 1991 | 1992 1) | 1993 1) | |
Verotulot 2) | 277 | 270 | 248 | 250 | 250 |
Sekalaiset tulot | 928 | 887 | 351 | 285 | 262 |
Eläkemaksut | . | 1 541 | 6 821 | 6 830 | 6 720 |
Korkotulot | 359 | 1 716 | 2 433 | 3 060 | 3 851 |
Takaisin maksettavat | |||||
lainat | 1 755 | 3 592 | 3 656 | 3 530 | 3 790 |
Siirrot budjetista | 556 | 6 101 | 2 925 | 3 150 | 2 746 |
Tulot ilman lainanottoa | 3 876 | 14 108 | 16 434 | 17 105 | 17 619 |
Kulutusmenot | 235 | 131 | 112 | 375 | 292 |
Siirtomenot | 914 | 960 | 911 | 745 | 454 |
Reaalisijoitukset | 272 | 38 | 65 | 70 | 40 |
Finanssisijoitukset | 2 344 | 7 684 | 10 659 | 18 480 | 10 382 |
Korkomenot | 89 | 26 | 292 | 575 | 1 850 |
Varastojen muutos | 349 | 175 | 376 | 165 | 200 |
Siirrot budjettiin | 513 | 119 | 4 810 | 5 940 | 6 103 |
Menot yhteensä | 4 717 | 9 132 | 17 225 | 26 350 | 19 321 |
Tuloylijäämä | -252 | 9 068 | 6 212 | 5 705 | 4 890 |
Nettorahoitustarve (-) | -841 | 4 976 | -791 | -9 245 | -1 702 |
1) Arvio
2) Varmuusvarastointimaksu
6.Valtiontalouden tasapaino ja valtionvelka
Valtiontalouden tasapaino on parissa vuodessa heikentynyt poikkeuksellisen voimakkaasti. Alijäämän arvioidaan saavuttavan huippunsa vuonna 1992 ja pienentyvän vuonna 1993.
Budjettitalouden nettolainanotoksi ehdotetaan vuodelle 1993 47,7 mrd. mk. Budjettitalouden kuoletusten määräksi on arvioitu 23,2 mrd. mk, kun kuoletukset ovat tänä vuonna 10,8 mrd. mk. Valtiontalouden nettolainanotto olisi vuonna 1993 51,3 mrd. mk.
Vuonna 1992 valtionvelan osuuden bruttokansantuotteesta arvioidaan kasvavan yli 12 prosenttiyksiköllä eli 29 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Esitykseen sisältyvällä nettolainanoton lisäyksellä valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta kasvaisi vuonna 1993 38 prosenttiin.
Taulukko 14. Budjettitalouden ja valtiontalouden tasapaino vuosina 1991-1993
1991 | 1992 1) | 1993 | |
milj. mk | TAE | ||
Budjettitalous | |||
Tulot ilman rahoitustaloustoimia | 135 461 | 132 400 | 126 766 |
Menot ilman rahoitustaloustoimia | 165 090 | 176 590 | 174 032 |
Tuloylijäämä (+) | -29 629 | -44 190 | -47 266 |
Finanssisijoitukset, netto | -1 884 | -9 315 | -432 |
Nettorahoitustarve (-) | -31 513 | -53 505 | -47 698 |
Rahastotalous | |||
Tulot ilman rahoitustaloustoimia | 12 778 | 13 575 | 13 829 |
Menot ilman rahoitustaloustoimia | 6 566 | 7 870 | 8 939 |
Tuloylijäämä (+) | 6 212 | 5 705 | 4 890 |
Finanssisijoitukset, netto | -7 003 | -14 950 | -6 592 |
Nettorahoitustarve (-) | -791 | -9 245 | -1 702 |
Valtiontalous 2) | |||
Tulot ilman rahoitustaloustoimia | 134 626 | 130 920 | 126 186 |
Menot ilman rahoitustaloustoimia | 158 043 | 169 405 | 168 562 |
Tuloylijäämä (+) | -23 417 | -38 485 | -42 376 |
Finanssisijoitukset, netto | -8 887 | -24 265 | -7 024 |
Nettorahoitustarve (-) | -32 304 | -62 750 | -49 400 |
Valtion nettolainanotto | 25 659 | 55 780 3) | 51 340 |
Kassajäämä | -6 645 | . . | +1 940 |
1) Ennuste
2) Budjettitalouden ja rahastojen tuloja tai menoja ei voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen vuoksi.Valtiontalouden nettorahoitustarvetta lisäävät poikkeuksellisella tavalla vuonna 1992 pankkijärjestelmää vakauttavat menot mm. valtion vakuusrahaston kautta.
3) Toistaiseksi päätetty nettolainanotto.
Tässä talousarvioesityksessä ehdotettua menojen ja tulojen tasapainoa osoittaa seuraava asetelma:
mk | |
Menojen kokonaismäärä | 175 274 915 000 |
Tulot ilman nettolainanottoa | 127 576 514 000 |
Erotus | 47 698 401 000 |
Ehdotettu nettolainanotto | 47 700 000 000 |
Ylijäämä | 1 599 000 |
Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja viitaten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin ehdotetaan,
että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen liitetyn ehdotuksen valtion talousarvioksi vuodelle 1993.
Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1992
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOValtiovarainministeri Iiro Viinanen