Asetus taloustilastoja koskevan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamisesta.
- Date of signature
Sitten kuin Genèvessä 14 päivänä joulukuuta 1928 allekirjoitettu taloustilastoja koskeva kansainvälinen sopimus on Suomen puolesta ratifioitu ja ratifioimiskirja 23 päivänä syyskuuta 1938 talletettu Kansainliiton sihteeristöön, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 1938.
Taloustilastoja koskeva kansainvälinen sopimus.
(1) Liitteet on tästä jätetty pois.)
Johdanto.
Osapuolet, pitäen tärkeänä, että on saatavissa koko maailmassa ja eri maissa vallitsevaa taloudellista tilannetta ja sen muutoksia valaisevia tilastoja ja että nämä tilastot laaditaan keskenään verrattavissa olevain perusteiden mukaan;
ja ollen sitä mieltä, että tämä päämäärä on sopivimmin saavutettavissa samanaikaisella ja yhteisellä toiminnalla, kansainvälisenä sopimuksena, johon perustuen eri taloudellisia aloja koskevat tilastot saadaan virallisesti valmistetuiksi ja julkaistuiksi sekä yhtäläiset menettelytavat erinäisten tilastollisten tietojen laadinnassa yleisesti hyväksytyiksi;
ovat tässä tarkoituksessa valtuutetuikseen määränneet;
(valtuutettujen nimet)
jotka, esitettyään hyvässä ja asianmukaisessa muodossa oleviksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:
1 artikla.
1. Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat laatimaan ja sovituin väliajoin julkaisemaan alempana 2 artiklassa mainittua laatua olevat tilastot kaikilta hallinnossaan olevilta alueilta, joihin tätä sopimusta sovelletaan.
2. Mitä tässä sopimuksessa mainittuihin tilastoihin tulee, voidaan jokainen alue, jolla on erityinen tilastollinen elin, siten laadittujen tilastojen puolesta lukea eri kokonaisuudeksi. Tämän sopimuksen mukaisesti julkaistuissa tilastoissa on määriteltävä se alue, johon tilasto kohdistuu.
3. Tähän sopimukseen sisältyvät velvoitukset ovat tähän sopimukseen liittyvään pöytäkirjaan sisältyvien tulkintamääräysten ja varaumien samoin kuin niiden varaumien alaiset, jotka tulevat ehkä myöhemmin hyväksyttäviksi 17 artiklan määräysten nojalla.
2 artikla.
Edellisessä artiklassa tarkoitetut tilastohaarat ovat seuraavat:
I. Ulkomaankauppa.
a) Vuosittaiset ja kuukausittaiset tiedot tuonnin ja viennin määrästä ja arvosta.
b) Vuosittain ja jos mahdollista neljännesvuosittain ja mieluimmin kuukausittain julkaistavat tiedot ulkomaankaupassa käytettyjen, maan satamiin saapuneiden ja niistä lähteneiden, kansallisuutensa mukaan ryhmitettyjen laivain nettokantavuudesta.
II. Ammatit.
Ammateittain luokitellut väestötiedot, koottuina ja julkaistuina ainakin kerran vuosikymmenessä ja kohdistuen kymmenvuotiskauden viimeiseen vuoteen (s.o. 1930, 1940, 1950 j.n.e.) taikka toiseen tätä niin lähellä olevaan vuoteen kuin suinkin.
III.Maanviljelys, karjanhoito, metsätalous ja kalastus.
A) Maanviljelystä koskeva yleinen laskenta, joka toimitetaan, mikäli mahdollista, kerran kunakin vuosikymmenenä Kansainvälisen maatalousinstituutin esitysten mukaan ja, mikäli mahdollista, sen ehdottamana vuonna.
B) Vuotuiset tiedot:
1) viljellyn maan jakautumisesta tärkeimpien viljelyskasvien mukaan, ja jos mahdollista sekä milloin siihen on syytä erikseen mainittuina sekä kylvettyjen tai istutettujen alojen laajuus että niiden alojen suuruus, joilta sato on jo korjattu ja
2) viljelmistä saadun sadon määrästä.
C) Määräaikaiset tiedot, mikäli mahdollista vuosittaiset, tärkeimpien karjalajien pääluvusta, sekä myöskin mikäli mahdollista ilmoitus eläinten sukupuolesta ja iästä.
D) Niistä maista, joille puutavaratuotanto on taloudellisesti tärkeä, aikakautiset tiedot metsävaroista, s.o. metsien pinta-alasta ja mikäli mahdollista, kasvavan metsän kuutiomäärästä, vuotuisesta lisäkasvusta sekä vuosihakkuusta. Suotavaa on, mikäli mahdollista, ilmoittaa erikseen eri puulajit.
E) Maista, joiden taloustoiminnassa kalastus on tärkeänä ja järjestettynä tekijänä, vuosittaistiedot: 1) tärkeimpien merikalastamoiden maihin tuomasta ja, jos mahdollista, sisävesikalastamoiden saamasta saaliin määrästä; 2) saaliin maihinkuljetukseen käytettyjen alusten kansallisuudesta; 3) kalastukseen käytettyjen kotimaisten alusten luvusta ja laadusta; 4) näiden alusten miehistön suuruudesta.
Jos täydellisten tietojen kokoaminen on mahdotonta, on ilmoitettava, missä määrin ne suunnilleen ovat vajanaisia.
IV. Vuorityö ja metalliteollisuus.
Tiedot (ainakin vuosittain) niiden jäljempänä lueteltujen kivennäisten ja metallien tuotantomääristä, joiden tuotanto on asiainomaisessa maassa kansallisesti tärkeää:
1) Ei-metalliset kivennäiset:
kivihiili (maapihkaa sisältävä tai antrasiittihiili), ruskohiili ja koksi, vuoriöljy ja luonnonkaasu, nitraatit, fosfaatit, kalipitoiset kivennäiset, rikki.
2) Metalliset kivennäiset ja metallit.
a) Malmit:
rauta, kupari, alumiini, lyijy, tina, sinkki, mangaanimalmi, nikkeli.
b) Sulattamojen tuotanto (todellinen tai arvioitu):
rauta ja teräs, kupari, alumiini, lyijy, tina, sinkki, mangaani, nikkeli, antimoni, volframi, molybdeni, vismutti, hopea, kulta, platina.
V. Teollisuus.
A) Tilastotiedot säännöllisin väliajoin, jos mahdollista ainakin joka kymmenes vuosi:
a) teollisuuslaitoksista, ainakin sellaisista, joilla on jonkinlainen merkitys, ja
b) mikäli mahdollista kauppaliikkeistä.
Nämä tilastot voidaan koota joko erikseen tai yleisen väenlaskennan tai teollisuustuotantoa koskevan laskennan yhteydessä; niissä on mainittava varsinkin:
1) näissä laitoksissa työskentelevien henkilöiden luku ja sukupuoli sekä, mikäli mahdollista, heidän jakautumisensa ammateittain sekä täysikasvuisiin ja nuoriin henkilöihin samalla ilmoittaen, mikä on ikäraja kahden viimemainitun ryhmän välillä.
Mahdollisuutta myöten on arvioitava niidenkin henkilöiden luku, jotka työskentelevät tiedustelun ulkopuolella olevissa työpaikoissa.
2) teollisuuslaitoksissa käytännössä olevien voimakoneiden nimellisteho, ilmoittamalla mikäli mahdollista erikseen: I) höyrykoneet; II) räjähdys- tai polttomoottorit; III) vesi-voimakoneet sekä asennettujen sähkömoottoreiden nimellisteho ilmoittamalla samalla, kehitetäänkö sähkövoima samassa laitoksessa vai johdetaanko se ulkoapäin. Joka lajin suhteen on aihetta ilmoittaa, onko kysymys säännöllisesti käynnissä olevista, käyttämättömistä tai varalla olevista voimakoneista.
B) Tiedot teollisuuden tuotannosta, niin täydellisinä kuin kustakin maasta riittävää tarkkuutta noudattaen on saatavissa.
C) Säännöllisin ajanjaksoin, mikäli mahdollista vuosineljänneksittäin tai mieluimmin kuukausittain, tilastolliset sarjatiedot, jotka valaisevat teollisuustoiminnan vaihteluja edustavimmissa teollisuushaaroissa joko absoluuttisin luvuin tai suhdeluvuin, jolloin määrätty ajanjakso on otettu vertauskohdaksi.
VI. Hintailmaisimet (indeksit)
Ilmaisinluvut, jotka osoittavat:
a) tukkuhintojen vaihtelun yleisen suunnan, koottuina ja julkaistuina kuukausittain;
b) elinkustannusten vaihtelun yleissuunnan, koottuina ja julkaistuina ainakin neljännesvuosittain.
Elinkustannusilmaisimet voidaan laskea yhdestä ainoasta kaupungista tai useista edustavimmista kaupungeista, jotka käsitellään kukin erikseen tai kaikki yhdessä.
Jokaisessa ilmaisinjulkaisussa tulee olla viittaus lyhykäiseen viralliseen luetteloon niistä tavaralajeista, joiden hintoihin ilmaisimen lasku perustuu, ynnä ilmoitus noudatetusta laskumenettelystä.
Paitsi ilmaisinlukuja on tärkeimpien kauppatavarain tukkuhinnat, mikäli mahdollista, julkaistava samoilta ajankohdilta joko absoluuttisin tai suhteellisin luvuin.
3 artikla.
Helpottaakseen eri maiden ulkomaankauppaa koskevien tilastojen keskinäistä vertailua korkeat sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan tämän tilastohaaran laadinnassa I liitteen I osassa esitettyjä periaatteita.
Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat lisäksi, mikäli niiden käytettävissä olevat tutkimuskeinot sallivat, koetteeksi laatimaan I liitteen III osassa tarkemmin määritellyt tilastolliset taulukot.
4 artikla.
Korkeat sopimuspuolet ilmoittavat yleensä hyväksyvänsä II liitteessä selostetut periaatteet kalastustilastojen laadinnassa ja suostuvat kukin, mikäli mahdollista, soveltamaan niitä tilastoja laatiessaan.
5 artikla.
Korkeat sopimuspuolet ilmoittavat yleensä hyväksyvänsä ne periaatteet, mitkä sisältyvät III liitteeseen, joka on tarkoitettu, mikäli mahdollista, olemaan pohjana 2 artiklassa (IV) mainittujen kivennäisten ja metallien tuotantoa koskevien tilastojen laadinnassa silloin, kun sanottujen kivennäisten ja metallien tuotanto katsotaan maassa kansallisesti tärkeäksi, sekä sopivansa samojen periaatteiden noudattamisesta siinä tapauksessa, että laativat tilastoja muiden kivennäisten ja metallien tuotannosta.
6 artikla.
Korkeat sopimuspuolet ilmoittavat hyväksyvänsä yleispiirtein ne periaatteet, mitkä ilmenevät sopimuksen IV liitteestä, joka on laadittu esimerkiksi teollisuustuotannon yleislaskennasta, sekä suostuvat harkitsemaan niiden siinä mainittujen periaatteiden noudattamista, jotka osoittautuvat mahdollisiksi sentapaisen yleisen tai osittaisen laskennan tullessa toimeenpantavaksi, josta mainitussa liitteessä on kysymys.
7 artikla.
Korkeat sopimuspuolet ilmoittavat ylipäänsä hyväksyvänsä ne periaatteet, jotka sopimuksen V liitteessä esitetään esimerkkeinä siitä, minkätapaisten kaavojen mukaan teollisuustoimintaa valaisevat ilmaisinluvut kootaan, ja suostuvat harkitsemaan, mitkä näistä periaatteista soveltuisivat noudatettaviksi, jos ryhdytään laatimaan teollisuustoimintaa valaisevia ilmaisimia laajemmassa mittakaavassa.
8 artikla.
1. Kansainliiton neuvoston ja Liittoon kuulumattomien, Genèven konferenssissa edustettujen valtioiden valtuutettujen yhteiskokouksessa asetetaan teknillisten asiantuntijain komitea, missä kullakin niistä valtioista, joiden puolesta ratifioimis- tai yhtymisasiakirjat on talletettu, on oleva yksi edustaja.
2. Niiden erikoistehtävien lisäksi, jotka tämän sopimuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen määräysten nojalla on edellisessä kappaleessa mainitulle asiantuntijakomitealle uskottu, komitea saattaa tehdä ehdotuksia, jotka sen mielestä ovat omiaan parantamaan tai kehittämään sopimuksessa eri tilastohaarojen suhteen määrättyjä periaatteita ja menetelmiä. Samoin se saattaa esittää mielipiteensä muista samantapaisista tilastohaaroista, joissa kansainvälinen yhdenmukaisuus näyttää suotavalta ja mahdolliselta saada aikaan. Samassa tarkoituksessa on sen asiana tutkia kaikkia ehdotuksia, joita jonkun korkean sopimuspuolen hallitus saattaa sen harkittaviksi alistaa. Asiantuntijakomitean ei ole annettava lausuntoaan yleisiä tai yksityisiä raha-asioita (valtion velkaa, valtion tuloja ja menoja, pankkiliikettä, rahamarkkinoita, pörssitoimintaa j.n.e.) koskevista tilastoista. sen ei myöskään ole annettava lausuntoja, ennakolta sopimatta asianomaisten kansanvälisten laitosten ja järjestöjen kanssa, maataloutta, työoloja eikä kulkulaitoksia koskevista tilastoista.
3. Kansainliiton neuvostoa pyydetään, jos vähintään puolet Kansainliiton jäsenistä ja Liittoon kuulumattomista valtioista, joiden puolesta ratifioimis- tai yhtymiskirjat on talletettu, esittää sensuuntaisen toivomuksen, kutsumaan koolle neuvottelukokouksen tarkistamaan ja, jos tarpeelliseksi havaitaan, laajentamaan tätä sopimusta.
9 artikla.
Korkeat sopimuspuolet sopivat siitä, että niiden tilastolliset virastot vaihtavat välittömästi keskenänsä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti laatimansa ja julkaisemansa tilastolliset tiedot.
10 artikla.
Jos kahden tai useamman korkean sopimuspuolen kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta eikä sitä saada joko välittömästi sopimuspuolten kesken tai jollakin muulla sovinnollisella menettelyllä selvitetyksi, niin sopimuspuolet voivat yhteisestä päätöksestä alistaa riitakysymyksen 8 artiklassa mainitulle asiantuntijakomitealle sovinnollista tietä ratkaistavaksi.
Tässä tapauksessa komitea voi kehoittaa sopimuspuolia esittämään sille suullisesti tai kirjallisesti huomautuksensa ja sen on annettava opastava lausuntonsa riidanalaisesta kohdasta.
11 artikla.
Kukin korkea sopimuspuoli voi allekirjoitus-, ratifioimis- tai yhtymistilaisuudessa ilmoittaa, ettei tämän sopimuksen hyväksyminen tuota sille mitään velvoitusta, mitä tulee kaikkiin tai muutamiin sen siirto-, suojelus- tai merentakaisiin maihin tahi sen yliherruudessa tai huollossa oleviin alueihin; tässä tapauksessa sopimusta ei sovelleta sellaisessa ilmoituksessa mainittuihin alueisiin.
Kukin korkea sopimuspuoli voi myöhemmin ilmoittaa Kansainliiton pääsihteerille aikovansa soveltaa tätä sopimusta kaikkiin tai muutamiin alueihinsa, joita sen edellisessä kappaleessa mainittu ilmoitus on koskenut. Tässä tapauksessa sopimusta sovelletaan ilmoituksessa mainittuihin alueihin vuoden kuluttua siitä, kun ilmoitus on Kansainliiton pääsihteerille saapunut.
Samoin kukin korkea sopimuspuoli saattaa milloin tahansa 16 artiklassa mainitun 5 vuoden määräajan kuluttua ilmoittaa aikovansa lopettaa tämän sopimuksen soveltamisen kaikkiin tai muutamiin siirto- tai suojelusmaihinsa tahi merentakaisiin alueihinsa taikka yliherruudessaan tai huollossaan oleviin alueihin; tässä tapauksessa sopimusta lakataan soveltamasta tällaisessa ilmoituksessa mainittuihin alueihin kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Kansainliiton pääsihteeri on saanut ilmoituksen.
Kansainliiton pääsihteeri tiedoittaa kaikille Kansainliiton jäsenille ja 12 artiklassa mainituille Liittoon kuulumattomille valtioille ne ilmoitukset ja tiedonannot, jotka hän on tämän artiklan nojalla saanut.
12 artikla.
Tämä sopimus, jonka ranskan- ja englanninkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, päivätään tälle päivälle ja on vuoden 1929 syyskuun 30 päivään saakka allekirjoitettavissa jokaisen Kansainliiton jäsenen ja jokaisen Genèven konferenssissa edustetun Kansainliittoon kuulumattoman valtion tai sellaisen valtion puolesta, jolle Kansainliiton neuvosto on sitä varten toimittanut kappaleen puheena olevaa sopimusta.
Tämä sopimus on ratifioitava. Ratifioimiskirjat on lähetettävä Kansainliiton pääsihteerille, joka ilmoittaa niiden saannista kaikille Kansainliiton jäsenille sekä edellisessä kappaleessa mainituille Liittoon kuulumattomille valtioille.
13 artikla.
Ensi päivästä lokakuuta 1929 lähtien voi tähän sopimukseen yhtyä jokainen Kansainliiton jäsen tai jokainen 12 artiklassa tarkoitettu Liittoon kuulumaton valtio.
Yhtymiskirjat on lähetettävä Kansainliiton pääsihteerille, joka tiedoittaa niiden saapumisesta kaikille Kansainliiton jäsenille sekä 12 artiklan tarkoittamille, Liittoon kuulumattomille valtioille.
14 artikla.
Tämä sopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä tai siitä lukien, kun Kansainliiton pääsihteeri on saanut vähintään kymmenen Kansainliiton jäsenen tai Liittoon kuulumattoman valtion ratifioimis- tai yhtymiskirjat.
15 artikla.
Ratifioimis- tai yhtymiskirja, joka saapuu sen jälkeen, kun sopimus on 14 artiklan mukaan tullut voimaan, tulee puolestaan voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun Kansainliiton pääsihteeri on sen saanut.
16 artikla.
Viiden vuoden kuluttua siitä, kun tämä sopimus on tullut 14 artiklan mukaisesti voimaan, se voidaan sanoa irti Kansainliiton pääsihteerille jätetyllä kirjallisella ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Kansainliiton pääsihteeri on sen saanut, ja se kohdistuu ainoastaan siihen Kansainliiton jäseneen tai Liittoon kuulumattomaan valtioon, jonka puolesta irtisanonta on tehty.
Pääsihteerin tulee saattaa irtisanonta kaikkien Liiton jäsenten ja 12 artiklassa mainittujen, Liittoon kuulumattomien valtioiden tietoon.
Jos yhdenaikaisten tai perättäisten irtisanomisten johdosta tämän sopimuksen määräysten sitomien Kansainliiton jäsenten tai siihen kuulumattomien valtioiden luku pienenee kymmentä vähemmäksi, lakkaa sopimus olemasta voimassa.
17 artikla.
Korkeat sopimuspuolet ilmoittavat hyväksyvänsä tähän sopimukseen liitetyt varaumat sellaisina, kuin ne ovat määritellyt sopimukseen liittyvässä pöytäkirjassa, ja niihin maihin kohdistuvina, jotka nimenomaan ovat siinä mainitut.
Niiden maiden hallitukset, jotka 13 artiklan mukaisesti haluavat yhtyä sopimukseen, mutta jotka tahtovat tehdä erinäisiä varaumia sopimuksen soveltamisen suhteen, voivat siitä ilmoittaa Kansainliiton pääsihteerille. Tämän tulee saattaa nämä varaumat viipymättä kaikkien niiden maiden hallitusten tietoon, joiden puolesta ratifioimis- tai yhtymiskirja on pääsihteerille talletettu, tiedustellen samalla, onko näillä valtioilla mitään huomautuksia esitettävinään. Jos kuuden kuukauden kuluessa tästä tiedonannosta mikään maa ei ole tehnyt huomautusta, katsotaan kyseessä oleva varauma hyväksytyksi.
18 artikla.
Kansainliiton pääsihteerin on rekisteröitävä tämä sopimus sen voimaantulopäivänä.
Tämän vakuudeksi edellämainitut valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehtiin Genèvessä neljäntenätoista päivänä joulukuuta vuonna tuhatyhdeksänsataa kaksikymmentä kahdeksan yhtenä ainoana kappaleena, joka talletetaan Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeiksi todistetut jäljennökset toimitetaan kaikille Liiton jäsenille sekä 12 artiklassa mainituille Liittoon kuulumattomille valtioille.
Pöytäkirja.
Allekirjoittaessaan tälle päivälle päivätyn sopimuksen allekirjoittaneet valtuutetut selittävät hyväksyvänsä, mitä sopimuksen eri määräyksiin tulee, tämän pöytäkirjan ensimmäisessä osassa olevan yksityiskohtaisemman tulkinnan sekä samaten hyväksyvänsä sanotun sopimuksen 17 artiklan mukaiset, tämän pöytäkirjan toisessa osassa mainitut varaumat.
I.
On sovittu:
1. että mitään tämän sopimuksen määräystä ei ole tulkittava Kansainvälisen maatalousinstituutin toimivaltaa rajoittavaksi tai koskevaksi;
2. että mikään tämän sopimuksen määräys ei velvoita laatimaan ja julkaisemaan numerotietoja, jotka aiheuttaisivat jotakuta yksityisyritystä koskevien tietojen leviämisen;
3. että kukin korkea sopimuspuoli voi voittamattomien esteiden tai valtion turvallisuutta uhkaavien vakavien tapahtumien sattuessa poikkeuksellisesti keskeyttää tämän sopimuksen määräysten soveltamisen mahdollisimman lyhyeksi ajaksi sekä olosuhteiden vaatimassa laajuudessa;
4. että 2 artiklan I a) kohdassa olevat määräykset eivät vaadi ilmoittamaan yksityisten tavaralajien määriä, milloin tästä ilmoituksesta ei ole tilaston kannalta mitään käytännöllistä hyötyä;
5. että kuukausittaisissa, 2 artiklan I a) kohdassa vaadituissa yhteenvedoissa:
a) tavaraluettelo sekä sitä vastaavat tiedot voidaan esittää lyhennetyssä muodossa;
b) annetut tiedot voivat tapauksissa, jolloin maan ulkomaankauppa on suhteellisen vähämerkityksellinen, olla yksinkertaisen yhteenvedon luontoisia;
6. että 2 artiklan III A kohdassa mainitut Kansainvälisen maatalousinstituutin ehdotukset ovat ne, jotka instituutin yhdeksäs yleiskokous hyväksyi ja jotka ovat lainattuina todistuskappaleiksi liitteessä VI sekä että korkeilla sopimuspuolilla on vapaus, jos Kansainvälisen maatalousinstituutin yleiskokous muuttaa näitä ehdotuksia, hyväksyä nämä muutokset;
7. että 2 artiklan V B ja C kohdissa olevien määräysten ei ole katsottava merkitsevän sitä, että arviointeja suoritettaessa jätetään pienet yritykset huomioon ottamatta;
8. että 2 artiklan V B ja C kohdissa olevat määräykset velvoittavat korkeita sopimuspuolia tekemään voitavansa edustavien tietojen antamiseksi, mutta että maasta, jossa teollisuus on vähän kehittynyt, voi kuitenkin olla mahdotonta antaa yksityiskohtaisia tilastollisia tietoja;
9. että näissä maissa, joissa paikallisista olosuhteista kuten alueen laajuudesta, teollisuusyritysten hajanaisuudesta sekä markkinapaikan etäisyydestä johtuen kuukausittaisten tukkuhinta-ilmaisimien valmistaminen ei ole käytännössä mahdollista, näiden ilmaisimien neljännesvuosittain tapahtuvaa julkaisemista on pidettävä 2 artiklan VI kohdan määräysten mukaisena.
II.
Alempana esitetyt varaumat hyväksytään:
1. Artikla 2-III B).
Turkki: Tämän kohdan edellyttämät yhteenvedot Turkki laatii ja julkaisee mahdollisimman lyhyin väliajoin, mutta näiden yhteenvetojen ei tarvitse olla vuotuisia.
Etelä-Afrikan Liittovaltio: Yhteenvetoihin ei sisälly viljeltyä pinta-alaa koskevia tietoja alkuasukasviljelyksistä, alkuasukkaille varatuilta alueilta, neekerialueilta eikä lähetyskeskuksista.
2. Artikla 2-III E).
Brasilia: Nämä määräykset eivät ole sovellettavissa Brasiliaan.
3. Artikla 2-IV, kohta 2) a).
Japani: Malmilajien valinta jätetään Japanin hallituksen harkittavaksi.
4. Artikla 2-V B), C).
Danzigin vapaakaupunki, Kreikka, Portugali, Turkki: Näiden kohtien edellyttämät yhteenvedot eivät ole pakollisia.
5. Artikla 2-VI.
Portugali: Ilmaisinlukujen kuukausittainen julkaiseminen lähitulevaisuudessa ei ole pakollista.
6. Artikla 3 - kohta 2.
Meksiko, Turkki: Tätä kohtaa ei katsota velvoitukseksi vaan suositukseksi.
Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet varustaneet tämän pöytäkirjan nimikirjoituksellaan.
Tehtiin Genèvessä 14 päivänä joulukuuta 1928 yhtenä ainoana kappaleena, joka talletetaan Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta annetaan yhdenmukainen jäljennös kaikille Kansainliiton jäsenille sekä kaikille Liittoon kuulumattomille, konferenssissa edustetuille valtioille.
(Allekirjoitukset)