Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
- Type of statute
- Asetus
- Date of Issue
- Original publication
- Booklet 6/2004 (Published 27.1.2004)
Text of original statute
Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä,
kumotaan rajavartiolaitoksesta 2 päivänä maaliskuuta 2000 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 269/2000 ) 26 §:n 4 momentti sekä
muutetaan 3 §, 6, 9, 10, 16-20 sekä 25 ja 30 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 § osaksi asetuksessa 462/2002, 6 §:n 1 momentti mainitussa asetuksessa 462/2002 sekä 16 § osaksi asetuksessa 496/2000, seuraavasti:
3 §Rajavartiolaitoksen kokoonpano
Rajavartiolaitokseen kuuluu rajavartiolaitoksen päällikön alaisina hallintoyksikköinä:
rajavartiolaitoksen esikunta
Kaakkois-Suomen rajavartiosto;
Pohjois-Karjalan rajavartiosto
Kainuun rajavartiosto
Lapin rajavartiosto;
Suomenlahden merivartiosto;
Länsi-Suomen merivartiosto;
raja- ja merivartiokoulu; sekä
vartiolentolaivue.
Rajavartiostot, merivartiostot, vartiolentolaivue sekä raja- ja merivartiokoulu toimivat rajavartiolaitoksen esikunnan alaisina.
Rajavartiolaitoksen esikuntaan kuuluu rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, henkilöstöosasto, oikeudellinen osasto, raja- ja meriosasto, teknillinen osasto sekä suunnittelu- ja talousyksikkö. Oikeudellisessa osastossa on hallinnollinen toimisto. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää rajavartiolaitoksen esikunnan ja rajavartiolaitoksen muun hallintoyksikön tarkemmasta kokoonpanosta
6 §Rajavartiolaitoksen esikunnan eräiden virkamiesten toimivaltuudet
Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäälliköllä ja hallinnollisen toimiston toimistopäälliköllä on oikeus ilman eri määräystä valvoa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä toimituksissa 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä rajavartiolaitosta. Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston ylitarkastajalla on palvelussuhteita koskevissa asioissa oikeus ilman eri määräystä valvoa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä rajavartiolaitosta.
Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston osastopäällikön tehtävään määrätyllä virkamiehellä on oikeus ratkaista 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut asiat, jotka koskevat henkilöiden maahantuloa tai maastalähtöä muualta kuin avoinna olevan rajanylityspaikan kautta.
9 §Upseerien koulutus
Upseerin alempi korkeakoulututkinto (sotatieteiden kandidaatin tutkinto), upseerin ylempi korkeakoulututkinto (sotatieteiden maisterin tutkinto) ja yleisesikuntaupseerin tutkinto suoritetaan puolustusvoimissa. Näihin tutkintoihin johtavaa opetusta voidaan antaa myös raja- ja merivartiokoulussa.
10 §Raja- ja merivartiokoulussa annettava koulutus
Raja- ja merivartiokoulussa:
suoritetaan merivartijan ja rajavartijan virkaan kelpoisuusvaatimukseksi säädetty peruskurssi sekä ylimerivartijan ja ylirajavartijan virkaan kelpoisuusvaatimukseksi säädetty jatkokurssi;
annetaan vanhemman opistoupseerin virkaan kelpoisuusvaatimukseksi rajavartiolaitoksen päällikön määräämä jatkokoulutus;
annetaan upseerin alempaan korkeakoulututkintoon, upseerin ylempään korkeakoulututkintoon ja yleisesikuntaupseerin tutkintoon johtavaa opetusta sekä upseerin viran kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä jatkokoulutusta;
suoritetaan rajavartiokurssi sekä
annetaan rajavartiolaitoksen toiminnan vaatimaa täydennys- ja erikoiskoulutusta sekä suoritetaan meripelastustoiminnan johtamiskurssi; tällaista koulutusta voidaan antaa myös rajavartiolaitoksen ulkopuoliselle henkilölle.
Raja- ja merivartiokoulussa suoritettavaan kurssiin kuuluvaa opetusta voidaan antaa myös muualla kuin raja- ja merivartiokoulussa.
16 §Virat ja virkasuhde
Rajavartiolaitoksessa on:
upseerin sotilasvirkoja, joita ovat rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalimajurin ja kontra-amiraalin, everstin ja kommodorin, esiupseerin ja nuoremman upseerin virat;
erikoisupseerin sotilasvirkoja, joita ovat sotilasinsinöörin, sotilasyliteknikon ja sotilasteknikon virat;
opistoupseerin sotilasvirkoja, joita ovat vanhemman ja nuoremman opistoupseerin virat;
meri- ja rajavartijan sotilasvirkoja, joita ovat vanhemman merivartijan virat, vanhemman ja nuoremman rajavartijan virat sekä ylimerivartijan ja ylirajavartijan virat sekä
siviilivirkoja.
Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sekä kenraalimajurin ja kontra-amiraalin viran perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta säädetään erikseen.
Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää muiden kuin 2 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaitoksen virkojen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta sekä niiden sijoittamisesta hallintoyksiköihin lukuun ottamatta 22 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen virkojen sijoittamista.
Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää edellytyksistä, joilla henkilö voidaan nimittää rajavartiolaitoksen palvelukseen virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen.
17 §Yleiset kelpoisuusvaatimukset
Rajavartiolaitoksen virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää valtion virkamieslain (750/1994) 6 ja 8 §:ssä säädetyt valtion viran yleiset kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi hänen tulee olla elämäntavoiltaan nuhteeton ja luotettava.
Sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut asevelvollisuuden vakinaisessa väessä aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että hän on terveydeltään ja ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva.
Mitä 2 momentissa säädetään asevelvollisuuden suorittamisesta, ei koske henkilöä, joka Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/ 1991) 12 §:n 1 momentin nojalla saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Vaatimus naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta ei 2 momentissa säädetystä poiketen koske henkilöä, jolla on Ahvenanmaan itsehallintolain 6 §:ssä tarkoitettu kotiseutuoikeus.
18 §Upseerin viran kelpoisuusvaatimukset
Nuoremman upseerin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tutkinto tai upseerin ylempi korkeakoulututkinto.
Esiupseerin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on nuoremman upseerin virkaan vaadittavan tutkinnon lisäksi rajavartiolaitoksen päällikön määräämä jatkokoulutus.
Everstin ja kommodorin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on nuoremman upseerin virkaan vaadittavan tutkinnon lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto ja vähintään kahdessa rajavartiolaitoksen hallintoyksikössä hankittu palveluskokemus. Rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön sekä kenraalimajurin ja kontra-amiraalin virkaan vaaditaan edellä säädetyn lisäksi käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito ja johtamiskokemus rajavartiolaitoksen hallintoyksikön tai rajavartiolaitoksen esikunnan osaston osastopäällikön tehtävässä.
19 §Erikoisupseerin viran kelpoisuusvaatimukset
Erikoisupseerin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:
sotilasyliteknikon ja sotilasteknikon virkaan teknikon tai datanomin tutkinto taikka rajavartiolaitoksen tai puolustusvoimien antama tarkastaja-, teknikko- tai tietoliikennekoulutus ja vähintään reservin aliupseerin koulutus; ja
sotilasinsinöörin virkaan diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja reservin upseerin koulutus.
20 §Opistoupseerin viran kelpoisuusvaatimukset
Opistoupseerin viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on:
nuoremman opistoupseerin virkaan raja- ja merivartiokoulussa tai puolustusvoimissa suoritettu opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto;
vanhemman opistoupseerin virkaan raja- ja merivartiokoulussa tai puolustusvoimissa suoritettu opistoupseerin tutkinto tai ylempi toimiupseerin virkatutkinto sekä rajavartiolaitoksen päällikön määräämä jatkokoulutus.
25 §Tehtävään määrääminen
Nimittävä viranomainen määrää rajavartiolaitoksen virkamiehen tehtävään.
Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää everstin, kommodorin ja esiupseerin virkaan nimitetyn tehtävään.
Hallintoyksikön päällikkö määrää hallintoyksikössä tehtävään nuoremman upseerin virkaan nimitetyn.
Lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään määrätty virkamies voidaan määrätä muuhun kuin lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään vain virkamiehen suostumuksella.
30 §Eroamisikä
Sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisikä on:
rajavartiolaitoksen päälliköllä 63 vuotta;
rajavartiolaitoksen apulaispäälliköllä, kenraalimajurilla ja kontra-amiraalilla sekä everstillä ja kommodorilla 60 vuotta;
muulla kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulla upseerilla samoin kuin opistoupseerilla, sotilasinsinöörillä, sotilasyliteknikolla ja sotilasteknikolla 55 vuotta; sekä
merivartijalla ja rajavartijalla 55 vuotta.
Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla nuoremmalla upseerilla, esiupseerilla ja opistoupseerilla eroamisikä on 45 vuotta.
Siviilivirassa palvelevan virkamiehen eroamisikä on 65 vuotta.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2004.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2004
Alue- ja kuntaministeri Hannes ManninenLainsäädäntöneuvos Tomi Vuori