Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista

Type of statute: Asetus
Date of Issue: 20.12.2000
Updated statute: 1156/2000
Original publication: Booklet 163/2000 (Published 27.12.2000)

Text of original statute

Amendments and corrections are made to the up-to-date statute, not to the statute’s original text. Corrections are also published in the PDF version of the statute in the Statute Book.

Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1 §Soveltamisala

Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:

koneasema siihen sisältyvine patoineen;

ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;

voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;

voimalaitosta palvelevat padot;

kytkinkenttärakenteet;

voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;

lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;

voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä

tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita.

Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.

2 §Jälleenhankinta-arvo

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 §:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 218,1. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.

3 §Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo

Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1-5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.

4 §Rakennuskustannusten keskimääräiset arvot

1. Tontin pintarakennustyöt

Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.

Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 4 mk/m ² .

2. Kaivuumassat

Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 56 mk/m ³ ktr, kun kaivuu on vedestä ja 47 mk/m ³ ktr, kun kaivuu on kuivatyönä sekä 334 mk/m ³ ktr, kun kysymyksessä on louhinta.

3. Vedenjuoksutusputket

Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat

ø (m)	mk/jm
1,0	2 190
1,5	3 285
2,0	4 380
2,5	5 475
3,0	6 570
3,5	7 665
4,0	8 760
4,5	9 855
5,0	10 950

Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

4. Padot ja tukimuurit

Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 2 203 mk/m ³ , kun pato on betonia, ja 92 mk/m ³ , kun pato on maata tai louhetta.

5. Koneasemat

Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.

Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.

Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 1
m ³	mk
1 000	21 947 386
10 000	33 293 009
50 000	83 717 996
100 000	146 749 231
200 000	261 129 316

Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho ≤ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 2
m ³	mk
1 000	3 828 676
5 000	10 160 452
10 000	18 075 168
50 000	81 392 908

Jos koneasema on tehdas tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 3
Teho (MW)	mk
0,5	3 760 459
1,0	4 944 876
2,0	6 130 725
3,0	9 682 541
4,0	12 051 374
5,0	14 420 207
6,0	16 789 039
7,0	19 157 871
8,0	21 526 704
9,0	40 970 399
10,0	42 359 435
15,0	49 304 625
20,0	56 249 814
25,0	63 195 006
50,0	97 920 952
100,0	167 372 849
150,0	236 824 743

5 §Muu vesivoimalaitos

Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2-4 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.

6 §Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä joulukuuta 2000. Sitä sovelletaan vuodelta 2000 toimitettavassa varallisuusverotuksessa.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2000

Ministeri Suvi-Anne SiimesNeuvotteleva virkamies Matti Halén