1272/1996

Peruskoulun yksikköhinta lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vuonna 1 a ja 2 §:ssä säädetyllä tavalla laskettavien markkamäärien painotettuna keskiarvona siten, että 1 a §:ssä tarkoitetun kunnan asukastiheyden mukaan laskettavan markkamäärän vaikutus on 60 prosenttia ja 2 §:ssä tarkoitetun peruskoulun tunnusluvun mukaan laskettavan markkamäärän vaikutus on 40 prosenttia. Näin laskettuun markkamäärään lisätään peruskoululain 32 §:n 3 momentissa tarkoitettua opetusta saavien oppilaiden osalta markkamäärä, joka saadaan, kun opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 §:n nojalla vahvistettu peruskoulun yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrotaan kahdella. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden osalta mainittu lisäys on kuitenkin peruskoulun yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrottuna luvulla 3.5.

Tässä pykälässä sekä 1 a ja 2 §:ssä säädettyjä yksikköhintojen porrastusperusteita vastaavat markkamäärät otetaan huomioon kaikkien kuntien yksikköhintoja laskettaessa.

Kuntayhtymän ja yksityisen ylläpitämän peruskouluopetusta vastaavaa opetusta antavan koulun sekä peruskoululain 83 §:ssä tarkoitetun peruskoulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen koulun yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Yksikköhintaa laskettaessa asukastiheys ja saaristoisuus määräytyvät koulun sijaintikunnan mukaan.

Edellä 1 §:ssä tarkoitettua peruskoulun yksikköhinnan laskemisessa käytettävää kunnan asukastiheyteen perustuvaa markkamäärää laskettaessa kunkin kunnan asukastiheyttä verrataan asianomaiselle kunnalle peruskoulusta oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä kuntien asukastiheyksien ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä valtakunnallista lineaarista riippuvuutta kuvaavat funktiot erikseen kunnille, joiden asukastiheys on enintään 2, yli 2 mutta enintään 5, yli 5 mutta enintään 10 ja yli 10 mutta enintään 30 asukasta maaneliökilometriä kohden. Asukastiheyden mukaan laskettava markkamäärä määrätään kunnan asukastiheyden perusteella funktiosta, joka saadaan, kun edellä mainittujen ryhmien rajakohdissa olevien markkamäärien keskiarvoja kuvaavat pisteet yhdistetään toisiinsa suorilla ja viimeinen suora pisteeseen, joka kuvaa oppilasmäärillä painotettujen oppilaskohtaisten kustannusten keskiarvoa kunnissa, joiden asukastiheys on yli 30 asukasta maaneliökilometriä kohden.

Kunnan yksikköhintaa määrättäessä asukastiheytenä käytetään kunnan asukastiheyttä varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa. Kaksikielisen kunnan asukastiheys lasketaan erikseen suomenkielisten asukkaiden ja erikseen ruotsinkielisten asukkaiden määrän mukaan laskettujen asukastiheyksien painotettuna keskiarvona.

Edellä 1 §:ssä tarkoitettuun peruskoulun yksikköhinnan laskemisessa käytettävää tunnuslukuun perustuvaa markkamäärää laskettaessa kunkin kunnan tämän pykälän mukaan määräytyvää oppilasta kohden laskettua tunnuslukua verrataan asianomaiselle kunnalle peruskoulusta oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä kuntien oppilasta kohden laskettujen tunnuslukujen ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä valtakunnallista lineaarista riippuvuutta kuvaava funktio, josta ylläpitäjittäin oppilasta kohden lasketun tunnusluvun perusteella määrätään tässä pykälässä tarkoitettu markkamäärä.

Tunnusluku lasketaan 3―5 momentissa säädetyllä tavalla oppilasta kohti määräytyvien lukujen keskiarvona.

Oppilaskohtainen luku on 100. Kunnassa, jossa ei ole yläasteen koulua, luku on kuitenkin 80.

Edellä 3 momentissa tarkoitettua oppilaskohtaista lukua korotetaan:

Edellä 4 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen oppilaiden osalta ei oteta huomioon mainitun momentin 1 ja 2 kohdassa mainittuja korotuksia.

Tämän pykälän mukaan laskettua markkamäärää korotetaan niissä kunnissa, joiden asukastiheys maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa on alle 5, kunnan asukastiheydestä riippuvalla kertoimella, joka kuvaa oppilasta kohden laskettavan markkamäärän ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten välistä keskimääräistä eroa näissä kunnissa.

Kunnan yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän oppilasmäärätietojen mukaan. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon peruskoulua korvaavan koulun oppilaita.

Lukion yksikköhinta lasketaan siten, että 2―4 momentin mukaan laskettu ylläpitäjän lukioiden oppilasmäärää kuvaava tunnusluku kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 §:n nojalla vahvistetulla lukion yksikköhintojen keskimääräisellä markkamäärällä, ja näin laskettu markkamäärä jaetaan luvulla 100.

Kunnan tunnusluku on 100. Kunnassa, jonka lukioiden oppilasmäärä on alle 200, kunnan tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista oppilasta kohti, jolla oppilasmäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista oppilasta kohden, jolla oppilasmäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kunnassa, joka järjestää lukiokoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Kunnan tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen oppilasmäärillä painotettu keskiarvo.

Yksityisen lukion tunnuslukuna käytetään sijaintikunnan lukion tunnuslukua. Jos kunnassa ei ole samankielistä kunnan lukiota, yksityisen lukion tunnusluku lasketaan 2 momentin mukaisesti.

Edellä 2 momentissa säädettyjä porrastusperusteita vastaavat markkamäärät otetaan huomioon kaikkien lukioiden yksikköhintoja laskettaessa.

Lukion yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän oppilasmäärätietojen mukaan.

Ammattikorkeakoulujen tutkintokohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa samaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa seuraavasti:

Edellä 1 momentissa säädettyjä porrastuksia vastaavat kustannukset otetaan huomioon kaikkia ammattikorkeakoulujen yksikköhintoja laskettaessa.

Peruskoulun käyttökustannusten valtionosuus lasketaan ja tarkistetaan kahden laskemista tai tarkistamista edeltävän syyskuun 20 päivän oppilasmäärien keskiarvon perusteella. Keskiarvoon lisätään peruskoululain 4 §:n 4 momentissa tarkoitettua peruskouluopetukseen valmistavaa opetusta saaneet, jos opetus on päättynyt ennen mainittua toimenpidettä edeltävää syyskuun 20 päivää.

Lukion, aikuislukion, ammatillisen oppilaitoksen, ammatillisen erityisoppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun käyttökustannusten rahoitus lasketaan ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän oppilas- ja opiskelijamäärien keskiarvon perusteella. Aikuislukion ja lukion aikuislinjan oppilasmääriin lasketaan peruskoulun tai lukion koko oppimäärää opiskelevat oppilaat. Ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammatillisessa erityisoppilaitoksessa oppilasmääriin lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat sekä talouskoulussa opiskelevat oppilaat. Ammattikorkeakoulussa opiskelijamääriin lasketaan ammattikorkeakoulututkintoa ja ammatillisia erikoistumisopintoja suorittavat opiskelijat. Yksityisoppilaita ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia oppilaita ja opiskelijoita ei oteta lukuun oppilas- ja opiskelijamääriä laskettaessa.

Oppilaitosta perustettaessa sovelletaan perustamisajankohtaa seuraavan laskentapäivän mukaista oppilas- ja opiskelijamäärää sen kuukauden alusta, josta lukien oppilaitos on perustettu. Oppilaitosta lakkautettaessa sovelletaan lakkautusajankohtaa edeltävän laskentapäivän mukaista oppilas- ja opiskelijamäärää oppilaitoksen lakkauttamista edeltävän kuukauden loppuun. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin tapauksia, joissa oppilaitoksen koulutustehtävä muuttuu olennaisesti.

Oppilaitoksen ylläpitäjän tulee ilmoittaa oppilas- ja opiskelijamäärät valtionapuviranomaiselle kymmenen päivän kuluessa 6 §:ssä säädetyistä oppilas- ja opiskelijamäärien laskentapäivistä. Peruskoulun, lukion, aikuislukion, ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen oppilaat ilmoitetaan oppilaitosmuodoittain. Ammatillisen oppilaitoksen ja ammatillisen erityisoppilaitoksen oppilaat ilmoitetaan myös koulutusaloittain. Ammattikorkeakoulun osalta ilmoitetaan erikseen kutakin tutkintoa ja ammatillisia erikoistumisopintoja suorittavien opiskelijoiden määrät.

Rahoitus voidaan jättää myöntämättä niiden oppilaiden ja opiskelijoiden osalta, joita ei ole ilmoitettu valtionapuviranomaiselle 1 momentissa säädetyssä määräajassa.

Musiikkioppilaitoksen ylläpitäjän tulee ilmoittaa ammatillista peruskoulutusta saavien oppilaiden määrät valtionapuviranomaiselle tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän tilanteen mukaan kymmenen päivän kuluessa mainituista päivistä.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 15 §:n ja 23 §:n 2 momentin mukaisia yksikköhintoja laskettaessa kunnat jaetaan asukastiheytensä perusteella viiteen asutusrakenneryhmään seuraavasti: