Hallituksen esitys eduskunnalle kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Mongolian välillä tehdyn puitesopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
- Administrative sector
- Ulkoministeriö
- Date of Issue
- Text of the proposal
- Finnish
- State of processing
- Käsitelty
- Handling information
- Eduskunta.fi 61/2015
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Mongolian välillä huhtikuussa 2013 allekirjoitetun puitesopimuksen sekä lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Mongolian kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus on luonteeltaan sekasopimus, joka sisältää sekä jäsenvaltioiden että Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Uusi sopimus korvaa vuonna 1992 Luxemburgissa tehdyn ja vuonna 1993 voimaan tulleen kauppa- ja taloussopimuksen Euroopan yhteisön ja Mongolian välillä ja laajentaa osapuolten välistä sopimusperustaa.
Sopimus on laaja-alainen yhteistyösopimus, joka sisältää määrittelyt poliittisen, taloudellisen ja sektorikohtaisen yhteistyön sekä vuoropuhelun muodoista. Sopimuksessa sovitaan yhteistyöstä muun muassa ympäristön ja ilmastonmuutoksen, energian, tieteen ja teknologian sekä liikenteen aloilla. Sopimus sisältää myös Euroopan unionin ulkopolitiikan kannalta keskeisiä velvoitteita, muun muassa yleiset sitoumukset ihmisoikeuksista, demokratian periaatteista ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta, joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä ja terrorismin torjunnasta.
Sopimus on tarkoitettu tulemaan voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona jälkimmäinen sopimuspuoli on ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle sopimuksen hyväksymistä koskevien kansallisten menettelyjen loppuunsaattamisesta. Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.
YLEISPERUSTELUT
1Johdanto
Euroopan unionin (EU) neuvosto valtuutti komission 7. päivänä syyskuuta 2009 neuvottelemaan kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen (Partnership and Cooperation Agreement, PCA) aikaansaamisesta Mongolian kanssa. Uuden sopimuksen neuvotteleminen oli ajankohtaista, sillä yhteistyön sopimuksellisena perustana toiminut vuonna 1992 tehty kauppa- ja taloussopimus ei kattanut enää koko yhteistyön laajuutta. EU on aiemmin neuvotellut PCA-sopimuksia Keski-Aasian tasavaltojen ja Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestön (Association of Southeast Asian Nations, ASEAN) jäsenmaiden kanssa. Mongolia oli ehdottanut EU:lle PCA-neuvotteluja jo pitkään. Neuvotteluiden aloittamiseen myötävaikutti EU:n halu antaa tunnustusta Mongolian poliittiselle kehitykselle.
Mongolian kanssa tehty kumppanuus ja yhteistyösopimus on laaja-alainen sekasopimus, jossa osapuolina ovat sekä EU että sen jäsenvaltiot. Keskeisenä tavoitteena EU:n ja Mongolian välisessä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa on laaja-alaisen kumppanuuden vahvistaminen. Sopimus lisää osapuolten mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä eri sektoreilla. Sopimus ei ole kauppasopimus, mutta se sisältää myös kaupallista yhteistyötä koskevan osion. EU:n näkökulmasta tärkeimpiä sopimuksen osa-alueita ovat muun muassa turvallisuus, kestävä kehitys sekä kauppa ja investoinnit. Sopimuksessa myös sovitaan yhteistyön tai vuoropuhelun aloittamisesta useilla aloilla. Sopimuksen tavoitteena on yhteistyön kehittäminen erilaisissa poliittisissa, sosiaali- ja talouskysymyksissä ja EU:n ja Mongolian yhteistyön tiivistäminen niin alueellisissa kuin kansainvälisissäkin yhteyksissä. Poliittisesti sopimus vahvistaa yhteisten yleismaailmallisten arvojen pohjalta EU:n roolia Itä-Aasiassa. Sopimus myös vahvistaa EU:n poliittista ja taloudellista asemaa Itä-Aasiassa.
Sopimus sisältää poliittiset vakiolausekkeet, jotka koskevat ihmisoikeuksia, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä, pienaseita ja kevyitä aseita, kansainvälistä rikostuomioistuinta ja terrorismin torjuntaa. Demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvien kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen ovat sopimuksen olennaisia osia (essential element). Sopimuksen olennaisten osien rikkominen tulkitaan erityisen kiireelliseksi tapaukseksi, mikä oikeuttaa toisen osapuolen ryhtymisen aiheellisiin toimenpiteisiin ilman sopimuksen soveltamista tarkastelevan sekakomitean käsittelyä.
Mongolian kanssa tehdyn sopimuksen voidaan arvioida lisäävän EU:n ja Mongolian välistä vuorovaikutusta ja konkreettista yhteistyötä useilla osa-alueilla. Sopimus vahvistaa EU:n läsnäoloa ja painoarvoa Itä-Aasian alueella.
2Nykytila
2.1Euroopan unionin ja Mongolian väliset sopimus- ja kauppasuhteet
EU:n ja Mongolian välisen yhteistyön sopimuspohjainen perusta on Euroopan yhteisön ja Mongolian välinen kauppa- ja taloussopimus (Agreement on trade and economic cooperation between the European Economic Community and Mongolia), joka tuli voimaan vuonna 1993. Uusi 30. päivänä huhtikuuta 2013 allekirjoitettu kumppanuus- ja yhteistyösopimus korvaa edellä mainitun kauppa- ja taloussopimuksen. PCA-neuvotteluja pohjusti EY:n ja Mongolian välillä keväällä 2009 neuvoteltu lentoliikennesopimus, mikä osoitti Mongolian sitoutumista yhteistyöhön.
Mongolian kaupallinen merkitys EU:lle on varsin rajallinen. Se ei kuulu EU:n sadan merkittävimmän kauppakumppanin joukkoon. Mongolian viennin arvo EU:n alueelle oli vuonna 2013 72 miljoonaa euroa vuodessa. EU:n viennin arvo Mongoliaan vuonna 2013 oli 511 miljoonaa euroa. Venäjä ja erityisesti Kiina ovat Mongolialle EU:ta merkittävämpiä kauppakumppaneita. EU:n ja Mongolian välinen PCA-sopimus luo puitteita tiiviimpien taloudellisten ja poliittisen suhteiden kehitykselle.
2.2Suomen ja Mongolian väliset sopimus- ja kauppasuhteet
Suomen ja Mongolian välillä on voimassa kolme sopimusta: tieteellis-teknistä ja taloudellista yhteistyötä koskeva sopimus (SopS 63/1991), lentoliikennesopimus (SopS 52/2000) sekä sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta (SopS 86—87/2008).
Suomen ja Mongolian kauppa on ollut viime vuosina lievästi nousussa. Kauppa on ollut tavallisesti Suomelle ylijäämäistä: kahdenvälisen kaupan arvo vuonna 2013 oli n. 18 miljoonaa euroa, josta Suomen viennin arvo 16 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo 2,3 miljoonaa euroa. Viennin osalta tärkein tuoteryhmä on konepajateollisuuden tuotteet, tuonnin osalta kaivannaistuotteet.
2.3Nykytilan arviointi
Euroopan unionin ja Mongolian väliset suhteet ovat kehittyneet vuoden 1992 kauppa- ja taloussopimuksen alaa pidemmälle. Uuden kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tavoitteena on parantaa yhteistyömahdollisuuksia kaupallis-taloudellisella alalla sekä lisäksi kehittää poliittista, alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä. Sopimus kattaa useampia yhteistyöaloja ja tarkentaa osapuolten sitoumuksia. Sen tekeminen jatkaa luontevalla tavalla Euroopan unionin ja Mongolian välisten suhteiden kehitystä.
Mongolian vuoden 1990 demokraattisten ja vapaiden vaalien jälkeen maa on onnistunut säilyttämään yhteiskunnallisen vakautensa suhteellisen hyvin. Mongolia on toivonut PCA-sopimusneuvottelujen aloittamista jo useiden vuosien ajan. Mongolia näkee PCA-sopimuksen merkityksen mahdollisuutena lujittaa yhteyksiä EU:n kanssa ja EU:n arvojen vastaavan Mongolian kehitystavoitteita. Mongolia on ollut erityisen kiinnostunut entisen Itä-Euroopan maiden kokemuksista EU:n normien ja standardien toimeenpanossa näiden liityttyä unioniin. Mongolian haasteena on laajentaa maatalousvaltaisen ja kaivosteollisuuteen nojaavan taloutensa rakennetta, varmistaa kaivossektorin voittojen jakautuminen yhteiskunnan kehityksen hyväksi, uudistaa julkista sektoria, kehittää hyvää hallintoa ja vähentää korruptiota sekä parantaa ympäristönsuojelua ja sen hallintoa.
Poliittisesta näkökulmasta sopimuksen katsotaan olevan merkittävä askel kohti EU:n roolin vahvistamista Itä-Aasiassa muun muassa sellaisten yleismaailmallisten arvojen kuten demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen pohjalta. Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella on aiempaa sopimusta laajempi vaikutus ja sen odotetaan lisäävän yhteistyötä sekä suhteiden vakautta ja ennustettavuutta.
Suomen suhteiden järjestäminen Mongoliaan Euroopan unionin kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella on tarkoituksenmukaista. Sopimus luo pohjan myös Suomen ja Mongolian välisen yhteistyön laajentamiselle.
3Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
Mongolian kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus kattaa laajan skaalan eri yhteistyösektoreita ja sillä pyritään kehittämään konkreettista yhteistyötä monilla alueilla. Sopimuksen määräykset kattavat kaupan ja investointien yleisiä periaatteita ja yhteistyötä liittyen mm. kaupan teknisiin esteisiin, oikeusalaan, ihmisoikeustyöhön, kilpailupolitiikkaan, kehitysyhteistyöhön, koulutus- ja kulttuurialaan, tutkimukseen, työllisyyteen, henkilötietojen suojaan, rikollisuuteen, terrorismin ja pienaseiden leviämisen vastaisiin toimiin, immateriaalioikeuksiin, verotukseen ja ympäristönsuojeluun. EU on viime vuosina neuvotellut samankaltaisia sopimuksia Aasiassa myös ASEAN:in jäsenmaiden, kuten Filippiinien ja Vietnamin kanssa. Mongolian osalta muun muassa siirtolaisuus, kaupan esteiden vähentäminen ja EU:n arvopohjaan nojaavat standardilausekkeet olivat EU:n näkökulmasta keskeisiä osa-alueita neuvotteluissa.
Sopimus määrää tavallisesti vuosittain kokoontuvan, molempien osapuolten virkamiesedustajista koostuvan sekakomitean perustamisesta valvomaan sopimuksen toimivuutta ja täytäntöönpanoa. Sekakomitean alaisuuteen perustetaan alakomiteoita käsittelemään sopimuksen soveltumisalaan kuuluvia eri aloja ja avustamaan sekakomiteaa sen tehtävien hoitamisessa.
Esityksen tavoitteena on hankkia eduskunnan hyväksyminen sopimukselle. Esitys sisältää myös ehdotuksen niin sanotuksi blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.
4Esityksen vaikutukset
4.1Taloudelliset vaikutukset
Sopimuksella ei ole suoria vaikutuksia valtion talousarvioon. Sopimuksen tavoitteena on tiivistää Euroopan unionin ja Mongolian välisiä poliittisia ja taloudellisia suhteita ja käynnistää yhteistyötä usealla eri osa-alueella, mukaan lukien kauppa ja investoinnit, ympäristö ja ilmastonmuutos, energia, tiede ja teknologia, matkailu sekä liikenne. Sopimuksella arvioidaan olevan myönteisiä, joskaan ei välittömiä taloudellisia vaikutuksia Suomelle.
4.2Vaikutukset viranomaisten toimintaan
Sopimuksella ei ole suoria vaikutuksia viranomaisten toimintaan. Sopimuksella perustettavista sekakomitean ja alakomiteoiden kokouksista johtuvat tehtävät voidaan hoitaa tavanomaisen käytännön edellyttämällä tavalla nykyisellä henkilöstöllä.
4.3Ympäristövaikutukset
Sopimuksella ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Ympäristö on eräs alueista, joilla osapuolten yhteistyötä kehitetään. Sopimuksen mukaisesti yhteistyön tavoitteena on edistää kestävään kehitykseen tähtäävää ympäristön suojelua ja parantamista, noudattaen niitä kansainvälisen yhteistyön ja monenvälisten ympäristösopimusten velvoitteita, joiden osapuolia PCA-sopimuksen osapuolet ovat. Sopimus sisältää ympäristöä ja luonnonvaroja koskevan artiklan, jossa kirjataan luonnonvarojen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeydestä. Sopimuksen mukaan ympäristökysymykset pyritään sisällyttämään kaikkiin yhteistyön aloihin.
4.4Yhteiskunnalliset vaikutukset
Kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella pyritään edistämään sopimuspuolten välistä poliittista vuoropuhelua ja parantamaan yhteistyömahdollisuuksia yhdessä sovittujen arvojen pohjalta. Sopimuksen pyrkimyksenä on edistää osapuolten yhteistyötä useilla eri aloilla ja saada aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia erityisesti Mongoliassa. Sopimuksessa osapuolet sitoutuvat yhteisiin periaatteisiin demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi, joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi ja terrorismin vastaista toimintaa koskien. Sopimuksella voidaan arvioida olevan myönteistä merkitystä hyvän hallinnon, demokratian, kansalaisyhteiskunnan ja kansantalouden vahvistumiselle Mongoliassa.
5Asian valmistelu
5.1Asian valmistelu Euroopan unionissa
Euroopan unionin (EU) neuvosto valtuutti komission 7. päivänä syyskuuta 2009 neuvottelemaan kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan puitesopimuksen Mongolian kanssa. Sopimusneuvottelujen käynnistymisestä neuvoteltiin Mongolian ulkoministeriön kanssa 17. päivänä syyskuuta 2009. Komissio laati ensimmäisen sopimusversion lokakuussa 2009. Ensimmäinen neuvottelukierros käytiin Ulaanbaatarissa 21.1.2010. Ensimmäisellä neuvottelukierroksella ei vielä käsitelty kaupallisia kysymyksiä. Näiden kysymysten käsittelyä pohjustettiin videoneuvotteluilla ennen varsinaisten neuvotteluiden toista kierrosta mikä käytiin Brysselissä 18.3.2010. Poliittisesti neuvotteluiden vaikein kysymys Mongolialle oli laittomien mongolialaissiirtolaisten asema EU:n alueella. Mongolian rajalliset neuvotteluresurssit hidastivat neuvotteluita vain vähän. Yleisesti ottaen ei-kaupallisista kysymyksistä päästiin nopeasti yhteisymmärrykseen. Kolmas ja viimeinen neuvottelukierros käytiin 14. päivänä toukokuuta 2010 Ulaanbaatarissa. Tämän kierroksen jälkeen avoimeksi jäivät ainoastaan kysymykset maahanmuutosta ja Mongolian vientitulleista. Osapuolet löysivät kompromissiratkaisut viimeisiin neuvoteltaviin kysymyksiin lokakuussa 2010.
Sopimusneuvotteluja valmisteltiin säännöllisesti EU:n Aasia ja Oseania -työryhmässä Brysselissä sekä pysyvien edustajien komiteassa. Sopimustekstiä käsiteltiin kauppapoliittisessa komiteassa ja ulkoasiainneuvostossa. Molemmat osapuolet parafoivat sopimuksen Ulaanbaatarissa 20. joulukuuta 2010 sen jälkeen kun EU:n Aasian ja Oseanian työryhmä oli hyväksynyt neuvottelutuloksen. Sopimuksen allekirjoittaminen viivästyi Ison Britannian parlamentin muihin käsittelyssään oleviin PCA-sopimuksiin liittyvien varaumien vuoksi. Sopimus allekirjoitettiin Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin vieraillessa Mongoliassa 30. huhtikuuta 2013.
Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sopimus hyväksytään jokaisessa jäsenvaltiossa, EU:ssa ja Mongoliassa. Neuvosto hyväksyy sopimuksen EU:n puolesta Euroopan parlamentin annettua sopimukselle hyväksyntänsä.
5.2Asian kansallinen valmistelu
Sopimusneuvotteluja ja sopimustekstiä käsiteltiin kauppapoliittisessa jaostossa ja ulkosuhdejaostossa. Eduskunnalle annettiin neuvotteluvaltuutuksesta tietoja 6.4.2009 päivätyllä E-kirjeellä E 42/2009 vp. Eduskunnassa asiaa käsiteltiin suuressa valiokunnassa 17.4.2009 ja ulkoasiainvaliokunnassa 24.4.2009. Eduskuntaa informoitiin 14.4.2010 päivätyllä E-jatkokirjeellä, jonka eduskunnan suuri valiokunta siirsi ulkoasiainvaliokunnan käsittelyyn 5.5.2010. Ulkoasiainvaliokunta käsitteli asiaa 11.5.2010. Neuvottelujen edistymisestä ja loppuvaiheesta tiedotettiin 16 päivänä marraskuuta 2010 päivätyllä U-kirjelmällä (U 41/2010 vp). U-kirjelmän ollessa käsittelyssä eduskunnan suuressa valiokunnassa 10. päivänä kesäkuuta 2011 suuri valiokunta yhtyi ulkoasiainvaliokunnan kannanoton mukaisesti valtioneuvoston kantaan (SuVX 33/2011 vp).
Hallituksen esitys on valmisteltu ulkoasiainministeriössä. Hallituksen esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä, sisäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, ympäristöministeriöltä, puolustusministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, valtioneuvoston kansliasta sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä.
Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1Sopimuksen sisältö ja suhde Suomen lainsäädäntöön
Johdanto . Sopimuksen johdannossa vahvistetaan sopimuspuolten sitoutuminen kunnioittamaan demokratian periaatteita ja ihmisoikeuksia Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusjulistuksen ja muiden asianmukaisten kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaisesti sekä sitoutuminen oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteisiin. Johdantoon on myös kirjattu muita keskeisiä yhteistyöalueita kuten halu lisätä yhteistyötä kansainvälisen vakauden, oikeuden ja turvallisuuden alalla, taloudellisen ja sosiaalisen kestävän kehityksen edistämiseksi, sekä terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi. Johdannossa vahvistetaan myös sitoutuminen ympäristönsuojelun edistämiseen ja yhteistyö muuttoliikkeiden hallintaa koskien.
I OSASTO: LUONNE JA SOVELTAMISALA
1 artikla . Yleiset periaatteet . Artiklassa vahvistetaan kansainvälisten sopimusten määrittelemien demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen olevan kummankin osapuolen sisä- ja ulkopolitiikan perusta. Kohta on määritelty olennaiseksi osaksi sopimusta. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa kestävään kehitykseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen, kehityksen tavoitteisiin, mukaan lukien vuosituhattavoitteet, ja sitoutumisensa hyvän hallintotavan periaatteeseen. Osapuolet vahvistavat sitoumuksensa kehitysavun tuloksellisuudesta vuonna 2005 annettuun Pariisin julistukseen.
2 artikla . Yhteistyön tavoitteet . Osapuolet käyvät kokonaisvaltaista vuoropuhelua ja lisäävät yhteistyötä molemminpuolisesti tärkeillä aloilla lujittaakseen kahdenvälisiä suhteitaan. Tavoitteina mainitaan erityisesti yhteistyön kehittäminen poliittisissa kysymyksissä ja talouskysymyksissä sekä alueellisesti että kansainvälisesti. Lisäksi tavoitteena on kehittää yhteistyötä seuraavilla aloilla: terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden torjunta; kansainvälisesti vakavat rikokset; joukkotuhoaseet, pienaseet ja kevyet aseet; kauppa ja sijoitustoiminta; oikeus ja turvallisuus, mukaan luettuna laittomat huumeet, rahanpesu, järjestäytynyt rikollisuus ja lahjonta, tietosuoja; köyhyyden vastainen työ osana kestävää kehitystä; sekä useilla muilla osapuolille tärkeillä aloilla. Osapuolet myös pyrkivät lisäämään yhteistyötä alueellisten ja osa-alueellisten yhteistyöohjelmien puitteissa sekä edistämään vuoropuhelua ja vuorovaikutusta järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kanssa.
3 artikla . Joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estäminen Osapuolet sopivat noudattavansa kaikilta osin kansainvälisten aseistariisunta- ja asesulkusopimusten mukaisia velvoitteitaan ja muita kansainvälisiä velvoitteita, kuten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa 1540, ja täyttävänsä ne kansallisella tasolla. Määräys on olennainen osa sopimusta. Lisäksi osapuolet pyrkivät ratifioimaan merkitykselliset kansainväliset asiakirjat tai liittymään niihin ja täyttämään niistä aiheutuvat velvoitteet sekä luomaan tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän. Osapuolet sopivat käyvänsä säännöllistä poliittista vuoropuhelua näiden sopimuksen osien vahvistamiseksi. Kaksikäyttötuotteiden valvonnasta on unionin tasolla annettu neuvoston asetus (EY) N:o 428/2009 kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta. Kansallisesti vientivalvontajärjestelmästä on säädetty laissa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta (562/1996) sekä laissa puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012) .
4 artikla. Pienaseet ja kevyet aseet . Osapuolet sopivat noudattavansa kansainvälisiin sopimuksiin ja sitoumuksiin perustuvia velvoitteitaan ja sitoutuvat panemaan ne täysimääräisesti täytäntöön. Osapuolet sopivat käyvänsä säännöllistä poliittista vuoropuhelua, jossa ne vaihtavat näkemyksiä ja tietoja ja parantavat laittoman kaupan torjumiseen liittyviä valmiuksiaan.
5 artikla . Kansainvälisesti tärkeät vakavat rikokset . Artiklassa todetaan, etteivät kansainvälisesti tärkeät vakavat rikokset saa jäädä rankaisematta, ja että syytteeseen asettaminen on varmistettava kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, tarvittaessa myös Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Osapuolet käyvät vuoropuhelua yleisestä liittymisestä Rooman perussääntöön (SopS 55-56/2002).
6 artikla . Yhteistyö terrorismin torjunnassa . Osapuolet vahvistavat sitoutumisensa terrorismin torjumiseen kansainvälisten sopimusten ja omien lakiensa ja hallinnollisten määräystensä mukaisesti. Osapuolet tekevät yhteistyötä erityisesti vaihtamalla tietoja ja näkemyksiä terrorismin torjuntakeinoista, mukaan lukien ihmisoikeuksien suojelu terrorismin torjunnassa.
II OSASTO: KAHDENVÄLINEN, ALUEELLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
7 artikla . Periaatteita, normeja ja standardeja koskeva yhteistyö Mongolian ja unionin välillä . Osapuolet sopivat pyrkivänsä saavuttamaan yhteiset eurooppalaiset periaatteet, normit ja standardit Mongoliassa. Osapuolet pyrkivät vahvistamaan viranomaisten välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä standardointia koskevissa asioissa tiedon ja asiantuntemuksen vaihdon helpottamiseksi.
8 artikla . Yhteistyö alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä . Osapuolet sopivat jatkavansa näkemysten vaihtamista ja yhteistyötä alueellisen ja kansainvälisen tason yhteyksissä ja organisaatioissa, kuten Yhdistyneet Kansakunnat ja Maailman kauppajärjestö. Osapuolet sopivat myös edistävänsä yhteistyötä valtiosta riippumattomien järjestöjen välillä tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla osa-alueilla.
9 artikla . Alueellinen ja kahdenvälinen yhteistyö . Osapuolet sopivat voivansa tehdä yhteistyötä myös alueellisella tasolla, EU:n ja Mongolian väliseen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä painottaen. Toimintakehyksen valinnalla varmistetaan yhteistyön mahdollisimman tehokas vaikutus ja käytettävissä olevien resurssien tehokas hyödyntäminen.
III OSASTO: KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ KOSKEVA YHTEISTYÖ
10 artikla. Yleiset periaatteet . Artiklassa vahvistetaan molempien osapuolten tavoitteena olevan köyhyyden vähentäminen siten, että vuosituhattavoitteet pyritään saavuttamaan osana kestävää kehitystä ja maailmantalouden yhdentymistä. Osapuolten kehitysyhteistyöstrategioiden tavoitteita ovat mm. kestävä talouskasvu, kestävä kehitys ympäristön kannalta, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä nykyistä tiiviimpi maailmantalouden yhdentyminen.
11 artikla . Talouskehitys . Osapuolet vahvistavat pyrkivänsä edistämään tasapainoista talouskasvua, köyhyyden vähentämistä ja sosioekonomisten erojen supistumista. Yhteisen näkemyksen mukaan kaupan olisi edistettävä kestävää kehitystä sen kaikilla osa-alueilla.
12 artikla . Sosiaalinen kehitys . Osapuolet painottavat ihmisarvoisen työn mahdollisuuksien tärkeyttä ja sitoutuvat tukemaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Osapuolet pyrkivät myös edistämään kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeisten työnormien tehokasta täytäntöönpanoa.
13 artikla . Ympäristö . Artiklassa todetaan korkeatasoisen ympäristönsuojelun sekä luonnonvarojen ja biodiversiteetin säilyttämisen ja hoidon keskeisen roolin kestävään kehitykseen tähtäävässä työssä. Osapuolet pyrkivät edistämään kansainvälisten ympäristöalan sopimusten ratifiointia, täytäntöönpanoa ja noudattamista.
IV OSASTO: KAUPPAAN JA INVESTOINTEIHIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ
14 artikla . Yleiset periaatteet . Osapuolet sopivat aloittavansa kahdenvälistä ja monenvälistä kauppaa koskevan vuoropuhelun sekä sitoutuvat kehittämään ja monipuolistamaan kauppaa ja helpottamaan markkinoillepääsyä. Osapuolet tunnustavat kaupan ja muun muassa tullietuusjärjestelmien muodossa annetun avun keskeisen merkityksen kehitykselle ja pyrkivät panostamaan tähän enemmän WTO:n vaatimuksia noudattaen. Osapuolet myös edistävät yhteistyötä muun muassa ongelmien ratkaisussa ja muissa kauppaan liittyvissä kysymyksissä 10–27 artikloissa mainituilla aloilla.
15 artikla . Terveyteen ja kasvinsuojeluun liittyvät kysymykset . Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä elintarviketurvallisuuteen sekä terveyteen, eläinten ja kasvinsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Osapuolet vaihtavat tietoja kansainvälisissä sopimuksissa määritellyistä toimenpiteistään.
16 artikla . Kaupan tekniset esteet . Osapuolet sopivat yhteistyöstä kansainvälisten standardien käytön edistämiseksi ja tietojen vaihtamiseksi erityisesti WTO:n TBT-sopimuksen puitteissa.
17 artikla . Tulliyhteistyö . Osapuolet sopivat vaihtavansa kokemuksia tullimenettelyjä koskien ja pyrkivänsä erityisesti parantamaan kaupan turvallisuutta sekä varmistamaan teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnan tehokkuuden säilyttäen tasapainon kaupan helpottamisen ja sääntöjenvastaisuuksien torjunnan välillä. Osapuolet harkitsevat tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevien pöytäkirjojen tekemistä.
18 artikla . Kaupan helpottaminen . Osapuolet tutkivat mahdollisuuksia yksinkertaistaa tuonti-, vienti- ja kauttakulkumenettelyjä ja muita tullimenettelyjä, lisäävät tulli- ja kauppamääräysten avoimuutta ja kehittävät tulliyhteistyötä. Osapuolet pyrkivät myös toimimaan yhdessä keskeisten kaupan helpottamiseen liittyvien kansainvälisten aloitteiden yhteydessä.
19 artikla . Investoinnit . Osapuolet pyrkivät luomaan houkuttelevan ja vakaan ympäristön vastavuoroisille investoinneille investointivirtojen lisäämiseksi. Osapuolet käyvät johdonmukaista vuoropuhelua investointeihin liittyvistä kysymyksistä.
20 artikla . Kilpailupolitiikka . Osapuolet edistävät kilpailusääntöjen käyttöönottoa ja soveltamista. Osapuolet pyrkivät lisäämään osapuolten markkinoilla toimivien yritysten oikeusvarmuutta ja vaihtavat näkemyksiä kilpailun vastaisista toimintatavoista, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti kahdenväliseen kauppaan ja investointeihin.
21 artikla . Palvelut . Osapuolet sopivat johdonmukaisesta palvelukauppaa koskevasta vuoropuhelusta ja sitoutuvat käymään keskusteluja edistääkseen toisen osapuolen markkinoille pääsyä ja kehittääkseen palvelukaupan mahdollisuuksien hyödyntämistä.
22 artikla . Pääomanliikkeet . Osapuolet pyrkivät helpottamaan pääoman liikkumista edistääkseen sopimuksen tavoitteiden saavuttamista.
23 artikla . Julkiset hankinnat . Osapuolet edistävät julkisten hankintojen optimaalista kustannustehokkuutta ja kansainvälistä kauppaa pyrkimällä vahvistamaan näitä tavoitteita tukevat menettelysäännöt sekä avoimuutta ja riitauttamista koskevat määräykset. Osapuolet työskentelevät avatakseen julkisten hankintojen markkinansa molempia hyödyttävällä tavalla.
24 artikla . Avoimuus . Artiklassa todetaan osapuolten sitoutuneisuus GATT 1994 –sopimuksen X artiklaan ja GATS-sopimuksen III artiklaan, jotka on solmittu kaupan avoimuuden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi.
25 artikla. Raaka-aineet . Osapuolet sopivat lujittavansa yhteistyötä raaka-ainekaupassa. Osapuolet pyrkivät kehittämään raaka-aineiden alan sääntelykehystä, mikä ottaa huomioon kaivosteollisuuden tulojen hallinnoinnissa sosioekonomisen kehityksen ja varmistaa ympäristönsuojelu- ja turvamääräysten noudattamisen. Osapuolet myös tunnustavat, että avoimiin ja syrjimättömiin sääntöihin perustuvat ympäristö soveltuu parhaiten suoria ulkomaisia sijoituksia raaka-aineiden tuotantoa ja kauppaa suosivien puitteiden luomiseen. Osapuolet tekevät yhteistyötä raaka-aineiden kaupan esteiden poistamiseksi. Toisen osapuolen halutessa raaka-aineiden kauppaan liittyviä asioita voidaan käsitellä sekakomitean ja alakomitean kokouksissa.
26 artikla . Aluepolitiikka . Osapuolet sopivat edistävänsä alueellista kehitysyhteistyöpolitiikkaa.
27 artikla . Immateriaalioikeuksiensuoja . Osapuolet vahvistavat toteuttavansa tarkoituksenmukaiset kansainvälisten standardien mukaiset toimenpiteet immateriaalioikeuksien suojelemiseksi ja täytäntöönpanon varmistamiseksi. Osapuolet vaihtavat tietoja ja kokemuksia teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvien loukkausten ennaltaehkäisystä ja oikeuksien valvonnasta sekä vastaavien järjestöjen perustamisesta ja lujittamisesta. Osapuolet sopivat myös tekevänsä mahdollisimman pian maantieteellisiä merkintöjä koskevan kahdenvälisen sopimuksen.
28
artikla
.
Kaupanjainvestointienalakomitea
. Osapuolet sopivat perustavansa kaupan ja investointien alakomitean, mikä avustaa sekakomiteaa sen tehtävien suorittamisessa käsittelemällä kaikkia tämän osaston soveltamisalaan kuuluvia kysymyksiä.
V OSASTO: YHTEISTYÖ OIKEUDEN, VAPAUDEN JA TURVALLISUUDEN ALALLA
29
artikla
.
Oikeusvaltioperiaate ja oikeudellinen yhteistyö
. Osapuolet toteavat oikeusvaltioperiaatteen ja siihen liittyvien instituutioiden vahvistamisen tärkeyden oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden yhteistyössä. Yhteistyö sisältää myös tietojenvaihtoa parhaista toimintatavoista. Osapuolet pyrkivät kehittämään keskinäistä oikeusapua.
30
artikla
.
Henkilötietojensuoja
. Artiklassa sovitaan yhteistyöstä henkilötietojen suojan parantamiseksi korkeimpien kansainvälisten normien mukaisesti.
31
artikla
.
Muuttoliikettäkoskevayhteistyö
. Osapuolet pyrkivät ehkäisemään toisen osapuolen kansalaisten laittoman maahanmuuton toisen osapuolen alueelle. Osapuolet sopivat ottavansa takaisin kansalaisensa, jotka eivät täytä toisen osapuolen alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä ja sopivat antavansa asianmukaiset henkilöllisyystodistukset tätä tarkoitusta varten. Perustuslain 9 §:n 3 momentin mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan. Matkustusoikeuden osoittamiseksi myönnettävistä asiakirjoista säädetään passilaissa
(671/2006)
. Osapuolet sopivat myös neuvottelevansa sopimuksen, jolla säännellään osapuolten kansalaisten takaisinottoon sovellettavia erityisvelvoitteita.
32
artikla
.
Laittomia huumausaineita koskeva yhteistyö
. Artiklassa sovitaan laittomien huumausaineiden torjumiseksi tehtävästä yhteistyöstä ja määritellään sen tavoitteita sekä yhteistyötapoja. Yhteistyö pohjautuu kansainvälisiin yleissopimuksiin. Osapuolten yhteistyö muodostuu teknisestä ja hallinnollisesta avusta.
33 artikla . Yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan torjunnassa . Artiklassa sovitaan yhteistyöstä järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan torjumiseksi, mukaan lukien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpano ja viranomaisyhteistyö.
34 artikla . Yhteistyö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa . Artiklassa todetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumista koskevan yhteistyön tarpeellisuus ja sovitaan yhteistyön tavoitteista. Osapuolet sopivat edistävänsä teknistä ja hallinnollista apua, joilla tuetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien säännösten laadintaa ja täytäntöönpanoa sekä mekanismien tehokkuutta.
VI OSASTO: YHTEISTYÖ MUILLA ALOILLA
35 artikla . Yhteistyö ihmisoikeuksien alalla . Osapuolet sopivat yhteistyöstä ihmisoikeuksien alalla ja edistävänsä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ratifiointia ja täytäntöönpanoa. Yhteistyön puitteissa toteutetaan toimia muun muassa seuraavissa asioissa: maakohtaiset toimintasuunnitelmat; koulutus ja tietoisuuden edistäminen; kansalliset instituutiot; alueelliset instituutiot; merkityksellisen vuoropuhelun aloittaminen; yhteistyö YK:n instituutioiden kanssa.
36
artikla
.
Yhteistyö rahoituspalvelujen alalla
. Osapuolet sopivat yhteistyön tiivistämisestä sääntöjen ja normien lähentämiseksi sekä tunnustavat teknisen avun ja valmiuksien kehittämistoimenpiteiden tärkeyden näiden tavoitteiden saavuttamiselle. Osapuolet pyrkivät yhteistyön avulla ottamaan käyttöön hallinto- ja ohjausjärjestelmän ja kansainväliset tilinpäätösstandardit Mongolian pääomamarkkinoilla.
37
artikla
.
Talouspoliittinen vuoropuhelu
. Osapuolet sopivat yhteistyöstä edistääkseen taloutta koskevaa tietojenvaihtoa sekä kokemusten vaihtoa alueellisen yhteistyön ja integroitumisen puitteissa toteutettavasta talouspolitiikan koordinoinnista. Osapuolet pyrkivät syventämään viranomaistensa välistä vuoropuhelua.
38
artikla
.
Verotusalan hyvä hallinto
. Osapuolet sopivat noudattavansa verotusalan hyvän hallinnon periaatteita ja pyrkivänsä edistämään kansainvälistä yhteistyötä verotuksen alalla. Osapuolet pyrkivät myös helpottamaan lainmukaisten verotulojen keräämistä.
39
artikla
.
Teollisuuspolitiikkaa ja pk-yrityksiä koskeva yhteistyö
. Osapuolet sopivat edistävänsä yhteistyötä soveltuvilla teollisuuspolitiikan aloilla, tavoitteenaan pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteita pyritään edistämään mm. tiedonvaihtoa lisäämällä, pk-yritysten välisten yhteyksien kehittämisellä, tiedottamisella ja yhteisillä tutkimushankkeilla.
40
artikla
.
Matkailu
. Osapuolet sopivat pyrkivänsä parantamaan tiedonvaihtoa ja vahvistamaan parhaita toimintatapoja Maailman matkailujärjestön vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Osapuolet pyrkivät suojelemaan luonnon- ja kulttuuriperintöä ja maksimoimaan niihin liittyvät mahdollisuudet, vähentämään matkailun haittavaikutuksia ja lisäämään matkailuelinkeinon myönteisiä vaikutuksia.
41 artikla . Tietoyhteiskunta . Osapuolet tunnustavat tieto- ja viestintätekniikan tärkeyden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Yhteistyö käsittää muun muassa osallistumisen alueelliseen vuoropuheluun tietoyhteiskunnasta, tietoverkkojen ja palvelujen yhteenliitettävyyden, teknologioiden standardoimisen ja levittämisen, tutkimusyhteistyön edistämisen, parhaimpien toimintatapojen jakamisen, verkkoturvallisuuden alan yhteistyön, digitaalitelevisioon liittyvän yhteistyön ja henkilöresurssien kehittämisen.
42
artikla
.
Audiovisuaalinen ala ja viestimet.
Artiklassa sovitaan yhteistyöstä audiovisuaalialalla sekä viestinten alalla, sekä poliittisen vuoropuhelun aloittamisesta näillä aloilla.
43
artikla
.
Tiede- ja teknologiayhteistyö
. Osapuolet sopivat tekevänsä tiede- ja teknologiayhteistyötä, muun muassa tutkimuksen ja koulutuksen alalla, vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen edun periaatteiden mukaisesti ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen huomioon ottaen. Artiklassa todetaan, että esimerkiksi yhteiset tutkimushankkeet sekä tutkijoiden liikkuvuus- ja vaihto-ohjelmat voivat toimia yhteistyön vahvistajana.
44
artikla
.
Energia
. Osapuolet sopivat pyrkivänsä lisäämään energia-alan yhteistyötä sekä edistämään yhteyksiä ja yhteistä tutkimusta erityisesti keskeisten alueellisen ja kansainvälisten kehysten puitteissa. Yhteistyössä osapuolet huomioivat energiapalvelujen yhteydet kestävään kehitykseen ja noudattavat ilmastonmuutokseen liittyviä sitoumuksiaan. Energia-alan yhteistyön keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa energiavarmuuden parantaminen, energiatehokkuuden edistäminen sekä ydinturvallisuuden edistäminen.
45
artikla
.
Liikenne
. Artiklassa sovitaan yhteistyöstä liikennepolitiikan keskeisillä osa-alueilla ja määritellään osa-alueet, joilla yhteistyötä pyritään erityisesti edistämään. Vuoropuhelulla tuetaan myös kansainvälisten yleissopimusten mukaisten sääntöjen täytäntöönpanoa. Yhteistyön tavoitteita ovat muun muassa lentoturvallisuuden parantaminen, liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä lentoliikennealan liiketoiminnan esteiden poistaminen.
46
artikla
.
Koulutus ja kulttuuri
. Osapuolet sopivat yhteistyön edistämisestä koulutuksen ja kulttuurin alalla sekä pyrkivät kehittämään yhteyksiä osapuolten erityisvirastojen välille. Sopimuspuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä asianmukaisilla kansainvälisillä foorumeilla edistääkseen kulttuurien monimuotoisuutta ja kulttuuriperinnön suojelua sekä edistävänsä korkeakoulujen välistä yhteistyötä.
47
artikla
.
Ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarat
. Artiklassa todetaan alan yhteistyön merkitys kestävään kehitykseen tähtäävälle ympäristön suojelulle ja parantamiselle ja vahvistetaan velvoite panna täytäntöön alan kansainväliset sitoumukset. Osapuolet varmistavat kauppa- ja ympäristöpolitiikkojen keskinäisen täydentävyyden ja määrittelevät osa-alueita, joilla yhteistyötä pyritään jatkamaan alueellisissa ympäristöohjelmissa. Osapuolet sopivat myös tekevänsä yhteistyötä sopeutuakseen ilmastonmuutoksen kielteisiin seurauksiin, vähentääkseen kasvihuonepäästöjä ja saattaakseen taloutensa vähähiilisen kasvun uralle. Osapuolet pyrkivät vahvistamaan yhteistyötään alueellisissa ympäristönsuojeluohjelmissa.
48
artikla
.
Maatalous, kotieläintalous, kalatalous ja maaseudun kehittäminen
. Artiklassa sovitaan vuoropuhelun ja yhteistyön edistämisestä kestävän kehityksen tukemiseksi ja määritellään vuoropuheluun soveltuvia aloja. Keskeisiä aloja ovat muun muassa kasveihin, eläimiin ja karjaan sovellettava terveys- ja laatupolitiikka sekä suojatut maantieteelliset merkinnät ja kestävän ja ympäristöystävällisen maatalouden kehittäminen.
49
artikla
.
Terveys
. Osapuolet sopivat terveydenhuoltoalan yhteistyöstä muun muassa ohjelmien, seurannan ja tietojenvaihdon sekä kansainvälisten sopimusten kautta. Yhteistyön tavoitteena on terveyden edellytysten parantaminen ja kansanterveyden tason nostaminen. Yhteistyön piiriin kuuluu mm. yhteistyö lintuinfluenssan ja pandeemisen influenssan kaltaisten terveysuhkien ennaltaehkäisy.
50 artikla . Työllisyys- ja sosiaaliasiat . Osapuolet sitoutuvat lisäämään yhteistyötä työllisyys- ja sosiaaliasioissa globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseksi, sekä noudattamaan kansainvälisesti tunnustettuja työ- ja yhteiskuntaelämän normeja. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä tarkoituksenaan ratifioida ja panna täytäntöön kaikki vuonna 1998 annetun ILO:n julistuksen kattamat ILO:n yleissopimukset.
51
artikla
.
Tilastointi
. Osapuolet sopivat edistävänsä tilastointimenetelmien ja -käytänteiden sekä tilastotietojen keruun ja levityksen yhdenmukaistamisesta. Yhteistyössä keskeisiä osa-alueita ovat taloustilastot, sosiaalialan tilastot ja tietotekniikka. Tilastointimenetelmien yhdenmukaistamista pyritään edistämään myös luomalla suoria yhteyksiä toimivaltaisten viranomaisten välille.
52
artikla
.
Kansalaisyhteiskunta
. Osapuolet tunnustavat järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan merkityksen ja sopivat edistävänsä vuoropuhelua sen kanssa. Artiklassa todetaan, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta voi osallistua mm. kansalliseen päätöksentekoon demokratian periaatteiden mukaisesti, jollei osapuolten oikeudellisista ja hallinnollisista säännöksistä muuta johdu.
53
artikla
.
Valtion ja julkishallinnon nykyaikaistamista koskeva yhteistyö
. Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä julkishallinnon valmiuksien kehittämiseksi. Yhteistyö tähtää muun muassa tehokkuuden parantamiseen ja avoimuuden edistämiseen.
54
artikla
.
Yhteistyö katastrofiriskien hallinnassa
. Osapuolet sopivat lisäävänsä katastrofiriskien hallintaa koskevaa yhteistyötä. Yhteistyön avulla pyritään mm. vähentämään ja ennaltaehkäisemään riskejä, kehittämään selviytymisvalmiuksia ja parantamaan riskien seurantaa.
VII OSASTO: YHTEISTYÖMUODOT
55
artikla
.
Yhteistyöresurssit ja taloudellisten etujen suojaaminen
. Osapuolet sopivat myöntävänsä asianmukaiset resurssit ja rahoitustukea omien valmiuksiensa ja säännöstensä sallimissa rajoissa, jotta yhteistyötavoitteet saavutettaisiin. Osapuolet kannustavat Euroopan investointipankkia jatkamaan toimintaansa Mongoliassa omien kriteeriensä mukaisesti. Osapuolet tekevät yhteistyötä unionin ja Mongolian taloudellisten etujen suojaamiseksi ja vastaavat nopeasti vastavuoroista hallinnollista apua koskeviin pyyntöihin joiden tarkoituksena on tehostaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien torjuntaa.
VIII OSASTO: INSTITUTIONAALINEN KEHYS
56
artikla
.
Sekakomitea
. Sovitaan sekakomitean perustamisesta, kokoontumisesta ja päätehtävistä. Sekakomitea vastaa sopimuksen toiminnasta ja täytäntöönpanosta, sekä myös valvoo kaikkien osapuolten välillä tehtyjen tai tehtävien alakohtaisten sopimusten ja pöytäkirjojen toimintaa. Sekakomitea perustaa alakomiteoita käsittelemään sopimuksen eri aloja ja avustamaan sekakomiteaa sen työssä. Sekakomitea voi perustaa avukseen myös työryhmiä.
IX OSASTO: LOPPUSÄÄNNÖKSET
57
artikla
.
Tulevaa kehitystä koskeva lauseke
. Sopimusta voidaan laajentaa osapuolten sopimuksesta tai sekakomitean suosituksesta tiettyjä aloja koskevilla sopimuksilla tai pöytäkirjoilla.
58
artikla
.
Muutsopimukset
. Todetaan, ettei sopimus rajoita osapuolten valtuuksia tehdä kahdenvälistä yhteistyötä tai tehdä uusia yhteistyösopimuksia.
59
artikla
.
Velvoitteidentäyttäminen
. Artiklassa sovitaan menettelystä niissä tapauksissa, joissa toinen osapuoli on jättänyt täyttämättä jonkin velvoitteensa. Sopimuksen soveltamista tai tulkintaa koskevat erimielisyydet saatetaan sekakomitean käsiteltäviksi. Osapuolen katsotaan olennaisesti rikkoneen sopimusta, jos osapuoli hylkää sopimuksen kansainvälisen oikeuden yleisten säännösten vastaisesti tai rikkoo sopimuksen olennaisiksi osiksi määriteltyjä määräyksiä, eli 1 artiklan 1 kohtaa tai 3 artiklaa.
60
artikla
.
Tehtävien suorittamisen tukeminen
. Artiklassa sovitaan tarvittavien apuvälineiden järjestämisestä yhteistyön täytäntöönpanoon osallistuville virkamiehille ja asiantuntijoille.
61
artikla
.
Alueet, joihin sopimusta sovelletaan
. Artiklassa määritellään alue, jota sopimus koskee.
62
artikla
.
Osapuolten määrittely
. Artiklassa määritellään sopimuksen osapuolet.
63
artikla
.
Voimaantulo ja voimassaoloaika
. Artiklassa sovitaan sopimuksen voimaantulosta ja määrätään sopimuksen kestosta, jatkumisesta, muutosten tekemisestä ja irtisanomisesta. Sopimus on voimassa viisi vuotta. Sen voimassaoloa jatketaan ilman eri toimenpiteitä vuodeksi kerrallaan.
64
artikla
.
Ilmoitukset
. Todetaan, että sopimusta koskevat ilmoitukset toimitetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille ja Mongolian ulkoasiainministeriölle.
65
artikla
.
Todistusvoimainen teksti
. Määrätään todistusvoimaisista teksteistä.
2Lakiehdotuksen perustelut
1 §.
Lakiehdotuksen 1 §:n säännöksellä saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.
2 §.
Sopimuksen muiden kuin lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain voimaantulosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan.
3Voimaantulo
Sopimuspuolet hyväksyvät sopimuksen omien menettelyjensä mukaisesti. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona jälkimmäinen osapuoli on ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle tätä varten tarvittavien oikeudellisten menettelyjen päätökseen saattamisesta. Esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan sopimuksen kanssa.
Sopimuksen sisältyy määräyksiä tietyistä yhteistyöaloista, jotka käsittelevät Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 §:ssä Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvaksi säädettyä alaa. Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia aloja koskevia määräyksiä sisältyy ainakin liikennettä koskevaan 45 artiklaan, koulutusta ja kulttuuria koskevaan 46 artiklaan, ympäristöä ja luonnonvaroja koskevaan 47 artiklaan, maataloutta, kalastusta ja maaseudun kehittämistä koskevaan 48 artiklaan, terveydenhuoltoa koskevaan 49 artiklaan sekä työllisyys- ja sosiaaliasioita koskevaan 50 artiklaan. Edellä mainituista aloista jäsenvaltioiden toimivaltaa sisältyy edelleen koulutusta ja kulttuuria koskevaan 46 artiklaan sekä terveydenhuoltoa koskevaan 49 artiklaan. Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyminen vaaditaan siten sopimuksen voimaansaattamiseksi Ahvenanmaalla.
4Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
4.1Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus
Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välinen toimivallanjako
EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Mongolian kanssa tehtävä kumppanuutta ja yhteistyötä koskeva puitesopimus on luonteeltaan niin sanottu sekasopimus. Sopimuksen määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan ja osittain unionin yksinomaiseen toimivaltaan tai unionin ja sen jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Eduskunta hyväksyy tällaisen sopimuksen vakiintuneen käytännön mukaan vain niiltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan (esim. PeVL 6/2001 vp, PeVL 31/2001, PeVL 16/2004 vp, PeVL 24/2004 vp).
Toimivallan jako käsiteltävänä olevassa sopimuksessa ei ole yksiselitteinen. Toimivallan jaon arviointia hankaloittaa edelleen se, että kyse on EU:n ja sen jäsenvaltioiden kolmannen valtion kanssa tekemästä sopimuksesta, jonka sopimusvelvoitteet ovat yhteistyövelvoitteita, jotka kohdistuvat sekä EU:hun että sen jäsenvaltioihin. Toimivallanjakoa ei ole myöskään osoitettu sopimuksen määräyksissä.
Muun muassa sopimuksen 1 artikla, jossa määrätään muun muassa ihmisoikeuksista ja demokratian periaatteista sopimuksen perustana on katsottava kuuluvaksi jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tällaisia määräyksiä ovat lisäksi terrorismin torjuntaa, pien- ja kevytaseita sekä kansainvälisesti tärkeitä vakavia rikoksia koskevat määräykset. Myös joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämistä koskevan 3 artiklan määräykset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan siltä osin, kun ei ole kyse unionin toimivaltaan kuuluvasta vientivalvontasäännöstöstä, johon viitataan 3 artiklan 3 kohdan b) alakohdassa.
Jäsenvaltioilla on edelleen toimivaltaa myös maahanmuuttoa koskevan yhteistyön osalta (31 artikla) siltä osin, kun on kyse henkilöiden palauttamisesta ja takaisinotosta sekä jäsenvaltioiden velvollisuudesta antaa asianmukaiset henkilöllisyysasiakirjat tätä tarkoitusta varten (31 artiklan 2 kohta). Lisäksi jäsenvaltioilla on toimivaltaa koulutuksen ja kulttuurin alalla, josta määrätään sopimuksen 46 artiklassa sekä terveydenhuollon alalla, josta määrätään sopimuksen 49 artiklassa.
Lainsäädännön alaan kuuluvat sopimusmääräykset
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan perustuslaissa tarkoitettu eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Sopimuksen määräykset on luettava lainsäädännön alaan, 1) jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, 2) jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, 3) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, taikka 4) jos määräyksen tarkoittamasta määräyksestä on voimassa lain säännöksiä tai 5) siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta se, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11, 12 ja 45/2000 vp).
Sopimuksessa 1 artiklan 1 kohdassa todetaan, että sopimuksen olennaisen osan muodostavat demokratian periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sellaisina kuin ne vahvistetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja muissa keskeisissä kansainvälisissä sopimuksissa, sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. Perustuslakivaliokunta on katsonut (PeVL 45/2000 vp; PeVL 31/2001 vp), etteivät sellaiset yleispiirteiset ja julistuksenomaiset määräykset, joissa sopimuspuolet vahvistavat sitoumuksensa kunnioittaa ihmisoikeuksia, vaikuta Suomen kansainvälisten velvoitteiden sisältöön tai laajuuteen ihmisoikeuksien alalla. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin katsonut, että tällaisilla määräyksillä on aikaisempaan verrattuna uudentyyppistä sitovaa merkitystä sopimukseen sisältyvän neuvottelu- ja sanktiomenettelyn vuoksi, ja tämän takia sopimuksen ihmisoikeusmääräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan (ks. PeVL 31/2001 vp).
Perustuslakivaliokunnan viimeksi mainitussa lausunnossa käsittelemän sopimuksen neuvottelu- ja sanktiomenettelyä koskevassa 96 artiklassa oli nimenomaisesti mainittu sopimuksen soveltamatta jättäminen viimeisenä keinona, jota voidaan käyttää tapauksessa, jossa toinen osapuoli on rikkonut sopimuksen olennaiseksi osaksi määriteltyä ihmisoikeuksia sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatetta koskevaa sopimusmääräystä. Nyt kyseessä olevan sopimuksen velvollisuuksien täyttämistä koskevassa 59 artiklassa ei mainita suoranaisesti sopimuksen soveltamisen keskeyttämistä toimenpiteenä, johon voitaisiin ryhtyä, jos toinen sopimuspuoli rikkoo olennaisesti sopimusta. Edellä mainittuun 59 artiklaan sisältyvä erimielisyyksien ratkaisua koskeva sopimusmääräys on siten kirjoitettu heikompaan muotoon kuin mitä perustuslakivaliokunnan lausunnossaan tarkoittama neuvottelu- ja sanktiomenettelyä koskeva määräys oli kirjoitettu.
Hallituksen käsityksen mukaan nyt kyseessä olevan sopimuksen 59 artikla mahdollistaa kuitenkin valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 33/1980) 60 artiklassa tarkoitetun valtiosopimuksen rikkomisesta johtuvan sopimuksen soveltamisen keskeyttämisen kokonaisuudessaan tai osaksi. Lisäksi on otettava huomioon, että kyseisessä 59 artiklassa määrätään, että sopimuksen olennaisena rikkomisena pidetään sen olennaisiksi osiksi määriteltyjen sopimusmääräysten rikkomista. Tämän vuoksi valtioneuvosto katsoo, että sopimuksen 59 artiklan määräysten soveltaminen voi johtaa tilanteeseen, jossa sopimuksen olennaiseksi osaksi määritellyllä 1 artiklan 1 kohdalla on perustuslakivaliokunnan lausunnossaan (ks. PeVL 31/2001 vp) tarkoittamaa uudentyyppistä sitovaa merkitystä ja tämän vuoksi sopimuksen ihmisoikeusmääräysten on katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan.
Myös joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estämistä koskeva 3 artikla on määritelty sopimuksen olennaiseksi osaksi. Tämän sopimusmääräyksen rikkomisessa on kyse sopimuksen olennaisesta rikkomisesta, joka mahdollistaa sopimuksen 59 artiklan mukaisen menettelyn . Näin ollen määräyksellä voidaan edellisessä kappaleessa selostettujen perusteluiden valossa arvioida olevan perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 31/2001 vp tarkoitettua sitovaa merkitystä, minkä vuoksi sen olisi katsottava kuuluvan lainsäädännön alaan.
Osapuolet velvoitetaan 3 artiklan 3 kohdan alakohdassa b myös ylläpitämään tehokasta kansallista vientivalvontajärjestelmää, mukaan lukien siihen sisältyvät tehokkaat seuraamukset vientivalvonnan laiminlyönnistä. Yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista on perustuslain 80 §:n mukaan säädettävä lailla. Perustuslain 8 §:n mukaan rikoksena rangaistava teko ja siitä seuraava rangaistus tulee määritellä lain tasolla. Näin ollen kyseinen sopimusmääräys, joka velvoittaa tehokkaan kansallisen vientivalvontajärjestelmän ylläpitämiseen seurauksineen, kuuluu lainsäädännön alaan. Kyseinen sopimusmääräys ei kuitenkaan edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia. Vientivalvonnasta on myös annettu laintasoista kansallista sääntelyä laissa kaksikäyttötuotteiden valvonnasta (562/1996) sekä laissa puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012) . Yhteistyötä muuttoliikkeen alalla käsittelevän 31 artiklan osalta lainsäädännön alaan kuuluu 2 kohta, jossa määrätään osapuolten velvollisuudesta ottaa takaisin laittomasti toiseen maahan pyrkivät kansalaisensa sekä jossa määrätään lisäksi osapuolten velvollisuudesta antaa kansalaisilleen asianmukaiset henkilöllisyysasiakirjat heidän takaisinottoaan varten. Perustuslain 9 §:n 3 momentin mukaan Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan. Matkustusoikeuden osoittamiseksi myönnettävistä asiakirjoista säädetään passilaissa (671/2006). Kohta sisältää näin ollen lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Edellä mainitut kohdat eivät edellytä lainsäädäntömuutoksia.
Muut sopimuksen artiklat ovat lähinnä yleispiirteisiä, julistuksenomaisia sitoumuksia, jotka eivät sinänsä vaikuta Suomen kansainvälisen velvoitteen sisältöön tai laajuuteen.
4.2Käsittelyjärjestys
Sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että
eduskunta hyväksyisi kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Mongolian välillä Ulaanbaatarissa 30 päivänä huhtikuuta 2013 tehdyn puitesopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan.
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Kumppanuudesta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Mongolian välillä Ulaanbaatarissa 30 päivänä huhtikuuta 2013 tehdyn puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 2015
PääministeriJuha SipiläUlkoasiainministeriTimo Soini
Sopimusteksti
LIITE Puitesopimus Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Mongolian kumppanuudesta ja yhteistyöstä | ANNEX Framework Agreement on Partnership and Cooperation between the European Union and its Member States, of the one part, and Mongolia, of the other part |
EUROOPAN UNIONI, jäljempänä ’unioni’,jaBELGIAN KUNINGASKUNTA,BULGARIAN TASAVALTA,TŠEKIN TASAVALTA,TANSKAN KUNINGASKUNTA,SAKSAN LIITTOTASAVALTA,VIRON TASAVALTA,IRLANTI,HELLEENIEN TASAVALTA,ESPANJAN KUNINGASKUNTA,RANSKAN TASAVALTA,ITALIAN TASAVALTA,KYPROKSEN TASAVALTA,LATVIAN TASAVALTA,LIETTUAN TASAVALTA,LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,UNKARIN TASAVALTA,MALTA,ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,ITÄVALLAN TASAVALTA,PUOLAN TASAVALTA,PORTUGALIN TASAVALTA,ROMANIA,SLOVENIAN TASAVALTA,SLOVAKIAN TASAVALTA,SUOMEN TASAVALTA,RUOTSIN KUNINGASKUNTA,ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA, | THE EUROPEAN UNION, hereinafter referred to as "the Union"andTHE KINGDOM OF BELGIUM,THE REPUBLIC OF BULGARIA,THE CZECH REPUBLIC,THE KINGDOM OF DENMARK,THE FEDERAL REPUBLIC OF GERMANY,THE REPUBLIC OF ESTONIA,IRELAND,THE HELLENIC REPUBLIC,THE KINGDOM OF SPAIN,THE FRENCH REPUBLIC,THE ITALIAN REPUBLIC,THE REPUBLIC OF CYPRUS,THE REPUBLIC OF LATVIA,THE REPUBLIC OF LITHUANIA,THE GRAND DUCHY OF LUXEMBOURG,THE REPUBLIC OF HUNGARY,MALTA,THE KINGDOM OF THE NETHERLANDS,THE REPUBLIC OF AUSTRIA,THE REPUBLIC OF POLAND,THE PORTUGUESE REPUBLIC,ROMANIA,THE REPUBLIC OF SLOVENIA,THE SLOVAK REPUBLIC,THE REPUBLIC OF FINLAND,THE KINGDOM OF SWEDEN,THE UNITED KINGDOM OF GREAT BRITAIN AND NORTHERN IRELAND, |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen osapuolet, jäljempänä ’jäsenvaltiot’,sekäMONGOLIA HALLITUS, jäljempänä ’Mongolia’,jäljempänä yhdessä ’osapuolet’,OTTAVAT HUOMIOON osapuolten perinteiset ystävällismieliset suhteet ja osapuolia yhdistävät läheiset historialliset, poliittiset ja taloudelliset siteet,KATSOVAT, että osapuolten keskinäisten suhteiden kokonaisvaltaisuus on erityisen tärkeää,KATSOVAT, että tämä sopimus muodostaa osan osapuolten välisiä laajempia yhtenäisiä suhteita, jotka perustuvat sopimuksiin, joiden osapuolia ne molemmat ovat,VAHVISTAVAT sitoumuksensa noudattaa ja toiveensa vahvistaa demokratian periaatteita, oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet, sellaisina kuin ne on vahvistettu muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjassa ja Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa sekä muissa sovellettavissa kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa,VAHVISTAVAT sitoutumisensa oikeusvaltioperiaatteeseen, kansainväliseen oikeuteen, hyvän hallintotapaan ja lahjonnan torjuntaan sekä halunsa edistää kansojensa taloudellista ja sosiaalista kehitystä ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteen ja ympäristönsuojelun vaatimukset,VAHVISTAVAT halunsa lisätä osapuolten välistä yhteistyötä näiden yhteisten arvojen pohjalta,VAHVISTAVAT halunsa edistää kansojensa taloudellista ja sosiaalista kehitystä, ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteen sen kaikilla osa-alueilla,VAHVISTAVAT sitoumuksensa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden edistämiseen sekä tehokkaisiin monenvälisiin suhteisiin ja riitojen rauhanomaiseen selvittämiseen, erityisesti tekemällä tähän tähtäävää yhteistyötä Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa,VAHVISTAVAT halunsa lisätä yhteistyötä politiikan ja talouden alalla sekä kansainvälisen vakauden, oikeuden ja turvallisuuden alalla kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi, köyhyyden poistamiseksi ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi,KATSOVAT, että terrorismi on uhka kansainväliselle turvallisuudelle, ja haluavat tiivistää terrorismin torjuntaa koskevaa vuoropuheluaan ja yhteistyötään asian kannalta merkityksellisten YK:n turvallisuusneuvoston asiakirjojen, erityisesti päätöslauselman 1373 mukaisesti. Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2003 hyväksymässä Euroopan turvallisuusstrategiassa terrorismi määritellään keskeiseksi uhkaksi turvallisuudelle. Tältä osin Euroopan unioni on toteuttanut keskeiset toimenpiteet, mukaan lukien vuonna 2001 hyväksytty ja vuonna 2004 tarkistettu terrorismin torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma ja Madridin terrori-iskujen jälkeen 25 päivänä maaliskuuta 2004 annettu terrorismin torjuntaa koskeva julkilausuma. Euroopan unioni on lisäksi joulukuussa 2005 vahvistanut EU:n terrorisminvastaisen strategian,ILMAISEVAT täyden sitoumuksensa ehkäistä ja torjua terrorismia sen kaikissa muodoissa, tehostaa yhteistyötään terrorismin torjunnassa ja torjua järjestäytynyttä rikollisuutta,KATSOVAT, että terrorisminvastaisten toimien ja ihmisoikeuksien suojelun olisi täydennettävä ja vahvistettava toisiaan,VAHVISTAVAT, että kansainvälisen yhteisön vakavimmiksi katsomista rikoksista on seurattava rangaistus ja että syytteen tosiasiallinen nostaminen on varmistettava toteuttamalla kansallisen tason toimenpiteitä ja tehostamalla maailmanlaajuista yhteistyötä,OTTAVAT HUOMIOON, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen ja tehokas toiminta edistävät merkittävällä tavalla rauhaa ja kansainvälistä oikeutta ja että Euroopan unionin neuvoston 16 päivänä kesäkuuta 2003 hyväksymän Kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevan yhteisen kannan perusteella on 4 päivänä helmikuuta 2004 vahvistettu toimintasuunnitelma,KATSOVAT, että joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviäminen on merkittävä uhka kansainväliselle turvallisuudelle, ja haluavat vahvistaa vuoropuheluaan ja yhteistyötään tällä alalla. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004) yksimielinen hyväksyminen korostaa koko kansainvälisen yhteisön sitoutumista joukkotuhoaseiden leviämisen torjuntaan. Euroopan unionin neuvosto on 17 päivänä marraskuuta 2003 asettanut EU:n toimintalinjaksi asesulkupolitiikan huomioon ottamisen EU:n suhteissa kolmansiin maihin. Eurooppa-neuvosto on 12 päivänä joulukuuta 2003 hyväksynyt joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan strategian,OTTAVAT HUOMIOON, että Eurooppa-neuvosto on todennut pienaseiden ja kevyiden aseiden muodostavan kasvavan uhkan rauhalle, turvallisuudelle ja kehitykselle ja hyväksynyt 13 päivänä tammikuuta 2006 pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman keskittymisen torjumista koskevan strategian. Eurooppa-neuvosto on tässä strategiassa korostanut tarvetta varmistaa kattava ja johdonmukainen lähestymistapa turvallisuus- ja kehityspolitiikkaan,ILMAISEVAT täyden sitoumuksensa edistää kestävää kehitystä sen kaikilla osa-alueilla, joihin kuuluvat muun muassa ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävä tehokas yhteistyö, elintarviketurva sekä kansainvälisesti hyväksyttyjen työnormien ja sosiaalisten normien tehokas edistäminen ja täytäntöönpano,KOROSTAVAT, että suhteiden ja yhteistyön syventäminen takaisinotto-, turvapaikka- ja viisumipolitiikan kaltaisilla aloilla ja muuttoliikkeeseen ja ihmiskauppaan puuttuminen yhteisesti on tärkeää, TOISTAVAT kaupan ja erityisesti raaka-ainekaupan merkityksen kahdenvälisille suhteilleen ja korostavat sitoutuneensa sopimaan raaka-aineita koskevista erityissäännöistä kaupan ja investointien alakomiteassa,OTTAVAT HUOMIOON, että tämän sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston soveltamisalaan, sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Irlantia erillisinä osapuolina eivätkä osana Euroopan unionia, ellei Euroopan unioni yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa ole ilmoittanut Mongolialle, että määräykset sitovat Yhdistynyttä kuningaskuntaa tai Irlantia osana Euroopan unionia Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan N:o 21 mukaisesti; jos määräykset eivät enää sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja/tai Irlantia osana Euroopan unionia pöytäkirjassa N:o 21 olevan 4 a artiklan mukaisesti, Euroopan unionin on yhdessä Yhdistyneen kuningaskunnan ja/tai Irlannin kanssa välittömästi ilmoitettava Mongolialle niiden asemaa koskevasta muutoksesta, jonka jälkeen sopimuksen määräykset sitovat niitä erillisesti; sama koskee Tanskaa mainittuihin perussopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan mukaisesti,VAHVISTAVAT sitoumuksensa vahvistaa nykyisiä suhteitaan keskinäisen yhteistyön lisäämiseksi ja yhteisen halunsa vakiinnuttaa, syventää ja monipuolistaa suhteitaan molemmille tärkeillä aloilla tasavertaisesti, syrjimättömästi ja molemminpuoliseksi eduksi,OVAT SOPINEET SEURAAVAA: | Contracting Parties to the Treaty on the European Union and the Treaty on the Functioning of the European Union, hereinafter referred to as the "Member States",of the one part, andTHE GOVERNMENT OF MONGOLIA, hereinafter referred to as "Mongolia",of the other part,hereinafter jointly referred to as "the Parties",CONSIDERING the traditional links of friendship between the Parties and the close historical, political and economic ties which unite them,WHEREAS the Parties attach particular importance to the comprehensive nature of their mutual relationship,WHEREAS the Parties consider that this Agreement forms part of a wider and coherent relationship between them through agreements to which both sides are parties together,REAFFIRMING the commitment of the Parties to, and their wish to strengthen, respect for democratic principles, the rule of law, human rights and fundamental freedoms, including the rights of persons belonging to minorities, as laid down, inter alia, in the United Nations Charter and the United Nations Universal Declaration on Human Rights and other relevant international human rights instruments,REAFFIRMING their attachment to the principles of the rule of law, respect of international law, good governance and the fight against corruption, and their desire to promote economic and social progress for their peoples, taking into account the principle of sustainable development and environmental protection requirements,REAFFIRMING their desire to enhance cooperation between the Parties, based on these shared values,REAFFIRMING their desire to promote economic and social progress for their peoples, taking into account the principle of sustainable development in all its dimensions,REAFFIRMING their commitment to promoting international peace and security and to engaging in effective multilateralism and the peaceful settlement of disputes, notably by cooperating to that end within the framework of the United Nations,REAFFIRMING their desire to enhance cooperation on political and economic issues, as well as on international stability, justice and security as a basic precondition to promoting sustainable social and economic development, the eradication of poverty and the achievement of the Millennium Development Goals,WHEREAS the Parties view terrorism as a threat to global security and wish to intensify their dialogue and cooperation in the fight against terrorism, in accordance with relevant UN Security Council instruments, particularly UNSC Resolution 1373. The European Security Strategy, adopted by the European Council in December 2003, identifies terrorism as a key threat to security. In this regard, the European Union has implemented key measures, including a Plan of Action on Combating Terrorism adopted in 2001 and updated in 2004, and a major Declaration on Combating Terrorism of 25 March 2004 in the wake of the Madrid attacks. The European Union also adopted an EU Counter Terrorism Strategy in December 2005,EXPRESSING their full commitment to prevent and combat all forms of terrorism and to stepping up cooperation in the fight against terrorism, and to fight against organised crime,WHEREAS the Parties reaffirm that effective counter-terrorism measures and protection of human rights are complementary and mutually reinforcing,REAFFIRMING that the most serious crimes of concern to the international community must not go unpunished and that their effective prosecution must be ensured by taking measures at national level and by enhancing global collaboration,CONSIDERING that the establishment and effective functioning of the International Criminal Court constitute an important development for peace and international justice and that the Council of the European Union adopted on 16 June 2003 a Common Position on the ICC which has been followed up by an Action Plan, adopted on 4 February 2004,WHEREAS the Parties share the view that the proliferation of weapons of mass destruction and their means of delivery pose a major threat to international security and wish to strengthen their dialogue and cooperation in this area. The adoption by consensus of UNSC Resolution 1540 underlies the commitment of the whole international community to fight against proliferation of weapons of mass destruction. The Council of the European Union adopted, on 17 November 2003, an EU policy of mainstreaming non-proliferation policies into EU relations with third countries. The European Council also adopted, on 12 December 2003, a Strategy to fight against proliferation,WHEREAS the European Council expressed that Small Arms and Light Weapons (SALW) constitute a growing threat to peace, security and development and adopted on 13 January 2006 a Strategy to combat the illicit accumulation of SALW and their ammunition. In this Strategy, the European Council emphasized the need to ensure a comprehensive and consistent approach of security and development policy,EXPRESSING their full commitment to promoting all aspects of sustainable development, including, environmental protection and effective cooperation to combat climate change, food security as well as effective promotion and implementation of internationally recognised labour and social standards,UNDERLINING the importance of deepening relations and cooperation in areas such as readmission, asylum and visa policy, and of addressing jointly migration and human trafficking, REITERATING the importance of trade for their bilateral relations and in particular of trade in raw materials and underlining their engagement to agree specific rules on raw materials in the Sub Committee on Trade and Investment,NOTING that the provisions of this Agreement that fall within the scope of Part Three, Title V of the Treaty on the Functioning of the European Union bind the United Kingdom and Ireland as separate Contracting Parties, and not as part of the European Union, unless the European Union together with the UK and/or Ireland have jointly notified Mongolia that the United Kingdom or Ireland is bound as part of the European Union in accordance with Protocol No. 21 on the position of the United Kingdom and Ireland in respect of the area of Freedom, Security and Justice annexed to the Treaty on European Union and the Treaty on the Functioning of the European Union. If the United Kingdom and/or Ireland ceases to be bound as part of the European Union in accordance with Article 4a of the Protocol No. 21, the European Union together with the UK and/or Ireland shall immediately inform Mongolia of any change in their position in which case they shall remain bound by the provisions of the agreement in their own right. The same applies to Denmark in accordance with the Protocol annexed to those Treaties on the position of Denmark,CONFIRMING their commitment to strengthening the existing relationship with a view to enhancing cooperation between them, and their common will to consolidate, deepen and diversify their relations in areas of interest on the basis of equality, non-discrimination and mutual benefit,HAVE AGREED AS FOLLOWS: |
I OSASTO
SOPIMUKSEN LUONNE JA SOVELTAMISALA |
TITLE I
NATURE AND SCOPE |
2 ARTIKLA
Yhteistyön tavoitteet
Lujittaakseen kahdenvälisiä suhteitaan osapuolet sitoutuvat käymään kokonaisvaltaista vuoropuhelua ja lisäämään yhteistyötään kaikilla molemmille osapuolille tärkeillä aloilla. Tavoitteena on erityisesti a) tehdä poliittista ja taloudellista yhteistyötä kaikilla sopivilla alueellisen ja kansainvälisen tason foorumeilla ja kaikissa sopivissa alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä,
|
ARTICLE 2
Aims of cooperation
With a view to strengthening their bilateral relationship, the Parties undertake to hold a comprehensive dialogue and promote further cooperation between them on all sectors of mutual interest. Their efforts will in particular be aimed at:
|
3 ARTIKLA
Joukkotuhoaseiden ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien leviämisen estäminen |
ARTICLE 3
Countering the proliferation of weapons of mass destruction and their means of delivery |
4 ARTIKLA
Pienaseet ja kevyet aseet |
ARTICLE 4
Small arms and light weapons |
5 ARTIKLA
Kansainvälistä yhteisöä koskettavat vakavat rikokset (Kansainvälinen rikostuomioistuin)
1. Osapuolet vahvistavat, että vakavimmat kansainvälistä yhteisöä koskettavat rikokset eivät saa jäädä rankaisematta ja niiden osalta on varmistettava tehokkaat syytetoimet kansallisen ja kansainvälisen tason toimenpitein, tarvittaessa myös Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Osapuolet katsovat, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen ja tehokas toiminta edistävät merkittävällä tavalla kansainvälistä rauhaa ja oikeutta.
|
ARTICLE 5
Serious crimes of international concern(the International Criminal Court)
1. The Parties reaffirm that the most serious crimes of concern to the international community as a whole must not go unpunished and that their effective prosecution must be ensured by taking measures at the national and international level, as appropriate, including the International Criminal Court. The Parties consider that establishing an effectively functioning International Criminal Court constitutes a significant development for international peace and justice.
|
6 ARTIKLA
Yhteistyö terrorismin torjunnassa |
ARTICLE 6
Cooperation in combating terrorism |
II OSASTO KAHDENVÄLINEN, ALUEELLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ | TITLE II BILATERAL, REGIONAL AND INTERNATIONAL COOPERATION |
II OSASTO
KAHDENVÄLINEN, ALUEELLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ |
TITLE II
BILATERAL, REGIONAL AND INTERNATIONAL COOPERATION |
8 ARTIKLA
Yhteistyö alueellisissa ja kansainvälisissä järjestöissä |
ARTICLE 8
Cooperation in regional and international organisations |
9 ARTIKLA
Alueellinen ja kahdenvälinen yhteistyö |
ARTICLE 9
Regional and bilateral cooperation |
III OSASTO
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ KOSKEVA YHTEISTYÖ |
TITLE III
COOPERATION ON SUSTAINABLE DEVELOPMENT |
11 ARTIKLA
Talouskehitys |
ARTICLE 11
Economic development |
12 ARTIKLA
Sosiaalinen kehitys |
ARTICLE 12
Social development |
13 ARTIKLA
Ympäristö |
ARTICLE 13
Environment |
IV OSASTO
KAUPPAAN JA INVESTOINTEIHIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ |
TITLE IV
COOPERATION ON TRADE AND INVESTMENT ISSUES |
15 ARTIKLA
Terveyteen ja kasvinsuojeluun liittyvät kysymykset |
ARTICLE 15
Sanitary and phytosanitary (SPS) issues |
16 ARTIKLA Kaupan tekniset esteet Osapuolet edistävät kansainvälisten standardien käyttöä sekä tekevät yhteistyötä ja vaihtavat tietoja standardeista, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä ja teknisistä määräyksistä erityisesti kaupan teknisiä esteitä koskevan WTO:n sopimuksen (TBT-sopimus) puitteissa. | ARTICLE 16 Technical Barriers to Trade (TBT) The Parties shall promote the use of international standards and cooperate and exchange information on standards, conformity assessment procedures and technical regulations, especially within the framework of the WTO Agreement on Technical Barriers to Trade (TBT). |
17 ARTIKLA
Tulliyhteistyö |
ARTICLE 17
Customs cooperation |
18 ARTIKLA Kaupan helpottaminen Osapuolet vaihtavat kokemuksia ja tutkivat mahdollisuuksia yksinkertaistaa tuonti-, vienti- ja kauttakulkumenettelyjä ja muita tullimenettelyjä, lisäävät tulli- ja kauppamääräysten avoimuutta, kehittävät tulliyhteistyötä ja tehokkaita keskinäisen hallinnollisen avunannon mekanismeja sekä pyrkivät lähentämään näkemyksiä ja toimimaan yhdessä keskeisten kaupan helpottamiseen liittyvien kansainvälisten aloitteiden yhteydessä. | ARTICLE 18 Trade facilitation The Parties shall share experience in and examine possibilities to simplify import, export, transit and other customs procedures, increase the transparency of customs and trade regulations, develop customs cooperation and effective mutual administrative assistance mechanisms and seek convergence of views and joint action in the context of relevant international initiatives including trade facilitation. |
19 ARTIKLA Investoinnit Osapuolet tukevat investointivirtojen lisäämistä luomalla houkuttelevan ja vakaan ympäristön vastavuoroisille investoinneille johdonmukaisella vuoropuhelulla, jonka tarkoituksena on parantaa investointeihin liittyvien kysymysten ymmärtämystä ja niitä koskevaa yhteistyötä, tutkia investointivirtoja helpottavia hallinnollisia järjestelmiä ja edistää vakaiden, avoimien ja syrjimättömien sääntöjen laatimista sijoittajia varten. | ARTICLE 19 Investment The Parties shall encourage a greater flow of investment through the development of an attractive and stable environment for reciprocal investment through a consistent dialogue, aimed at enhancing understanding and cooperation on investment issues, exploring administrative mechanisms to facilitate investment flows, and promoting stable, transparent, open and non-discriminatory rules for investors. |
20 ARTIKLA Kilpailupolitiikka Osapuolet edistävät kilpailusääntöjen tosiasiallista käyttöönottoa ja soveltamista sekä tiedon levittämistä avoimuuden ja osapuolten markkinoilla toimivien yritysten oikeusvarmuuden lisäämiseksi. Osapuolten olisi vaihdettava näkemyksiä sellaisiin kilpailun vastaisiin toimintatapoihin liittyvistä kysymyksistä, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti kahdenväliseen kauppaan ja investointeihin. | ARTICLE 20 Competition policy The Parties shall promote the effective establishment and application of competition rules and the dissemination of information in order to foster transparency and legal certainty for enterprises operating in each other's markets. The Parties should exchange views on issues related to anti competitive practice which could adversely affect bilateral trade and investment flows. |
21 ARTIKLA Palvelut Osapuolet käyvät johdonmukaista vuoropuhelua muun muassa vaihtaakseen tietoja sääntely-ympäristöistään, edistääkseen toisen osapuolen markkinoille pääsyä, edistääkseen mahdollisuuksia pääoma- ja teknologialähteiden käyttöön ja lisätäkseen palvelukauppaa osapuolten alueiden välillä ja kolmansien maiden markkinoilla. | ARTICLE 21 Services The Parties shall establish a consistent dialogue notably aimed at exchanging information on their respective regulatory environments, promoting access to each other's markets, promoting access to sources of capital and technology, and promoting trade in services between both regions and in third countries' markets. |
22 ARTIKLA Pääomanliikkeet Osapuolet pyrkivät helpottamaan pääoman liikkumista edistääkseen tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamista. | ARTICLE 22 Capital movements The Parties shall endeavour to facilitate the movement of capital in order to promote the objectives of the Agreement. |
23 ARTIKLA Julkiset hankinnat Osapuolten tavoitteena on vahvistaa menettelysäännöt, myös asianmukaiset avoimuutta ja riitauttamista koskevat määräykset, joilla tuetaan tehokkaan julkisten hankintojen järjestelmän perustamista julkisten hankintojen optimaalisen kustannustehokkuuden ja kansainvälisen kaupan edistämiseksi. Osapuolet työskentelevät avatakseen vastavuoroisesti julkisten hankintojen markkinansa molempia hyödyttävällä tavalla. | ARTICLE 23 Government procurement The Parties shall aim to set procedural rules, including adequate transparency and challenge provisions that support the setting-up of an effective procurement system promoting optimal value for money in public purchasing and facilitate international trade. The Parties shall work to achieve a reciprocal opening of their government procurement market, with a view to gaining mutual benefit. |
24 ARTIKLA Avoimuus Osapuolet tunnustavat avoimuuden ja oikeusvarmuuden merkityksen kauppaan liittyvien lakiensa ja asetustensa hallinnoinnissa ja vahvistavat tässä tarkoituksessa GATT 1994 -sopimuksen X artiklasta ja GATS-sopimuksen III artiklasta johtuvat sitoumuksensa. | ARTICLE 24 Transparency The Parties recognise the importance of transparency and due process in the administration of their trade related laws and regulations, and to this end they reaffirm their commitments as set out in Article X of the GATT 1994 and Article III of the GATS. |
25 ARTIKLA
Raaka-aineet |
ARTICLE 25
Raw materials |
26 ARTIKLA Aluepolitiikka Osapuolet edistävät alueellista kehitysyhteistyöpolitiikkaa. | ARTICLE 26 Regional policy The Parties shall encourage the regional development policy. |
27 ARTIKLA
Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja |
ARTICLE 27
Intellectual property protection |
28 ARTIKLA
Kaupan ja investointien alakomitea |
ARTICLE 28
Subcommittee on Trade and Investment |
V OSASTO
YHTEISTYÖ OIKEUDEN, VAPAUDEN JA TURVALLISUUDEN ALALLA |
TITLE V
COOPERATION IN THE AREA OF JUSTICE, FREEDOM AND SECURITY |
30 ARTIKLA
Henkilötietojen suoja |
ARTICLE 30
Protection of personal data |
31 ARTIKLA
Muuttoliikettä koskeva yhteistyö |
ARTICLE 31
Cooperation on migration |
32 ARTIKLA
Laittomia huumausaineita koskeva yhteistyö |
ARTICLE 32
Cooperation against illicit drugs |
33 ARTIKLA Yhteistyö järjestäytyneen rikollisuuden ja lahjonnan torjunnassa Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden, talousrikollisuuden ja lahjonnan torjumiseksi. Tällä yhteistyöllä pyritään erityisesti panemaan täytäntöön ja edistämään asiaan liittyviä kansainvälisiä normeja ja välineitä, joihin kuuluvat muun muassa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen YK:n yleissopimus ja sitä täydentävät pöytäkirjat sekä lahjonnan vastainen YK:n yleissopimus. | ARTICLE 33 Cooperation against organised crime and corruption The Parties agree to cooperate in combating organised, economic and financial crime as well as corruption. Such cooperation aims in particular at implementing and promoting relevant international standards and instruments such as the UN Convention against Transnational Organised Crime and its supplementing Protocols and the UN Convention against Corruption. |
34 ARTIKLA
Yhteistyö rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa |
ARTICLE 34
Cooperation in combating money laundering and terrorism financing |
VI OSASTO
YHTEISTYÖ MUILLA ALOILLA |
TITLE VI
COOPERATION IN OTHER SECTORS |
36 ARTIKLA
Yhteistyö rahoituspalvelujen alalla |
ARTICLE 36
Cooperation on financial services |
37 ARTIKLA
Talouspoliittinen vuoropuhelu |
ARTICLE 37
Economic policy dialogue |
38 ARTIKLA Verotusalan hyvä hallinto Osapuolet, joiden tavoitteena on vahvistaa ja edistää taloudellista toimintaa ja jotka ottavat huomioon tarpeen luoda tarkoituksenmukainen sääntelykehys, tunnustavat jäsenvaltioiden unionin tasolla vahvistamat verotusalan hyvän hallinnon periaatteet ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Osapuolet pyrkivät tätä varten parantamaan kansainvälistä yhteistyötä verotuksen alalla, helpottamaan lainmukaisten verotulojen keräämistä ja laatimaan toimenpiteitä edellä mainittujen periaatteiden tehokkaan noudattamisen varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltuuksiin. | ARTICLE 38 Good governance in the tax area With a view to strengthening and developing economic activities while taking into account the need to develop an appropriate regulatory framework, the Parties recognise and commit themselves to implement the principles of good governance in the tax area as subscribed to by Member States at Union level. To that effect, without prejudice to Union and Member States' competences, the Parties will improve international cooperation in the tax area, facilitate the collection of legitimate tax revenues, and develop measures for the effective implementation of the abovementioned principles. |
39 ARTIKLA
Teollisuuspolitiikkaa ja pk-yrityksiä koskeva yhteistyö
Osapuolet, jotka ottavat huomioon toistensa talouspolitiikan ja sen tavoitteet, sopivat edistävänsä yhteistyötä kaikilla soveltuvilla teollisuuspolitiikan aloilla tavoitteenaan pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Tätä yhteistyötä tehdään muun muassa seuraavilla tavoilla:
|
ARTICLE 39
Industrial policy and SME cooperation
The Parties, taking into account their respective economic policies and objectives, agree to promote industrial policy cooperation in all fields deemed suitable, with a view to improving the competitiveness of small and medium-sized enterprises, inter alia through:
|
40 ARTIKLA
Matkailu |
ARTICLE 40
Tourism |
41 ARTIKLA
Tietoyhteiskunta |
ARTICLE 41
Information society |
42 ARTIKLA Audiovisuaalinen ala ja viestimet Osapuolet edistävät, tukevat ja helpottavat asiaankuuluvien elinten ja toimijoiden välistä yhteydenpitoa, yhteistyötä ja vuoropuhelua audiovisuaalialalla sekä viestinten alalla. Ne sopivat aloittavansa säännöllisen poliittisen vuoropuhelun kyseisillä aloilla. | ARTICLE 42 Audiovisual and media The Parties will encourage, support and facilitate exchanges, cooperation and dialogue between their relevant institutions and agents in the areas of audiovisual and media. They agree to establish a regular policy dialogue in these areas. |
43 ARTIKLA
Tiede- ja teknologiayhteistyö |
ARTICLE 43
Scientific and technological cooperation |
44 ARTIKLA
Energia |
ARTICLE 44
Energy |
45 ARTIKLA
Liikenne |
ARTICLE 45
Transport |
46 ARTIKLA
Koulutus ja kulttuuri |
ARTICLE 46
Education and culture |
47 ARTIKLA
Ympäristö, ilmastonmuutos ja luonnonvarat |
ARTICLE 47
Environment, climate change and natural resources |
48 ARTIKLA
Maatalous, kotieläintalous, kalatalous ja maaseudun kehittäminen
Osapuolet sopivat edistävänsä maataloutta, kotieläintaloutta, kalataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevaa vuoropuhelua. Osapuolet vaihtavat tietoja ja kehittävät suhteitaan seuraavilla osa-alueilla:
|
ARTICLE 48
Agriculture, livestock, fisheries and rural development
The Parties agree to encourage dialogue in agriculture, livestock, fisheries and rural development. The Parties will exchange information and develop relationships on:
|
49 ARTIKLA
Terveys |
ARTICLE 49
Health |
50 ARTIKLA
Työllisyys- ja sosiaaliasiat |
ARTICLE 50
Employment and social affairs |
51 ARTIKLA
Tilastointi |
ARTICLE 51
Statistics |
52 ARTIKLA
Kansalaisyhteiskunta |
ARTICLE 52
Civil society |
53 ARTIKLA
Valtion ja julkishallinnon nykyaikaistamista koskeva yhteistyö
Osapuolet sopivat tekevänsä yhteistyötä julkishallinnon uudistamiseksi. Tämän alan yhteistyössä keskitytään seuraaviin seikkoihin:
|
ARTICLE 53
Cooperation on the modernisation of the state and public administration
The Parties agree to cooperate with a view to the modernisation of the public administration. Cooperation in this area shall focus on:
|
54 ARTIKLA
Yhteistyö katastrofiriskien hallinnassa |
ARTICLE 54
Cooperation on the disaster risk management (DRM)
1. The Parties agree to increase cooperation on DRM in the continuous development and implementation of measures to reduce the risk of communities and manage the consequence of natural disasters across all levels of society. Preventive actions and a proactive approach in dealing with hazards and risks with reducing risks and vulnerabilities to natural disasters, should be given emphasis.
|
VII OSASTO
YHTEISTYÖMUODOT |
TITLE VII
MEANS OF COOPERATION |
VIII OSASTO INSTITUTIONAALINEN KEHYS | TITLE VIII INSTITUTIONAL FRAMEWORK |
56 ARTIKLA
Sekakomitea |
ARTICLE 56
Joint Committee |
IX OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET |
TITLE IX
FINAL PROVISIONS |
58 ARTIKLA Muut sopimukset Tämä sopimus ja sen nojalla toteutettavat toimet eivät rajoita jäsenvaltioiden valtuuksia tehdä kahdenvälistä yhteistyötä Mongolian kanssa tai tarvittaessa tehdä sen kanssa uusia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen sisältyvien asian kannalta merkityksellisten määräysten soveltamista. Tämä sopimus ei vaikuta sellaisten sitoumusten soveltamiseen tai täytäntöönpanoon, joita osapuolet ovat tehneet kolmansien osalta. | ARTICLE 58 Other agreements Without prejudice to the relevant provisions of the Treaty on the European Union and the Treaty on the Functioning of the European Union, neither this Agreement nor action taken hereunder shall affect the powers of the Member States to undertake bilateral cooperation activities with Mongolia or to conclude, where appropriate, new partnership and cooperation agreements with Mongolia. This Agreement shall not affect the application or implementation of commitments undertaken by the respective Parties in relations with third parties. |
59 ARTIKLA
Velvoitteiden täyttäminen |
ARTICLE 59
Fulfillment of obligations |
60 ARTIKLA Tehtävien suorittamisen tukeminen Helpottaakseen tämän sopimuksen nojalla tehtävää yhteistyötä osapuolet sopivat järjestävänsä yhteistyön täytäntöönpanoon osallistuville virkamiehille ja asiantuntijoille tehtävien hoitamista varten tarvittavat apuvälineet kummankin osapuolen sisäisten sääntöjen ja määräysten mukaisesti. | ARTICLE 60 Facilities To facilitate cooperation in the framework of this Agreement, both Parties agree to grant necessary facilities to officials and experts involved in implementing cooperation for the performance of their functions, in accordance with internal rules and regulations of both Parties. |
61 ARTIKLA Alueet, joihin sopimusta sovelletaan Tätä sopimusta sovelletaan alueeseen, johon sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta niissä määrätyin edellytyksin, sekä Mongolian alueeseen. | ARTICLE 61 Territorial application This Agreement shall apply to the territory in which the Treaty on the European Union and the Treaty on the Functioning of the European Union are applied under the conditions laid down in those Treaties, on the one hand, and to the territory of Mongolia, on the other. |
62 ARTIKLA Osapuolten määritelmä Tässä sopimuksessa ’osapuolilla’ tarkoitetaan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka unionia ja sen jäsenvaltioita niiden toimivallan mukaisesti sekä Mongoliaa. | ARTICLE 62 Definition of the Parties For the purposes of this Agreement, "the Parties" shall mean the Union or its Member States or the Union and its Member States, in accordance with their respective powers, on the one hand, and Mongolia, on the other. |
63 ARTIKLA
Voimaantulo ja voimassaoloaika |
ARTICLE 63
Entry into force and duration |
64 ARTIKLA Ilmoitukset Sopimuksen 63 artiklan mukaiset ilmoitukset toimitetaan Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille ja Mongolian ulkoasiainministeriölle. | ARTICLE 64 Notifications Notifications made in accordance with Article 63 shall be made to the Secretary-General of the Council of the European Union and the Department of Foreign Affairs of Mongolia, respectively. |
65 ARTIKLA Todistusvoimainen teksti Tämä sopimus on laadittu bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin, viron ja mongolian kielellä, ja kukin näistä teksteistä on yhtä todistusvoimainen. | ARTICLE 65 Authentic text This Agreement is drawn up in the Bulgarian, Czech, Danish, Dutch, English, Estonian, Finnish, French, German, Greek, Hungarian, Italian, Latvian, Lithuanian, Maltese, Polish, Portuguese, Romanian, Slovak, Slovene, Spanish, Swedish and Mongolian languages, each of these texts being equally authentic. |