GP 126/1995

1Nykytila ja ehdotetut muutokset

Päätöksenteko merimiesten palkkaturva-asioissa kuuluu nykyisin työministeriölle. Muissa palkkaturva-asioissa päätöksen tekee työvoimapiirin toimisto. Päätöksenteko palkkaturva-asioissa siirrettiin ministeriöltä työvoimapiirien toimistoille jo 1 päivänä kesäkuuta 1984 palkkaturvalain muuttamisesta annetulla lailla (70/84) . Tässä yhteydessä katsottiin tarkoituksenmukaiseksi säilyttää merimiesten palkkaturva-asioiden hoitaminen keskitetysti työministeriössä. Tällaiseen ratkaisuun päädyttiin merimiesten palkkaturva-asioiden harvalukuisuuden ja toisaalta niiden edellyttämän erityisosaamisen vuoksi. Merimiesten työsuhdesaatavien selvittämisen ohella erikoistietoja tarvittiin valtiolle palkkaturvan maksun yhteydessä siirtyvien merimiesten saatavien perimiseen niiden nauttiman meripanttioikeuden nojalla.

Nyt valtioneuvoston periaatepäätös toimenpiteistä keskushallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi (17.6.1993 VM 163/00/93) edellyttää ministeriöiden tehtävärakenteen selkiyttämistä siten, että tapauskohtaiset hallintopäätökset poistetaan ministeriöiden tehtävistä. Työministeriössä merimiesten palkkaturvapäätökset ovat selkeästi tähän ryhmään kuuluvia hallintopäätöksiä. Viime vuosina on käsitelty vuosittain noin 20 merimiehiä koskevaa palkkaturvahakemusta. Asioiden harvalukuisuuden ja toisaalta merimiesten työsuhdesaatavien selvittämiseen sekä valtiolle palkkaturvan maksun yhteydessä siirtyvien saatavien perimiseen liittyvän erityisosaamisen tarpeen vuoksi on katsottu tarkoituksenmukaisimmaksi, että merimiesten palkkaturvahakemusten käsitteleminen keskitettäisiin Uudenmaan läänin työvoimapiirin toimistoon. Käytännön seikat puoltavat asioiden käsittelemistä nimenomaan kyseisessä työvoimapiirin toimistossa: suuri osa hakemuksista tulee merenkulkualan työntekijäjärjestöjen kautta, joiden toimipaikat ovat myös Helsingissä. Asioiden käsittelyn keskittäminen helpottanee lisäksi yhtenäisen ratkaisukäytännön ja käsittelyrutiinien muodostumista.

Ministeriön päätökseen merimiesten palkkaturva-asioissa ei ole saanut hakea muutosta valittamalla. Jos merimiehen palkkasaatavan määrää tai perustetta ei saada palkkaturvamenettelyssä selvitetyksi työnantajan kiistämisen vuoksi ja jos palkkaturvahakemus sen vuoksi hylätään, on työntekijä osoitettava näyttämään saatavansa toteen tuomioistuimessa työnantajaa vastaan nostettavalla kanteella tai valvomalla saatavansa työnantajan konkurssin tai aluksen pakkohuutokauppamenettelyn yhteydessä. Saatavat voidaan uuden hakemuksen perusteella maksaa merimiesten palkkaturvalain nojalla, kun niistä on saatu tuomioistuimen tai ulosottoviranomaisen lainvoimainen ratkaisu.

Työvoimapiirien muissa palkkaturva-asioissa antamiin päätöksiin, joilla palkkaturvapäätös on hylätty muulla kuin saatavan perusteeseen tai määrään liittyvällä perusteella, saadaan hakea muutosta valittamalla. Näitä muita perusteita ovat palkkaturvan myöntämisen muodollisiin edellytyksiin tai työvoimapiirin harkintaoikeuteen liittyvät epäämisperusteet. Valitusviranomainen on 31 päivään joulukuuta 1994 saakka ollut työministeriö. Palkkaturvalain 1 päivänä tammikuuta 1995 voimaan tulleella muutoksella valitusasiat siirrettiin työttömyysturvalautakunnan käsiteltäviksi. Työttömyysturvalautakunnan päätökseen palkkaturva-asiassa saa edelleen hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Myös työsuhteeseen perustuvien saatavien toteennäyttäminen tuomioistuimessa poikkeaa merimiesten palkkaturvalaissa muista palkkaturva-asioista. Palkkaturvalain 7 §:n 1 momentin mukaan riitaisia saatavia koskevaan oikeudenkäyntiin on haastettava vastaajaksi työnantaja ja valtio tai pelkästään valtio. Merimiesten palkkaturvalain 7 §:n 1 momentin mukaan vastaavaan oikeudenkäyntiin haastetaan vain työnantaja. Kun merimiesten palkkaturva-asioiden päätöksenteko tässä esityksessä ehdotetaan siirrettäväksi Uudenmaan läänin työvoimapiirin toimistolle, on tarkoituksenmukaista ja oikeussuojan kannalta tärkeätä, että myös muutoksenhakusäännökset ovat yhdenmukaiset. Sen vuoksi ehdotetaan, että merimiesten palkkasaatavien määrää ja perustetta koskevat riitaisuudet ratkaistaan tuomioistuimessa joko työnantajan konkurssimenettelyn yhteydessä tai työnantajaa ja valtiota tai pelkästään valtiota vastaan nostettavalla kanteella. Merimiesten palkkasaatavien nauttimasta meripanttioikeudesta johtuen saatavien määrä ja peruste sekä saatavan nauttima meripanttioikeus voitaisiin kuitenkin edelleen ratkaista myös aluksen pakkohuutokaupan yhteydessä.

Muista kuin saatavan määrää ja perustetta koskevista merimiesten palkkaturvan myöntämisen edellytystä koskevista ratkaisuista voisi hakea muutosta valittamalla työttömyysturvalautakuntaan. Työttömyysturvalautakunnan päätökseen voisi edelleen hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten palkkaturvalain 6 §:n valtion takautumisoikeutta koskevaa säännöstä siten, että palkkaturvapäätöksessä voidaan velvoittaa työnantajavastuuseen myös avoimen yhtiön yhtiömies tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies. Merimiesten palkkaturvapäätös on nykyisin täytäntöönpantavissa suoraan työnantajaan ja siihen alukseen nähden, jolla palkkaturvapäätöksessä tarkoitettu työ on tehty. Avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kommandiittiyhtiön yhtiömiehen lakiin perustuva vastuu on pitänyt toteuttaa erillisellä oikeudenkäynnillä. Palkkaturvalain mukaan sen sijaan vastuu on voitu toteuttaa sellaisen yhtiömiehen osalta, jolle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi palkkaturvahakemuksesta, suoraan palkkaturvapäätöksessä. Palkkaturvalakia vastaava säännös ehdotetaan otettavaksi myös merimiesten palkkaturvalakiin.

Voimassa olevan merimiesten palkkaturvalain 2 §:n mukaan merimiehelle maksetaan palkkaturvana ne erääntyneet työsuhteesta johtuvat palkka- ja muut saatavat, joilla olisi merilain 212 §:n 1 momentin mukainen meripanttioikeus alukseen. Kun uusi merilaki (674/94) on tullut voimaan 1 päivänä lokakuuta 1994, ehdotetaan viittaussäännös merilakiin korjattavaksi. Entisen sisältöisestä työpalkkasaatavan meripanttioikeudesta säädetään nyt merilain 3 luvun 2 §:n 1 momentissa.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi merimiesten palkkaturvalakiin sellaiset lainsäädäntötekniset korjaukset, jotka palkkaturvalakiin on tehty aikaisemmin eri yhteyksissä.

2Esityksen vaikutukset

Ehdotetuilla uudistuksilla ei ole valtion menoja lisääviä vaikutuksia. Uudet tehtävät voidaan Uudenmaan läänin työvoimapiirin toimistossa hoitaa toimivan palkkaturvaorganisaation voimavaroin.

Valituksia merimiesten palkkaturva-asioista tehtäneen vuosittain vain muutamia ja tämä on huomioitu siinä yhteydessä, kun muut palkkaturvavalitukset siirrettiin työttömyysturvalautakunnalle.

3Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä työministeriössä. Esitystä on käsitelty merimiesasiainneuvottelukunnassa, jossa on merenkulkuhallituksen ja alan työmarkkinajärjestöjen edustus.

1Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi. Muutoksessa on kysymys merimiesten palkkaturva-asioiden päätösvallan siirtämisestä työministeriöltä Uudenmaan läänin työvoimapiirin toimistolle.

2 §. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan korjattavaksi viittaus merilain meripanttioikeutta koskevaan säännökseen. Uusi merilaki on tullut voimaan 1 päivänä lokakuuta 1994 ja siinä palkkasaatavien nauttimasta meripanttioikeudesta säädetään 3 luvun 2 §:n 1 momentissa. Meripanttioikeus on uudessa säännöksessä samansisältöinen kuin vanhan merilain 212 §:n 1 momentissa, joten muutos ei vaikuta säännöksen asiasisältöön.

Pykälän 2 momenttiin tehdään päätösvallan siirtämisen edellyttämä korjaus, jossa työministeriön tilalle muutetaan työvoimapiirin toimisto.

3 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi päätösvallan siirtämisen edellyttämä korjaus. Hakemus palkkaturvan maksamisesta osoitetaan työministeriön sijasta työvoimapiirin toimistolle.

4 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi päätösvallan siirtämisen edellyttämät korjaukset siten, että kuhunkin momenttiin työministeriön tilalle tulee työvoimapiirin toimisto. Pykälä muutetaan myös muutoin lakitekniseltä rakenteeltaan vastaamaan palkkaturvalain 4 §:ää. Pykälän 1 momenttiin sisältyy säännös työnantajalle varattavasta tilaisuudesta tulla kuulluksi merimiehen palkkaturvahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Säännös ehdotetaan korvattavaksi palkkaturvalain 4 §:ää vastaavalla säännöksellä työnantajan ja työntekijän kuulemisvelvoitteesta sillä tavoin kuin hallintomenettelylain (598/82) 15 §:ssä säädetään.

Nykyisen 1 momentin viimeistä virkettä vastaava säännös siirretään 2 momentiksi ja sitä täsmennetään palkkaturvalakia vastaavaksi. Tällöin myös nykyisen 3 momentin sisältö palkkaturvan osittaisesta maksamisesta ilmenee 2 momentista. Nykyinen 2 momentti siirtyy vastaavasti 3 momentiksi.

5 §. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi päätösvallan siirtämisen edellyttämä korjaus työministeriön korvaamisesta työvoimapiirin toimistolla. Lisäksi nykyisin lain 8 §:ssä säädetyt palkkaturvapäätöksen tiedoksiantosäännökset ehdotetaan siirrettäväksi pykälän 1 momenttiin. Tiedoksiantosäännöstä ehdotetaan myös täydennettäväksi siten, että palkkaturvapäätös on annettava työnantajan ohella tiedoksi jokaiselle sellaiselle avoimen yhtiön osakkaalle tai kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle, joka on muutettavaksi ehdotetun 6 §:n 1 momentin mukaisesti määrätty palkkaturvapäätöksessä maksuvelvolliseksi valtiolle.

6 §. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi päätösvallan siirtämisen edellyttämät korjaukset työministeriön korvaamisesta työvoimapiirin toimistolla.

Pykälän 1 momentissa säädetään lisäksi, että jos työnantajana on avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, palkkaturvapäätöksessä voidaan maksuvelvollisuus kohdistaa paitsi kyseiseen yhtiöön myös sen osakkaaseen tai vastuunalaiseen yhtiömieheen. Edellytyksenä kuitenkin on, että osakkaalle tai yhtiömiehelle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Pykälän 2 momentin mukaan työvoimapiirin toimiston palkkaturvapäätös olisi myös tällaiseen osakkaaseen tai yhtiömieheen nähden heti täytäntöönpantavissa niin kuin lainvoimainen tuomio.

Ehdotettujen lisäysten vuoksi nykyiset 1 momentin säännökset jaetaan kahteen eri momenttiin. Tämän vuoksi työnantajan maksulykkäystä tai vapautusta koskeva nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi. Maksulykkäyksen voisi myöntää valtioneuvosto ja asetuksella säädettävään määrään saakka työministeriö tai myös työvoimapiirin toimisto.

7 §. Säännös koskee menettelyä, johon työntekijän tulee ryhtyä, kun palkkaturvana haetun saatavan perustetta tai määrää ei ole saatu selvitetyksi. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan palkkaturvalain 7 §:ää sekä rakenteeltaan että sisällöltään. Rakenteen osalta tämä merkitsee pykälän 1 momentin jakamista kahdeksi eri momentiksi, jolloin 2 momentti siirtyy 3 momentiksi ja 3 momentti 4 momentiksi ja näihin momentteihin sisältyvien viittaussäännösten muuttamista.

Hylätessään palkkaturvahakemuksen työvoimapiirin tulisi osoittaa työntekijä näyttämään saatavansa toteen kanteella työnantajaa ja valtiota vastaan, jos hylkääminen johtuu siitä, ettei saatavan perustetta tai määrää ole saatu selvitetyksi ja että työnantaja on kiistänyt saatavan. Kanne tulisi määrätä nostettavaksi pelkästään valtiota vastaan, jos hylkääminen johtuu siitä, ettei palkkaturvaviranomainen katso saatavan määrää ja perustetta selvitetyksi, vaikka työnantaja ei olekaan kiistänyt saatavaa. Voimassa olevan merimiesten palkkaturvalain mukaan palkkaturvana haettuja saatavia koskeva kanne on nostettava vain työnantajaa vastaan.

Entiseen tapaan merimiesten työsuhteesta johtuvaa saatavaa koskevat riitaisuudet voitaisiin pykälän 3 momentin mukaan ratkaista myös työnantajan konkurssimenettelyn tai aluksen pakkohuutokauppamenettelyn yhteydessä.

8 §. Säännös koskee valitusoikeutta työvoimapiirin toimiston kielteisestä palkkaturvapäätöksestä. Voimassa olevan merimiesten palkkaturvalain mukaan ministeriön palkkaturvapäätökseen ei saa lainkaan hakea muutosta valittamalla. Kun päätösvalta siirretään työvoimapiirin toimistolle, ehdotetaan työntekijälle oikeutta valittaa työvoimapiirin toimiston päätöksestä samaan tapaan kuin muistakin palkkaturva-asioista. Valitusoikeus koskee niitä työvoimapiirin toimiston päätöksiä, joissa palkkaturvahakemus on hylätty muulla kuin lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla perusteella. Tällaisia perusteita ovat palkkaturvalain muodollisten edellytysten puuttuminen ja työvoimapiirin käyttämä harkintavalta.

Palkkaturvalain 1 päivänä tammikuuta 1995 voimaan tulleen muutoksen mukaan työvoimapiirin toimiston päätöksestä valitetaan työttömyysturvalautakuntaan. Valitusaika on 30 päivää siitä, kun valittaja sai tiedon päätöksestä. Jollei valituksen yhteydessä muuta näytetä, katsotaan valittajan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen kun päätös on postitettu valittajan ilmoittamalla osoitteella. Valitus on toimitettava työvoimapiirin toimistolle, jonka on viipymättä lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen työttömyysturvalautakunnalle. Ehdotettu säännös on täysin samansisältöinen kuin vastaava palkkaturvalain 8 §.

8 a §. Uudessa pykälässä ehdotetaan, että työttömyysturvalautakunnan päätöksestä voitaisiin edelleen valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös tämä säännös vastaa täysin 1 päivänä tammikuuta 1995 voimaan tullutta palkkaturvalain 8 a §:ää.

9 §. Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi työnantajan takaisinsaantikanteen määräajan laskemisen osalta. Työnantaja, joka on velvoitettu maksamaan palkkaturvasuoritus takaisin valtiolle, saa hakea muutosta siinä tuomioistuimessa, jossa hänen on vastattava työpalkkasaatavaa koskevassa asiassa. Voimassa olevan säännöksen mukaan takaisinsaantia koskeva haaste on annettava valtiolle tiedoksi 60 päivän kuluessa palkkaturvapäätöksen tiedoksisaannista. Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 1 §:n mukaan riita-asia tulee vireille, kun haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan. Kun haasteen tiedoksiannolla ei riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyssä enää ole merkitystä asian vireilletulon kannalta, ehdotetaan pykälää ajanmukaistettavaksi siten, että merimiesten palkkaturvalain takaisinsaantikanne on pantava vireille 60 päivän kuluessa palkkaturvapäätöksen tiedoksisaannista.

Pykälään ehdotetaan myös lisättäväksi uusi 4 momentti, jossa työnantajaa koskevien säännösten todetaan koskevan myös avoimen yhtiön osakasta tai kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä, joka lain 6 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla on määrätty maksuvelvolliseksi.

12 §. Säännöksen 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi päätösvallan siirtämisestä johtuva korjaus. Tämän lisäksi ehdotetaan tarkennettavaksi saman työnantajan käsitettä siten kuin vastaavassa palkkaturvalain säännöksessä on tehty. Työvoimapiirin toimistolla on mahdollisuus erityisestä syystä evätä työntekijän oikeus palkkaturvaan samaan työnantajaan kohdistuvasta saatavasta, jos saatava perustuu työhön, joka on tehty kolmen vuoden kuluessa edellisestä palkkaturvan maksamista koskevasta päätöksestä. Samana työnantajana ehdotetaan pidettäväksi myös yritystä, jossa aikaisemmalla työnantajalla on määräämisvalta. Aikaisemmalla työnantajalla katsotaan olevan määräysvalta myös silloin, kun henkilöllä on osuus kummassakin yrityksessä ja hänellä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa on määräämisvalta niissä molemmissa.

Pykälään ehdotetaan myös lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa työntekijälle annetaan mahdollisuus saada työvoimapiirin toimistolta ennalta päätös siitä, onko jotain seikkaa pidettävä 1 momentissa mainittuna erityisenä syynä palkkaturvan epäämiseksi. Säännös vastaa palkkaturvalain 12 §:n 2 momenttia.

17 §. Säännös koskee palkkaturvaviranomaisen oikeutta saada lain täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot työnantajalta ja eri viranomaisilta sekä palkkaturvaviranomaisen oikeutta saada virka-apua. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että työministeriön sijasta säännöksen tarkoittamat oikeudet annetaan yleisesti palkkaturvaviranomaiselle.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti. Siinä palkkaturvaviranomaiselle annetaan oikeus saada myös veroviranomaiselta palkkaturvahakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset tiedot työntekijän verotusta koskevista asiakirjoista. Vastaava säännös on palkkaturvalaissa.

2Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Merimiesten palkkaturvasta huolehtivat työministeriö ja Uudenmaan läänin työvoimapiirin toimisto. Päätöksen palkkaturva-asiassa tekee työvoimapiirin toimisto.

Palkkaturvana maksetaan ne erääntyneet työsuhteesta johtuvat palkka- ja muut saatavat, joilla olisi merilain (674/94) 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukainen meripanttioikeus alukseen.

Työvoimapiirin toimistolla on valta harkita, onko palkkaturvana maksettava enemmän kuin kaksi kertaa se määrä, jonka työntekijän saatavan maksamatta jättänyt työnantaja vuoden kuluessa ennen palkkaturvahakemuksen jättämistä on työntekijälle maksanut työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksena.

Hakemus palkkaturvan maksamisesta osoitetaan työvoimapiirin toimistolle ja toimitetaan työvoimatoimistoon tai työvoimapiirin toimistoon. Hakemuksessa on selvästi mainittava työntekijän nimi, työnantaja ja työsuhteesta johtuvien saatavien määrä.

Kun palkkaturvahakemus on saapunut työvoimapiirin toimistoon, toimiston tulee heti ryhtyä toimiin työnantajan maksukyvyttömyyden ja työntekijän työsuhteesta johtuvan saatavan selvittämiseksi. Työnantajalle ja työntekijälle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus tulla kuulluksi siten kuin hallintomenettelylain (598/82) 15 §:ssä on säädetty.

Jos työvoimapiirin toimisto on voinut todeta työnantajan maksukyvyttömäksi ja saanut selvitetyksi työntekijän saatavan perusteen ja määrän, sen on heti päätettävä maksaa työsuhteesta johtuva saatava selvitetyltä osin valtion varoista.

Jos työntekijä on jättänyt valvomatta saatavansa työnantajan konkurssissa tai saatavan ja sille kuuluvan meripanttioikeuden aluksen huutokaupan yhteydessä, työvoimapiirin toimistolla on valta harkita, onko työntekijän katsottava menettäneen kokonaan tai osaksi oikeutensa palkkaturvaan.

Työntekijän työsuhteesta johtuva saatava sekä meripanttioikeus ja kaikki muut saatavaan perustuvat oikeudet siirtyvät valtiolle sinä päivänä, jolloin työvoimapiirin toimisto on päättänyt maksaa palkkaturvaa ja siltä osin kuin palkkaturvaa on päätetty maksaa. Päätös on heti annettava tiedoksi työntekijälle ja työnantajalle sekä jokaiselle sellaiselle avoimen yhtiön osakkaalle tai kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle, joka on 6 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla määrätty maksuvelvolliseksi. Silloin kun työnantaja ei omista alusta, jolla tehtyyn työhön saatavat perustuvat, palkkaturvapäätös on annettava tiedoksi myös tämän aluksen omistajalle.

Hyväksyessään työntekijän palkkaturvahakemuksen työvoimapiirin toimiston on palkkaturvapäätöksessään määrättävä työnantajan maksuvelvollisuus valtiolle. Jos työnantajana on ollut avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, palkkaturvapäätöksessä on määrättävä myös avoimen yhtiön osakkaan tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen maksuvelvollisuus valtiolle samojen perusteiden mukaan kuin tässä laissa työnantajasta säädetään. Tällainen maksuvelvollisuus voidaan palkkaturvapäätöksessä kuitenkin määrätä vain sellaiselle osakkaalle tai yhtiömiehelle, jolle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Työvoimapiirin toimiston päätös on työnantajaan, 1 momentissa tarkoitettuun avoimen yhtiön osakkaaseen tai kommandiittiyhtiön vastuunalaiseen yhtiömieheen ja alukseen nähden, jolla tehtyyn työhön saatavat perustuvat, heti täytäntöönpantavissa niin kuin lainvoimainen tuomio, jollei tuomioistuin käsitellessään mainittua työsuhteesta johtuvaa saatavaa taikka palkkaturvaa koskevaa riitaa määrää, ettei päätöstä ole toistaiseksi pantava täytäntöön tai täytäntöönpanoa jatkettava.

Työllisyyden turvaamiseksi tärkeistä tai muista tähän verrattavista syistä taikka, jos periminen on maksuvelvollisen taloudellinen asema huomioon ottaen kohtuutonta, valtioneuvosto ja asetuksella säädettävään määrään saakka työministeriö tai työvoimapiirin toimisto voi myöntää maksun suoritukselle lykkäystä tai vapauttaa työnantajan tai muun maksuvelvollisen kokonaan taikka osaksi maksuvelvollisuudesta riippumatta siitä, mitä maksuvapautuslaissa (529/80) säädetään.

Hylätessään palkkaturvahakemuksen työvoimapiirin toimiston on osoitettava työntekijä nostamaan kanne:

Työntekijän on nostettava 1 momentissa tarkoitettu kanne kuuden kuukauden kuluessa työvoimapiirin toimiston päätöksestä tiedon saatuaan siinä tuomioistuimessa, jossa työnantajan olisi vastattava työpalkkasaatavaa koskevassa asiassa. Jos kannetta ei ole määräajassa nostettu, hylätyn hakemuksen tarkoittamaa palkkaturvaa ei voida uuden hakemuksen perusteella määrätä maksettavaksi, ellei tähän ole erittäin painavia syitä.

Edellä 1 momentissa mainittua kannetta ei kuitenkaan tarvitse nostaa, jos saatava valvotaan sellaisessa työnantajan konkurssissa, jota koskeva hakemus on tehty ennen 2 momentissa mainitun määräajan päättymistä, tai sellaisessa aluksen pakkohuutokaupassa, jota koskeva kuulutus on julkaistu ennen tämän määräajan päättymistä. Jos työnantajan konkurssi tai aluksen pakkohuutokauppa peruuntuu tai raukeaa, lasketaan kuuden kuukauden määräaika konkurssin päättymisestä tai siitä päivästä, jona huutokauppa kuulutuksen mukaan olisi ollut pidettävä.

Edellä 1 ja 3 momentissa mainituissa tapauksissa työntekijän on tehtävä palkkaturvahakemus viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se tuomioistuimen tai ulosottoviranomaisen ratkaisu, jolla työntekijän työsuhteesta johtuva saamisen määrä on ratkaistu, on saanut lainvoiman.

Työvoimapiirin toimiston päätökseen, jolla hakemus on hylätty muulla kuin 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla perusteella, työntekijä saa hakea muutosta työttömyysturvalautakunnalta kirjallisella valituksella viimeistään 30 päivänä sen jälkeen, kun valittaja sai tiedon päätöksestä. Muutoin työvoimapiirin toimiston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Jollei valituksen yhteydessä muuta näytetä, katsotaan valittajan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu valittajan ilmoittamalla osoitteella.

Valitus on toimitettava työvoimapiirin toimistolle, jonka on viipymättä lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen työttömyysturvalautakunnalle.

Työttömyysturvalautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta 8 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ja siinä säädetyssä ajassa työttömyysturvalautakunnan päätöksestä tiedon saatuaan.

Työnantaja saa hakea takaisinsaantia siinä tuomioistuimessa, jossa hänen on vastattava työpalkkasaatavaa koskevassa asiassa. Takaisinsaantia koskeva asia on pantava vireille 60 päivän kuluessa palkkaturvapäätöksen tiedoksisaannista.

Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajasta, koskee myös avoimen yhtiön osakasta tai kommandiittiyhtiön vastuunalaista yhtiömiestä, joka 6 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla on määrätty maksuvelvolliseksi.

Työntekijältä, jolle on maksettu palkkaturvaa, voi työvoimapiirin toimisto erityisestä syystä evätä oikeuden saada palkkaturvaa samaan työnantajaan kohdistuvasta saatavasta, jos saatava perustuu työhön, joka on tehty kolmen vuoden kuluessa edellisestä palkkaturvan maksamista koskevasta päätöksestä. Samana työnantajana pidetään myös yritystä, jossa aikaisemmalla työnantajalla on määräämisvalta. Aikaisemmalla työnantajalla katsotaan olevan määräysvalta myös silloin, kun henkilöllä on osuus kummassakin yrityksessä ja hänellä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa on määräämisvalta niissä molemmissa.

Työntekijän hakemuksesta työvoimapiirin toimisto voi ennalta päättää, onko jotakin seikkaa pidettävä 1 momentissa mainittuna erityisenä syynä.

Työnantaja on velvollinen antamaan palkkaturva-asiaa hoitavalle työvoimaviranomaiselle kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen tämän lain täytäntöönpanoa varten. Mainitulla viranomaisella on oikeus tarkistaa tiedot työnantajan kirjanpidosta.

Lääninhallitus ja poliisipiirin päällikkö ovat velvollisia antamaan palkkaturva-asiaa hoitavalle työvoimaviranomaiselle tarpeellista virka-apua 1 momentissa tarkoitettujen tietojen hankkimiseksi.

Palkkaturva-asiaa hoitavalla työvoimaviranomaisella on oikeus saada veroviranomaisilta palkkaturvahakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset tiedot työntekijän verotusta koskevista asiakirjoista.