16.10.1990

Kanne Turun raastuvanoikeudessa

A on Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy:lle 8.12.1987 tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla lausunut, että hän oli ollut yhtiön palveluksessa 1.11.1981 ja 30.9.1987 välisen ajan. Hänen tehtäviinsä oli kuulunut työterveyshoitajan ja kaikenlaisia muita lääkäriasemalla esiintyviä sairaanhoitajan töitä. A:n työsuhde oli 30.6.1987 irtisanottu päättymään 1.10.1987, oikeastaan 30.9.1987. Irtisanomisen perusteeksi oli ilmoitettu, että yhtiö lopetti toimintansa viimeksi mainittuna päivänä. Lääkäriaseman toiminta ei ollut kuitenkaan loppunut, vaan työsopimusta irtisanottaessa oli jo ollut tiedossa, että toimintaa jatkettiin samoissa tiloissa osittain samojen omistajien eri yhtiön nimissä. Lääkäriaseman toiminta olikin A:n työsuhteen päätyttyä jatkunut ja siellä oli suoritettu edelleen paljon sellaisia töitä, joihin hänellä olisi ollut ammattitaitoa. A:lle ei kuitenkaan ollut hänen vaatimuksistaan huolimatta tarjottu työtä. Tämän vuoksi A on katsonut, että hänen työsopimuksena oli laittomasti irtisanottu. Näillä perusteilla A on vaatinut yhtiön velvoittamista suorittamaan hänelle korvaukseksi työsopimuksen lainvastaisesta irtisanomisesta 20 kuukauden palkkaa vastaavat 145.421 markkaa laillisine korkoineen sekä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa samoin laillisine korkoineen.

Vastine

Yhtiö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 16 prosentin korkoineen. Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy oli 28.9.1987 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätetty purkaa ja yhtiö oli asetettu 1.10.1987 alkaneeseen selvitystilaan. Yhtiön päätettyä lopettaa toimintansa sen koko henkilökunta oli irtisanottu työsuhteiden päättyessä 30.9.1987. Tämän jälkeen yhtiöllä ei ollut ollut lääkäriasematoimintaa. Samassa huoneistossa oli 1.10.1987 aloittanut toimintansa Turun Seudun Allergiakeskus Oy, jolla ei ollut mitään tekemistä vastaajayhtiön kanssa. A oli ollut toimintansa lopettaneen yhtiön palveluksessa työterveyshoitajana, jollaista tehtävää ei Turun Seudun Allergiakeskus Oy:llä ollut lainkaan, koska se oli erikoistunut allergiasairauksien hoitamiseen.

Raastuvanoikeuden päätös 17.11.1987

Raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että A oli työskennellyt Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy:n palveluksessa työterveyshoitajana 1.11.1981 lukien toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa. Lääkäriaseman toiminnan lopettamisen takia hänen työsopimuksensa oli irtisanottu päättymään 30.9.1987. Samoissa huonetiloissa oli 1.10.1987 aloittanut toimintansa Turun Seudun Allergiakeskus Oy, jonka 12 osakkeenomistajalle jakautuvista 3.600 osakkeesta 900 omisti kolme toimintansa lopettaneen yhtiön entistä osakkeenomistajaa. Molempien yhtiöiden toimialana oli "tutkimuslaitoksen ylläpitäminen terveydentilan ja sairauden toteamista, tarpeellisen hoidon määrittelemistä ja antamista varten sekä työterveyshoitopalvelujen tarjoaminen yrityksille". Todistajina kuultujen henkilöiden kertomusten mukaan Turun Seudun Allergiakeskus Oy oli kuitenkin erikoistunut allergiasairauksien hoitamiseen eikä ollut ryhtynyt harjoittamaan työterveystoimintaa. Puretun yhtiön työterveydenhoitosopimukset oli irtisanottu tai siirretty toiselle lääkäriasemalle. Vastaajayhtiön palveluksessa ollut yksi yleislääkäri oli tosin jatkanut Turun Seudun Allergiakeskus Oy:n tiloissa omissa nimissään työterveyspalvelutoimintaa kolmelle yhtiölle. A:lle oli tarjottu mahdollisuutta siirtyä tämän lääkärin palvelukseen osa-aikaiseksi työterveyshoitajaksi, mistä A oli kieltäytynyt. Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy:n toiminta oli siten kokonaan loppunut eikä uusi yhtiö ollut yhtiöjärjestyksen toimialamääräyksestä huolimatta lainkaan ryhtynyt tarjoamaan työterveyspalveluja yrityksille, vaan se oli keskittynyt yksinomaan allergiasairauksien hoitamiseen. Turun Seudun Allergiakeskus Oy ei siten ollut jatkanut vastaajayhtiön toimintaa työlainsäädännössä tarkoitetulla tavalla.

Näillä perusteilla raastuvanoikeus on katsonut, että Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy:llä oli ollut erityisen painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen, minkä vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt kanteen. Koska asia oli kuitenkin ollut siinä määrin epätietoinen, että oikeudenkäyntiin oli ollut perusteltua aihetta, yhtiö sai itse kärsiä sille jutusta aiheutuneet kulut.

Turun hovioikeuden tuomio 9.6.1989

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi A: oli saattanut jutun, on todeten, että Turun Seudun Allergiakeskus Oy:n osakkeita oli kaikkiaan 3.000 ja osakkeenomistajia kymmenen, joista kolme oli ollut myös toimintansa lopettaneen yhtiön osakkeenomistajia, ja että nämä kolme omistivat edellä mainituista 3.000 osakkeesta yhteensä 900, pysyttänyt raastuvanoikeuden päätöksen sekä velvoittanut A:n korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 1.000 markalla 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Perustelut

A:n työsuhde Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy:n palveluksessa on päättynyt 30.9.1987. Yhtiö on samana päivänä lopettanut toimintansa. Ostettuaan Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy:ltä sen toimitilahuoneiston ja osan sen kalustosta Turun Seudun Allergiakeskus Oy on 1.10.1987 eli siis välittömästi vastaajayhtiön toiminnan lopettamisen jälkeen jatkanut samoissa tiloissa lääkäriasematoimintaa ja ottanut palvelukseensa yhden Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy:n palveluksessa olleen työntekijän. Viimeksi mainitun yhtiön ja Turun Seudun Allergiakeskus Oy:n toimiala on kaupparekisterin mukaan sama. Vaikka Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy ja Turun Seudun Allergiakeskus Oy ovat erikoistuneet, edellinen työterveyspalvelujen antamiseen ja jälkimmäinen allergiasairauksien hoitamiseen, niiden toiminta on ollut samankaltaista.

Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy on siten työsopimuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla luovuttanut liikkeensä toiselle. Koska liikettä luovutettaessa työnantajan työsopimuksesta johtuvat velvollisuudet välittömästi siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle, liikkeen luovuttajalla ei ole perustetta irtisanoa työntekijän työsopimusta. A:n irtisanominen ei siten ole johtunut liikkeen lopettamisesta vaan muusta työsopimuslain mukaan kielletystä syystä. Työsopimuksen irtisanomismenettelystä annetun lain 2 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan A:lla on oikeus korvaukseen viimeksi mainitun lain mukaan.

A on oikeudenkäynnissä jättänyt vastaamatta työttömyysaikojaan ja ansiotulojensa määrää koskeneeseen Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy:n esittämään kysymykseen. Siitä voidaan päätellä, ettei A ole työsuhteensa yhtiöön päätyttyä ainakaan sanottavasti ollut työtä vailla. Sen vuoksi ja ottaen lisäksi huomioon A:n työsuhteen kestoajan, Korkein oikeus harkitsee A:lla olevan työsopimuksen perusteettoman irtisanomisen johdosta oikeus viiden kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Raastuvanoikeuden ja hovioikeuden ei olisi pitänyt lausumillaan perusteilla hylätä kannetta. Sen vuoksi vastaajayhtiön on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se on 13.3.1964 annetussa laissa, ensimmäisen virkkeen mukaan korvattava A:lle alemmissa oikeuksissa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Hävitessään nyt jutun Korkeimmassa oikeudessa yhtiön tulee korvata A:n oikeudenkäyntikulut myös täällä.

Lainkohdat

Työsopimuslaki 7 § 2 momentti, 40 § Työsopimuksen irtisanomismenettelystä annettu laki 19 § ja 20 §

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan. A vapautetaan korvaamasta Turun Seudun Lääkäriasema ja Laboratorio Oy:n oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessa. Yhtiö velvoitetaan, kanne enemmälti hyläten, suorittamaan A:lle korvaukseksi työsopimuksen lainvastaisesta irtisanomisesta 36.355,25 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 8.12.1987 lukien sekä korvaukseksi A:lla jutusta olleista kuluista 7.000 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.