21.6.1988

Vaatimukset Ylivieskan kihlakunnanoikeudessa

Satu L ja Kerttu L Juha L:n holhoojana ovat kihlakunnanoikeudessa, yhtyessään virallisen syyttäjän A:han kohdistamaan syytteeseen, jossa A:lle vaadittiin rangaistusta, paitsi muusta, Kerttu L:n entisen aviomiehen sekä Satu ja Juha L:n isän Martti L:n tahallisesta surmaamisesta, muun ohella vaatineet, että A velvoitettaisiin suorittamaan Satu ja Juha L:lle näillä Martti L:ltä tämän kuollessa ollut elatusapusaaminen yhteensä 17.092 markkaa. Elatusapujen maksamatta jättäminen oli johtunut siitä, että Martti L oli Kerttu L:n kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti ensin lyhentänyt hänen maksettavanaan ollutta 50.000 markan määräistä pankkilainaa.

Kihlakunnanoikeuden päätös 11.2.1987

Kihlakunnanoikeus on, tuomitessaan A:n Martti L:ään kohdistuneesta taposta ynnä muusta yhdistettyyn 10 vuoden 4 kuukauden vankeusrangaistukseen sekä velvoittaessaan hänet suorittamaan valtiolle ja jutun asianomistajille erinäisiä korvauksia, hylännyt Satu ja Juha L:n vaatimuksen A:n velvoittamisesta korvaamaan heidän elatusapusaamisensa.

Vaasan hovioikeuden päätös 5.6.1987

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi muun muassa Satu L ja Kerttu L holhoojantoimessaan olivat saattaneet jutun, on katsonut selvitetyksi, että Martti L oli eläessään ollut kykenevä suorittamaan Satu ja Juha L:lle hänen maksettavikseen tuomitut elatusavut. Hänen ja Kerttu L:n tekemän sopimuksen mukaan niistä maksamatta olleet 17.092 markkaa oli ollut määrä suorittaa kuitenkin vasta sitten, kun Martti L olisi lyhentänyt kokonaan sen 50.000 markan määräisen velan, joka hänelle oli syntynyt puolisoiden omaisuuden osituksessa. Elatusapujen maksamatta jääminen ei siis ollut johtunut Martti L:n maksukyvyttömyydestä tai maksuhaluttomuudesta, vaan niiden suorittaminen oli ollut tilapäisesti keskeytyneenä. Hovioikeus on edelleen katsonut, ettei ollut todennäköistä, että Martti L tulevaisuudessa olisi laiminlyönyt maksaa mainitun elatusapuvelkansa. A:n surmattua Martti L:n tämän mainitut lapset olivat siis jääneet vaille tarpeellista elatusta.

Hovioikeus on sen vuoksi, muuttaen kihlakunnanoikeuden päätöstä, velvoittanut A:n suorittamaan Satu ja Juha L:lle vahingonkorvaukseksi Martti L:n elatusapuvelan 17.092 markkaa.

Perustelut

Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 §:n mukaan on elatusapuun oikeutetulle, jos hän jää tarpeellista elatusta vaille sen vuoksi, että elatusvelvollinen on saanut surmansa, tuomittava vahingonkorvaukseksi, mitä hän tarvitsee, kunnes hän voi elättää itsensä. Tämä vahingonkorvausvelvollisuus perustuu siihen, että oikeus saada elatusapua lakkaa elatusvelvollisen kuolemasta lukien. Sitä ennen erääntyneet, mutta maksamatta olevat elatusavut ovat sen sijaan elatusvelvollisen kuolinpesän velkaa. Niiden korvaamista mainittu säännös ei koske. A ei siten ole velvollinen korvaamaan kysymyksessä olevia Satu ja Juha L:lle maksamatta olevia elatusapuja.

Päätöslauselma

A vapautetaan suorittamasta Satu ja Juha L:lle maksettavaksi määrättyä 17.092 markan määräistä vahingonkorvausta. Muilta osin hovioikeuden päätös jää lainvoiman saaneena noudatettavaksi.