Go to front page
Precedents

28.1.2015

Precedents

Supreme Administrative Court Precedents

KHO:2015:16

Keywords
Maankäyttö ja rakentaminen, Ranta-alueen suunnittelutarve, Poikkeaminen, Korvaava rakentaminen, Toimivalta, ELY-keskus, Kunnan viranomainen, Olemassa oleva asuinrakennus, Rakennuspaikka
Year of case
2015
Date of Issue
Register number
2560/1/13
Archival record
193

Ympäristölautakunta oli myöntänyt A:lle ja hänen asiakumppaneilleen poikkeuksen kahden lomarakennuksen, saunan, vierasmajan, yhdistetyn saunan ja vierasmajan sekä vajan rakentamiseen saman tilan alueelle ilman maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa. Poikkeamishakemuksen mukaan mainitut rakennukset muodostivat kaksi lomarakennuskokonaisuutta. Lomarakennuskokonaisuuteen 1 kuuluivat lomarakennus sekä yhdistetty vierasmaja- ja saunarakennus. Lomarakennuskokonaisuuteen 2 kuuluivat lomarakennus, saunarakennus, vierasmaja ja vaja. Rakennushankkeen yhteydessä oli tarkoitus purkaa tilalla olevat kaksi loma-asuntoa, sauna ja vaja. Hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen lomarakennuskokonaisuuden 2 osalta.

Asiassa oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, oliko ympäristölautakunta ollut toimivaltainen myöntämään poikkeuksen suunnittelutarpeesta ranta-alueella lomarakennuskokonaisuuden 2 osalta.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohta koskee olemassa olevalla rakennuspaikalla tapahtuvaa korvaavaa rakentamista. Säännöksen ja sen esitöiden perusteella lainkohdassa tarkoitettu korvaava rakentaminen ei voi johtaa uuden rakennuspaikan muodostumiseen. Rakennuspaikkana olevalle tilalle oli rakennettu ensin pienempi loma-asunto ja myöhemmin suurempi loma-asunto. Loma-asunnoilla oli yhteiset talousrakennukset. Tilalla oli siten ennestään yksi lomarakennuspaikka, jolla oli kaksi loma-asuntoa. Poikkeamishakemuksessa tarkoitetun rakennushankkeen seurauksena tilalle olisi muodostunut kaksi erillistä lomarakennuspaikkaa omine loma- ja talousrakennuksineen. Näin ollen rakennushankkeessa ei ollut valituksenalaisen lomarakennuskokonaisuuden 2 osalta kysymys maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta korvaavasta rakentamisesta. Tämän vuoksi poikkeuksen myöntäminen suunnittelutarpeesta ranta-alueella ei ollut tältä osin kuulunut ympäristölautakunnan, vaan alueellisen ELY-keskuksen toimivaltaan, joten lautakunnan päätös oli tullut kumota ja poistaa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 § 1 momentti ja 171 § 2 momentti 1 kohta

Ks. myös KHO 2014:130, KHO 2014:158 ja KHO 2014:181

Päätös, josta valitetaan

Turun hallinto-oikeus 3.7.2013 nro 13/0191/1

Asian aikaisempi käsittely

Paraisten ympäristölautakunta on 19.9.2012 tekemällään päätöksellä (§ 249) myöntänyt A:lle ja hänen asiakumppaneilleen poikkeuksen kahden kerrosalaltaan 100 neliömetrin suuruisen lomarakennuksen, kerrosalaltaan 25 neliömetrin suuruisen saunan, kerrosalaltaan 25 neliömetrin suuruisen vierasmajan, kerrosalaltaan 25+25 neliömetrin suuruisen yhdistetyn saunan ja vierasmajan sekä kerrosalaltaan 10 neliömetrin suuruisen vajan rakentamiseen Paraisten kaupungin Korpogårdin kylässä sijaitsevalle tilalle Katilot RN:o 1:226 ilman maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Turun hallinto-oikeus on, siltä osin kuin nyt on kysymys, valituksenalaisella päätöksellään B:n jakamattoman kuolinpesän osakkaiden C:n, D:n, E:n ja F:n valituksesta kumonnut Paraisten ympäristölautakunnan päätöksen ja hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa poikkeamishakemuksen lomarakennuskokonaisuuden 2 osalta eli hakemuksen asemapiirrokseen merkityn lomarakennuksen 2, saunarakennuksen 2, vierasmajan 2 sekä purettavaksi merkityn rakennuksen vieressä olevan vajan osalta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään tältä osin seuraavasti:

(---)

Sovellettavat säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa edellä mainittua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta. Tässä tapauksessa poikkeuksen voi myöntää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Lain esitöiden (HE 141/2010 vp) mukaan olemassa olevalla asuinrakennuksella viitataan rakennukseen, jolla on edelleen käyttöarvoa, eikä sillä siten tarkoiteta osittain tai kokonaan tuhoutunutta rakennusta.

Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Rakennushanke ja alueen olosuhteet

Valituksenalainen poikkeamishakemus koskee kahden vapaa-ajan asunnon, saunarakennuksen, vierasmajan, yhdistetyn saunan ja vierasmajan sekä vajan rakentamista olemassa olevien rakennusten tilalle noin 1,1 hehtaarin suuruiselle Katilot-nimiselle kiinteistölle. Kiinteistö sijaitsee pinta-alaltaan noin 1,3 hehtaarin suuruisella Katilot-nimisellä saarella Paraisten kaupungin Korpogårdin kylässä. Hakemuksen mukaan kiinteistöllä on ennestään kaksi vapaa-ajan asuntoa, saunarakennus sekä vaja, jotka on tarkoitus purkaa. Toinen olemassa olevista vapaa-ajan asunnoista on noin 25 neliömetrin suuruinen rakennus, joka lienee alunperin rakennettu vuonna 1928. Tämän lisäksi kiinteistölle on myönnetty rakennusluvat vuonna 1979 45 neliömetrin suuruisen vapaa-ajan asunnon rakentamiseen sekä vuonna 1972 16 neliömetrin suuruisen saunarakennuksen rakentamiseen. Katilot-kiinteistö on muodostanut yhden rakennuspaikan, jolla on ollut kaksi alunperin asumiseen tarkoitettua rakennusta. Asuinrakennuksilla on lisäksi yhteiset sauna- ja vajarakennukset. Pienempi rakennuksista on asiakirjoihin liitettyjen valokuvien perusteella varsin huonokuntoinen.

Poikkeamishakemuksen mukaiset rakennukset on suunniteltu rakennettavan kahdeksi erilliseksi lomarakennuskokonaisuudeksi. Ensimmäiseen lomarakennuskokonaisuuteen (jäljempänä lomarakennuskokonaisuus 1) kuuluu 100 neliömetrin suuruinen vapaa-ajan asunto sekä 25 neliömetrin + 25 neliömetrin suuruinen yhdistetty sauna ja vierasmaja. Suunniteltu vapaa-ajan asunto on tarkoitus sijoittaa olemassa olevan 45 neliömetrin suuruisen lomarakennuksen tilalle ja yhdistetty sauna ja vierasmaja olemassa olevan saunarakennuksen tilalle. Toiseen lomarakennuskokonaisuuteen (jäljempänä lomarakennuskokonaisuus 2) kuuluu 100 neliömetrin suuruinen vapaa-ajan asunto, 25 neliömetrin suuruinen saunarakennus, 25 neliömetrin suuruinen vierasmaja sekä 10 neliömetrin suuruinen vaja. Tämä hakemuksen mukainen uusi vapaa-ajan asunto on tarkoitus sijoittaa eri paikkaan, kuin missä toinen olemassa olevista rakennuksista tällä hetkellä sijaitsee.

Alueella ei ole voimassa asemakaavaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jota voitaisiin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Alueelle on kuitenkin valmisteilla Korppoon rantayleiskaava, jonka tekeillä olevan ehdotuksen mukaan rakennuspaikka sijaitsee loma-asutusalueella, jolle on osoitettu kaksi rantarakennusoikeutta (RA2). Saarella on Katilot-kiinteistön RN:o 1:226 lisäksi noin 0,2 hehtaarin suuruinen kiinteistö Kimpale RN:o 1:225, jonne kaavaehdotuksessa on osoitettu yksi rantarakennusoikeus (RA1). Kimpale-kiinteistöllä on tierasiteoikeus Katilot-kiinteistön halki kaakossa sijaitsevalle niemelle sekä oikeus käyttää niemen lähellä olevaa kaivoa. Tierasitteen lopullista sijaintia ei ole vielä määritelty maanmittaustoimituksessa.

Rantayleiskaavaehdotuksen kaavamääräysten mukaan kaksi hehtaaria pienempien saarten yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 150 neliömetriä, josta asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 100 neliömetriä. Alueen tulevaa kaavoitusta koskevat maakuntakaavassa annetut suositusmitoitukset, jotka oikeuttavat 2 - 3 lomarakennuspaikkaan / rantaviivakilometri. Rantaviivasta 50 prosenttia tulee jättää vapaaksi rannaksi. Hakemuksen mukainen poikkeaminen merkitsisi myös poikkeamista Länsi-Turunmaan rakennusjärjestyksen määräyksistä koskien rakennusten etäisyyttä rantaviivasta. Vapaa-ajan asuntojen etäisyys rannasta tulisi olemaan noin 30 metriä rakennusjärjestyksessä edellytetyn 40 metrin sijaan.

Oikeudellinen arviointi

(---)

Sen sijaan lomarakennus, johon liittyy oma erillinen sauna, vierasmaja ja varasto, on asemapiirroksen mukaan tarkoitus sijoittaa kauemmas saaren etelärannalle eri kohtaan kuin missä vanha 25 neliömetrin suuruinen rakennus tällä hetkellä sijaitsee. Poikkeamisluvalla kiinteistölle muodostuisi tosiasiassa kaksi itsenäistä loma-asunnon rakennuspaikkaa. Kysymys ei siten lomarakennuskokonaisuus 2:n osalta ole lain tarkoittamasta korvaavasta rakentamisesta, vaan kokonaan uuden lomarakennuspaikan muodostamisesta ranta-alueelle. Tältä osin toimivalta poikkeamisluvan ratkaisemiseen kuuluu alueelliselle ELY-keskukselle. Ympäristölautakunnan päätös on siten tältä osin kumottava ja hakemus hylättävä.

(---)

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 § 1 momentti, 171 § 1 momentti ja 2 momentti 1 kohta sekä 172 § 1 momentti 1 kohta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannele Salminen ja Tuire Nurmio. Esittelijä Auli Saarinen.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A ja hänen asiakumppaninsa ovat valituksessaan vaatineet, että Turun hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on kumonnut Paraisten ympäristölautakunnan päätöksen ja hylännyt heidän poikkeamishakemuksensa lomarakennuskokonaisuuden 2 osalta. Lautakunnan päätös on saatettava voimaan näiltä osin.

Vaatimuksensa tueksi valittajat ovat esittäneet muun ohella seuraavaa:

Valittajien omistamalla tilalla Katilot RN:o 1:226 sijaitsee kaksi lomarakennusta, saunarakennus ja talousrakennus. Tilalla on sijainnut kaksi erillistä rakennuspaikkaa useiden vuosikymmenien ajan. Kummallakin rakennuspaikalla on loma-asunto.

Valittajat ovat hakeneet poikkeamista vanhojen rakennusten purkamiseen ja niiden korvaamiseen kahdella loma-asunnolla, saunarakennuksella, vierasmajalla, yhdistetyllä saunarakennuksella ja vierasmajalla sekä varastolla. Uudet rakennukset muodostavat kaksi erillistä rakennuskokonaisuutta eli lomarakennuskokonaisuudet 1 ja 2.

Lomarakennuskokonaisuuteen 2 kuuluva vuonna 1928 rakennettu loma-asunto on maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä tarkoitettu olemassa oleva asuinrakennus. Poikkeamistoimivalta kuuluu saman pykälän nojalla Paraisten kaupungille. Poikkeamishakemuksen mukainen rakentaminen on korvaavaa rakentamista, koska kyse on samanlaisen rakennuksen rakentamisesta samalle rakennuspaikalle tarkoituksenmukaisempaan kohtaan korvattavan asuinrakennuksen läheisyyteen. Poikkeamispäätöksellä ei voida katsoa syntyvän uutta itsenäistä rakennuspaikkaa muutaman kymmenen metrin päähän korvattavasta rakennuksesta. Rakennushanke ei olennaisesti muuta saarella jo vallitsevia olosuhteita tai ranta-alueen rakentamista.

Alueella on vireillä Korppoon rantayleiskaavan laatiminen. Kaavaehdotuksessa tilalle Katilot on osoitettu kaksi rantarakennusoikeutta (RA2) tilalla vuosikymmeniä sijainneiden vapaa-ajan rakennusten perusteella.

Hallinto-oikeuden arvio vuonna 1928 rakennetun lomarakennuksen kunnosta perustuu ainoastaan rakennuksen ulkopuolelta otettuihin Kimpaleen tilan omistajien toimittamiin valokuviin. Kysymyksessä on asuinkäytössä oleva loma-asunto. Loma-asunnon pinta-ala on 25 neliömetriä eli se ei ole tiloiltaan pieni. Kysymyksessä on kooltaan ikäisekseen tyypillinen loma-asunto.

Loma-asunto on vanha, mutta se ei ole miltään osin sortunut, tuhoutunut tai käyttökelvottomassa kunnossa. Rakennuksesta heinäkuussa 2013 otetuista kuvista on nähtävissä, että rakennus on hyvässä kunnossa ja loma-asumiskelpoinen. Rakennus on rakennustavaltaan ja rakenteiltaan asumiskäyttöön tarkoitettu. Rakennus on purueristetty eli se on oman aikansa rakennustekniikoilla tehty talviasuttavaksi. Myös kaksinkertaiset ikkunalasit eristävät tehokkaasti lämpöä. Rakennusta lämmitetään kamiinalla. Valittajat ovat viettäneet hiihtolomia rakennuksessa. Loma-asunnossa on myös liesi, sähköllä toimiva jääkaappi ja makuupaikkoja. Rakennukseen on johdettu pintavetona vesi ja sähköt. Vanhaksi loma-asunnoksi rakennus on siis varsin hyvin varusteltu. Rakennuksella on edelleen merkittävää käyttöarvoa.

Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella 134/2011 on pyritty siirtämään toimivalta kunnille siltä osin kuin poikkeamisella ei ole huomattavaa vaikutusta vallitsevaan rakentamistilanteeseen. Rakennusten laajentamista ja korvaamista koskevat poikkeukset ovat juuri tällaisia asioita. Rakennusten määrä pysyy samana, mutta niiden sijainti ja koko saattavat muuttua. Tällöin ei ole kyse sellaisista ranta-alueeseen vaikuttavista toimenpiteistä, jotka edellyttäisivät ELY-keskuksen asiantuntemusta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainittua korvaavaa rakentamista ei ole määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa tai vastaavassa asetuksessa eikä lain esitöissä. Mainitussa lainkohdassa ei puhuta uudesta rakennuspaikasta, vaan uuden rakennuksen rakentamisesta. Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään perustellut tarkemmin uuden rakennuspaikan muodostumista, vaan todennut ainoastaan, että lomarakennus on tarkoitus sijoittaa eri kohtaan kuin nykyinen loma-asunto.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai kiinteistönmuodostamislaissa ei ole yksiselitteisesti määritelty rakennuspaikkaa, mutta on selvää, ettei rakennuspaikalla tarkoiteta rakennuksen perustuksia tai edes niiden välitöntä lähialuetta. Sen arvioimiseksi, onko uuden loma-asunnon sijoittamisessa kysymys korvaavasta rakentamisesta, voidaan tarkastella maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n mukaista rakennuspaikan vähimmäispinta-alaa. Jos 2 000 neliömetrin kokoinen rakennuspaikka hahmotettaisiin neliönä, jonka kaikki sivut ovat yhtä pitkiä, yhden sivun pituus olisi noin 44 metriä. Toisin sanoen korvaava rakennus, jonka etäisyys vanhasta rakennuksesta olisi 20 - 30 metriä, mahtuisi helposti samalle lainsäädännön edellyttämälle minimirakennuspaikalle purettavan rakennuksen kanssa. Rakennuspaikalla ei voida kohtuullisesti tarkoittaa olennaisesti muuta kuin maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa rakennuspaikkaa.

Vuonna 1928 rakennettu loma-asunto on aikanaan rakennettu ilman rakennuslupaa ja paikka on muodostunut rakennuspaikaksi, joka on huomioitu esimerkiksi vireillä olevassa rantayleiskaavassa. Tässä poikkeamisasiassa on kysymys tällaiselle toteutuneen rakentamisen myötä muodostuneelle rakennuspaikalle rakentamisesta. Rakennuspaikalle rakentaminen tarkoittaa johonkin rakennuspaikan alueelle rakentamista, eikä ainoastaan täsmälleen korvattavan rakennuksen perustuksille rakentamista.

Paraisten ympäristölautakunta on antanut valituksen johdosta selityksen.

B:n jakamattoman kuolinpesän osakkaat C, D, E ja F ovat valituksen ja lautakunnan selityksen johdosta antamassaan selityksessä esittäneet, että valitus hylätään ja A ja hänen asiakumppaninsa velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa laillisine korkoineen.

A ja hänen asiakumppaninsa ovat antaneet vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

1. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

2. B:n jakamattoman kuolinpesän osakkaiden C:n, D:n, E:n ja F:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.

Perustelut

1. Poikkeamistoimivalta

1.1 Ratkaistavana oleva oikeuskysymys

Asiassa on ratkaistavana, onko Paraisten ympäristölautakunta ollut toimivaltainen myöntämään poikkeuksen suunnittelutarpeesta ranta-alueella poikkeamishakemuksessa tarkoitetun lomarakennuskokonaisuuden 2 osalta.

1.2 Sovellettavat oikeusohjeet esitöineen

Maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momentin mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen mainitussa laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista.

Saman pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan kunta ei kuitenkaan saa myöntää poikkeusta, kun kysymys on uuden rakennuksen rakentamisesta ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa, ellei kyse ole olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta. Kyseinen lainkohta on tullut lainmuutoksella 134/2011 voimaan 1.4.2011. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 141/2010 vp) todetaan lain 171 §:n 2 momentin 1 kohtaa koskevissa yleisperusteluissa muun ohella seuraavaa:

"2.2. Rantarakentamisen poikkeamisasiat

Rakentaminen rantavyöhykkeelle ja sitä laajemmalle ranta-alueelle edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 ja 2 momentin mukaan asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lain 72 § sisältää eräitä poikkeuksia tästä pääsäännöstä koskien mm. maa- ja metsätalouden tai kalatalouden kannalta tarpeellista rakentamista sekä olemassa olevan asuinrakennuksen pihapiiriin kuuluvaa talousrakennusta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaan kunta voi myöntää erityisestä syystä poikkeuksen maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. Kunta ei kuitenkaan voi myöntää poikkeamista lain 171 §:n 2 momentin tarkoittamissa tilanteissa, joiden osalta poikkeamisvalta kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jäljempänä ELY-keskus.

ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluu lain 171 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan poikkeamisasian ratkaiseminen, kun kyse on uuden rakennuksen rakentamisesta alueelle, jolla ei ole voimassa lain 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa. Oikeuskäytännössä on katsottu, että toimivalta kuuluu ELY-keskukselle oikeusvaikutteisen yleiskaavan rakentamattomiksi tarkoitetuilla alueilla, kuten metsätalous- tai virkistysalueilla, sekä muilla alueilla, joilla ei ole erityistä määräystä rakentamisesta ((---), KHO 2006:4, KHO 2006:89, KHO 2008:39). Lainkohdassa tarkoitettuun uuden rakennuksen rakentamiseen on rinnastettu olemassa olevan rakennuksen korvaaminen ja merkittävä laajentaminen.

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulon jälkeen toimivallan jaossa oli tulkintaepäselvyyksiä. Nykytilanteessa tulkinta toimivallan jakautumisesta on jo suurelta osin vakiintunut korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön myötä.

(---)

ELY-keskusten ratkaisemien rantarakentamisen poikkeamisasioiden tarkastelu osoittaa, että koko maan tasolla noin 60 % näistä asioista koskee rakentamista rakennuspaikalle, jolla on jo rakennuksia. Uuden rakennuspaikan muodostumista merkitsevien poikkeamispäätösten määrä on laskenut suhteellisesti hieman enemmän verrattuna tähän niin sanottuun korvaavaan rakentamiseen.

3. Ehdotetut muutokset

(---)

Lain 171 §:n 2 momentin 1 kohtaan sisältyvää poikkeamisen toimivallan jakoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että tietyt voimassa olevan lain mukaan ELY-keskuksen ratkaistavaksi kuuluvat asiat ratkaisisi kunta.

ELY-keskus ratkaisisi poikkeamisasian niissä tilanteissa, kun hankkeessa on kyse uuden rakennuksen rakentamisesta alueelle, jolla ei ole voimassa 72 §:n 1 momentissa tarkoitettua kaavaa. Näillä alueilla kunta kuitenkin ratkaisisi poikkeamisen, jos hankkeessa on kyse olemassa olevan asuinrakennuksen laajentamisesta tai korvaamisesta.

Muutos merkitsisi voimassa olevan lain mukaan ELY-keskukselle kuuluvan toimivallan osittaista siirtoa kuntiin. Koko maan tasolla arviolta noin 60 prosenttia ELY-keskusten ratkaistavaksi kuuluvista rantarakentamisen poikkeamisasioista siirtyisi kunnan viranomaisen ratkaistavaksi. Muutoksen tavoitteena on lisätä kunnan toimivaltaan kuuluvien asioiden määrää ja selkeyttää edelleen viranomaisten välistä toimivallan jakoa."

Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan sanotun säännöksen osalta seuraavaa:

"171 §. Poikkeamistoimivalta . Toimivalta poikkeamisasian ratkaisemiseen on lain 171 § 1 momentin pääsäännön mukaan kunnalla. Tästä pääsäännöstä on tiettyjä poikkeuksia, joista säädetään lain 171 § 2 momentissa. Näiltä osin poikkeamistoimivalta kuuluu kunnan sijasta valtion viranomaiselle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

2 momentin 1 kohtaan ehdotetulla muutoksella rantarakentamisen poikkeamistoimivaltaa siirrettäisiin kuntiin. ELY-keskus ratkaisisi poikkeamisasian niissä tapauksissa, joissa on kyse uuden rakennuksen rakentamisesta alueelle, jolla ei ole voimassa lain 72 § 1 momentissa tarkoitettua kaavaa. Ehdotetun muutoksen mukaan kunnan toimivaltaan kuuluisi kuitenkin ratkaista olemassa olevan asuinrakennuksen korvaamista ja laajentamista koskeva poikkeamisasia näillä alueilla.

Olemassa olevalla asuinrakennuksella viitattaisiin säännöksessä rakennukseen, jolla on edelleen käyttöarvoa, sillä ei siten tarkoitettaisi osittain tai kokonaan tuhoutunutta rakennusta."

1.3 Tosiseikat

A ja hänen asiakumppaninsa ovat hakeneet poikkeamista lomarakennuskokonaisuuksien 1 ja 2 rakentamiseen tilalle Katilot RN:o 1:226. Poikkeamishakemukseen liittyvän asemapiirroksen mukaan lomarakennuskokonaisuuteen 1 kuuluvat lomarakennus sekä yhdistetty vierasmaja- ja saunarakennus. Nyt kysymyksessä olevaan lomarakennuskokonaisuuteen 2 kuuluvat lomarakennus, saunarakennus, vierasmaja ja vaja.

Rakennushankkeen yhteydessä on tarkoitus purkaa tilalla olevat kaksi loma-asuntoa, sauna ja vaja. Asemapiirroksen mukaan lomarakennuskokonaisuuteen 2 kuuluva uusi lomarakennus sijoittuisi noin 30 metrin etäisyydelle tilalla olevasta vanhemmasta, vuonna 1928 rakennetusta loma-asunnosta.

1.4 Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Rakennushanke edellyttää poikkeusta suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Paraisten kaupunginvaltuuston 9.12.2014 hyväksymä Korppoon rantayleiskaava ei ole nyt kysymyksessä olevilta osin lainvoimainen, joten rantayleiskaavalla ei ole tässä asiassa välitöntä oikeudellista merkitystä.

Rakennuspaikkana olevalla tilalla on ennestään kaksi loma-asuntoa. Näistä myös vanhempi, vuonna 1928 rakennettu ja asiakirjoissa olevien valokuvien perusteella edelleen asuinkäytössä oleva loma-asunto on sinänsä sellainen maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu olemassa oleva asuinrakennus, joka voidaan korvata mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Se seikka, että lomarakennuskokonaisuuteen 2 kuuluva uusi lomarakennus sijoittuu eri kohtaan rakennuspaikalla kuin edellä mainittu korvattava loma-asunto, ei sinänsä estä pitämästä rakennushanketta maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna korvaavana rakentamisena.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohta koskee kuitenkin olemassa olevalla rakennuspaikalla tapahtuvaa korvaavaa rakentamista. Säännöksen ja sen esitöiden perusteella lainkohdassa tarkoitettu korvaava rakentaminen ei voi johtaa uuden rakennuspaikan muodostumiseen.

Rakennuspaikkana olevalle tilalle on rakennettu ensin pienempi loma-asunto ja myöhemmin suurempi loma-asunto. Loma-asunnoilla on yhteiset talousrakennukset. Tilalla on siten ennestään yksi lomarakennuspaikka, jolla on kaksi loma-asuntoa. Poikkeamishakemuksessa tarkoitetun rakennushankkeen seurauksena tilalle muodostuisi kaksi erillistä lomarakennuspaikkaa omine loma- ja talousrakennuksineen eli lomarakennuskokonaisuudet 1 ja 2. Näin ollen rakennushankkeessa ei ole valituksenalaisen lomarakennuskokonaisuuden 2 osalta kysymys maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta korvaavasta rakentamisesta. Tämän vuoksi poikkeuksen myöntäminen suunnittelutarpeesta ranta-alueella ei ole tältä osin kuulunut Paraisten ympäristölautakunnan, vaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimivaltaan, joten lautakunnan päätös on tullut kumota ja poistaa.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

2. Oikeudenkäyntikulut

Asian tulkinnanvaraisuuteen nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, B:n jakamattoman kuolinpesän osakkaille C:lle, D:lle, E:lle ja F:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Tuomas Lehtonen ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Jukka Reinikainen.

Top of page