27.6.2014

Päätös, josta valitetaan

Vaasan hallinto-oikeus 10.9.2012 nro 12/0431/3

Asian aikaisempi käsittely

Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunta on 20.3.2012 antamallaan päätöksellä myöntänyt X Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan betoniaseman toiminnalle Nuutin teollisuusalueella kiinteistöllä 179-404-3-155. Päätökseen on sisältynyt 17 lupamääräystä, joista lupamääräykset 1 - 5 ja 12 ovat kuuluneet seuraavasti:

Toiminta laitoksella

1. Betonin valmistusta saa tehdä arkisin (ma - pe) klo 6.00 - 18.00 välisenä aikana. Toiminta-ajoista poikkeamisesta tulee ilmoittaa ympäristöluvan valvojalle. Asemapiirros, josta selviää betoniaseman toimintojen lopullinen sijoittuminen tontilla, tulee toimittaa valvontaviranomaiselle heti sen valmistuttua.

2. Toiminta kokonaisuudessaan tulee järjestää siten, että siitä aiheutuva melu, pölyäminen, muut päästöt, haitat tai vaara terveydelle ja ympäristölle ovat mahdollisimman vähäisiä.

Melu ja tärinä

3. Betoniaseman toiminnasta aiheutuva melu, liikenne mukaan lukien, ei saa ylittää vakituisesti asuttujen asuntojen piha-alueilla päiväaikaan (klo 7.00 - 22.00) melun keskiäänitasoa 55 dB(A) eikä yöllä (klo 22.00 - 7.00) keskiäänitasoa 50 dB(A). Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan mittausten avulla selvittämään melutasot lähimmissä altistuvissa kohteissa.

Päästöt ilmaan

4. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää ilman laatua koskevan valtioneuvoston asetuksen (38/2011) 3 §:n mukaisia ohjearvoja (PM10). Pölyn määrää ja leviämistä ympäristöön on tarkkailtava silmämääräisesti toiminnan aikana. Kiviaines- ja sideainessiilojen kannet on pidettävä suljettuina varastoinnin aikana ja niiden suodattimet tulee pitää toimintakuntoisina. Ilmanlaatua on mitattava valvontaviranomaisen määräyksestä, mikäli toiminnasta aiheutuva pölyäminen koetaan ympäristössä haitalliseksi ja on perusteltu syy epäillä ohjearvojen ylittymistä.

5. Tontin liikennöintialueita tulee hoitaa niin, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Tarvittaessa liikennealueita tulee kastella.

Muut toimet, joilla ehkäistään ja vähennetään pilaantumista

12. Raaka-aineet, tuotteet, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä kiinteistöllä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. Alue on aidattava tai eristettävä maavalleilla Nuutintiestä siten, että näkyvyys tieltä alueella enimmiltä osin estyy.

Lautakunta on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Kyseessä on rakentuva teollisuusalue, jonka kaavamerkintä mahdollistaa haetun toiminnan kyseisellä tontilla. Toiminnasta ei toiminnan luonne, lupamääräykset ja etäisyydet asutukseen huomioiden aiheudu lautakunnan käsityksen mukaan kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupamääräyksissä annetut ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tehtävät sekä lupahakemuksessa mainitut suojatoimet huomioiden voidaan laitoksen sijoittamista alueelle pitää hyväksyttävänä.

Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa lähimmissä altistuvissa kohteissa. Alueen läheisyydessä on jonkin verran melulle altistuvaa vakituista asutusta ja melutasoa koskevat määräykset on annettu asutuksen suojaamiseksi. Määrätyt melun enimmäistasot ovat samat kuin valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (933/1992). Betoniaseman normaalitoiminnan melutasot eivät oletettavasti ylitä valtioneuvoston päätöksessään terveyshaittojen arvioimiseksi määrittelemiä keskiäänitasoja. Melutasojen selvittäminen lähimmissä altistuvissa kohteissa on kuitenkin tarpeen, mikäli asukkaat kokevat toiminta-alueella syntyvän melun silti häiritseväksi. (lupamääräys 3)

Ilman pilaantumisen ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on huolehdittava siitä, että kiviaines- ja sementtisiilojen täytöstä, aseman pihassa tapahtuvasta liikenteestä ja muista oheistoiminnoista aiheutuvat pölypäästöt pidetään mahdollisimman pieninä. Liiallinen pöly saattaa aiheuttaa naapurille kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa sekä ympäristön pilaantumista. Pölylle on asetettu raja-arvo ilman laatua koskevan valtioneuvoston asetuksen (38/2011) mukaisesti. Velvoite mahdollisiin pölymittauksiin on annettu valvonnallisista syistä sekä pölyntorjuntatoimien tehostamistarpeen arvioimiseksi. (lupamääräykset 4 - 5)

Lautakunta on vastannut lupahakemuksesta tehtyihin muistutuksiin seuraavasti:

Yleisillä teillä ja kaduilla tapahtuva liikkuminen ei kuulu ympäristöluvan piiriin. Alueen tonteille kulkemisen on suunniteltu tapahtuvan asfaltoitavan Nuutintien kautta.

Alueen sisäisestä liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä tulee seurata ja ehkäistä lupamääräyksen 5 mukaisesti. Lupamääräyksen 12 mukaisella aidalla tai maavalleilla torjutaan toiminnasta aiheutuvaa melua ja poistetaan esteettistä haittaa. Hakijan esittämiä betoniaseman toiminta-aikoja ei voida pitää kohtuuttomina, kun huomioidaan toiminnan luonne, teollisuusympäristö ja toiminnasta ympäristölle aiheutuvat haitat.

Jyväskylän Kuormaus ja Raivaus Perälä ja kumppaneilla on oma ympäristölupa kiinteistöllä, jolta betoniaseman tontti erotetaan. Yrityksen toiminnalla ja rakennettavalla betoniasemalla ei voida katsoa olevan sellaisia yhteisvaikutuksia asutukseen leviävän melun tai pölyn osalta, että betoniaseman toimintaa tulisi sillä perusteella rajoittaa. [= = =] Toiminta sijoittuu kaavan mukaiselle teollisuuskiinteistölle.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Vaasan hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asiassa saatu selvitys

A asiakumppaneineen asuu alueella, joka on asemakaavassa varattu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5). Korttelialueelle saa kaavamääräyksen mukaan sijoittaa toiminnan kannalta tarpeellisia asuntoja, kuitenkin enintään yhden kappaleen tonttia kohti. X Oy:n valmisbetoniasema on sijoitettu viereiselle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (TTV-7).

Alueelle kuljetaan Nuutintien kautta. Nuutintie on yleinen tie, joka kulkee muutoksenhakijoiden asuntojen ohi. Lähin asuinrakennus sijaitsee Nuutintien varrella 180 metrin päässä betoniasemasta. Muita asuinrakennuksia sijaitsee 190 - 400 metrin päässä.

Oikeudellinen arviointi

Ympäristönsuojelulain 42 §:n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Betoniasema sijaitsee asemakaavan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella. Viereiset tontit on merkitty samalla kaavamerkinnällä. Nuutintien toisella puolella on TY-5-merkittyjä tontteja, jolle saa sijoittaa ympäristöhaittoja aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia. TY-5-alueella on myös asuminen mahdollista. Betoniasema sijoittuu asemakaavan sallimalle alueelle. Nuutintien toisella puolella sijaitsevalla korttelialueella oleva erilainen asemakaavamerkintä ei sinänsä estä betoniaseman sijoittamista asemakaavan mukaisesti. Sijoittamisessa on kuitenkin otettava huomioon myös sijoituspaikan ympäristö ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaisesti. Tällöin on erityisesti tarkasteltava toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja ja mahdollisuuksia niiden vähentämiseksi. Hallinto-oikeus katsoo ottaen huomioon toiminnan sijoituspaikka ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi annetut lupamääräykset (etenkin määräykset 2 - 5), ettei toiminnasta tai siihen liittyvästä liikenteestä toimintapaikalla aiheudu ympäristönsuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Liikennöintiä yleisellä tiellä ei voida ympäristönsuojelulainsäädännön nojalla rajoittaa. Nuutintie on asemakaavan mukainen teollisuusaluetta palveleva tie. Näin ollen ei ympäristöluvassa voida antaa lisämääräyksiä ympäristöhaittojen vähentämiseksi eikä ympäristölupapäätöstä voida kumota yleisillä teillä tapahtuvan liikenteen aiheuttamien haittojen perusteella.

Nuutintien tai muun yleisen tien liikenne ei ole sellainen asia, jota voidaan käsitellä ympäristölupamenettelyssä. Rakennus- ja ympäristölautakunta ei siksi ole toiminut virheellisesti jättäessään yleisillä teillä tapahtuvan liikenteen vaikutukset huomiotta. Liikenneturvallisuuteen liittyvät seikat eivät myöskään ole ympäristölupa-asiassa käsiteltäviä tai ratkaistavia kysymyksiä.

Edellä esitetyn perusteella rakennus- ja ympäristölautakunnan päätöstä ei ole syytä kumota menettelyvirheen vuoksi. Valituksessa esitetyn ja asiassa saadun selvityksen perusteella ei ole muutakaan syytä kumota päätöstä tai muuttaa sitä. Valitus on siksi hylättävä.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki 3 §, 6 §, 41 § 1 momentti ja 42 § 1 ja 2 momentti

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 1 momentti

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jaakko Kellosalo, Pirjo-Liisa Saloranta ja Kari Hauru. Esittelijä Patrick Sahlström.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A asiakumppaneineen on valituksessaan vaatinut, että Vaasan hallinto-oikeuden ja Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnan päätökset kumotaan ja X Oy:n ympäristölupahakemus hylätään.

A asiakumppaneineen on esittänyt valituksensa tueksi muun ohella seuraavaa:

Valittajan kaupungille tekemässä muistutuksessa tai hallinto-oikeudelle tekemässä valituksessa ei ole ollut kysymys rajoitusten asettamisesta yleiselle liikenteelle. Kysymys on ollut siitä, että rakennettava valmisbetoniasema ja sen toiminta aiheuttaa huomattavaa haittaa alueen asutukselle ja ihmisille, koska toiminnan edellyttämä liikenne aiheuttaa ympäristölle haittaa. Kysymyksessä oleva seikka on otettava huomioon ympäristölupaa ratkaistaessa. Esimerkiksi ympäristökeskusten edustajat ovat keskusteluissa olleet tätä mieltä.

Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan sekä 6 §:n perusteella kysymystä liikenteen tuottamasta haitasta ei voi rajata vain toiminnan käsittämälle tontille, vaan asiaa on tarkasteltava kokonaisuutena. Betoniaseman toimintaan kuuluu olennaisena ja kiinteänä osana sekä betoninvalmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden kuljettaminen asemalle ja betonin kuljettaminen välittömästi valmistamisen jälkeen betoniasemalta käyttökohteeseen. Raskaasta liikenteestä aiheutuu melua ja pölyä sekä uhkaa liikenneturvallisuudelle ja siten yleistä viihtyisyyden vähenemistä. Siten teolliseen toimintaan olennaisesti kuuluvan liikennöinnin ratkaiseminen kuuluu ympäristölupahakemusta päätettäessä huomioon otettaviin asioihin. Erityisesti tässä tapauksessa näin tulee tehdä, koska kysymys on toiminnan välittömässä läheisyydessä olevasta alueesta eikä esimerkiksi kauempana olevasta moottoritiestä.

Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa onnettomuusriski. Nuutintiellä sijaitsee asuntoja ja asunnoissa asuu lapsiperheitä, mitkä seikat on otettu huomioon kaavassa. Raskaan liikenteen ohjaaminen alueelle aiheuttaa ympäristön pilaantumista tuottamalla pöly- ja meluhaittaa sekä kasvattamalla onnettomuusriskiä. Tämä aiheuttaa yleistä viihtyisyyden huononemista ja loukkaa myös alueelle kotinsa rakentaneiden perheiden yksityistä etua. Lisäksi olisi omituista, mikäli naapuritontin toiminta saisi aiheuttaa haittaa, kun se tien toisella puolella TY-5-tonteilla on kielletty. Siten luvan myöntämisessä on tapahtunut virhe, kun koko toimintaan olennaisesti liittyvän liikenteen merkitys on jätetty arvioimatta.

Betoniaseman liikennemäärät ovat niin suuret, että niiden aikaansaama haitta estää luvan myöntämisen. Liikenteen haitallisuus on hakijan tiedossa. Toisaalta hakija haluaa esitellä toimintaa pienempänä kuin laitoksen kapasiteetti on. Haitat ympäristölle on kuitenkin arvioitava laitoksen todellisen kapasiteetin mukaisesti, ei oletetun käyttöasteen mukaisesti. Kun otetaan lisäksi huomioon, että kuormia ei aina ajeta täysinä, materiaalia ei välttämättä toimiteta viereiseltä louhokselta ja että kysyntä todennäköisesti painottuu kesäaikaan ja muutoinkin tiettyihin huippuihin meneillään olevien valujen mukaan ja että ajoja suoritetaan arkipäivisin, jokaisen tunnin aikana tiellä liikkuisi arviolta 4,3 autoa edestakaisen matkan eli 8,6 ajoa tunnissa, mikä tarkoittaa sitä, että asutusalueen läpi kulkisi raskas betoniauto joka seitsemäs minuutti. Hakijan laskelmien mukaan tiellä kulkisi 16 edestakaista ajoa jokaista 12 tunnin päivää kohti.

Ympäristölupaa ei voi myöntää, koska liikenteestä aiheutuu eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta haittaa.

Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtaja on esittänyt valituksen johdosta antamassaan lausunnossa, ettei valituksessa ole tuotu esiin mitään sellaista uutta tietoa, joka voisi vaikuttaa asian ratkaisemiseen toisin kuin lautakunta tai hallinto-oikeus on päättänyt. Lupaviranomaisen puolelta kaikki asian ratkaisemisen kannalta oleellinen tieto on tuotu jo esille päätöksessä ja siihen liittyvissä asiakirjoissa eikä enempi lausuminen asiassa ole enää tarpeen.

X Oy:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen A:n ja hänen asiakumppaneidensa valituksen ja Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtajan lausunnon johdosta.

A asiakumppaneineen on Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtajan lausunnon johdosta antamassaan vastaselityksessä esittänyt muun ohella, että liikenteen lisääntymisen haitat tulee ottaa huomioon ympäristölupaa myönnettäessä etenkin alueella, jolla tämän kaltaista liikennettä ei muuten esiinny. Muun muassa Keski-Suomen ympäristökeskus ottaa huomioon liikenteen muutoksen aiheuttaman haitan.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian ja hylkää valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys betoniaseman ympäristöluvan myöntämisen edellytysten harkinnasta ja erityisesti siitä, missä määrin toimintaan liittyvän liikenteen haitat kadulla voidaan ottaa huomioon lupaharkinnassa.

Oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulain 2 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan toimintaan, josta aiheutuu ympäristön pilaantumista siten kuin jäljempänä säädetään.

Lain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan sellaista ihmisen toiminnasta johtuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä tai jättämistä ympäristöön, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa säännöksessä tarkoitettuja haitallisia vaikutuksia.

Lain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla tarkoitetaan laitoksen perustamista tai käyttämistä sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa taikka alueen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.

Lain 6 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan otettava huomioon muun ohella toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski.

Lain 28 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa on oltava ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan.

Lain 41 §:n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lain 42 §:n säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä sekä 43 §:ssä lupamääräyksistä pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Ympäristönsuojeluasetuksen 9 §:n 2 momentin 10 kohdan mukaan ympäristölupahakemuksen tulee sisältää, ottaen huomioon toiminnan luonne ja sen vaikutukset, lupaharkinnan kannalta tarpeelliset tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä.

Tosiseikat

X Oy:n betoniasematoimintaan on myönnetty ympäristölupa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TTV-7) merkitylle alueelle. Kulku betoniasemalle tapahtuu Nuutintie-nimisen kadun kautta. Katu rajoittuu osin toiminta-alueeseen ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen. Katuun rajoittuu sen itäpuolella asemakaavassa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5) merkitty kortteli, johon voidaan sijoittaa toimintaa varten tarpeellisia asuntoja. Betoniaseman välittömässä läheisyydessä on otettu maa-aineksia melko pitkään.

Betoniaseman vuosituotannon on arvioitu lupahakemuksessa olevan enimmillään noin 30 000 m ³ , mutta lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä antamassaan vastineessa toiminnanharjoittaja on ilmoittanut tuotantomäärän olevan noin 18 000 m ³ vuodessa.

Hakemukseen on sisältynyt toiminnanharjoittajan arvio kuljetusten määrästä. Betonikuljetuksen määrän on arvioitu olevan 6 m ³ /auto ja kuljetuksia tapahtuvan tuotantomäärä huomioon ottaen 1 auto/h, minkä lisäksi raaka-ainekuljetusten määräksi on arvioitu 0,5 autoa/h. Liikennemääräksi on arvioitu kokonaisuudessaan 32 autoa 12 tunnin työpäivänä. Toiminnanharjoittaja on lisäksi ilmoittanut, ettei toimintaa tapahdu erityisesti öisin.

Oikeudellinen arvio

Ympäristölupaa haetaan ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin mukaan asetuksessa tarkemmin määriteltyyn toimintaan. Lain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan määritelmällä on osaltaan pyritty täsmentämään ympäristölupaharkinnan laajuutta. Lupaharkinta kohdistuu asetuksessa ilmaistun määritelmän mukaiseen toimintaan. Tämän lisäksi siihen liittyvät, erikseen ei-luvanvaraiset osatoiminnat voivat kuulua lupaharkintaan, jos niistä aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa taikka jos niissä käsitellään jätteitä.

Ympäristölupaa edellyttää usein tuotannollinen toiminta, johon liittyy raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksia. Kuljetuksiin liittyvän ympäristön pilaantumisen huomioon ottamiseksi lupahakemuksessa on ympäristönsuojeluasetuksen 9 §:n 2 momentin 10 kohdan mukaan esitettävä, ottaen huomioon toiminnan luonne ja sen vaikutukset, lupaharkinnan kannalta tarpeelliset seikat liikenteestä ja liikennejärjestelyistä.

Ympäristöluvanvarainen toiminta saattaa lisätä liikennettä yleisellä tiellä tai kadulla etäällä toiminnan varsinaisesta sijoittumispaikasta. Liikenne toiminnan sijoittumispaikan läheisyydessä yleisellä tiellä tai kadulla voi lisääntyä myös muusta syystä kuin luvanvaraisesta toiminnasta. Lupaharkintaan ei lähtökohtaisesti kuulu liikenteen yleisten ympäristöhaittojen huomioon ottaminen alueella, joka ei kuulu suoranaisesti toiminnanharjoittajan vastuulle ja joka on osoitettu yleiseen liikenteeseen. Luvassa voidaan kuitenkin edellyttää muun ohella kuljetuskaluston puhdistamista toiminta-alueella, koska kuljetuskalusto voi aiheuttaa toimintaan liittyen yleisellä tiellä tai katualueella liikkuessaan ympäristön pilaantumista toiminta-alueesta riippumatta.

Liikenteestä aiheutuvaa melua saattaa olla vaikea eritellä toiminnan sijoittumiskohdan lähialueella varsinaisesta toiminnasta aiheutuvasta melusta. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentissa tarkoitettuja luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa on asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen varmistauduttava siitä, ettei toiminnasta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa mainitussa momentissa tarkoitettuja kiellettyjä seurauksia. Tällöin harkinnassa on otettava huomioon myös alueen taustamelu sekä muun ohella liikenteestä johtuva melu. Kun liikenne yleisellä tiellä aiheutuu suurelta osin vain luvanvaraisesta toiminnasta, on lupaharkinnassa liikenne otettava tapauskohtaisesti huomioon varsinaisen toiminnan lähialueella.

Ympäristölupaharkinnassa on lain 2 §:n 1 momentin mukaisesti kysymys toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Liikenteen huomioon ottaminen ympäristölupaharkinnassa on mahdollista vain siltä osin kuin kysymys on ylipäätään liikenteestä aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta. Ympäristönsuojelulain 6 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös toiminnan luonne ja pilaantumisriski sekä onnettomuusriski. Onnettomuusriski viittaa säännöksessä toiminnan seuraukseen, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Teiden ja katujen käyttäjien liikenneturvallisuus ei liity toiminnasta aiheutuvaan ympäristön pilaantumiseen. Tämän vuoksi liikenneturvallisuutta ei voida ottaa huomioon lupaharkinnassa. Liikenneturvallisuus on otettava huomioon alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa kuten kaavoituksessa, tiesuunnittelussa sekä tarvittaessa liikennerajoitusten asettamisessa.

Asiassa saadun selvityksen mukaan lupahakemukseen on sisältänyt arvio toiminnan liikenteestä ja liikennejärjestelyistä. Liikennearvio on tehty toiminnan todennäköisesti toteutuvan määrän mukaan. Betoniaseman toiminta on toisaalta riippuvainen kysynnästä, jolloin toimintaan liittyy myös päivittäistä vaihtelua. Tehtyä arvioita liikenteestä Nuutintiellä voidaan pitää riittävänä lupaharkinnan kannalta.

Betoninkuljetukseen ja raaka-aineiden kuljetukseen käytetään raskasta kuorma-autokalustoa. Kaluston liikenteestä aiheutuu melua Nuutintiellä. Kun kuitenkin otetaan huomioon tehty liikennearvio, ei liikenteestä johtuvan melun voida arvioida ylittävän yhdessä betoniaseman toiminnasta aiheutuvan melun kanssa TY-5-alueella olevien asuntojen kohdalla lupamääräyksessä 3 asetettuja melutasoraja-arvoja. Kun otetaan huomioon betoniaseman sijoittuminen asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle sekä alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva TY-5-korttelialue, liikenteen lisääntymistä ei Nuutintiellä ei voida muutoinkaan pitää ennalta arvaamattomana. Liikenteen lisääntymisestä ja tästä aiheutuvasta mahdollisesta melutason noususta ei näissä oloissa voida katsoa aiheutuvan ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Täydentävät perustelut ja lopputulos

Edellä lausutuilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä ja Janne Aer sekä ympäristöasiantuntijaneuvokset Harri Koivusalo ja Taina Nystén. Asian esittelijä Liisa Selvenius-Hurme.