28.5.2004

Asian aikaisempi käsittely

A on 18.3.2003 hakenut ositusta koskevassa asiassa oikeusapua taannehtivasti 14.1.2003 alkaen ja asianajaja B:n määräämistä avustajakseen.

Oikeusaputoimisto on 3.4.2003 päättänyt, ettei oikeusapua myönnetä, koska ositusasiaan, jota ei käsitellä tuomioistuimessa, oikeusapua antavat julkiset oikeusavustajat.

A:n tehtyä ratkaisupyynnön oikeusaputoimisto on toimittanut ratkaisupyynnön hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut oikeusaputoimiston päätöksen ja oikeusapulain 8 §:n 1 momentin ja valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 10 §:n säännöksiin viitaten myöntänyt A:lle oikeusapua ositusasiaan 14.1.2003 alkaen sekä määrännyt hänen avustajakseen asianajaja B:n.

Päätöksensä perusteluiden johtopäätöksinä hallinto-oikeus on lausunut seuraavaa:

Silloin kun jokin oikeusaputoimisto ei voi tietyissä laissa mainituissa tilanteissa antaa asiakkaalle oikeusapua, asiakas ohjataan ulkoprosessuaalisissa asioissa pääsäännön mukaan toiseen oikeusaputoimistoon, jos tämä toimisto on kohtuullisen asiointimatkan päässä. A:ta ei ole ohjattu mihinkään tiettyyn oikeusaputoimistoon, mutta A:n kannalta kohtuullisen asioimisetäisyyden päässä on useampia oikeusaputoimistoja. Näin ollen A:n olisi pääsäännön mukaan tullut hakea ositusasiaan oikeusapua oikeusaputoimistosta. Ratkaisupyynnöstä ja muista asiakirjoista ilmenee kuitenkin ositusasian läheinen liittyminen tuomioistuimessa käsiteltävään avioeroasiaan ja sen liitännäisvaatimuksiin, joissa A:lla on yksityinen avustaja. Näin ollen ositusasiaa on arvioitava ennemminkin valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 10 §:n 1 kuin 2 momentin perusteella. Tällöin on katsottava olevan perusteltu syy myöntää A:lle oikeusapua myös ositusasiassa ja määrätä hänen avustajakseen yksityinen avustaja.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Oikeusaputoimisto on pyytänyt, että korkein hallinto-oikeus myöntää luvan hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, koska lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa sekä oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja oikeusaputoimiston asiassa antama hylkäävä oikeusapupäätös on pysytettävä.

A on hakenut oikeusapua osituksen toimittamiseen aviopuolisoiden välillä. Kysymyksessä on tuomioistuimen ulkopuolella käsiteltävä asia, johon julkiset oikeusavustajat antavat oikeusapua. Se, että asiassa on esitetty laajaa aineistoa erilaisista riita-asioista aviopuolisoiden välillä, ei muuta sitä, että ositus on ulkoprosessuaalinen asia. Hallinto-oikeuden päätös ei ole oikeusapulain eikä oikeusaputoimistoista annetun lain 10 §:n tarkoituksen ja sisällön mukainen.

Oikeusaputoimisto on lisäksi lausunut, että kun otetaan huomioon oikeusavun myöntämiselle säädetyt edellytykset, julkisen oikeusavun tarkoitus sekä oikeusaputoimistoista annetun lain tarkoitus oikeusaputoimistolla on tässä nimenomaisessa tapauksessa painavin perustein valvottavana sellaista julkista etua, jonka vuoksi valitusoikeus on tarpeen. Oikeusaputoimiston julkisten varojen käyttäjänä on valvottava myös julkista etua.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Oikeusapulain (257/2002) 26 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen oikeusapulain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla pääasian yhteydessä tai, jos päätös on tehty ennen pääasian ratkaisemista, erikseen noudattaen, mitä valittamisesta pääasiassa säädetään.

Jos hallinto-oikeuden päätös koskee oikeusavun antamista asiassa, jota ei voida saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi, tai asiassa, jota koskevasta päätöksestä valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, oikeusapupäätökseen saa pykälän 2 momentin mukaan hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Oikeusapua on haettu sellaisessa asiassa, jota ei voida saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Oikeusapulain 26 §:n 2 momentin nojalla hallinto-oikeuden muutoksenhaunalaiseen päätökseen voidaan siten hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tällaisten asioiden osalta oikeusapulaissa ei ole edellä mainitun 2 momentin lisäksi muita säännöksiä muutoksenhaun tekemisestä. Näin ollen asiassa tulevat täydentävästi noudatettaviksi muun ohessa hallintolainkäyttölain 6 §:n säännökset valitusoikeudesta.

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Pykälän 2 momentin mukaan viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Oikeusaputoimistolle ei muodostu hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianosaisen puhevaltaa sillä perusteella, että hallinto-oikeus on toisin kuin oikeusaputoimisto myöntänyt oikeusapua. Oikeusaputoimiston valitusoikeudesta ei ole myöskään erityissäännöstä.

Oikeusapulain 1 §:n 1 momentissa säädetään oikeusavun yleisistä edellytyksistä. Säännöksen mukaan oikeusapua annetaan valtion varoin henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja. Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 1 §:n mukaan oikeusaputoimistot suorittavat niille oikeusapulaissa ja muualla laissa tai asetuksessa säädetyt tehtävät. Oikeusapulain mukaan oikeusaputoimiston tehtävänä on päättää oikeusavun myöntämisestä.

Edellä selostettujen säännösten perusteella oikeusaputoimistolla ei ole valvottavanaan sellaista hallintolainkäyttölain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua julkista etua, jota varten valitusoikeus hallinto-oikeuden päätöksestä olisi tarpeen. Pelkästään se seikka, että oikeusapua annetaan valtion varoin ja hallinto-oikeus on päättänyt myöntää oikeusapua ja määrännyt yksityisen avustajan, ei muodosta tällaista oikeusaputoimiston valvottavana olevaa julkista etua.

Yllä lausutun vuoksi ja ottaen myös huomioon hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin korkein hallinto-oikeus jättää oikeusaputoimiston valituslupahakemuksen tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Ismo Talikka, Tuulikki Keltanen, Heikki Kanninen ja Ahti Vapaavuori. Asian esittelijä Anne Nenonen.