27.2.1973

K. oli 5.9.1966 ostanut 47.500 markan hinnasta O:n kaupungissa kolme vierekkäistä tonttia rakentaakseen niille ilmoituksensa mukaan itselleen ja perheelleen asunnon. Luovuttuaan tästä K. oli 15.12.1967 lahjoittanut tontit kolmelle lapselleen yhden kullekin sekä 15.7.1969 yhdessä vaimonsa kanssa myynyt tilat lastensa lakimääräisinä holhoojina eräälle henkilölle 90.000 markan hinnasta perustettavan asunto-osakeyhtiön lukuun, minkä kaupan holhousoikeus on sittemmin hyväksynyt. Lahjaverotus oli toimitettu. K. oli omissa nimissään vuonna 1968 ryhtynyt toimenpiteisiin tilojen rakennusoikeuden lisäämiseksi ja asemakaavamuutoksen saamiseksi. K. oli 14.9.1966 saanut tonttien ostoa varten 40.000 MARKAN LAINAN PANKILTA. Tätä lainaa hän oli maksanut pankille 1967 14.000 markkaa ja 1968 2.000 markkaa. Vuonna 1969 K:n kolme lasta olivat maksaneet velkojen lyhennyksiä 40.000 markkaa, toisin sanoen koko sen velan, jonka K. oli 14.9.1966 saanut tonttien ostoa varten. Katsottiin, että lahjoitukselle oli annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastannut asian luonnetta, ja siihen ryhdytyn siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin.

Vrt. KHO:1964-II-637, A:4.1.1964 T:167, A:22.9.1965 T:3579, A:1.11.1966 T:4692, A:30.1.1967 T:490, A:28.2.1967 T:1194, A:11.12.1968 T:6275, A:19.5.1969 T:2947, A:16.4.1970 T:1901, A:16.6.1971 T:2670, A:27.8.1971 T:3252

Verovuosi_1969

VEROTUSL 56 §TOL 22 §KKUNA 55 § 1 kohta

Voipio: Tilinpäättäjän päivä n:o 25 s. VI/13-18