30.12.2016

Asia Rakennuslupaa koskeva valituslupahakemus ja valitus

Valittaja As Oy Kotipolku 10

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 3.6.2015 nro 15/0425/5

Asian aikaisempi käsittely

Helsingin rakennusvalvontaviraston kaupunkitilayksikön päällikkö on asiakirjoista ilmenevien vaiheiden jälkeen 13.5.2014 (§ 49) tekemällään päätöksellä myöntänyt A:lle ja B:lle raken­nusluvan vesialtaan, kasvihuoneen ja kulkuportin rakentamiseen Helsingin kaupungin 25. kaupunginosassa (Käpylä) sijaitsevalle tontille 91-25-896-12, osoite Kotipolku 12.

Helsingin rakennuslautakunta on 5.8.2014 (§ 244) tekemällään päätöksellä hylännyt As Oy Kotipolku 10:n lupapäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuk­sen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Helsingin hallinto-oikeus on, siltä osin kuin asiasta on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, hylännyt As Oy Kotipolku 10:n valituksen ja yhtiön vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin mukaan rakennus­luvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että

1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;

2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;

3) rakennus soveltuu paikalle;

4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen jär­jestämiseen;

5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympä­ristölle; sekä

6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naa­puria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin ra­kennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historialli­sesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkiku­vaa tur­mella.

Helsingin rakennusjärjestyksen 18 §:n mukaan vaja, katos tai muu rakennelma on sijoitettava naapuritontin rajasta vähintään niin kauaksi, että piirrettäessä tontin rajalta 45 asteen kulmassa suora, rakennelman on jäätävä kokonaan sen alle. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naa­puritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisistä syistä rakennusval­vontaviranomainen voi kuitenkin antaa luvan rakentaa rakennelma naapurin rajaan asti, vaikka naapuritontin omistaja tai haltija ei ole antanut suostumus­taan, jos tästä ei aiheudu naapurille huomattavaa haittaa. Rakennusjärjestyksen 22 §:n mukaan millään asuinpientalotontilla ei tarvitse hakea lupaa korkein­taan 20 m ² :n suuruisen piharakennelman rakentamiseen. Tontilla saa olla ker­rallaan vain yksi tämän määräyksen nojalla rakennettu piharakennelma.

Rakennushanke ja rakennuspaikkaa koskevia asemakaavan määräyksiä

Hankkeessa on kysymys vesialtaan, kasvihuoneen ja kulkuportin rakentami­sesta Helsingin kaupungin 25. kaupunginosan (Käpylä) tontille 25-896-12, osoite Kotipolku 12. Kasvihuone on rakennettu tontille ennen ra­kennusluvan myöntämistä. Lisäksi tontille on rakennettu betonirunkoinen noin 15 m ² :n suu­ruinen laa­toitettu terassi, kasvimaata rajaava kylmäladottu liuskekivireunus sekä tontin kaakkoisreunan vastaisen rajan betonimuuri. Tontilla on ennestään 6,1 m ² :n suuruinen puutarhavaja. Tontin koillisreunan kiviaitaan on avattu aukko. Evert Toivosen suunnittelema asuinrakennus on rakennettu tontille vuonna 1937. Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan funktionalismia. Valkean, yksiasun­toisen asuintalon tilat avautuvat suurien ikkunoiden kautta osaksi metsäiselle kalliotontille.

Alueella on voimassa vuonna 1994 vahvistettu asemakaava nro 10095. Asema­kaavamääräysten mukaan tontti on asuinrakennusten korttelialuetta (A/s), jol­la ympäristö säilytetään. Asuinrakennukset ovat osia kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkiku­vallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta eikä niitä saa purkaa ilman rakennus­lautakunnan lupaa. Alueella ovat sallittuja vain sellaiset toimenpi­teet, jotka edistävät rakennusten ja niiden lähiympäristön olennaisten piirtei­den säi­lyttämistä ja vahvistamista. Mikäli rakennuksissa tai niiden lähiympä­ristössä on suoritettu toimenpiteitä näiden pyrkimysten vastaisesti, tulee tällai­set muu­tokset kunnostus-, lisärakennus- tai muutostöiden yhteydessä pyrkiä korjaa­maan tyyliin sopivalla tavalla ja häiritsevät rakennelmat poistamaan. Tontit on aidat­tava pensasaidalla.

Suunnitelman mukainen vesiallas on 8.5.2014 päivättyjen ja hyväksyttyjen pii­rustusten mukaan noin 20 m ² :n suuruinen. Altaan pisimmän naapurinpuolei­sen sivun pituus on 6,7 metriä ja se sijoittuu lähimmillään 3 metrin etäisyydel­le naapurin As Oy Kotipolku 10:n rajasta. Allas rakennetaan ilman louhintaa jo to­teutetun betoniterassin sekä säilytettävän luonnonkallion rajaamaan painan­teeseen ja on päätökseen 13.5.2014 § 49 kirjatun mukaan enimmillään 0,9 metrin syvyinen. Altaan runko valetaan betonista kallion pintaa noudattaen ja sen reunat verhotaan mustalla liuskekivellä. Reunojen näkyvä korkeus maan pinnasta on noin 20 cm. Kotipolku 10:ssä sijaitsee valittajien mukaan 1950-lu­vulta peräisin oleva allas. Karttojen mukaan naapurin allas sijoittuu tontin ta­kaosaan noin neljän metrin etäisyydelle tontin nro 12 rajasta.

Suunnitelmien mukaan luonnonkivimuurien väliin tontin koillisosaan sijoitet­tava metallirunkoi­nen kulkuportti (huoltoportti) rakennettaisiin tumman rus­keaksi petsatusta vaakapuusäleestä. Portin leveys on 1 metri ja korkeus 55 cm.

Kasvihuone on kevytrakenteinen, ilman kiinteitä perustuksia rakennettu ja noin 7 m ² :n suuruinen. Perusteena kasvihuoneen sijoittamiselle irti vajasta on esitetty hyötyviljelyn edellyttämä auringonvalon optimointi.

Kaupunkikuvaneuvottelukunnan ja kaupunginmuseon lausunnot sekä hakijoi­den lausuntojen johdosta esittämät selvitykset

Kaupunkikuvaneuvottelukunta on hankkeesta 30.10.2013 päivätyssä lausun­nossaan pitänyt hyväksyttävänä altaan sijoitusta talon vierustalla, mutta huo­mattavasti esitettyä lyhyempänä ja kapeampana ja reunoiltaan matalampana. Altaan yläreunan tulee olla laatoitetun terassin tasolla. Tällöin toimenpiteellä ei olisi vaikutusta katukuvaan. Rinneterassiin uppoutuessaan allas on Kotipo­lun näkökulmasta huomaamaton, koska alkuperäinen pihapenger nousee 2,5 metriä katutason yläpuolelle. Tontin koillisrajalla sijaitsevat suurehko siirto­lohkare, puutarhavaja, kasvillisuus sekä kiviaita taas muodostavat näkösuojan Metsätielle. Lisäksi neuvottelukunta on edellyttänyt alkuperäisen oleskelupaik­kaa rajaavan villiviinisäleikön uusimista pergolamaisemmaksi ja alkuperäistä tilannetta vastaavan betonilaatoituksen palauttamista oleskelupaikalle sekä tar­kempaa suunnitelmaa kiviaitaan rakennettavasta portista.

Kaupunginmuseo on 4.12.2013 antamassaan lausunnossa pitänyt tärkeänä al­taan pienentämistä niin, että talon päädyssä sijaitseva oleskelupaikka ja pergo­la voidaan säilyttää alkuperäisen suunnitelman mukaisena. Liuskekivimuureja ja altaan reunuksia museo ei ole pitänyt toivottavina. Kiviaitaan esitetystä kul­kuportista on edellytetty pienimittakaavaista toteutusta.

Hakijat ovat lausuntojen johdosta muuttaneet suunnitelmaa ja toimittaneet lisä­selvitystä. Lisäselvityksen mukaan kallion muotoihin ilman louhintaa sovitet­tava allas on rakenteeltaan samanlainen kuin viereisellä tontilla kalliojyrkän­teen reunassa sijaitseva vanha uima-allas. Allasta on lyhennetty noin kolmella metrillä aiemmin suunnitellusta ja sen muotoa on muutettu vapaamuotoisem­maksi. Altaan reuna on madallettu laatoitetun terassin pinnan tasoon. Har­maantuva lauta on väril­tään samalla tavalla neutraali kuin harmaa betoni­laatoitus ja lisäksi luonnon­mukainen alkuperäisen oleskelupaikan kattamiseen.

Suunnitelmia on käsitelty 26.3.2014 pidetyssä kaupunkikuvaneuvottelukunnan kokouksessa. Neuvottelukunta on antamassaan lausunnossa todennut muun ohella, että nykyistä villiviinisäleikköä on suunniteltu jatkettavaksi ja naapurin vastaiselle rajalle esitetään uusia näkösuojaa antavia istutuksia. Hanke on eden­nyt sen aiemmassa lausunnossa edellyttämään suuntaan ja poikkeaville mate­riaaleille ja rakenteille on esitetty selkeät ja historiaankin pohjaavat perus­telut. Lautapintaisen terassin harmaantuessa se sopeutuu ympäristöön ja tilan­teen niin vaatiessa oleskelupaikka on myös palautettavissa ennalleen. Neuvottelu­kunta on lausunnossaan puoltanut suunnitelmaa. Helsingin kaupunginmu­seo on 8.4.2014 antamassaan lausunnossa yhtynyt kaupunkikuvaneuvottelu­kunnan lausuntoon ja puoltanut Kotipolku 12:n koristealtaan ja pihajärjestely­jen tar­kennettuja suunnitelmia.

Asian oikeudellinen arviointi

Allas, terassi, kasvihuone ja kulkuportti ovat maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n 2 momentissa tarkoitettuja rakennelmia, joiden pystyttämiseen ja si­joittamiseen tarvitaan toimenpidelupa. Rakennuslautakunta on kuitenkin vali­tuksenalaisessa päätöksessään todennut, että on pidetty tarkoituksenmukaisena sisällyttää hankkeeseen julkista kontrollia, jonka vuoksi hanke on voitu käsi­tellä rakennuslupana.

Kun otetaan huomioon kaupunkikuvaneuvottelukunnan ja kaupunginmuseon lausunnot sekä asiakirjoihin liitetyistä piirustuksista ja valokuvista ilmenevät seikat, hanke ei ole asemakaavan suojelumääräyksen tai muutoinkaan asema­kaavan vastainen. Hankkeen etäisyys täyttää Helsingin kaupungin rakennusjär­jestyksen etäisyysvaatimuksen eikä ole edellyttänyt As Oy Kotipolku 10:n suostumusta. Allashanke ei myönnetyn rakennusluvan mukaan rakennettuna tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuta naapurikiinteistön sopivaa rakenta­mista maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetul­la tavalla.

Hanke soveltuu ympäristöönsä ja täyttää muutoinkin maankäyttö- ja rakennus­lain 117 §:n, 118 §:n ja 135 §:n sekä Helsingin kaupungin rakennusjärjestyk­sen mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Rakennuslautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Hallinto-oikeus toteaa vielä, että terassi, pergola ja aita eivät ole palo-osastoin­tia vaativia rakenteita.

Rakennusvalvontavirasto on päättänyt rakennustyöt keskeytettäväksi kunnes rakennuslupapäätös on lainvoimainen ja keskeytysmääräyspäätöksen mukaiset muut ehdot täyttyvät. Täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen osalta ei sen vuoksi ole aihetta lausua enemmälti.

Oikeudenkäyntikulut

Ratkaisun lopputulokseen nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttö­lain 74 §, Asunto Oy Kotipolku 10:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen kor­vaamisesta on hylättävä. (- - -)

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut

Maankäyttö- ja rakennuslaki 126 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Jaana Moilanen ja Elena Feldman, joka on myös esitellyt asian.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

As Oy Kotipolku 10 on pyytänyt lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan yhtiö on vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös sekä rakennuslautakunnan ja kaupunkitilayksikön päällikön päätökset kumotaan ja rakennuslupahakemus hylätään. Rakennusluvan hakijat ja kaupunki on velvoitettava korvaamaan yhtiön oikeudenkäynti­kulut.

Vaatimustensa tueksi yhtiö on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätös on ristiriidassa sen asiassa aikaisemmin antaman lainvoimaisen päätöksen 13.2.2012 kanssa. Tuolloin hallinto-oikeus totesi, että hanke on asemakaavamääräysten vastainen. Uusi rakennuslupa ei merkittävästi poikkea edellisestä kumotusta luvasta, eivätkä suunnitelmaan tehdyt muutokset ole kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Allas on uudessa suunnitelmassa hieman lyhyempi, mutta pinta-alaltaan yhtä suuri kuin aikaisemmassa suunnitelmassa.

Suuren vesialtaan ja siihen liittyvän terassin rakentaminen on vastoin asemakaavaa. Altaan ja terassin rakentaminen ei edistä kysymyksessä olevan rakennuksen ja sen pihapiirin olennaisten piirteiden säilymistä ja vahvistamista.

Kotipolku 12 on Taivaskallion alueen ainoa niukkalinjaista funktionalismia edustava rakennus ja sillä on siten erityistä suojeluarvoa. Asemakaavamääräyksen tarkoitus on säilyttää rakennuspaikalla oleva ainutlaatuinen rakennus ja sen pihapiiri.

Rakentaminen neljää metriä lähemmäs naapurikiinteistön rajaa vaatii naapurin suostumuksen. Allas rakennetaan kokonaisuudessaan kolmen metrin etäisyydelle rajasta ja tästä aiheutuu As Oy Kotipolku 10:lle kohtuutonta haittaa. Puisen 20 neliömetrin suuruisen lehtikuusiterassin rakentaminen ilman suostumusta kolmen metrin etäisyydelle kiinteistön rajasta rajoittaa yhtiön oikeutta rakentaa omalle tontilleen ja rikkoo palo- ja pelastusmääräyksiä. Yhtiöltä ei ole pyydetty suostumusta rajan lähelle rakentamiseen eikä tällaista suostumusta ole annettu.

Helsingin rakennuslautakunta on antanut selityksen, jossa se on esittänyt valituksen hylkäämistä ja esittänyt muun ohella seuraavaa:

Toisin kuin Helsingin hallinto-oikeuden 13.2.2012 kumoamassa rakennuslupa-asiassa, nyt kysymyksessä olevassa rakennuslupahakemuksessa vesiallas on sovitettu tontin maastonmuotoihin. Vesiallas voidaan rakentaa ilman louhintaa asuinrakennuksen betoniterassin ja luonnonkallion rajaamaan luontaiseen kalliopainanteeseen. Altaan syvyys on suurimmillaankin alle metrin.

Altaan etäisyys naapurikiinteistön rajasta on Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 18 §:n mukainen sikäli kuin allasta edes voidaan pitää rakennusjärjestyksen tässä kohdassa tarkoitettuna rakennelmana.

Kevytrakenteinen ja pieni 7 neliömetrin suuruinen kasvihuone on ulkonäöltään yhteensopiva tontin pohjoisosassa jo olevan 6 neliömetrin suuruisen pihavajan kanssa. Myös kulkuportti sijoittuu tontin pohjoisosaan Metsätien reunaan. Portti sijoittuu liikenteen kannalta riittävän näkyvälle paikalle.

Kaupunginmuseo ja kaupunkikuvaneuvottelukunta ovat lausunnoissaan puoltaneet hanketta. Muiden viranomaistahojen kuuleminen ei ole ollut tarpeen.

Rakennusluvan tarkoittamat työt ovat asemakaavan mukaisia. Vesiallasta, kasvihuonetta tai kulkuporttia ei rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapurikiinteistöä tai vaikeuttaa naapurikiinteistön rakentamista.

Valittajan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on hylättävä.

A:lle ja B:lle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen As Oy Kotipolku 10:n valituksen sekä Helsingin rakennuslautakunnan selityksen johdosta. Selitystä ei ole annettu.

As Oy Kotipolku 10 on antanut vastaselityksen, jossa yhtiö on pyytänyt katselmuksen toimittamista asiassa. Katselmuksella on mahdollista todeta rakennuspaikan erityispiirteet, etäisyydet ja luonnonolot.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.

1. Vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.

2. Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

3. As Oy Kotipolku 10:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Katselmuksen toimittaminen

Hallintolainkäyttölain 41 §:n (499/2015) mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaa katselmus. Kun otetaan huomioon perusteet, joiden vuoksi katselmuksen toimittamista on pyydetty, sekä asiakirjoista saatava selvitys, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.

2. Pääasiaratkaisu

2.1 Tosiseikat

A:n ja B:n rakennuslupahakemus koskee vesialtaan, kasvihuoneen ja kulkuportin rakentami­sta Helsingin kaupun­gin 25. kaupunginosan (Käpylä) tontille 25-896-12, osoite Kotipolku 12. Rakennuspaikalla sijaitsee Evert Toivosen suunnittelema asuinrakennus, joka on rakennettu vuonna 1937. Tontilla on ennestään myös 6,1 m ² :n suuruinen puutarhavaja.

Rakennuslupapäätöksessä 13.5.2014 (§ 49) todetaan, että kasvihuone on rakennettu ennen luvan myöntämistä kuten myös betonirunkoinen noin 15 m ² :n suu­ruinen laa­toitettu terassi, kasvimaata rajaava kylmäladottu liuskekivireunus sekä tontin kaakkoisreunan vastaisen rajan betonimuuri, jotka on esitetty hankkeen pääpiirustuksissa.

Vesiallas on lupapäätöksen yhteydessä hyväksyttyjen, 8.5.2014 päivätty­jen pii­rustusten mukaan noin 20 m ² :n suuruinen. Altaan pisimmän naa­purikiinteistön puolei­sen sivun pituus on 6,7 metriä ja se sijoittuu lähim­millään 3 metrin etäisyydel­le As Oy Kotipolku 10:n omistaman naapuri­kiinteistön rajasta. Allas rakennetaan ilman louhintaa jo to­teutetun beto­niterassin ja säilytettävän luonnonkallion rajaamaan painan­teeseen. Allas on enimmillään 0,9 metrin syvyinen. Altaan runko valetaan betonista kallion pintaa noudattaen ja sen reunat verhotaan mustalla liuskekivellä. Altaan reunojen korkeus maan pinnasta on noin 20 cm.

Kasvihuone on kevytrakenteinen, ilman kiinteitä perustuksia rakennettu ja noin 7 m ² :n suuruinen. Luonnonkivimuurien väliin tontin koillisosaan sijoitet­tava metallirunkoi­nen kulkuportti (huoltoportti) on lupasuunnitelmissa esitetty toteutettavaksi tumman rus­keaksi petsatusta vaakapuusäleestä. Portin leveys on 1 metri ja korkeus 55 cm.

Alueella on voimassa vuonna 1994 vahvistettu asemakaava nro 10095. Asema­kaavamääräysten mukaan tontti on asuinrakennusten korttelialuetta (A/s), jol­la ympäristö säilytetään. Asuinrakennukset ovat osia kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkiku­vallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta eikä niitä saa purkaa ilman rakennus­lautakunnan lupaa. Alueella ovat sallittuja vain sellaiset toimenpi­teet, jotka edistävät rakennusten ja niiden lähiympäristön olennaisten piirtei­den säi­lyttämistä ja vahvistamista. Mikäli rakennuksissa tai niiden lähiympä­ristössä on suoritettu toimenpiteitä näiden pyrkimysten vastaisesti, tulee tällai­set muu­tokset kunnostus-, lisärakennus- tai muutostöiden yhteydessä pyrkiä korjaa­maan tyyliin sopivalla tavalla ja häiritsevät rakennelmat poistamaan. Tontit on aidat­tava pensasaidalla.

2.2 Kysymyksenasettelu

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa As Oy Kotipolku 10:n valituksesta ratkaistavana kysymys siitä, onko vesialtaan, kasvihuoneen ja kulkuportin rakentamista koskeva hanke alueella voimassa olevan asemakaavan rakennusten ja niiden lähiympäristön olennaisten piirteiden säilyttämisen ja vahvistamisen edistämistä koskevan kaavamääräyksen mukainen ja täyttääkö hanke muut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset.

2.3 Oikeudellinen arviointi ja lopputulos

Rakennuspaikalla voimassa olevan asemakaavan kaavamääräyksen mukaan alueella ovat sallittuja vain sellaiset toimenpi­teet, jotka edistävät rakennusten ja niiden lähiympäristön olennaisten piirtei­den säi­lyttämistä ja vahvistamista. Rakennuslupahakemuksen tarkoittaman altaan ja siihen liittyvän terassin osan, kasvihuoneen ja kulkuportin rakentaminen ovat toimenpiteitä, jotka lähtökohtaisesti muuttavat asemakaavassa arvokkaaksi todetun vuonna 1937 rakennetun, funktionalismia edustavan asuinrakennuksen pihapiiriä. Kun otetaan huomioon yhtäältä tonttia koskeva asemakaavamääräys sekä toisaalta altaan, kasvihuoneen ja kulkuportin koko ja rakenne, kysymys on hankekokonaisuudesta, jonka toteuttaminen maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:n, 125 §:n 1 momentin ja 126 §:n säännökset huomioon ottaen edellyttää toimenpidelupaa.

Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta ja Helsingin kaupunginmuseo ovat lupakäsittelyn yhteydessä antaneet hankkeesta lausuntonsa ja hanketta on lausuntojen johdosta muokattu muun muassa siten, että allasta on lyhennetty noin kolmella metrillä, altaan muotoa on muutettu vapaamuotoisemmaksi ja altaan reunaa on madallettu nykyisen laatoitetun terassin pinnan tasoon. Kaupunkikuvaneuvottelukunta on viimeisimmässä 26.3.2014 lausunnossaan puoltanut hanketta samoin kuin kaupunginmuseo 8.4.2014 antamassaan lausunnossa.

Asiassa on muun ohella kaupunginmuseon 1.9.2008 päivätyn, samalle rakennuspaikalle aiemmin haettua rakennuslupaa koskeneen lausunnon perusteella katsottava selvitetyksi, että muutamille Kotipolun varren tonteille on aiemmin, ilmeisesti etenkin 1950-luvulla, rakennettu uima-altaita. Määräävänä piirteenä niissä on ollut altaan sovittaminen maastonmuotoihin eli ne on yksilöllisesti suunniteltu ja rakennettu kallion syvennyksiin.

Nyt kysymyksessä oleva allas on esitetty toteutettavaksi vastaavalla tavalla kuin alueelle aiemmin rakennetut altaat. Altaan rakentaminen ei edellytä kallion louhimista ja se sopii sijainniltaan luontevasti olemassa olevaan pihapiiriin ottaen huomioon lupahakemuksessa esitetyt pergola- ja terassirakenteet. Alkuperäinen pihapenger nousee rakennuksen altaan puoleisessa päädyssä noin 2,5 metriä katutason yläpuolelle, joten reunoiltaan 20 cm maan pinnan tasosta nousevan altaan toteuttamisella ei ole vaikutusta katukuvaan Kotipolun puolelta tarkasteltuna. Tontin koillisrajalla sijaitseva kiviaita, kasvillisuus sekä suurehko siirtolohkare rajoittavat tontilla olevien rakennelmien näkyvyyttä Metsätien suuntaan.

Altaan pisimmän naapurikiinteistön puolei­sen sivun pituus on 6,7 metriä ja se sijoittuu lähimmillään 3 metrin etäisyydel­le As Oy Kotipolku 10:n omistaman naapurikiinteistön rajasta. Nykyinen, alkuperäisellä paikalla oleva villiviinisäleikkö sijaitsee altaan ja naapurikiinteistön rajan välissä. Tonttien välissä on lisäksi lauta-aita ja rakennuspaikan kasvillisuutta on esitetty lupasuunnitelmissa täydennettäväksi. Altaan ja siihen liittyvän terassin osan rakentaminen ei lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti toteutettuna vaikeuta naapurikiinteistön sopivaa rakentamista eikä sen voi katsoa muutoinkaan aiheuttavan naapurikiinteistölle tarpeetonta haittaa.

Kasvihuone on kevytrakenteinen ja kooltaan pieni. Kasvihuoneen ulkonäkö on sovitettu aiemmin toimenpideluvalla rakennetun 6 m ² :n suuruisen pihavajan kanssa yhteensopivaksi. Kulkuportti on niin ikään pieni ja tyyliltään yhteensopiva piharakennusten kanssa. Portin voidaan katsoa olevan piharakennusten käytön kannalta tarpeellinen.

Rakennuslupahakemuksen tarkoittama hanke ei edellä mainitut seikat huomioon ottaen ole asemakaavan suojelumääräyksen vastainen eikä muutoinkaan asemakaavan vastainen. Hanke soveltuu ympäristöönsä ja täyttää muutoinkin maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n, 118 §:n ja 135 §:n sekä Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Asiaa ei ole arvioitava toisin myöskään muiden suunnitelmissa esitettyjen, ennen luvan myöntämistä toteutettujen toimenpiteiden osalta. Hankkeelle myönnettyä lupaa ei ole naapurikiinteistön omistajan valituksesta kumottava myöskään sillä perusteella, että lupahakemus on toimenpidelupa-asian sijaan käsitelty rakennuslupa-asiana.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, As Oy Kotipolku 10:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Kari Tornikoski ja Elina Lampi-Fagerholm. Asian esittelijä Petri Hellstén.